1990-08- HS somaleista 1990-1991

[Kullervo Kalervonpoika]

Täältähän se alkoi. Huomatkaa tarinan sankaritar... tulette näkemään hänet lähes kaikissa epidodeissa:

HS - Kotimaa - 3.8.1990 - 4316 merkkiä - 1. painos
Somalit vetosivat hallitukseen saadakseen Suomesta turvapaikan Pakolaiset pyysivät myös ymmärrystä ja myötätuntoa

Suomessa olevat somalipakolaiset vetosivat torstaina Suomen hallitukseen turvapaikan saamiseksi. Somalit pyysivät sisäministeri Jarmo Rantaselle luovutetussa vetoomuksessa myös ymmärrystä ja myötätuntoa. Suomessa odottaa turvapaikkaa noin 570 somalia, jotka asuvat eri puolilla Suomea olevissa vastaanottokodeissa.

Somalipakolaiset toivovat turvapaikka-anomusten käsittelyn nopeuttamista. He pitivät siksi Pakolaisneuvonta ry:n avustuksella Helsingissä tiedotustilaisuuden, jossa he kertoivat maastaan ja joukkopakonsa syistä. Samaan aikaan ylioppilasaukiolla osoitti mieltään parisataa somalia.

Pakolaisryhmän edustajan Jussuf Abdilahi Farahin mukaan presidentti Mohamed Siad Barren diktatuuria on kuluvan vuoden loppuun mennessä paennut arviolta kaksi miljoonaa somalia. Tähän mennessä noin 400000-500000 somalia on lähtenyt etsimään turvapaikkaa ulkomailta.

Suomeen saapuneet somalit ovat siis vain pieni osa Somalian pakolaisista. Eniten somalipakolaisia on naapurivaltiossa Etiopiassa, jonka pakolaisleireillä asuu arviolta 800000-1500000 somalia.

Turvapaikan hakijoiden mukaan tilanne Somaliassa huononee päivä päivältä. Maassa ei ole hallitsijoiden levittämän propagandan mukainen heimokonflikti vaan sota, jossa koko kansa on Barren hirmuvaltaa vastaan.

Ihmisoikeusjärjestö Africa Watchin mukaan Somalian armeija on surmannut 50000-60000 siviiliä kahden viime vuoden aikana.

Nuori opiskelija Muhiadin Mohamed Herzi joutui vankilaan viime vuoden syyskuussa.

"Eräänä yönä sotilaat tulivat kotiimme ja pidättivät minut. Samalla viisitoista sotilasta raiskasi sisareni. Jouduin vankilaan mielestäni ilman painavaa syytä. Minua syytettiin opposition tukemisesta, koska levitin hallituksen vastaisia lehtisiä."

Muhiadin vapautui vankilasta huhtikuussa ja lähti melkein saman tien maasta etsimään turvapaikkaa. Viisumin hän sai tuttavan kautta maksettuaan ensin 5400 dollaria, mikä on yli 20000 Suomen markkaa. Viisumin virallinen hinta on noin sata markkaa.

Somalialaisten turvapaikanhakijoiden suuri määrä on yllättänyt suomalaisviranomaiset ja herättänyt epäilyksiä järjestelmällisestä maahan tuonnista. Somalialaiset ovat tulleet Suomeen pääasiassa Moskovan kautta.

Somalialaiset kiistävät, että heitä olisi autettu Moskovassa. Monet olivat Moskovassa vain yhden päivän ajan. Somalien mukaan Moskovan jälkeisiä vaihtoehtoja ovat Skandinavian maat, Suomi niistä lähimpänä ja siten helpoimman matkan päässä.

Muhiadin Mohamed Herzi saapui Moskovan kautta Suomeen hakemaan turvapaikkaa kolme kuukautta sitten.

"Moskovaan tulee somaleja monilla eri lennoilla päivittäin. Lentokentällä voi tavata toisia somaleja, jotka ovat myös lähteneet hakemaan turvapaikkaa. Tämä selittää suurten somaliryhmien samanaikaisen tulon Suomeen. Minäkin lähdin Somaliasta yksin."

Herzi kertoo, että monet lentävät suoraan maan pääkaupungista Mogadishusta, josta Aeroflotilla on lentoyhteys Moskovaan. Jotkut tulevat myös Egyptin tai Saudi-Arabian kautta.

Pakolaisneuvonnan juristi Johanna Suurpää sanoo, että somalialaiset ovat nyt joukolla lähtemässä maastaan. "Nyt Suomikin saa oman reilun osansa - toki heitä menee muihinkin maihin. Neuvostoliittoon he eivät voi jäädä, sillä maa ei ole allekirjoittanut YK:n pakolaissopimusta eikä näin ollen täytä turvapaikkamaan kriteereitä."

Suomen ulkoministeriö on ilmoittanut, että Somaliassa työtä tekeviä suomalaisia aletaan kotiuttaa. Somaliassa työskentelee tällä hetkellä yli 50 suomalaista erilaisissa kehitysapuprojekteissa. Työntekijät saavat palata takaisin Suomeen Somalian sisäisten levottomuuksien vuoksi.

Ulkoministeriön kehitysyhteistyöosaston mukaan ulkomaalaisiin kohdistuneet väkivaltaisuudet ovat lisääntyneet kuuden viime viikon aikana. Tähän mennessä pohjoismaalaiset ovat saaneet tehdä työtään vielä rauhassa. Evakuoinnista ei ministeriön mukaan voida vielä puhua, niin kriittinen tilanne ei ole.

Ulkoministeriö on jo aloittanut neuvottelut suomalaisten työntekijöiden kotiuttamisesta.

... ja sitten:

HS - Kotimaa - 23.8.1990 - 3155 merkkiä - 1. painos
Yli sata somalia odottaa Moskovassa Suomen viisumitiukennusten vuoksi

Neuvostoviranomaiset ovat Suomen ulkoministeriön toivomuksesta tiukentaneet viisumittomien ihmisten pääsyä Suomeen Neuvostoliiton kautta.

Ainakin 28 Suomeen turvapaikkaa hakemaan aikonutta somalia on poistettu junasta Viipurin kohdalla ja palautettu takaisin Moskovaan.

Tiukennus on tehonnut, sillä nyt Moskovassa odottaa yli sata rahatonta somalia.

Pakolaisneuvonta ry:n tietojen mukaan ahtaassa tilapäismajoituksessa elävät aikuiset ja lapset ovat käytännössä ilman ruokaa.

He ovat välittömän kotimaahan palauttamisen ja hengenvaaran uhan edessä Suomen toiminnan vuoksi, yhdistys arvioi.

Sisäasiainministeriön ulkomaalaiskeskuksen ylitarkastaja Mielikki Tenhunen kertoo, että sisäministeriö on ulkoministeriön välityksellä pyytänyt Neuvostoliiton viranomaisia kiinnittämään huomiota Suomeen ilman viisumia pyrkiviin henkilöihin. Heitä on ollut somalien lisäksi muistakin kansallisuuksista.

Tenhusen mukaan kyseessä on pikemminkin toivomus kuin Suomen ja Neuvostoliiton välillä tehty ehdoton sopimus viisumittomien matkustajien palauttamisesta.

Suomen yhteydenotossa on Tenhusen mukaan viitattu yleisesti Suomeen tulevien viisumivelvollisuuksiin.

"Tämä on tavallista jos viisumitonta matkustamista tapahtuu. Pohjoismaissakin viisumeita tarkastetaan kaiken aikaa. Jos joku Tanskaan tuleva ilmoittaa haluavansa Suomeen, Tanskan viranomaiset tarkastavat, että hänellä on viisumi Suomeen."

Joutsenossa Rauhan vastanottokeskuksessa asuvien somalien havaintojen mukaan yhtään somalialaista ei ole tullut Suomeen elokuun aikana. Muista Afrikan maista turvapaikan hakijoita on sen sijaan tullut.

Suomeen matkalla olleiden somaleiden poistaminen junasta tuli tietoon, kun Moskovassa nyt olevat somalit ottivat yhteyttä jo Suomessa oleviin sukulaisiinsa.

Suomeen on saapunut tänä kesänä noin 600 somalia.

Neuvostoliiton viranomaiset ovat käyneet matkustajat läpi Viipurin kohdalla, poistaneet viisumittomat somalit joukosta ja passittaneet heidät takaisin Moskovaan.

Somalien kanssa yhdessä matkustaneet muiden maiden kansalaiset ovat saaneet jatkaa matkaa ja päässeet hakemaan turvapaikkaa Suomesta.

Pakolaisneuvonta kiinnittää huomiota siihen, että Suomi on maantieteellisten syiden takia ainoa pakolaissopimuksen allekirjoittanut maa, jossa nyt Moskovassa olevat somalit voivat tehdä turvapaikkahakemuksen.

Pakolaisneuvonta vetoaa sisä- ja ulkoministeriöön, että Moskovassa loukussa olevien somalien sallittaisiin tulla Suomeen.

Myös Amnesty International lähetti asiasta vetoomuksen sisäministeri Jarmo Rantaselle (sd) keskiviikkona.

Suomen viranomaiset ovat olleet yhteydessä YK:n pakolaisasiain pääkomissaariin UNCHR:ään, joka ei toistaiseksi ole kommentoinut asiaa.

Ulkoministeriön mukaan järjestön kanssa pyritään keskustelemaan

... ja sitten:

HS - Kotimaa - 26.8.1990 - 2340 merkkiä - 1. painos
Pakolaisneuvonnan Johanna Suurpää: Turvapaikan hakijalla ei tarvitse olla viisumia

Pakolaisneuvonta ry:n juristi Johanna Suurpää paheksuu ulkoministeriön neuvostoviranomaisille esittämää toivomusta kontrolloida Suomesta turvapaikkaa haluavien ihmisten viisumeita ja heidän Suomeen tulonsa estämistä. Se ei ole kansainvälisten sopimusten eikä Suomen lakien mukaista, hän sanoo.

"YK:n ihmisoikeusjulistuksen mukaan jokaisella on oikeus hakea turvapaikkaa. Pakolaissopimus tarkentaa asiaa: pakolainen voi tulla maahan jopa laittomasti eli hänen matkustusasiakirjojensa ei tarvitse olla kunnossa. Paitsi viisumia pakolainen ei tarvitse välttämättä laillista passiakaan, jos hän heti rajalle tultuaan ilmoittaa oikeat henkilötietonsa."

Suurpää tähdentää, että Suomen laista ei löydy perusteita viisumin vaatimiseksi. Ulkomaalaislaissa sanotaan vain, että turvapaikkaa voidaan hakea rajalla tai maahantulon jälkeen.

Suurpään mukaan viranomaiset vertaavat Suomen nykyistä tilannetta perusteettomasti Ruotsiin.

"Ruotsiin oli tullut vuoden aikana lähes 30000 pakolaista, kun rajoituksiin ryhdyttiin. Suomeen ei ole tullut vielä kohtuuttoman paljon pakolaisia."

Ruotsi kantoi vastuuta Puolaan jääneiden ihmisten perustarpeista antamalla taloudellista tukea Puolan Punaisen Ristin kautta. Myös YK:n pakolaisasiain komissaari UNHCR kävi selvittämässä heidän pakolaisuuttaan.

Ruotsissa ilmoitettiin heti, kun maahantuloa ryhdyttiin estämään. Suomen ulkoministeriö ei ilmoittanut toimistaan ollenkaan. Suurpään mielestä avoimempi tiedottaminen olisi suotavaa, jotta pakolaisten avuksi voitaisiin käynnistää suojakoneisto.

Moskovassa motissa olevien somalien kohtalo kuuluu Suurpään mielestä Suomelle. Suomen asia on estää somalien välitön palauttaminen kotimaahansa ennen kuin esimerkiksi UNHCR on tutkinut, ketkä joukosta ovat pakolaisia.

"Järkevin ratkaisu olisi ottaa ryhmä Suomeen. Toissijainen ratkaisu olisi selvittää yhteistyössä neuvostoviranomaisten ja UNHCR:n kanssa, mitä ihmisille tapahtuu ja varmistettava, että pakolaisiksi määriteltäviä henkilöitä ei palauteta."

Neuvostoliitto ei ole varsinainen turvapaikkamaa, Suurpää toteaa. Se ei ole allekirjoittanut YK:n pakolaissopimusta.

"Ruotsiin ei kannata verrata"

... jatkuu samalla kanavalla, samaan aikaan.


(Mielenkiintoista on se, että toinen touhutätimme -Kirsi Hytinantti - on ilmeisesti jäämässä ilman leipää. Kovasti hän on ainakin protestoinut julkisuudessa viime aikoina ankkurilapsilta suunnitellun määrätyn asiamiehen poistamista.)


EDIT: 17.06: Öh.. jos joku ei huomannut, niin lähde on siis HS.


Tämän ketjun viestejä on siirretty tähän Kerataanko mamu-uutisointia 90-luvun alusta-ketjusta

[Kullervo Kalervonpoika]

jahas - jatketaan:

Jossu avautuu Hyysärin lukijain leperryksiä-osastolla:

HS - Mielipide - 14.12.1990 - 1559 merkkiä - 1. painos
Pakolainen ei aina ole köyhä

HS:n mielipidesivulla julkaistiin 8. 12. nimimerkin Tapausta seurannut kirjoitus somaliturvapaikanhakijoiden varallisuudesta. Kirjoituksessa viitattiin allekirjoittaneen mielipiteisiin, minkä vuoksi haluan vastata seuraavaa.

