2012-09-05 Demari M Allahyari:Mamujen ja nuorten työttömyyteen suhtaudutaan eri

[skrabb]

Majid Allahyari: Maahanmuuttajien ja nuorten työttömyyteen suhtaudutaan eri tavoin
Kolumnit 5.9. 8.00.

Suomen nuorista noin 23,5 prosenttia (tilastokeskus 22.5.) on työttömänä. Myös maahanmuuttajien keskuudessa työttömyysprosentti on samaiset 24. Mistä johtuu, että näitä kahta huolestuttavaa ilmiötä käsitellään ja niihin suhtaudutaan täysin eri tavoin?

Mediassa nuorisotyöttömyyttä ja laajemminkin nuorison syrjäytymisvaaraa tuodaan esiin aktiivisesti. Työttömyyden taustalla nähdään taloudelliset syyt ja nuorisotyöttömyys nähdään koko yhteiskuntaa koskettavana ongelmana. Mediassa etsitään erilaisia ratkaisuja nuorisotyöttömyyden vähentämiseksi. Sen sijaan maahanmuuttajien työttömyyttä käsitellään mediassa harvoin ja uutisointi on lähes poikkeuksetta negatiivissävytteistä. Maahanmuuttajien työttömyys nähdään ryhmän omana ongelmana ja sen syyksi esitetään useimmiten maahanmuuttajien itsensä passiivinen asenne työntekoa kohtaan.

Maahanmuuttajavaltaisten alojen matalapalkkaisuutta ei yleensä nähdä ongelmana. Ehdotukset nuorille maksettavista alemmista palkoista sen sijaan tuomitaan välittömästi.

Yhteiskunnallisessa keskustelussa samat asenteet toistuvat. Nuorisotyöttömyys nähdään yhteiskunnan rakenteellisena ongelmana, joka tulee ratkaista yhteiskunnallisella tasolla. Myös yksittäiset toimijat ovat heränneet tähän ongelmaan ja pyrkineet luomaan ratkaisuja. Esimerkkinä tästä voidaan mainita Pirkanmaan yrittäjien erinomainen aloite, jonka puitteissa on tarkoitus luoda 2 000 uutta työpaikkaa nuorille.

Kuten mediassa, myös yhteiskunnallisessa keskustelussa maahanmuuttajien työttömyyden suurimmaksi syyksi nähdään maahanmuuttajaryhmien laiskuus, houkutus elää sosiaalituilla sekä erilaiset työkulttuurit. Eri maahanmuuttajaryhmien välisiä eroja tuodaan aktiivisesti esiin ("Nepalilaisten työllisyys korkeampi kuin kantasuomalaisten", "Somalien työttömyysaste jopa X %").

Poliittisessa keskustelussa ja hallituksen linjauksissa saman ongelman erilainen käsittelytapa toistuu. Nuorisotyöttömyydestä puhuttaessa muistetaan aina mainita sen olevan 24 prosenttia. Poliitikot muistuttavat ongelman olevan yhteiskunnallinen, vaativat siihen poliittista ratkaisua ja tunnustavat myös oman vastuunsa nuorisotyöttömyyden vähentämisessä.

Mielenkiintoista on, miksi maahanmuuttajien työttömyydestä puhuttaessa kerrotaan aina sen olevan "kolme kertaa korkeampi" kuin kantasuomalaisten, mikä antaa ongelmasta huomattavasti negatiivisemman kuvan. Kuitenkin tosiasialliset luvut kertovat nuorisotyöttömyyden ja maahanmuuttajien työttömyyden olevan samalla tasolla. "Kolme kertaa korkeampi" -retoriikka on myös oiva keino ulkoistaa työttömyys maahanmuuttajien omaksi ongelmaksi ja vähätellä yhteiskunnan ja poliitikkojen vastuuta siitä.

Esimerkit osoittavat, miten eri tavoin tähän pohjimmiltaan samaan ongelmaan puututaan ja miten sitä käsitellään. Maahanmuuttajavaltaisten alojen matalapalkkaisuutta ei yleensä nähdä ongelmana ja maahanmuuttajien puuttuvista työhaluista on yleisesti hyväksyttyä puhua mitä vain. Ehdotukset nuorille maksettavista alemmista palkoista sen sijaan tuomitaan välittömästi.

Avoimien työpaikkojen vähyys maahanmuuttajavaltaisilla aloilla on yksi osoitus siitä, että suurin ongelma maahanmuuttajien työllistymisessä ei ole työhalujen puute.