YK:n pakolaissopimuksen mukaan pakolaisia ovat ihmiset, jotka ovat joutuneet vainotuksi mm. rodun, uskonnon tai poliittisen mielipiteen takia. Varallisuudesta ei sopimuksessa puhuta mitään. Pakolainen ei siis välttämättä ole köyhä. Usein on pikemminkin päin vastoin: hyvin koulutetulla, vaikutusvaltaisella henkilöllä on suuremmat mahdollisuudet joutua poliittisesti vainotuksi. On totta, että monet Suomeen saapuneista kuuluvat maassaan keskimääräistä paremmin toimeen tuleviin. Suomalaisella mittapuulla mitaten he eivät kuitenkaan ole rikkaita. Nimimerkin mainitsemia elintasosymboleja en ole somaleilla havainnut.

Vaikuttaa siltä, että jos pakolainen on köyhä, häntä nimitetään elintaso- tai nälkäpakolaiseksi. Jos hän on varakas, katsotaan, ettei hän voi olla pakolainen ollenkaan. Tosiasia on kuitenkin, että selvä enemmistö toistaiseksi turvapaikkapäätöksen saaneista somaleista on saanut positiivisen päätöksen. On siis todettu, että he todella ovat vaarassa joutua vainotuiksi Somaliassa. Somalian ihmisoikeustilanne on tällä hetkellä erittäin huono.

Nimimerkki mainitsee minun edustavan ulkomaalaistoimistoa. Näin ei kuitenkaan ole: olen töissä Pakolaisneuvonta ry:ssä.

Johanna Suurpää
oikeust. kand.
Helsinki

Jottas tiedätte... 

[Kullervo Kalervonpoika]

Joo, joo . kirjoitan muihinkin alafoorumeihin. Tässä on nyt sitten se juttu:

HS - Kotimaa - 5.2.1991 - 7837 merkkiä - 1. painos
Poliisi pidätteli 160:tä somalia Tallinnan-laivalla yön ja päivän Ulkoasiainvaliokunta miettii vielä, onko Neuvostoliitto turvallinen maa

Suomeen sunnuntaina saapuneiden 160 somalin turvapaikasta ei tehty maanantaina päätöstä. Poliisi ehti kuulustella Helsinkiin Tallinnasta matkustajalaiva Georg Otsilla saapuneet pakolaiset, mutta sisäministeriössä turvapaikkapäätökset lykättiin ainakin tiistaihin.

Hallituksen ulkoasiainvaliokunta kokoontuu tänään miettimään, onko Neuvostoliitto turvallinen maa, jonne somalit voidaan palauttaa. Noin neljä viikkoa sitten ulkoasiainvaliokunta piti Neuvostoliittoa pakolaisille turvallisena maana.

Sisäministeriön kansliapäällikkö Juhani Perttusen mukaan tarkoituksena on selvittää, uhkaako somaleja jokin vaara Neuvostoliitossa. Ulkomaalaiskeskus alkaa käsitellä hakemuksia tämän jälkeen.

Perttusen tietoon ei maanantai-illan kuulusteluista ollut kantautunut tietoja siitä, että somaleja olisi Neuvostoliitossa vainottu tai lähetetty takaisin kotimaahansa.

Turvapaikkakäsittelyssä sovellettiin nyt ensimmäisen kerran hallituksen ulkoasiainvaliokunnan äskettäin tekemää päätöstä pakolaisten nopeutetusta turvapaikan käsittelystä. Suomen Punaisen Ristin apulaispääsihteerin Ilkka Uusitalon mukaan tapaus heijastelee pakolaispolitiikan kiristymistä Suomessa.

Somalit saapuivat Suomeen sunnuntai-iltana Tallinnan kautta Georg Ots -matkustajalaivalla, joka rantautui Eteläsatamaan.

Somalit kertoivat Pakolaisneuvonnan lakimiehelle Johanna Suurpäälle tulleensa Tallinnaan Moskovasta.

Poliisi kuulusteli somaleja laivalla maanantaina koko iltapäivän. Kun selvisi, ettei turvapaikkapäätöksiä maanantaina tehdä, somalit siirrettiin SPR:n tiloihin ja matkustajakoteihin ja kuulusteluja jatkettiin.

Suuri osa somaleista on noin 20-25-vuotiaita nuoria miehiä, mutta joukossa on myös ainakin yksi raskaana oleva nainen sekä 16 nuorta ja lasta. Aviopareja joukossa on hyvin vähän.

Joukko haluttiin lähettää heti takaisin

Poliisi sai tiedon somalien maahantulosta etukäteen Tallinnasta viranomaistaholta. Helsingin poliisilaitos otti tulijoihin satamassa tiukan linjan. "Lähdin siitä, että kyseessä on luvaton maahantulo, jonka estimme", Helsingin poliisilaitoksen komentaja Paavo Koskela sanoo.

Periaatteessa aluksen päällikön velvollisuus oli huolehtia siitä, että kaikkien laivalla olevien matkustusasiakirjat ovat kunnossa. Muuten aluksen päällikkö on velvollinen viemään matkustajat takaisin. Poliisikomentaja Koskelan mukaan laivan purseri kertoi, että somalien viisumit olivat kunnossa Tallinnassa.

Suomen tullissa viisumia ei kuitenkaan ollut ollut yhdelläkään somalilla. Passi sen sijaan puuttui vain noin kymmeneltä. Suuresta osasta somalien passeista oli revitty yksi sivu irti. Poliisi epäilee, että kyseisellä sivulla oli väärennetty Suomen viisumi.

Laivan käytäviltä löytyi kaksi Etiopian passia, joissa oli väärennetyt viisumit. Kukaan ei kuitenkaan tunnustanut näitä passeja omakseen.

Tallinnasta tulleen tiedon mukaan valtion laivanvarustamon Eesti Mere Laevantuksen johtaja Toivo Ninnanen kertoi tienneensä, etteivät somalien viisumit olleet täysin kunnossa. Hän sanoi Viron radion kello kolmen uutislähetyksessä ottaneensa yhteyttä myös Neuvostoliiton rajavartioviranomaisiin, mutta ei kertonut keskustelun yksityiskohdista.

Nimitiedot ensin


Somalit yöpyivät laivalla sunnuntain ja maanantain välisen yön. Poliisin tarkoituksena oli aamupäivällä kerätä somaleilta nimitiedot, joiden perusteella sisäasianministeriössä olisi voitu tehdä rajaltakäännyttämispäätös. Tätä päätöstä ei kuitenkaan koskaan tehty, kun somalit myöhemmin anoivat turvapaikkaa.

Poliisikomentaja Paavo Koskela antoi vasta aamupäivällä kello kymmenen SPR:n apulaispääsihteeri Ilkka Uusitalolle ja ulkomaalaiskuraattorin sijaiselle, hallitusneuvos Antti Seppälälle oikeuden käydä tarkastamassa somalien tilannetta laivalla.

Poliisin mukaan heitä ei päästetty aiemmin laivaan, koska kyse ei ollut turvapaikka-asian käsittelystä, vaan alussa selviteltiin heidän maahantulon edellytyksiä.

"He pääsivät sinne heti, kun tutkinta oli edennyt siihen pisteeseen, että se oli tarpeen. Laivallahan oli oma lääkäri", selitti Helsingin poliisilaitoksen ulkomaalaistoimiston johtaja Kari Valtonen.

Poliisiviranomaisten lausunnoista kuulsi koko päivän, että tarkoituksena on saada somalit lähtemään Georg Otsilla samana päivänä takaisin, vaikkei poliisi teekään turvapaikkapäätöksiä. Kello 11 poliisikomentaja Koskela uskoi asian selvittämisen vievän "joitakin tunteja".

Puoleen päivään mennessä kaikki somalit olivat anoneet turvapaikkaa ja poliisi aloitti turvapaikkatutkinnan laivalla noin kello 13. Poliisit kuulustelivat turvapaikanhakijoita laivalla. Ns. lyhyen kaavan mukaisia kuulusteluja käytiin parhaimmillaan yhtä aikaa seitsemässä pöydässä.

Poliisi kertoi, ettei somaleja haasteltu maissa käytännön syistä.

"Silloin tämä joukko pysyy koossa, ja jos sitten on kyse tällaisesta pikakäännyttämisestä, mihin tässä nyt pyritään, niin luonnollisesti se on tälle asialle yksinkertaisinta, että he eivät silloin poistu laivasta lainkaan", poliisikomentaja Koskela sanoi kello 14.

Kymmenen minuutin kuulustelu

Poliisia ei häirinnyt, että kuulustelut tehtiin rikosoikeudellisesti Neuvostoliiton maaperällä, koska laivan varustamolla ei ollut mitään järjestelyä vastaan.

Laivalla tehtyihin haastatteluihin kului eri lähteiden antamien tietojen mukaan kymmenestä minuutista puoleen tuntiin. Pituus riippui mm. siitä, jouduttiinko haastattelussa käyttämään tulkkia vai osasiko somali englantia. Pidemmän kaavan tutkimuksessa aikaa kuluu useita tunteja.

Tulkeista oli aluksi pulaa ja poliisi käytti myös joukkoon kuuluneen kolmen englanninkielen taitoisen apua tulkkaamaan toisten puheita. Poliisin mukaan olot selvittelylle olivat aivan kohtuulliset.

Georg Otsilta kerrottiin Helsingin Sanomille puhelimitse noin kello 16.30, että tilanne on "rauhallinen ja OK."

"Somalit ovat juuri syömässä poliisin valvonnassa", kertoi laivan henkilökuntaan kuulunut virolaisittain suomea murtanut nainen.

Ensimmäiset somalit päästettiin laivasta kello 17:n jälkeen, kun poliisi oli saanut tiedon, ettei turvapaikkapäätöksiä maanantaina tehdä. Tullitarkastuksen jälkeen väsyneiltä näyttäneet somalit ohjattiin linja-autoihin. Raskaana ollut nainen tarvitsi taluttajan apua.

Noin sata somalia vietiin yöksi SPR:n Siuntion vastaanottokeskukseen, loput saivat katon ainakin yhdeksi yöksi Helsingin Munkkisaaresta ja eri matkustajakodeista.

Poliisi sai turvapaikkahaastattelut päätökseen noin kello 19:ään mennessä.


Poliisi harjoitteli

Syytöksiin poliisin kovaotteisuudesta Koskela vastaa: "En minä näe, että tässä on ollut minkäänlaista kovaotteisuutta. Me olemme koittaneet hoitaa asian niin joustavasti ja hyvässä yhteistyössä laivahenkilöstön ja tutkittavien kanssa kuin mahdollista."

Poliisi myöntää, että Georg Otsin tapaus on poliisille myös harjoittelua.

"Me etsimme rajoja ja katsomme miten näitä asioita hoidetaan tulevaisuudessa. Nämä ovat aika suuritöisiä asioita poliisille kaiken kaikkiaan", Koskela sanoo ja toivoo poliisille lisää voimavaroja asioiden selvittämiseen. Tietokoneet ja kunnolliset sähkökirjoituskoneet olisivat tarpeen.

Helsingin poliisilaitoksella on tutkimatta tällä hetkellä noin 300 turvapaikka-anomusta. Niitä on päätoimisesti selvittelemässä kymmenkunta poliisia. Tämän kuukauden aikana poliisi aikoo kouluttaa lisää turvapaikkaselvittäjiä, jotta suma saadaan purettua.

Kaikkiaan Suomeen on saapunut reilusti yli 2000 somalia.

Kai Gustafsson

Ja Jossun kitinät sivulta seitsemän:

HS - Kotimaa - 5.2.1991 - 2212 merkkiä - 1. painos
Nopeutettua menettelyä yritettiin ensi kerran

Georg Otsilla tulleisiin somaleihin yritettiin soveltaa ensimmäisen kerran hallituksen 14. tammikuuta tekemää päätöstä, jonka mukaan kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneet, Neuvostoliiton kautta Suomeen saapuneet turvapaikanhakijat voidaan palauttaa Neuvostoliittoon nopeutetun turvapaikkamenettelyn jälkeen.

Turvapaikan tarve selvitettiin viidellä kysymyksellä:

1. Onko kyseessä turvapaikan hakemus?

2. Kauanko olette oleskellut maassa, jonka kautta saavutte?

3. Onko teillä läheisiä sukulaisia Suomessa?

4. Miten ja missä olette hankkinut väärän matkustusasiakirjan?

5. Oletteko joutunut vainon kohteeksi Neuvostoliitossa?

Poliisin mukaan lyhyen kaavan kyselyyn on koottu kaikki pääasiat. Pidemmän kaavan tutkimus on poliisin luonnehdinnan mukaan "omaelämäkerta."

Laivassa olleen Pakolaisneuvonnan lakimiehen Johanna Suurpään mielestä ei ole mitään järkeä kysyä somaleilta onko heitä vainottu Neuvostoliitossa.

"Lisäisin kuulusteluissa paljon tärkeämmän kysymyksen eli vainottiinko heitä Somaliassa. Jos pakolaisuuden syistä ei kysytä riittävästi, päätöstä turvapaikan myöntämisestä ei pitäisi tehdä."

Turvapaikka-anomuksen voi nykyisin ratkaista sisäministerin lisäksi ministeriön kansliapäällikkö ja ulkomaalaiskeskuksen virkamies ylitarkastajasta ylöspäin.

Uuden käytännön toinen tärkeä osa on, että hakijan on anottava turvapaikkaa ensimmäisestä mahdollisesta turvallisesta maasta. Hallituksen ulkoasiainvaliokunnan tulkinnan mukaan Neuvostoliitto on turvallinen maa.

YK:n pakolaisasiainkomissariaatti on kuitenkin todennut, ettei Neuvostoliitto ole turvallinen maa pakolaisille.

SPR on 17. tammikuuta jättänyt selvityspyynnön eduskunnan oikeusasiamies Jacob Södermanille ulkoasiainvaliokunnan päätöksestä, että Neuvostoliiton kautta Suomeen saapuneet turvapaikanhakijat voidaan palauttaa Neuvostoliittoon nopeutetun turvapaikkamenettelyn jälkeen. SPR:n mielestä päätös rikkoo hallinnon yhdenvertaisuuden periaatetta ja on ulkomaalaislain sekä kansainvälisoikeudellisten velvotteiden vastainen.

Sivukommentti: Olin itse noihin aikoihin ulkomailla ja virallisten tietojen lisäksi ainoat siviitiedonlähteinä hyödylliset kanavat olivat YLE:n maailmanradio ja pari päivää vanhat (kuriirilla tulleet) HS ja US (Usari kaatui vähän myöhemmin).

Muistikuvani osoittautuivat oikeiksi. Nimittäin:

1. Mietin jo tuolloin, miten orpo olo suomalaisella on,  jos on kotimaisissa uutisissa vain yhden tiedonlähteen varassa.
2. Somaleiden maahansaapuminen oli omien hyödyllisten idioottiemme tukema invaasio. Piste.

[skrabb]

Tietääkö kukaan, että onko Johanna Suurpää edelleen huolissaan.
Entä onko se ihan faktaa, että Suurpää on joskus 1990-luvun alussa ollut hieman laittomasti auttamassa näitä somaleita maahan eli viivyttänyt poliisien pääsyä laivaan. Siten näille somaleille on jäänyt aikaa tuhota asiakirjansa.

TÄSSÄ "PIENI" VIIME LAMAN AIKAINEN UUTISPAKETTI SOMALIPAKOLAISISTA, SUURPÄÄSTÄ YM:

http://www.hs.fi/arkisto/artikkeli/Somalit+vetosivat+hallitukseensaadakseen+Suomesta+turvapaikanPakolaiset+pyysiv%C3%A4t+my%C3%B6s+ymm%C3%A4rryst%C3%A4+ja+my%C3%B6t%C3%A4tuntoa/900803103

HS - Kotimaa - 3.8.1990 - 4316 merkkiä - 1. painos

Somalit vetosivat hallitukseen saadakseen Suomesta turvapaikan Pakolaiset pyysivät myös ymmärrystä ja myötätuntoa
Suomessa olevat somalipakolaiset vetosivat torstaina Suomen hallitukseen turvapaikan saamiseksi. Somalit pyysivät sisäministeri Jarmo Rantaselle luovutetussa vetoomuksessa myös ymmärrystä ja myötätuntoa. Suomessa odottaa turvapaikkaa noin 570 somalia, jotka asuvat eri puolilla Suomea olevissa vastaanottokodeissa.

Somalipakolaiset toivovat turvapaikka-anomusten käsittelyn nopeuttamista. He pitivät siksi Pakolaisneuvonta ry:n avustuksella Helsingissä tiedotustilaisuuden, jossa he kertoivat maastaan ja joukkopakonsa syistä. Samaan aikaan ylioppilasaukiolla osoitti mieltään parisataa somalia.

Pakolaisryhmän edustajan Jussuf Abdilahi Farahin mukaan presidentti Mohamed Siad Barren diktatuuria on kuluvan vuoden loppuun mennessä paennut arviolta kaksi miljoonaa somalia. Tähän mennessä noin 400000-500000 somalia on lähtenyt etsimään turvapaikkaa ulkomailta.

Suomeen saapuneet somalit ovat siis vain pieni osa Somalian pakolaisista. Eniten somalipakolaisia on naapurivaltiossa Etiopiassa, jonka pakolaisleireillä asuu arviolta 800000-1500000 somalia.

Turvapaikan hakijoiden mukaan tilanne Somaliassa huononee päivä päivältä. Maassa ei ole hallitsijoiden levittämän propagandan mukainen heimokonflikti vaan sota, jossa koko kansa on Barren hirmuvaltaa vastaan.

Ihmisoikeusjärjestö Africa Watchin mukaan Somalian armeija on surmannut 50000-60000 siviiliä kahden viime vuoden aikana.

Nuori opiskelija Muhiadin Mohamed Herzi joutui vankilaan viime vuoden syyskuussa.

"Eräänä yönä sotilaat tulivat kotiimme ja pidättivät minut. Samalla viisitoista sotilasta raiskasi sisareni. Jouduin vankilaan mielestäni ilman painavaa syytä. Minua syytettiin opposition tukemisesta, koska levitin hallituksen vastaisia lehtisiä."

Muhiadin vapautui vankilasta huhtikuussa ja lähti melkein saman tien maasta etsimään turvapaikkaa. Viisumin hän sai tuttavan kautta maksettuaan ensin 5400 dollaria, mikä on yli 20000 Suomen markkaa. Viisumin virallinen hinta on noin sata markkaa.

Somalialaisten turvapaikanhakijoiden suuri määrä on yllättänyt suomalaisviranomaiset ja herättänyt epäilyksiä järjestelmällisestä maahan tuonnista. Somalialaiset ovat tulleet Suomeen pääasiassa Moskovan kautta.

Somalialaiset kiistävät, että heitä olisi autettu Moskovassa. Monet olivat Moskovassa vain yhden päivän ajan. Somalien mukaan Moskovan jälkeisiä vaihtoehtoja ovat Skandinavian maat, Suomi niistä lähimpänä ja siten helpoimman matkan päässä.

Muhiadin Mohamed Herzi saapui Moskovan kautta Suomeen hakemaan turvapaikkaa kolme kuukautta sitten.

"Moskovaan tulee somaleja monilla eri lennoilla päivittäin. Lentokentällä voi tavata toisia somaleja, jotka ovat myös lähteneet hakemaan turvapaikkaa. Tämä selittää suurten somaliryhmien samanaikaisen tulon Suomeen. Minäkin lähdin Somaliasta yksin."

Herzi kertoo, että monet lentävät suoraan maan pääkaupungista Mogadishusta, josta Aeroflotilla on lentoyhteys Moskovaan. Jotkut tulevat myös Egyptin tai Saudi-Arabian kautta.

Pakolaisneuvonnan juristi Johanna Suurpää sanoo, että somalialaiset ovat nyt joukolla lähtemässä maastaan. "Nyt Suomikin saa oman reilun osansa - toki heitä menee muihinkin maihin. Neuvostoliittoon he eivät voi jäädä, sillä maa ei ole allekirjoittanut YK:n pakolaissopimusta eikä näin ollen täytä turvapaikkamaan kriteereitä."

Suomen ulkoministeriö on ilmoittanut, että Somaliassa työtä tekeviä suomalaisia aletaan kotiuttaa. Somaliassa työskentelee tällä hetkellä yli 50 suomalaista erilaisissa kehitysapuprojekteissa. Työntekijät saavat palata takaisin Suomeen Somalian sisäisten levottomuuksien vuoksi.

Ulkoministeriön kehitysyhteistyöosaston mukaan ulkomaalaisiin kohdistuneet väkivaltaisuudet ovat lisääntyneet kuuden viime viikon aikana. Tähän mennessä pohjoismaalaiset ovat saaneet tehdä työtään vielä rauhassa. Evakuoinnista ei ministeriön mukaan voida vielä puhua, niin kriittinen tilanne ei ole.

Ulkoministeriö on jo aloittanut neuvottelut suomalaisten työntekijöiden kotiuttamisesta.

"Kukaan ei auta meitä Moskovassa"

Somalian suomalaisia aletaan kotiuttaa"

http://www.hs.fi/arkisto/artikkeli/Pakolaisneuvonnan+Johanna+Suurp%C3%A4%C3%A4Turvapaikan+hakijalla+ei+tarvitse+olla+viisumia/900826289

HS - Kotimaa - 26.8.1990 - 2340 merkkiä - 1. painos

Pakolaisneuvonnan Johanna Suurpää: Turvapaikan hakijalla ei tarvitse olla viisumia
Pakolaisneuvonta ry:n juristi Johanna Suurpää paheksuu ulkoministeriön neuvostoviranomaisille esittämää toivomusta kontrolloida Suomesta turvapaikkaa haluavien ihmisten viisumeita ja heidän Suomeen tulonsa estämistä. Se ei ole kansainvälisten sopimusten eikä Suomen lakien mukaista, hän sanoo.

"YK:n ihmisoikeusjulistuksen mukaan jokaisella on oikeus hakea turvapaikkaa. Pakolaissopimus tarkentaa asiaa: pakolainen voi tulla maahan jopa laittomasti eli hänen matkustusasiakirjojensa ei tarvitse olla kunnossa. Paitsi viisumia pakolainen ei tarvitse välttämättä laillista passiakaan, jos hän heti rajalle tultuaan ilmoittaa oikeat henkilötietonsa."

Suurpää tähdentää, että Suomen laista ei löydy perusteita viisumin vaatimiseksi. Ulkomaalaislaissa sanotaan vain, että turvapaikkaa voidaan hakea rajalla tai maahantulon jälkeen.

Suurpään mukaan viranomaiset vertaavat Suomen nykyistä tilannetta perusteettomasti Ruotsiin.

"Ruotsiin oli tullut vuoden aikana lähes 30000 pakolaista, kun rajoituksiin ryhdyttiin. Suomeen ei ole tullut vielä kohtuuttoman paljon pakolaisia."

Ruotsi kantoi vastuuta Puolaan jääneiden ihmisten perustarpeista antamalla taloudellista tukea Puolan Punaisen Ristin kautta. Myös YK:n pakolaisasiain komissaari UNHCR kävi selvittämässä heidän pakolaisuuttaan.

Ruotsissa ilmoitettiin heti, kun maahantuloa ryhdyttiin estämään. Suomen ulkoministeriö ei ilmoittanut toimistaan ollenkaan. Suurpään mielestä avoimempi tiedottaminen olisi suotavaa, jotta pakolaisten avuksi voitaisiin käynnistää suojakoneisto.

Moskovassa motissa olevien somalien kohtalo kuuluu Suurpään mielestä Suomelle. Suomen asia on estää somalien välitön palauttaminen kotimaahansa ennen kuin esimerkiksi UNHCR on tutkinut, ketkä joukosta ovat pakolaisia.

"Järkevin ratkaisu olisi ottaa ryhmä Suomeen. Toissijainen ratkaisu olisi selvittää yhteistyössä neuvostoviranomaisten ja UNHCR:n kanssa, mitä ihmisille tapahtuu ja varmistettava, että pakolaisiksi määriteltäviä henkilöitä ei palauteta."

Neuvostoliitto ei ole varsinainen turvapaikkamaa, Suurpää toteaa. Se ei ole allekirjoittanut YK:n pakolaissopimusta.

"Ruotsiin ei kannata verrata"

http://www.hs.fi/arkisto/artikkeli/Pakolaisneuvonnan+Johanna+Suurp%C3%A4%C3%A4Turvapaikan+hakijalla+ei+tarvitse+olla+viisumia/900827405

HS - Kotimaa - 27.8.1990 - 2340 merkkiä - 1. painos

Pakolaisneuvonnan Johanna Suurpää: Turvapaikan hakijalla ei tarvitse olla viisumia
Pakolaisneuvonta ry:n juristi Johanna Suurpää paheksuu ulkoministeriön neuvostoviranomaisille esittämää toivomusta kontrolloida Suomesta turvapaikkaa haluavien ihmisten viisumeita ja heidän Suomeen tulonsa estämistä. Se ei ole kansainvälisten sopimusten eikä Suomen lakien mukaista, hän sanoo.

"YK:n ihmisoikeusjulistuksen mukaan jokaisella on oikeus hakea turvapaikkaa. Pakolaissopimus tarkentaa asiaa: pakolainen voi tulla maahan jopa laittomasti eli hänen matkustusasiakirjojensa ei tarvitse olla kunnossa. Paitsi viisumia pakolainen ei tarvitse välttämättä laillista passiakaan, jos hän heti rajalle tultuaan ilmoittaa oikeat henkilötietonsa."

Suurpää tähdentää, että Suomen laista ei löydy perusteita viisumin vaatimiseksi. Ulkomaalaislaissa sanotaan vain, että turvapaikkaa voidaan hakea rajalla tai maahantulon jälkeen.

Suurpään mukaan viranomaiset vertaavat Suomen nykyistä tilannetta perusteettomasti Ruotsiin.

"Ruotsiin oli tullut vuoden aikana lähes 30000 pakolaista, kun rajoituksiin ryhdyttiin. Suomeen ei ole tullut vielä kohtuuttoman paljon pakolaisia."