On selvää, että nuorisotyöttömyys ei ole nuorten oma henkilökohtainen ongelma, vaan että lähes kaikki ovat tahtomattaan työttöminä. Siksi yhteiskunnan ja poliitikkojen tulee ottaa selkeä rooli ja kantaa vastuunsa työttömyyden vähentämiseksi. Eikö samoin voisi ajatella myös maahanmuuttajien työttömyyden kohdalla?

http://www.demari.fi/politiikka/kolumnit/7541-majid-allahyari-maahanmuuttajien-ja-nuorten-tyottomyyteen-suhtaudutaan-eri-tavoin

[Marko Parkkola]

Koska demari ei taida nyt ymmärtää, että nuoret ovat nuoria ja nuorten työttömyyttä käsitellään nuorisotyöttömyytenä. Mamut ovat mamuja, mutta eivät kaikki mamut ole nuoria.

Demarit taas ovat demareita ja kaikki demarit ovat demareita.

[Brandöt]

Todellakin nuoriso- ja aikuistyöttömyys ovat kaksi eri asiaa, ja maahanmuuttajataustaisten ryhmä käsittää kaiken ikäisiä. Nuoruusiällä pitkäaikaistyöttömyyden orastavalle kierteelle ja asenteille työtä kohtaan voi vielä tehdä jotain, monien aikuisikäisten kanssa peli on jo monesti ns. menetetty. On oikein, kun nuorisotyöttömyyteen kiinnitetään paljon huomiota.

Tätä kohtaa silti erityisesti kummastelen:

"Kolme kertaa korkeampi" -retoriikka on myös oiva keino ulkoistaa työttömyys maahanmuuttajien omaksi ongelmaksi ja vähätellä yhteiskunnan ja poliitikkojen vastuuta siitä

Nykyisellään työttömyys monissa tapauksissa todella on monen maahanmuuttajataustaisen oma ongelma (etenkin pk-seudulla), sillä työtä kyllä olisi tarjolla, jos työn tekemisen edellytykset vain olisivat ensin kunnossa. Ensisijaisena edellytyksenä näistä tietysti kielitaito. En usko alkuunkaan ainaisen rasismi-kortin paikkansa pitävyyteen, sen sijaan uskon, että se on kätevä keino väistellä vastuuta omasta työllistymisestä.

Yhteiskunta ja poliitikot kyllä kantavat Suomessa oman osansa (ja enemmänkin!) maahanmuuttajien työllistymisen helpottamisesta ja esteiden poistamisesta työllistymisen edeltä.

[Roope]

Suomen nuorista noin 23,5 prosenttia (tilastokeskus 22.5.) on työttömänä. Myös maahanmuuttajien keskuudessa työttömyysprosentti on samaiset 24. Mistä johtuu, että näitä kahta huolestuttavaa ilmiötä käsitellään ja niihin suhtaudutaan täysin eri tavoin?

Koska kyseessä ovat aika erilaiset ilmiöt.

Sen sijaan maahanmuuttajien työttömyyttä käsitellään mediassa harvoin ja uutisointi on lähes poikkeuksetta negatiivissävytteistä. Maahanmuuttajien työttömyys nähdään ryhmän omana ongelmana ja sen syyksi esitetään useimmiten maahanmuuttajien itsensä passiivinen asenne työntekoa kohtaan.

Tämähän ei pidä alkuunkaan paikkaansa. En muista nähneeni ainuttakaan artikkelia, jossa maahanmuuttajia syyllistettäisiin omasta työttömyydestään saati että syyksi olisi nimetty "passiivinen asenne työntekoa kohtaan" eli suomeksi sanottuna laiskuus. Päinvastoin lähes poikkeuksetta uutisoinnissa syyt löydetään jostain muualta kuin maahanmuuttajista itsestään.

Maahanmuuttajavaltaisten alojen matalapalkkaisuutta ei yleensä nähdä ongelmana. Ehdotukset nuorille maksettavista alemmista palkoista sen sijaan tuomitaan välittömästi.

Matalapalkkaisuus on eri asia kuin yleisiä työehtoja alempi palkka.

Kuten mediassa, myös yhteiskunnallisessa keskustelussa maahanmuuttajien työttömyyden suurimmaksi syyksi nähdään maahanmuuttajaryhmien laiskuus, houkutus elää sosiaalituilla sekä erilaiset työkulttuurit. Eri maahanmuuttajaryhmien välisiä eroja tuodaan aktiivisesti esiin ("Nepalilaisten työllisyys korkeampi kuin kantasuomalaisten", "Somalien työttömyysaste jopa X %").