Ruotsi kantoi vastuuta Puolaan jääneiden ihmisten perustarpeista antamalla taloudellista tukea Puolan Punaisen Ristin kautta. Myös YK:n pakolaisasiain komissaari UNHCR kävi selvittämässä heidän pakolaisuuttaan.

Ruotsissa ilmoitettiin heti, kun maahantuloa ryhdyttiin estämään. Suomen ulkoministeriö ei ilmoittanut toimistaan ollenkaan. Suurpään mielestä avoimempi tiedottaminen olisi suotavaa, jotta pakolaisten avuksi voitaisiin käynnistää suojakoneisto.

Moskovassa motissa olevien somalien kohtalo kuuluu Suurpään mielestä Suomelle. Suomen asia on estää somalien välitön palauttaminen kotimaahansa ennen kuin esimerkiksi UNHCR on tutkinut, ketkä joukosta ovat pakolaisia.

"Järkevin ratkaisu olisi ottaa ryhmä Suomeen. Toissijainen ratkaisu olisi selvittää yhteistyössä neuvostoviranomaisten ja UNHCR:n kanssa, mitä ihmisille tapahtuu ja varmistettava, että pakolaisiksi määriteltäviä henkilöitä ei palauteta."

Neuvostoliitto ei ole varsinainen turvapaikkamaa, Suurpää toteaa. Se ei ole allekirjoittanut YK:n pakolaissopimusta.

"Ruotsiin ei kannata verrata"

http://www.hs.fi/arkisto/artikkeli/KHOn+presidentti+Antti+SuvirantaHallintotuomioistuimiinsaatava+suullinen+oikeudenk%C3%A4ynti/901004163

HS - Kotimaa - 4.10.1990 - 3471 merkkiä - 1. painos

KHO:n presidentti Antti Suviranta: Hallintotuomioistuimiin saatava suullinen oikeudenkäynti
Suomen lainsäädännöstä löytyy vastaisuudessakin puutteita Euroopan neuvoston ihmisoikeussopimuksen soveltamisen kannalta, arvioi korkeimman hallinto-oikeuden presidentti Antti Suviranta. Akuutein, jo tiedossa oleva puute on Suvirannan mielestä suullisen oikeudenkäyntimenettelyn puuttuminen hallintotuomioistuimista.

Euroopan neuvoston ihmisoikeussopimuksen mukaan asianosaisilla on paljon laajempi oikeus vaatia suullista käsittelyä kaikissa oikeusasteissa, kuin Suomen lainsäädäntö sallii.

Lainsäädäntöjen eroavuutta ei pystytty poistamaan, kun Suomi ratifioi sopimuksen. Siksi Suomi joutui tekemään suullisesta käsittelystä varauman "toistaiseksi".

"Toivottavasti tätä 'toistaiseksi'-aikaa ei kestä kovin monta vuotta, vaan Suomessa aikaansaadaan ne lisäresurssit ja lainmuutokset, mitä varaumasta luopuminen vaatii", Suviranta sanoi puhuessaan ihmisoikeuksien toteutumisesta Kansainvälistyminen ja hallinto -seminaarissa Helsingin yliopistossa keskiviikkona.

"Olen ehkä liikaakin toistanut itseäni vakuuttamalla työtuomioistuimesta saamieni kokemusten perusteella suullisen, välittömän ja keskitetyn oikeudenkäynnin etuja. Erityisen tärkeätä olisi suullisen menettelyn laajempi käyttö hallintotuomioistuimissa, missä juttua ei normaalisti käsitellä suullisesti missään oikeusasteessa."

Hallinnon

kansainvälistymisessä

ongelmia

Pakolaisjuristi Johanna Suurpää pitää valitusmahdollisuuksien vähyyttä yhtenä suurimmista ulkomaalaisia koskettavista oikeusturvaongelmista. Ulkomaalaislain piiriin kuuluvista asioista vain maastakarkotus on sellainen, josta voi valittaa korkeimpaan hallinto-oikeuteen.

"YK:n pakolaisasiain päävaltuutetun mukaan muutoksenhakumahdollisuus turvapaikka-asioista kuuluu pakolaisoikeuden vähimmäissääntöihin. Suomessa tämä minimitaso ei siis vielä tällä hetkellä täyty."

Suomen hallinto- ja tuomioistuinlaitos joutuvat vastedes käyttämään entistä enemmän vieraita kieliä. Hallinnon kansainvälistyminen ei ole sujunut Suurpään mukaan ongelmitta

"Ensinnäkään meillä ei ole riittäviä ohjeita mm. tulkin käytöstä. Toiseksi kasvavaan harvinaisten kielten tarpeeseen ei ole riittävästi varauduttu. Kuluvan vuoden aikana syntynyt akuutti somalin kielen tulkkien puute on ääriesimerkki. Paljon tavallisempienkin kielten osalta on jatkuvasti ongelmia", Suurpää sanoo.

Hiekkarannan ja neuvottelupöydän eroa ei nähdä

Suomalaiset potevat vieläkin ulkomaanmatkasyndroomaa Kaupunkiliiton toimitusjohtajan Jussi-Pekka Alasen mielestä. Ulkomaanmatkoja pidetään turhana ajanhukkana eikä hiekkarannan ja neuvottelupöydän välillä nähdä eroa, Alanen arvelee.

Alanen haluaa rikkoa kuvan "turhista" ulkomaanmatkoista. Kansainvälistyminen vaatii virkakunnalta kielten ja kulttuurien ymmärtämistä sekä kykyä ottaa vastaan ja etsiä vaikutteita.

"Monet asiat tulevat muuttumaan, vaikka kansainvälisyyden välittömiä vaikutuksia ei ole syytä liioitella."

Suomalaiset osaavat Alasen mielestä kansainvälisen mittapuun mukaan kohtuullisen hyvin kieliä. Hänestä pitäisi panna painoa myös harvinaisten kielten osaamiselle. Lähes kielteinen suhtautuminen ruotsin opiskeluun on Alasen mielestä vaarallista. "Kansainvälinen kulttuuritaustamme on kiinteästi sidoksissa Pohjolaan. Siihen kuuluu olennaisesti myös kielellinen yhteenkuuluvuus."


http://www.hs.fi/arkisto/artikkeli/Somalipakolaisia+tuli+j%C3%A4lleenUlkoministeri%C3%B6+ottaa+yhteytt%C3%A4+Neuvostoliittoon+pakoreitin+sulkemiseksi/901128203

HS - Kotimaa - 28.11.1990 - 5317 merkkiä - 1. painos

Somalipakolaisia tuli jälleen Ulkoministeriö ottaa yhteyttä Neuvostoliittoon pakoreitin sulkemiseksi
Suomeen tuli tiistaina 37 uutta somalialaista turvapaikan hakijaa. Pakolaiset tulivat aamulla Moskovan pikajunalla Tolstoilla Vainikkalaan, josta he jatkoivat Helsinkiin ja edelleen tilapäiseen majoitukseen Turkuun.

Maanantaina samaa reittiä saapui toistaiseksi suurin Neuvostoliiton kautta kulkenut pakolaisryhmä, 119 somalia. Turvapaikkaa hakevia somaleita on Suomessa tällä hetkellä yli tuhat eli yli puolet kaikista turvapaikanhakijoista.

Pakolaisten kulku Somaliasta Neuvostoliiton kautta Suomeen oli syksyn ajan vähissä Suomen ja Neuvostoliiton sovittua kulun valvonnasta. Suomen viranomaiset eivät osaa sanoa, miksi reitti on avautunut uudelleen.

Sisäministeriön saamien epävirallisten tietojen mukaan Moskovassa ja Leningradissa on vielä useita somaliryhmiä, jotka pyrkivät Suomeen. Ulkoministeriö aikoo ottaa uudelleen yhteyttä Neuvostoliittoon, jotta viisumiton kauttakulku tyrehtyisi.

"Ulkoministeriö päättää, minkälaisia keskusteluja naapurin kanssa käydään," ministeriön konsuliasiain toimiston päällikkö Irma Ertman kertoo. "Asian pitäisi ratketa näinä päivinä."

Ylitarkastaja Pentti Visanen sisäministeriön ulkomaalaiskeskuksesta arvelee, että diplomaattiyhteyksien lisäksi asia voitaisiin ottaa esille myös maiden rajavaltuutettujen tapaamisessa.

"Tapaamisessa voidaan huomauttaa Neuvostoliiton rajavaltuutetuille, ettei mailla ole viisumivapaussopimusta eikä henkilöitä saisi päästää rajan yli. Tällöin viesti menee suoraan rajavartijoille", Visanen selvittää.

Pakolaislakimies Johanna Suurpää pitää somalien pidättelyä kansainvälisten sopimusten valossa "vähintäänkin arveluttavana".

Geneven pakolaissopimus edellyttää, ettei turvapaikan hakijaa saa tutkimatta palauttaa kotimaahansa. Kansalais- ja poliittisia oikeuksia koskeva yleissopimus puolestaan toteaa, että jokaisella on oikeus lähteä maasta kuin maasta. Suomi on allekirjoittanut molemmat sopimukset, Neuvostoliitto vain jälkimmäisen.

Moskovan motista talvea pakoon

Ulkomiministeriö esitti viime kesänä Neuvostoliitolle pyynnön huomion kiinnittämisestä viisumittomaan kauttakulkuun. Somaliasta tulevien turvapaikan hakijoiden määrä väheni tämän jälkeen huomattavasti. Elokuussa Suomeen pyrkiviä somaleita tiputettiin junasta Viipurissa.

Johanna Suurpään mukaan suurten somaliryhmien saapuminen johtuu kesän lopulla syntyneen Moskovan motin purkautumisesta.

"Olisikohan niin, että talvi on tulossa", Suurpää arvelee. "Tulee ruumiita, kun somalit nukkuvat Moskovan kadulla."

Viranomaiset ovat arvelleet muuttomatkojen Somaliasta Suomeen olevan hyvin organisoitua liiketoimintaa. Suurpään mukaan määräyksiä tiukentamalla luodaan hämärämiehille uusia markkinoita: väärien viisumeiden määrä lisääntyi heti, kun somalien kulkua suomalaisten vaatimuksesta ryhdyttiin valvomaan entistä tiukemmin.

Pikajuna Tolstoi saapui tiistaina Vainikkalaan 20 minuuttia myöhässä. Kymen läänin poliisitarkastajan Teuvo Ikosen saamien tietojen juna seisoi hetken Viipurissa, koska kolmisenkymmentä somalia poistui tai poistettiin siellä junasta.

Ikonen epäilee kuitenkin, että tämä ryhmä on jo keskiviikkona Vainikkalan raja-asemalla.

Uudellemaalle uusi pakolaiskeskus

Helsingin rautatieasemalla väkeä oli tiistaina vastassa kaksi poliisia, jotka keräsivät matkalaisilta näiden junassa täyttämät turvapaikkahakemukset.

Ryhmä oli sen verran suuri, että papereiden täyttöön ei ryhdytty Vainikkalassa. Raja-asemalla tulijoilta kerättiin passit ja jaettiin hakukaavakkeet. Turvapaikkahakemukset lähetetään myöhemmin passien luo Vainikkalaan.

Kun poliisit saivat Helsingissä hakemuslomakkeet nippuun, kolme Suomen Punaisen Ristin virkailijaa otti somalit hoiviinsa ja vei joukon aluksi syömään asemaravintolaan. Väen pienimmäinen, sylivauva, pääsi samalla vaipanvaihtoon.

"Olimme Moskovassa vain kaksi päivää", hieman englantia taitava pakolaismies kertoi. Matka Somaliasta Moskovaan oli taittunut lentokoneella.

Ryhmä kuljetettiin bussilla väliaikaiseen sijoituspaikkaan Turun keskustan hotelliin, sillä vastaanottokeskuksissa tilaa ei ole.

"Helsinki on täynnä. Sitä paitsi on päätetty, että Turku toimii vastaanottoasemana", pakolaiskeskusten asioita koordinoiva suunnittelija Faik Nerweyi SPR:stä kertoo.

SPR aikoo avata seuraavaksi 200-paikkaisen vastaanottokeskuksen Uudellamaalla. Asian pitäisi ratketa tällä viikolla. Toimintaan se voisi tulla piankin, esimerkiksi nyt tulleet pakolaiset voisivat päästä sinne.

SPR:n pakolaisasiamiehen Leena-Kaisa Mikkolan mukaan vastaanottokeskusten täyttyminen on jatkuvaa: kun uusi keskus avataan, se on melko pian täynnä, sillä väkeä tulee enemmän sisään kuin lähtee pois. Lisäksi turvapaikkahakemuksen pitkä käsittely lisää ruuhkaa. Käsittely kestää keskimäärin kahdeksan kuukautta.

Suomessa on kymmenen vastaanottokeskusta, niistä kahdeksan SPR:n ja kaksi valtion hoidossa. Maassa on nyt 1875 turvapaikanhakijaa. Heistä 1712 on SPR:n huomassa, ja tiistain tulokkaat mukaan lukien 96 asuu tilapäisesti matkustajakodissa Helsingissä tai hotellissa Turussa.

Hannes Heikura

http://www.hs.fi/arkisto/artikkeli/Somalitkaukanakurjuudesta/901210343

HS - Mielipide - 10.12.1990 - 1082 merkkiä - 1. painos

Somalit kaukana kurjuudesta
Somalien Suomen valloitusoperaatio antaa toisinaan naurunkin aihetta.

Televisiossa ulkomaalaistoimiston Johanna Suurpää säälitteli somaliparkoja, jotka palelevat matkallaan Suomeen. "Tulee ruumiita Moskovan kaduille", hän sanoi.

Samaan aikaan uutislähetyksessä nähtiin, miten Helsingin asemalle junasta lappoi somaleja mustanaan. Jokainen viimeisen päälle hienosti - ja kalliisti - puettuna, muotia ja merkkivaatetta parhaasta päästä. Rolexit ranteessa, parin tonnin matkalaukut kädessä.

Ja dollariniput taskussa.

Ja Punaisen Ristin väki iloisena vastaanottamassa.

Onko Suomi muka maailman kallein maa?

Ei toki, täällähän saa kaiken ilmaiseksi. On hotellihuoneet valmiina, valpas ja palvelualtis sosiaalitoimi niputtamassa Suomen seteleitä tulijoille. Ja palvelu pelaa.

Näytelmää seurannut

Lappeenranta"








 
 

[skrabb]

Tietääkö kukaan, että onko Johanna Suurpää edelleen huolissaan.
Entä onko se ihan faktaa, että Suurpää on joskus 1990-luvun alussa ollut hieman laittomasti auttamassa näitä somaleita maahan eli viivyttänyt poliisien pääsyä laivaan. Siten näille somaleille on jäänyt aikaa tuhota asiakirjansa.

JA VIELÄ LISÄÄ:

http://www.hs.fi/arkisto/artikkeli/Pakolainenei+ainaole+k%C3%B6yh%C3%A4/901214090

HS - Mielipide - 14.12.1990 - 1559 merkkiä - 1. painos

Pakolainen ei aina ole köyhä
HS:n mielipidesivulla julkaistiin 8. 12. nimimerkin Tapausta seurannut kirjoitus somaliturvapaikanhakijoiden varallisuudesta. Kirjoituksessa viitattiin allekirjoittaneen mielipiteisiin, minkä vuoksi haluan vastata seuraavaa.

YK:n pakolaissopimuksen mukaan pakolaisia ovat ihmiset, jotka ovat joutuneet vainotuksi mm. rodun, uskonnon tai poliittisen mielipiteen takia. Varallisuudesta ei sopimuksessa puhuta mitään. Pakolainen ei siis välttämättä ole köyhä. Usein on pikemminkin päin vastoin: hyvin koulutetulla, vaikutusvaltaisella henkilöllä on suuremmat mahdollisuudet joutua poliittisesti vainotuksi. On totta, että monet Suomeen saapuneista kuuluvat maassaan keskimääräistä paremmin toimeen tuleviin. Suomalaisella mittapuulla mitaten he eivät kuitenkaan ole rikkaita. Nimimerkin mainitsemia elintasosymboleja en ole somaleilla havainnut.

Vaikuttaa siltä, että jos pakolainen on köyhä, häntä nimitetään elintaso- tai nälkäpakolaiseksi. Jos hän on varakas, katsotaan, ettei hän voi olla pakolainen ollenkaan. Tosiasia on kuitenkin, että selvä enemmistö toistaiseksi turvapaikkapäätöksen saaneista somaleista on saanut positiivisen päätöksen. On siis todettu, että he todella ovat vaarassa joutua vainotuiksi Somaliassa. Somalian ihmisoikeustilanne on tällä hetkellä erittäin huono.

Nimimerkki mainitsee minun edustavan ulkomaalaistoimistoa. Näin ei kuitenkaan ole: olen töissä Pakolaisneuvonta ry:ssä.

Johanna Suurpää

oikeust. kand.

Helsinki

http://www.hs.fi/arkisto/artikkeli/Nopeutettua+menettely%C3%A4yritettiin+ensi+kerran/910205175

HS - Kotimaa - 5.2.1991 - 2212 merkkiä - 1. painos

Nopeutettua menettelyä yritettiin ensi kerran
Georg Otsilla tulleisiin somaleihin yritettiin soveltaa ensimmäisen kerran hallituksen 14. tammikuuta tekemää päätöstä, jonka mukaan kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneet, Neuvostoliiton kautta Suomeen saapuneet turvapaikanhakijat voidaan palauttaa Neuvostoliittoon nopeutetun turvapaikkamenettelyn jälkeen.

Turvapaikan tarve selvitettiin viidellä kysymyksellä:

1. Onko kyseessä turvapaikan hakemus?

2. Kauanko olette oleskellut maassa, jonka kautta saavutte?

3. Onko teillä läheisiä sukulaisia Suomessa?

4. Miten ja missä olette hankkinut väärän matkustusasiakirjan?

5. Oletteko joutunut vainon kohteeksi Neuvostoliitossa?

Poliisin mukaan lyhyen kaavan kyselyyn on koottu kaikki pääasiat. Pidemmän kaavan tutkimus on poliisin luonnehdinnan mukaan "omaelämäkerta."

Laivassa olleen Pakolaisneuvonnan lakimiehen Johanna Suurpään mielestä ei ole mitään järkeä kysyä somaleilta onko heitä vainottu Neuvostoliitossa.

"Lisäisin kuulusteluissa paljon tärkeämmän kysymyksen eli vainottiinko heitä Somaliassa. Jos pakolaisuuden syistä ei kysytä riittävästi, päätöstä turvapaikan myöntämisestä ei pitäisi tehdä."

Turvapaikka-anomuksen voi nykyisin ratkaista sisäministerin lisäksi ministeriön kansliapäällikkö ja ulkomaalaiskeskuksen virkamies ylitarkastajasta ylöspäin.

Uuden käytännön toinen tärkeä osa on, että hakijan on anottava turvapaikkaa ensimmäisestä mahdollisesta turvallisesta maasta. Hallituksen ulkoasiainvaliokunnan tulkinnan mukaan Neuvostoliitto on turvallinen maa.

YK:n pakolaisasiainkomissariaatti on kuitenkin todennut, ettei Neuvostoliitto ole turvallinen maa pakolaisille.

SPR on 17. tammikuuta jättänyt selvityspyynnön eduskunnan oikeusasiamies Jacob Södermanille ulkoasiainvaliokunnan päätöksestä, että Neuvostoliiton kautta Suomeen saapuneet turvapaikanhakijat voidaan palauttaa Neuvostoliittoon nopeutetun turvapaikkamenettelyn jälkeen. SPR:n mielestä päätös rikkoo hallinnon yhdenvertaisuuden periaatetta ja on ulkomaalaislain sekä kansainvälisoikeudellisten velvotteiden vastainen.

http://www.hs.fi/arkisto/artikkeli/Poliisi+pid%C3%A4tteli+160t%C3%A4+somaliaTallinnan-laivalla+y%C3%B6n+ja+p%C3%A4iv%C3%A4nUlkoasiainvaliokunta+miettii+viel%C3%A4+onko+Neuvostoliitto+turvallinen+maa/910205201

HS - Kotimaa - 5.2.1991 - 7837 merkkiä - 1. painos

Poliisi pidätteli 160:tä somalia Tallinnan-laivalla yön ja päivän Ulkoasiainvaliokunta miettii vielä, onko Neuvostoliitto turvallinen maa
Suomeen sunnuntaina saapuneiden 160 somalin turvapaikasta ei tehty maanantaina päätöstä. Poliisi ehti kuulustella Helsinkiin Tallinnasta matkustajalaiva Georg Otsilla saapuneet pakolaiset, mutta sisäministeriössä turvapaikkapäätökset lykättiin ainakin tiistaihin.

Hallituksen ulkoasiainvaliokunta kokoontuu tänään miettimään, onko Neuvostoliitto turvallinen maa, jonne somalit voidaan palauttaa. Noin neljä viikkoa sitten ulkoasiainvaliokunta piti Neuvostoliittoa pakolaisille turvallisena maana.

Sisäministeriön kansliapäällikkö Juhani Perttusen mukaan tarkoituksena on selvittää, uhkaako somaleja jokin vaara Neuvostoliitossa. Ulkomaalaiskeskus alkaa käsitellä hakemuksia tämän jälkeen.

Perttusen tietoon ei maanantai-illan kuulusteluista ollut kantautunut tietoja siitä, että somaleja olisi Neuvostoliitossa vainottu tai lähetetty takaisin kotimaahansa.

Turvapaikkakäsittelyssä sovellettiin nyt ensimmäisen kerran hallituksen ulkoasiainvaliokunnan äskettäin tekemää päätöstä pakolaisten nopeutetusta turvapaikan käsittelystä. Suomen Punaisen Ristin apulaispääsihteerin Ilkka Uusitalon mukaan tapaus heijastelee pakolaispolitiikan kiristymistä Suomessa.

Somalit saapuivat Suomeen sunnuntai-iltana Tallinnan kautta Georg Ots -matkustajalaivalla, joka rantautui Eteläsatamaan.

Somalit kertoivat Pakolaisneuvonnan lakimiehelle Johanna Suurpäälle tulleensa Tallinnaan Moskovasta.

Poliisi kuulusteli somaleja laivalla maanantaina koko iltapäivän. Kun selvisi, ettei turvapaikkapäätöksiä maanantaina tehdä, somalit siirrettiin SPR:n tiloihin ja matkustajakoteihin ja kuulusteluja jatkettiin.

Suuri osa somaleista on noin 20-25-vuotiaita nuoria miehiä, mutta joukossa on myös ainakin yksi raskaana oleva nainen sekä 16 nuorta ja lasta. Aviopareja joukossa on hyvin vähän.

Joukko haluttiin lähettää heti takaisin

Poliisi sai tiedon somalien maahantulosta etukäteen Tallinnasta viranomaistaholta. Helsingin poliisilaitos otti tulijoihin satamassa tiukan linjan. "Lähdin siitä, että kyseessä on luvaton maahantulo, jonka estimme", Helsingin poliisilaitoksen komentaja Paavo Koskela sanoo.

Periaatteessa aluksen päällikön velvollisuus oli huolehtia siitä, että kaikkien laivalla olevien matkustusasiakirjat ovat kunnossa. Muuten aluksen päällikkö on velvollinen viemään matkustajat takaisin. Poliisikomentaja Koskelan mukaan laivan purseri kertoi, että somalien viisumit olivat kunnossa Tallinnassa.

Suomen tullissa viisumia ei kuitenkaan ollut ollut yhdelläkään somalilla. Passi sen sijaan puuttui vain noin kymmeneltä. Suuresta osasta somalien passeista oli revitty yksi sivu irti. Poliisi epäilee, että kyseisellä sivulla oli väärennetty Suomen viisumi.

Laivan käytäviltä löytyi kaksi Etiopian passia, joissa oli väärennetyt viisumit. Kukaan ei kuitenkaan tunnustanut näitä passeja omakseen.

Tallinnasta tulleen tiedon mukaan valtion laivanvarustamon Eesti Mere Laevantuksen johtaja Toivo Ninnanen kertoi tienneensä, etteivät somalien viisumit olleet täysin kunnossa. Hän sanoi Viron radion kello kolmen uutislähetyksessä ottaneensa yhteyttä myös Neuvostoliiton rajavartioviranomaisiin, mutta ei kertonut keskustelun yksityiskohdista.

Nimitiedot ensin

Somalit yöpyivät laivalla sunnuntain ja maanantain välisen yön. Poliisin tarkoituksena oli aamupäivällä kerätä somaleilta nimitiedot, joiden perusteella sisäasianministeriössä olisi voitu tehdä rajaltakäännyttämispäätös. Tätä päätöstä ei kuitenkaan koskaan tehty, kun somalit myöhemmin anoivat turvapaikkaa.

Poliisikomentaja Paavo Koskela antoi vasta aamupäivällä kello kymmenen SPR:n apulaispääsihteeri Ilkka Uusitalolle ja ulkomaalaiskuraattorin sijaiselle, hallitusneuvos Antti Seppälälle oikeuden käydä tarkastamassa somalien tilannetta laivalla.

Poliisin mukaan heitä ei päästetty aiemmin laivaan, koska kyse ei ollut turvapaikka-asian käsittelystä, vaan alussa selviteltiin heidän maahantulon edellytyksiä.

"He pääsivät sinne heti, kun tutkinta oli edennyt siihen pisteeseen, että se oli tarpeen. Laivallahan oli oma lääkäri", selitti Helsingin poliisilaitoksen ulkomaalaistoimiston johtaja Kari Valtonen.

Poliisiviranomaisten lausunnoista kuulsi koko päivän, että tarkoituksena on saada somalit lähtemään Georg Otsilla samana päivänä takaisin, vaikkei poliisi teekään turvapaikkapäätöksiä. Kello 11 poliisikomentaja Koskela uskoi asian selvittämisen vievän "joitakin tunteja".

Puoleen päivään mennessä kaikki somalit olivat anoneet turvapaikkaa ja poliisi aloitti turvapaikkatutkinnan laivalla noin kello 13. Poliisit kuulustelivat turvapaikanhakijoita laivalla. Ns. lyhyen kaavan mukaisia kuulusteluja käytiin parhaimmillaan yhtä aikaa seitsemässä pöydässä.