Yhteiskunnallinen keskustelu käydään enimmäkseen mediassa. Eri maahanmuuttajaryhmien työllistymiseroja tuodaan jonkin verran esiin, syystäkin, mutta aika vähän yritetään pureutua syihin erojen takana.

Mielenkiintoista on, miksi maahanmuuttajien työttömyydestä puhuttaessa kerrotaan aina sen olevan "kolme kertaa korkeampi" kuin kantasuomalaisten, mikä antaa ongelmasta huomattavasti negatiivisemman kuvan. Kuitenkin tosiasialliset luvut kertovat nuorisotyöttömyyden ja maahanmuuttajien työttömyyden olevan samalla tasolla. "Kolme kertaa korkeampi" -retoriikka on myös oiva keino ulkoistaa työttömyys maahanmuuttajien omaksi ongelmaksi ja vähätellä yhteiskunnan ja poliitikkojen vastuuta siitä.

Yleensä vertaillaan keskenään jotenkin vertailukelpoisia asioita. Mikä tässä on ongelma ja mikä tässä on yhteiskunnan vastuun vähättelyä?

Maahanmuuttajavaltaisten alojen matalapalkkaisuutta ei yleensä nähdä ongelmana ja maahanmuuttajien puuttuvista työhaluista on yleisesti hyväksyttyä puhua mitä vain. Ehdotukset nuorille maksettavista alemmista palkoista sen sijaan tuomitaan välittömästi.

Toistan. Matalapalkkaisuus ei ole sama asia kuin työehtosopimuksia matalampi palkka.

Avoimien työpaikkojen vähyys maahanmuuttajavaltaisilla aloilla on yksi osoitus siitä, että suurin ongelma maahanmuuttajien työllistymisessä ei ole työhalujen puute.

Tästä on vaikea löytää logiikkaa. Etenkin kun maahanmuuttajavaltaisilla aloilla nimenomaan on avoimia työpaikkoja.

On selvää, että nuorisotyöttömyys ei ole nuorten oma henkilökohtainen ongelma, vaan että lähes kaikki ovat tahtomattaan työttöminä. Siksi yhteiskunnan ja poliitikkojen tulee ottaa selkeä rooli ja kantaa vastuunsa työttömyyden vähentämiseksi. Eikö samoin voisi ajatella myös maahanmuuttajien työttömyyden kohdalla?

Maahanmuuttajien korkean työttömyyden syistä ollaan melko yksimielisiä. Yksinkertaistettuna maahanmuuttajien osaaminen ei vastaa työnantajien tarpeita. Mitä yhteiskunta ja poliitikot voisivat tehdä?

[törö]

Tiettyä porukkaa kutsutaan suvismediassa nuorukaisiksi hautaan saakka, mutta pidetäänpäs kumminkin tässä asiassa mamut ja nuoriso erillään, sillä taitaseinäporukkaa lukuun ottamatta heillä on työllistymisen suhteen erilaisia ongelmia.

[Suvaitsija]

Maahanmuuttajavaltaisten alojen matalapalkkaisuutta ei yleensä nähdä ongelmana. Ehdotukset nuorille maksettavista alemmista palkoista sen sijaan tuomitaan välittömästi.

Tämä on kyllä ihan totta. Mutta eikös demareinkin suosikkivalhe maahanmuuton puolustamiseksi ole se, että "kuka pyyhkii meiän perseet??". Mamuja halutaan tänne nimenomaisesti töihin työehtojen polkemiseksi, ja siitä saatte syyttää kokoomusta.

Mitä muuhun kirjoitukseen tulee, niin maahanmuuttajien työttömyys on puhtaasti tuontiongelma, kun taas kotimaiset työttömät ovat meille kuuluva ongelma. Ei kantisten korkea työttömyys ole mikään peruste sille, että meidän pitää ottaa tänne lisää työttömiä maahanmuuttajia, vaan päinvastoin, maahanmuuttajien piirissä pitäisi olla hyvin alhainen työttömyys, jotta he tasapainottaisivat jotenkin huoltosuhdetta. Ei kai meidän tehtävä nyt saatana ole kaikkia maailman työttömiä elättää ja suvaita?

[Veturinainen]

Somalien työttömyysaste jopa X %

Tuossa on virhe, pitäisi olla "Somalien työttömyysaste jopa XX %.