Poliisi kertoi, ettei somaleja haasteltu maissa käytännön syistä.

"Silloin tämä joukko pysyy koossa, ja jos sitten on kyse tällaisesta pikakäännyttämisestä, mihin tässä nyt pyritään, niin luonnollisesti se on tälle asialle yksinkertaisinta, että he eivät silloin poistu laivasta lainkaan", poliisikomentaja Koskela sanoi kello 14.

Kymmenen minuutin kuulustelu

Poliisia ei häirinnyt, että kuulustelut tehtiin rikosoikeudellisesti Neuvostoliiton maaperällä, koska laivan varustamolla ei ollut mitään järjestelyä vastaan.

Laivalla tehtyihin haastatteluihin kului eri lähteiden antamien tietojen mukaan kymmenestä minuutista puoleen tuntiin. Pituus riippui mm. siitä, jouduttiinko haastattelussa käyttämään tulkkia vai osasiko somali englantia. Pidemmän kaavan tutkimuksessa aikaa kuluu useita tunteja.

Tulkeista oli aluksi pulaa ja poliisi käytti myös joukkoon kuuluneen kolmen englanninkielen taitoisen apua tulkkaamaan toisten puheita. Poliisin mukaan olot selvittelylle olivat aivan kohtuulliset.

Georg Otsilta kerrottiin Helsingin Sanomille puhelimitse noin kello 16.30, että tilanne on "rauhallinen ja OK."

"Somalit ovat juuri syömässä poliisin valvonnassa", kertoi laivan henkilökuntaan kuulunut virolaisittain suomea murtanut nainen.

Ensimmäiset somalit päästettiin laivasta kello 17:n jälkeen, kun poliisi oli saanut tiedon, ettei turvapaikkapäätöksiä maanantaina tehdä. Tullitarkastuksen jälkeen väsyneiltä näyttäneet somalit ohjattiin linja-autoihin. Raskaana ollut nainen tarvitsi taluttajan apua.

Noin sata somalia vietiin yöksi SPR:n Siuntion vastaanottokeskukseen, loput saivat katon ainakin yhdeksi yöksi Helsingin Munkkisaaresta ja eri matkustajakodeista.

Poliisi sai turvapaikkahaastattelut päätökseen noin kello 19:ään mennessä.

Poliisi harjoitteli

Syytöksiin poliisin kovaotteisuudesta Koskela vastaa: "En minä näe, että tässä on ollut minkäänlaista kovaotteisuutta. Me olemme koittaneet hoitaa asian niin joustavasti ja hyvässä yhteistyössä laivahenkilöstön ja tutkittavien kanssa kuin mahdollista."

Poliisi myöntää, että Georg Otsin tapaus on poliisille myös harjoittelua.

"Me etsimme rajoja ja katsomme miten näitä asioita hoidetaan tulevaisuudessa. Nämä ovat aika suuritöisiä asioita poliisille kaiken kaikkiaan", Koskela sanoo ja toivoo poliisille lisää voimavaroja asioiden selvittämiseen. Tietokoneet ja kunnolliset sähkökirjoituskoneet olisivat tarpeen.

Helsingin poliisilaitoksella on tutkimatta tällä hetkellä noin 300 turvapaikka-anomusta. Niitä on päätoimisesti selvittelemässä kymmenkunta poliisia. Tämän kuukauden aikana poliisi aikoo kouluttaa lisää turvapaikkaselvittäjiä, jotta suma saadaan purettua.

Kaikkiaan Suomeen on saapunut reilusti yli 2000 somalia.

Kai Gustafsson


http://www.hs.fi/arkisto/artikkeli/Sis%C3%A4ministeri%C3%B6+tiesi+helmikuussa+laivalla+tulleista+somaleista+etuk%C3%A4teenMinisteri%C3%B6+yrittipys%C3%A4ytt%C3%A4%C3%A4Georg+Otsintalvella+Tallinnaan/910814150

HS - Kotimaa - 14.8.1991 - 5120 merkkiä - 1. painos

Sisäministeriö tiesi helmikuussa laivalla tulleista somaleista etukäteen Ministeriö yritti pysäyttää Georg Otsin talvella Tallinnaan
Sisäministeriö yritti viime helmikuussa estää Georg Ots -laivan lähdön Tallinnasta saatuaan tietää, että sen mukana on tulossa lähes kaksisataa somalia. Tieto ilmenee sisäministeriön antamasta selvityksestä eduskunnan oikeusasiamiehelle.

Georg Otsin purseri ilmoitti sunnuntaina 3. helmikuuta Helsingin passintarkastajille, että pian lähtevän laivan mukana on somaleita. Purserin mukaan kaikilla on passit ja Suomen viisumit.

Passintarkastajat ilmoittivat tiedon edelleen ylitarkastaja Hannu Siljamäelle sisäministeriön poliisiosastolle. Siljamäki päätti ottaa yhteyttä laivaan, koska hänen tiedossaan oli, ettei somaleille ole myönnetty viisumeita.

Siljamäki

tähdensi

kapteenin vastuuta

Siljamäki tavoitti laivan purserin. Hän pyysi purseria välittämään laivan päällikölle tiedon, että ulkomaalaisasetuksen mukaan kapteeni on vastuussa siitä, että kaikkien matkustajien asiakirjat ovat kunnossa. Purseri lupasi hoitaa asian.

Siljamäen ilmoituksesta huolimatta Georg Ots lähti kohti Suomea.

"Siten viisumittomien matkustajien Suomeen tuonti on tapahtunut kapteenin toimesta tietoisesti", Siljamäki huomauttaa omassa selvityksessään.

Sisäministerille

tiedotettiin

asiasta

Siljamäki ilmoitti somalien tulosta poliisiylijohtaja Olli Urposelle. Puhelinkeskustelussa sovittiin, ettei somaleja päästettäisi maahan, vaan heidän passinsa ja viisuminsa tarkastettaisiin laivassa. Se olisi Urposen mukaan ollut kätevintä, koska jos somaleiden asiakirjat eivät olisi kunnossa, heidät voitaisiin käännyttää rajalta.

"Mikäli joku pyytäisi turvapaikkaa, ryhdyttäisiin luonnollisesti sen mukaisiin toimenpiteisiin", Urponen huomauttaa.

Urponen ilmoitti asiasta silloiselle sisäministerille Jarmo Rantaselle (sd) ja sisäministeriön kansliapäällikölle Juhani Perttuselle.

Helsingin poliisikomentajalle Paavo Koskelalle kerrottiin somalien saapumisesta noin kaksi tuntia ennen laivan saapumista. Poliisiylijohtaja Urponen kielsi päästämästä heitä maihin.

"Lähtökohtana toiminnassa oli, että somaleista tehtäisiin maastakäännyttämispäätökset ja päätöksen tiedoksiantamisen jälkeen ryhdyttäisiin mahdolliseen turvapaikkatutkintaan", Koskela selvittää lausunnossaan.

Somalien käännyttämistoimia jatkettiin laivalla seuraavana päivänä. Kukaan 163 somalista ei siihen mennessä ollut Koskelan mukaan hakenut turvapaikkaa eikä poliisi ollut liioin kysellyt asiaa somaleilta.

Satamassa olleita järjestöjen edustajia, mm. Pakolaisneuvonnan silloista juristia Johanna Suurpäätä ei päästetty laivaan, koska kukaan somaleista ei ollut hakenut turvapaikkaa.

Somaleille

tehtiin

viisi kysymystä

YK:n pakolaisjärjestön edustaja, Suomen Punaisen Ristin apulaispääsihteeri Ilkka Uusitalo ja ulkomaalaisvaltuutettu Antti Seppälä päästettiin laivaan ennen puoltapäivää.

"Somaleilla oli kolme neljä edusmiestä", Seppälä muistelee helmikuisia tapahtumia. "Kysyimme heiltä, oletteko anoneet turvapaikkaa. Edustajat sanoivat, että ovat - jokainen haluaa turvapaikan."

Turvapaikkatutkinta aloitettiin puolenpäivän jälkeen, kun poliiseille kävi selväksi, että kaikki somalit hakevat turvapaikkaa.

Kaikille turvapaikanhakijoille esitettiin viisi kysymystä. Sisäministeriön poliisiosaston ohjeiden mukaisesti somalien tuli vastata vain niihin kysymyksiin, jotka lomakkeessa oli, korostaa poliisikomentaja Koskela.

Somaleilta kysyttiin mm., kuinka kauan he olivat olleet maassa, jonka kautta he tulivat ja olivatko he joutuneet vainon kohteeksi Neuvostoliitossa. Lisäksi heiltä tiedusteltiin, onko heillä lähisukulaisia Suomessa ja miten he olivat hankkineet väärän matkustusasiakirjan.

Kysymykset saatiin tehtyä somaleille iltapäivän kuluessa, ja kello 18:n jälkeen kaikki somalit olivat poistuneet laivasta. Osa heistä majoitettiin Helsinkiin, osa Siuntion vastaanottokeskukseen.

Suurimmalle osalle somaleista on myönnetty määräaikainen puolen vuoden oleskelulupa.

Suomen Punainen Risti on yhdessä Kirkon ulkomaanavun, Pakolaisneuvonnan ja Suomen Pakolaisavun kanssa pyytänyt eduskunnan oikeusasiamiestä Jacob Södermania selvittämään viranomaisten helmikuisen menettelyn lainmukaisuuden.

Järjestöt ovat myös pyytäneet oikeusasiamiehen kannanottoa Suomen hallituksen ulkoasiainvaliokunnan päätöksestä, jonka mukaan Neuvostoliitto on katsottava turvalliseksi maaksi. Tammikuussa tehdyn päätöksen mukaisesti Suomi voisi palauttaa Neuvostoliiton kautta tulleet turvapaikanhakijat sinne.

Asian käsittely oikeusasiamiehen kansliassa on vielä kesken, ja päätös valmistuu kanslian mukaan syksyllä.

SUSANNA REINBOTH

KAI GUSTAFSSON"

Että semmoinen historia HeSa:n arkistosta löytyy...

[Tobias]

Upeeta saada lukea faktoja noista ajoista ja Jossusta. Ajatus siitä, että autetaan somalit takaisin kotimaahansa ei ole sitten ollenkaan tuulesta temmattu ja hyvä niin.

[Nikopol]

Maahanmuuttokriittisyyden selitystä haetaan usein erilaisuuden pelosta ja vihasta. Tätä en allekirjoita, ainakaan omalta osaltani. Mutta myönnän pelkääväni ja vihaavani Johanna Suurpään kaltaisia ihmisiä. Heillä on mahdollisuus ja välineet tehdä maallemme korjaamatonta vahinkoa. Ja heidät palkitaan korkeilla viroilla.

Miten Johanna kestää itseään? Onko hänellä mies ja lapsia? Eikö tulevaisuus kiinnosta häntä? Mikä ihme ajaa toimimaan kuten hän? Onko Johis tyytyväinen kun on saanut luotua maahan segregoidun sosiaaliriippuvaisen luokan, rasistisia jännitteitä ja mahdollisuuden päättymättömiin vähemmistökonflikteihin?

Ei mikään väheksyttävä ansiolista. Nainen joka toi rasismin Suomeen.

[Kerpo]

 

Kannattaa varoa sanomisiaan ettei Suurpää tee ruususia  .

[Ernst]

Kannattaa varoa sanomisiaan ettei Suurpää tee ruususia  .

Rasvaimuunko hän viittaa?

[Lexor]

Jotenkin tuota lukiessa tuli sellainen olo, että kun kerran maahanmuuttokriittiset ovat Halla-aholaisia, niin olisiko monikulttuurifantasijoijat Suurpääläisiä, ihq Johku Suurpääläiset.  :

[HaH]

Mjoo, kyllähän plikka on kieltämättä aikaansaava punamädättäjä, ei siinä mitään. Tietääkö kukaan onko mokoma vieläpä Demlan jäsen?

[Lemmy]

Eiks tuo ollut pj?

[skrabb]

SPR:n ja somalien yhteistä historiaa (muutama poiminta varsin laajasta uutisvaalikoimasta).
Viime laman aikanahan SPR:llä oli taloudellisia ongelmia ja somalithan oli taivaanlahja ko. organisaatiolle, kun valtio alkoi ostaa heiltä palveluja näille Moskovan pakolaisille!


http://www.hs.fi/arkisto/artikkeli/Pakolaisvirta+t%C3%A4yttivastaanottokeskuksetSomaleja+tulee+taas+Suomeen+Neuvostoliitosta/901015166

"HS - Kotimaa - 15.10.1990 - 2732 merkkiä - 1. painos

Pakolaisvirta täytti vastaanottokeskukset Somaleja tulee taas Suomeen Neuvostoliitosta
Viime päivinä kymmeniä Suomeen tulleita turvapaikanpyytäjiä on jouduttu sijoittamaan matkakotimajoitukseen, kun Suomen Punaisen Ristin (SPR) vastaanottokeskukset ovat täyttyneet. Kolmeen Helsingin keskustassa sijaitsevaan matkakotiin on majoitettu 40-50 turvapaikanhakijaa.

Viime viikolla tuli mm. kymmeniä somaleja Neuvostoliitosta. Somalivirta tyrehtyi kesällä, kun ulkoministeriö pyysi neuvostoviranomaisia tarkentamaan kauttakulkumatkustajien viisumivalvontaa.

Osastopäällikkö Eero Kekomäki ulkoministeriöstä sanoo, että monet somalit ovat matkustaneet Neuvostoliittoon viisumitta. Sieltä he ovat jatkaneet edelleen ilman viisumia Suomeen. Suomessa he ovat sitten pyytäneet turvapaikkaa, jolloin viisumia ei ole enää edellytetty.

Eri kansallisuuksiin kuuluvia turvapaikanpyytäjiä saapuu nykyään päivittäin Suomeen. Lokakuun alkuun mennessä heitä oli tullut yli 1600. Somaleja on noin 650. Lokakuun alussa pakolaisia oli majoitettuna eri tavoin 1256.

Pakolaissihteeri Marjatta Laine SPR:stä sanoo, että majoituksen järjestäminen teettää paljon työtä, mutta tilanne on kyllä hallussa. "Jokaiselle on onnistuttu hankkimaan illaksi nukkumapaikka, eikä matkakotimajoitus ole välttämättä huonompi vaihtoehto. Jotkut pitävät matkakotien keskeisestä sijainnista."

Helsingin vastaanottokeskuksen johtaja Veikko Pyykkönen valittaa, että majapaikkojen etsintä on rasittavaa. Helsingin tilapulmien vuoksi Joutsenon täysi keskus on varautunut majoittamaan turvapaikanpyytäjiä matkakotiin, jos heitä ilmaantuu rajan takaa viikonvaihteessa. Helsingin vastaanottokeskuksessa työskentelivät viikonloppuna ainoastaan päivystäjät.

Pyykkösen mielestä turvapaikkahakemusten käsittelyä pitäisi nopeuttaa. Näin majoitustiloja tarvittaisiin vähemmän, kun päätöksiä ei jouduttaisi odottamaan puolta vuotta. Lisäksi kuukausia päätöstä odottavat tottuvat Suomen oloihin. Jos ratkaisu on kielteinen, hakijan on vaikeampi asennoitua maasta lähtöön.

Somalipakolaiset ovat turvapaikanpyytäjien suurin ryhmä. He ovat saapuneet Suomeen pääasiassa Neuvostoliiton kautta. Valtaosa on tullut junalla, mutta myös laivoilla ja lentoteitse on saapunut väkeä.

SPR suunnittelee parhaillaan uutta vastaanottokeskusta Joensuuhun. Lisäksi Vaasassa syyskuussa avattuun keskukseen yritetään saada muutama kymmenen lisäpaikkaa.

SPR:llä on vastaanottokeskus tällä hetkellä Vaasan ja Helsingin lisäksi Turussa, Hauholla, Mikkelissä, Nastolassa ja Joutsenossa. Sosiaalihallituksella on majoituspaikka Lapinjärvellä ja Helsingin Malmilla on pakolaiskeskus."

**********************************************************************************

Kaikki ei sitten sujunutkaan, kuin tassi vain näiden hätääkärsineiden kanssa.
Eihän ne tulleet toimeen edes keskenään, kun klaanisotia jatkettiin täälläkin ja suomalaisviranomaiset olivat "huuli pyöreenä":


http://www.hs.fi/arkisto/artikkeli/Seitsem%C3%A4n+somalialoukkaantui+tappelussaSPRn+asuntolassa/900821332

"HS - Kotimaa - 21.8.1990 - 1266 merkkiä - 1. painos

Seitsemän somalia loukkaantui tappelussa SPR:n asuntolassa
Seitsemän somalipakolaista sai haavoja ja ruhjeita SPR:n pakolaiskeskuksessa sattuneessa heimoriidassa Helsingissä.

Tapahtumien kulku on epäselvä, sillä kukaan kolhituista ei ole suostunut kertomaan mitään.

Joukkotappelu tapahtui lauantai-iltana Munkkisaaren vastaanottokeskuksessa. Puukoin ja pöydänjaloin käytyä riitaa oli rauhoittamassa viisi poliisipartiota. Poliisin mukaan seitsemää miespuolista somalia jouduttiin käyttämään sairaalassa.

Vakavimmin loukkaantunut oli saanut puukosta kylkeen. Muutama muu oli saanut haavoja ja ruhjeita kasvoihinsa.

Poliisin saamien tietojen mukaan kysymyksessä oli kolmen eri heimon jäsenten välinen riita. Vastaanottokeskuksessa majailevat somalit tosin eivät suostuneet kertomaan mitään asiaa valaisevaa. Kukaan ei ollut nähnyt mitään eikä tiennyt mitään.

Rähinässä käytetyt veitset ja astalot oli nekin ehditty hävittää.

Poliisi uskookin, että juttua ei todisteiden puutteessa saada oikeuteen asti. Muussa tapauksessa osa somaleista saisi syytteen törkeästä pahoinpitelystä.

Poliisin mukaan vastaavanlaisia heimotappeluita on käyty aiemminkin mm. vietnamilaisten kesken."

http://www.hs.fi/arkisto/artikkeli/MIKSITulivatko+somalienheimoriidat+yll%C3%A4tyksen%C3%A4vastaanottokeskuksille/900821336

"HS - Kotimaa - 21.8.1990 - 2898 merkkiä - 1. painos

MIKSI? Tulivatko somalien heimoriidat yllätyksenä vastaanottokeskuksille?
Somaliheimojen väliset riidat puhkesivat ilmitappeluksi Suomen Punaisen Ristin vastaanottokeskuksessa lauantaina Helsingin Munkkisaaressa.

Miten SPR ottaa keskuksissaan huomioon tulijoiden erilaiset taustat, toimistopäällikkö Auli Valle?

"Me on pyritty siihen, että keskitettäisiin eri kansallisuuksia ja kieliryhmiä joihinkin keskuksiin - ja ykkösperusteena meillä on tulkin käyttömahdollisuudet eri alueilla. Tietysti pyritään ottamaan huomioon, että jos perheenjäseniä on tullut aiemmin, ei perheitä hajoteta eri paikkakunnille. Ei tässä paljon muita kriteerejä ehkä ole ollut; kieli- ja kulttuurikysymykset ja myös ruoantekotapoja on pikkusen ajateltu ottaa huomioon. Mutta kesällähän tilanne on ollut tulijoiden suhteen niin mieletön, ettemme ole pystyneet noudattaman periaatteita kuin rajoitetussa määrin."

Entäpä, jos saman kansallisuuden joukossa on esimerkiksi eri heimoja?

"No, kun he tulevat meille, me emme edes tiedä, mitä heimoja he edustavat. Ehkä poliisi tietää, sehän tekee puhuttelut. Siinä vaiheessa, kun he meille tulevat, ei meillä ole tietoa tästä. Me saadaan se vasta myöhemmässä vaiheessa."

Somalien välien kärjistyminen tuli teillekin yllätyksenä? "Niin on tullut."

Mitä seurauksia kahakalla on?

"Jatkoa ajatellen me pyrimme selvittämään, mitä heimoja ei pitäisi panna yhteen asumaan ja otetaan entistä paremmin se huomioon. Mehän ei varsinaisesti puhutteluja tehdä, vaan poliisi. Ei Punainen Risti kysele ihmisten taustoja niin paljon, kun he tänne tulevat."

Miten somalien kahakasta yritetään ottaa opiksi?

"Meillähän on useassa keskuksessa somaleja, joten kyllä meillä varmasti on pieni järjestelymahdollisuus, kun löydetään ne hankalat kohdat, ketkä eivät voi yhdessä asua."

Onko tällaisia kahakoita sattunut aiemmin?

"Ei tässä mittakaavassa. Kyllä tuollaista kireyttä on usein, mutta se johtuu usein siitä, että kaikki elävät odotuksessa, millaisia päätöksiä turvapaikkahakemuksiin tulee. Myönteisiä päätöksiä saaneita kadehditaan kovin, se on enemmänkin niillä perusteilla."

Paljonko teillä on väkeä vastaanottokeskuksissanne?

"Perjantaina oli Suomessa yhteensä 1117. Kansallisuuksia ei ole sillä lailla laskettu, mutta niitäkin on varmasti toistakymmentä."

Vaikuttavatko tällaiset kahakat tai Suomessa tehdyt rikokset turvapaikaikan myöntämiseen, ulkomaalaiskeskuksen johtaja Risto Veijalainen?

"En näe sillä olevan merkitystä, kyllä turvapaikan myöntämisperusteet ovat jo aiemmalta ajalta ennen maahantuloa, eivät ne enää täällä synny ja sen mukaan täällä toimitaan. Erikseen sitten on, jos ruvetaan murhia tekemään tai muita törkeitä rikoksia."

"Ei tämä tappelu ole mitenkään ennenkuulumatonta, muissa maissa on tällaista tapahtunut varsin tiuhaan."

PAAVO TUKKIMÄKI"

[TH]

Suurpään toilailut 1990-luvun alussa voi osittain pistää nuoruuden ja idealismin piikkiin. Se, mikä tekee hänestä niin vastenmielisen hahmon, on se, ettei hän oppinut mitään tuosta ensimmäisestä somaliryntäyksestä. Tuolloin 1991 hän kuulemma sanoi:

Kestää parikymmentä vuotta ennen kuin suomalainen lapsi alkaa kuluttamisen sijasta tuottaa yhteiskunnalle jotain. Pakolaisen kohdalla kyse on luultavasti parista vuodesta. Siksi pidän puheita pakolaisten aiheuttamista kansantaloudellisista rasitteista melko kohtuuttomina.

Nyt 20 vuotta myöhemmin, kun kaikki suuret toiveet pakolaisten sopeutumisesta ovat menneet puihin, luulisi hänen järkiintyneen. Mutta ei. Johanna senkun mokuttaa entistä kiivaammin.

[Kullervo Kalervonpoika]

Nyt 20 vuotta myöhemmin, kun kaikki suuret toiveet pakolaisten sopeutumisesta ovat menneet puihin, luulisi hänen järkiintyneen. Mutta ei. Johanna senkun mokuttaa entistä kiivaammin.

Uskomattominta - näin asiaa jonkin verran tutkineen näkökulmasta - on se, että:

1. Kuten olen todeksi osoittanut ja toteen ilmeisesti näyttänyt, Suurpää on eräs tärkeimpiä tekijöitä somalitaustaisen vähemmistön syntymisessä (lakia väljästi tuolloin tulkiten ja jopa sitä loukaten) Suomeen.
2. Hän on leimannut itsensä selkeästi subjektiiviseksi koko asian ja myös virkansa)  suhteen.
3. Miten voi olla mahdollista, että Suomen kaltaisessa vakiintuneessa demokratiassa annetaan korkea oikeudellinen valvontavirka sellaiselle ihmiselle, joka on koko työuransa aikana osoittanut yksisilmäisyyttä?

Suurpään kohdalla voidaan nimittäin jo aivan vakavasti todeta, että hän ei täytä niitä objektiivisuusvaatimuksia (historiansa, julkisen leimautumisensa ja virkatoimiensa vuoksi), joita odotetaan julkisen viran haltijalta.


Suurpään (ja myös Illmanin) asettaminen oikeudelliseen vastuuseen ja hänen erottamisprosessinsa - olisivat oman näkemykseni mukaan - tällä hetkellä eräitä ensiarvoisen tärkeitä toimia monikulttuurisoimisprosessin hidastamiseksi, torjumiseksi ja pysäyttämiseksi.

Ja ehkä vielä tärkeämpää - ne olisivat osoitus siitä, että Suomi on kansanvaltainen oikeusvaltio.

[rähmis]

Retroillaampa hieman juhlan kunniaksi.

Timeline: Hölmölän aamunkoitto

Helsingin Sanomat kirjoitti 18.5.1990...

Suuri somalialaisryhmä anoo turvapaikkaa - kaikki pakolaisten vastaanottokeskukset ovat täynnä

Noin 60 Neuvostoliitosta Suomeen junalla saapunutta somalialaispakolaista on täyttänyt Suomen pakolaiskeskukset ääriään myöten. Tulijat sijoitettiin Suomen Punaisen Ristin (SPR) Turun ja Joutsenon vastaanottokeskuksiin odottelemaan turvapaikka-anomusten käsittelyä.

Ensimmäiset somalipakolaiset saapuivat Suomeen viime viikolla. Vastaanottajien ja tulijoiden keskustelua on haitannut tulkkipula. Keskustelujen perusteella pidetään kuitenkin mahdollisena, että Somaliasta on saapumassa lisää pakolaisia Suomeen.

SPR on kunnostamassa kiireen vilkkaa uutta vastaanottokeskusta Lahden Nastolaan. Viimeiset kunnostustyöt ovat meneillään. Sosiaalihallituksessa toivotaan, että keskus voisi alkaa ottaa uusia tulijoita vastaan jo ensi viikolla.

Ulkomaalaiskeskuksen johtaja Risto Veijalainen arvioi, että nyt tulleiden turvapaikkahakemusten käsittely kestää ainakin puoli vuotta. Ulkomaalaiskeskus ei ole saanut pakolaismäärän lisääntymisestä huolimatta riittävästi uusia työntekijöitä, ja hakemusten käsittely on pahasti ruuhkautunut. Nyt käsitellään viime vuoden lopulla jätettyjä anomuksia.

Turun poliisin mukaan sille on jätetty "kymmenkunta" somalialaisten turvapaikka-anomusta. Kun anomukset tehtiin, somalian kielen tulkkia ei vielä ollut käytettävissä eikä poliisi ole saanut tulijoista tarkkoja tietoja. Turkuun sijoitetuista osa on perheellisiä, mutta lapsia ei ole poliisin mukaan ollut turvapaikkaa hakeneiden joukossa.

Poliisi keskustelee turvapaikka-anomuksen jättäneiden kanssa ja tekee hakijoista raportit. Ne postitetaan jatkokäsittelyyn ulkomaalaiskeskukseen ja sisäasiainministeriöön.

Varsinainen turvapaikka-anomus on voitava tehdä aina omalla äidinkielellä. Toistaiseksi Suomessa ei ole käytettävissä somaliankielistä turvapaikka-anomuslomaketta.

Poliisin työtä pakolaisten asioiden käsittelyssä haittaa koko ajan tulkkipula. Suomessa ei ole montakaan somalian kielen taitoista tulkkia. Turun vastaanottokeskukseen löydettiin tulkki Helsingistä keskiviikkona. Hän avustaa myös poliisia myöhemmissä pakolaisten ja poliisin välisissä keskusteluissa.

Turun poliisi valittaa tulkkipulan haittaavan kaikkien pakolaisten asioiden käsittelyä. Turvapaikka-anomus tehdään paikalliselle poliisille, jonka on periaatteessa pystyttävä hankkimaan minkä tahansa kielinen tulkki.

Turussa on ollut vaikeuksia romanian, arabian, turkin ja kurdin kieltä puhuvien tulkkauksen järjestämisessä.

Turun vastaanottokeskuksen pakolaisavustajan Satu Santalan mukaan Turun vastaanottokeskus on nyt aivan täynnä. Hän valittelee sitä, että turvapaikkaa anovat joutuvat odottelemaan päätöksiä pitkään. Tulijoille kerrotaan heti aluksi, että keskimääräinen odotusaika on puolisen vuotta.

Sosiaalihallituksessa pakolaisten asioita käsittelevä tarkastaja Meri-Sisko Eskola ei tiedä tarkalleen, mistä somalipakolaiset ovat tulossa. Moskovasta he saapuivat Suomeen Vaalimaalle junalla, mutta Neuvostoliiton reitistä ja sitä edeltävästä ajasta ei ole toistaiseksi tietoa.

Mahdollista on, että he ovat lentäneet Somaliasta suoraan Moskovaan ja jatkaneet sieltä Suomeen. Eräiden tietojen mukaan osa somalialaisista on oleskellut ja osa opiskellut jonkin aikaa Moskovassa ennen Suomeen tuloa.

Tänä vuonna Suomelle on tehnyt anomuksen turvapaikasta 410 ihmistä, enemmän kuin koko viime vuonna yhteensä. Kaikki vastaanottokeskukset ovat täynnä. Lahteen valmistuvaan uuteen keskukseen voidaan sijoittaa seuraavat 130-140 tulijaa. Joutsenon vastaanottokeskuksessa on 149 paikkaa, Turussa 120, Helsingin Kaukokiitomotellissa 120 ja Malmin pakolaiskeskuksessa 140.

Kaksi kertaa Suomen kokoinen Somalia sijaitsee Intian valtameren ja Adenin lahden reunustamassa Afrikan sarvessa. Sen naapureina ovat Etiopia ja Kenia. Somalilaiset ovat islaminuskoisia ja suuri osa heistä elää maataloudella ja paimentolaisuudella.

Demokraattinen Somalian tasavalta muodostettiin yhdistämällä Englannin Somalimaa ja Somalian hallintoalue, jonka YK oli 1950 antanut Intian valvontaan. Somalia itsenäistyi 1960. 1969 armeija kaappasi maassa vallan, ja 1970-luvulla Somalian arvoitiin etenevän ripeää tahtia kohti taloudellista itsenäisyyttä.

Somaliassa alkoivat uudet levottomuudet 1980-luvun loppupuolella kansallisliikkeen ja hallituksen joukkojen välillä. Samaan aikaan maailmalle alkoi tulla tietoja hallituksen ihmisoikeusloukkauksista.

YK evakuoi omat avustustyöntekijänsä levottomuukisien alta Pohjois-Somaliasta 1988. Kansainvälisten arvioiden mukaan Somalian hallituksen joukot surmasivat kymmeniätuhansia siviilejä maan pohjoisosan kapinoissa.

Kansainvälisen ihmisoikeusjärjestön Amnesty Internationalin raportin mukaan Somalian hallitus on syyllistynyt poliittisiin murhiin, järjestelmälliseen kidutukseen ja mielivaltaisiin pidätyksiin.

Maassa on raportin mukaan surkeat vankilaolot, ja kuolemanrangaistukset ja laittomat teloitukset ovat yhä käytössä. Amnestyn mukaan Keniaan paenneita on palautettu ja teloitettu.

Nykyisin Somalia on yksi maailman köyhimmistä maista, ja sinne on lähetetty ruoka- ja muuta apua Euroopasta ja USA:sta. Yhdysvallat katkaisi aseapunsa maalle viime vuonna.

Hesari (arkisto)

Karu totuus alkoi paljastumaan muutaman kuukauden päästä, kun maahan oli ehtinyt saapua melkein 1.000 spontaanipakolaista, kuten asianmukainen termi tuolloin kuului. Hesari 1.8.1990...

Ulkomaalaiskeskuksen johtaja epäilee: Turvapaikan hakijoita tuodaan Suomeen järjestelmällisesti

Sisäasiainministeriön ulkomaalaiskeskuksen johtaja Risto Veijalainen epäilee, että turvapaikan hakijoita tuodaan Suomeen järjestelmällisesti. Veijalainen kertoo, että tällaisiin johtopäätöksiin on päädytty turvapaikan hakijoiden kertomusten perusteella.

"Kyllä tässä hakijoiden kertomusten mukaan on jokin taho, joka järjestelee turvapaikan hakijoiden tuloa Suomeen. Tietoa ei ole saatu suoraan puheista, vaan niiden perusteella on tehty johtopäätöksiä. Sitä, harrastaako maahantuontia organisaatio vai henkilö, en lähde arvailemaan."

Veijalaisen mukaan turvapaikan hakijoiden määrän kasvu on selvä merkki tästä - toki se ei yksin riitä vahvistamaan epäilyitä.

"Todellisen turvapaikan tarpeessa olevat pakolaiset eivät ole ongelma. Pulmana ovat ne, jotka yrittävät käyttää turvapaikkasäännöstöä väärin maahanmuuttoon siirtolaisperusteena", Veijalainen sanoo.

Samaan ilmiöön on törmätty aikaisemmin myös muissa pohjoismaissa eikä Veijalaisen mukaan tällaista havaita Suomessakaan ensi kertaa.

Esimerkiksi Ruotsissa on käyty monia oikeudenkäyntejä ihmisten salakuljetuksen kieltävän lakipykälän rikkomisen vuoksi. Suomessa tällaista pykälää ei ole.

"Jossain vaiheessa meilläkin joudutaan säätämään vastaavanlainen pykälä tilanteen korjaamiseksi. Itse asiassa esitimmekin sitä otettavaksi mukaan uuteen ulkomaalaislakiin, mutta se hylättiin, koska se ilmeisesti onkin rikoslakiin kuuluva pykälä."

Veijalainen myöntää, että keinot organisoidun pakolaisvirran estämiseksi "ovat kai aika vähissä". "Tietysti voidaan käydä diplomaattitason neuvotteluja niiden maiden kanssa, joiden kautta turvapaikan hakijat tulevat."

Suurin osa Suomeen tulevista turvapaikanhakijoista tulee Neuvostoliiton kautta.

Hallitusneuvos Antti Seppälä sosiaali- ja terveysministeriöstä epäilee, että somalilaisten turvapaikan hakijoiden Suomeen tulossa auttavat heidän omat ystävänsä. Somaleja on tullut Suomeen jo yli 500 tänä vuonna.

"Luulen, että Moskovassa on jonkinlainen epävirallinen 'matkatoimisto', joka hoitaa somalit Suomeen. On myös mahdollista, että Moskovassa opiskelevat somalit auttavat maanmiehiään."

Vastaavanlaisia "matkatoimistoja" on Seppälän mukaan yhtä hyvin esimerkiksi Vietnamissakin järjestämässä venepakolaisten kuljetuksia.

"Jonkun olisi tutkittava, kuinka paljon pakolaisten kuljettamisesta hyödytään. Vietnamilaisetkin tulivat Suomeen hampaattomina, kultahampaat olivat maksu kuljetuksista", Seppälä sanoo.

Suomeen on tullut tänä vuonna jo yli tuhat turvapaikan hakijaa. Määrä on viisinkertainen viimevuotiseen verrattuna.

Turvapaikkaa hakevien lapsille suunnitellaan opetuksen järjestämistä poikkeusmenettelyin. Asiaa valmistelee kouluhallitus.

Aloitteen tehneestä opetusministeriöstä todetaan, että turvapaikkaa hakevien ulkomaalaisten määrä tulee todennäköisesti kasvamaan. Kouluikäisten hakijoiden opetuksesta on huolehdittava, sillä turvapaikkahakemusten käsittely saattaa kestää useita kuukausia.

Hesari (arkisto)

Lisää historian siipien havinaa. Tiettävästi ensimmäinen aikakirjoihin merkitty sovittelu. Hesari 21.8.1990...

Seitsemän somalia loukkaantui tappelussa SPR:n asuntolassa

Seitsemän somalipakolaista sai haavoja ja ruhjeita SPR:n pakolaiskeskuksessa sattuneessa heimoriidassa Helsingissä.

Tapahtumien kulku on epäselvä, sillä kukaan kolhituista ei ole suostunut kertomaan mitään.

Joukkotappelu tapahtui lauantai-iltana Munkkisaaren vastaanottokeskuksessa. Puukoin ja pöydänjaloin käytyä riitaa oli rauhoittamassa viisi poliisipartiota. Poliisin mukaan seitsemää miespuolista somalia jouduttiin käyttämään sairaalassa.

Vakavimmin loukkaantunut oli saanut puukosta kylkeen. Muutama muu oli saanut haavoja ja ruhjeita kasvoihinsa.

Poliisin saamien tietojen mukaan kysymyksessä oli kolmen eri heimon jäsenten välinen riita. Vastaanottokeskuksessa majailevat somalit tosin eivät suostuneet kertomaan mitään asiaa valaisevaa. Kukaan ei ollut nähnyt mitään eikä tiennyt mitään.

Rähinässä käytetyt veitset ja astalot oli nekin ehditty hävittää.

Poliisi uskookin, että juttua ei todisteiden puutteessa saada oikeuteen asti. Muussa tapauksessa osa somaleista saisi syytteen törkeästä pahoinpitelystä.

Poliisin mukaan vastaavanlaisia heimotappeluita on käyty aiemminkin mm. vietnamilaisten kesken.

Hesari (arkisto)

Saman päivän lehdessä Hesarin toimittaja esittää tyhmiä kysymyksiä...

MIKSI? Tulivatko somalien heimoriidat yllätyksenä vastaanottokeskuksille?

Somaliheimojen väliset riidat puhkesivat ilmitappeluksi Suomen Punaisen Ristin vastaanottokeskuksessa lauantaina Helsingin Munkkisaaressa.

Miten SPR ottaa keskuksissaan huomioon tulijoiden erilaiset taustat, toimistopäällikkö Auli Valle?

"Me on pyritty siihen, että keskitettäisiin eri kansallisuuksia ja kieliryhmiä joihinkin keskuksiin - ja ykkösperusteena meillä on tulkin käyttömahdollisuudet eri alueilla. Tietysti pyritään ottamaan huomioon, että jos perheenjäseniä on tullut aiemmin, ei perheitä hajoteta eri paikkakunnille. Ei tässä paljon muita kriteerejä ehkä ole ollut; kieli- ja kulttuurikysymykset ja myös ruoantekotapoja on pikkusen ajateltu ottaa huomioon. Mutta kesällähän tilanne on ollut tulijoiden suhteen niin mieletön, ettemme ole pystyneet noudattaman periaatteita kuin rajoitetussa määrin."

Entäpä, jos saman kansallisuuden joukossa on esimerkiksi eri heimoja?

"No, kun he tulevat meille, me emme edes tiedä, mitä heimoja he edustavat. Ehkä poliisi tietää, sehän tekee puhuttelut. Siinä vaiheessa, kun he meille tulevat, ei meillä ole tietoa tästä. Me saadaan se vasta myöhemmässä vaiheessa."

Somalien välien kärjistyminen tuli teillekin yllätyksenä?

"Niin on tullut."

Mitä seurauksia kahakalla on?

"Jatkoa ajatellen me pyrimme selvittämään, mitä heimoja ei pitäisi panna yhteen asumaan ja otetaan entistä paremmin se huomioon. Mehän ei varsinaisesti puhutteluja tehdä, vaan poliisi. Ei Punainen Risti kysele ihmisten taustoja niin paljon, kun he tänne tulevat."

Miten somalien kahakasta yritetään ottaa opiksi?

"Meillähän on useassa keskuksessa somaleja, joten kyllä meillä varmasti on pieni järjestelymahdollisuus, kun löydetään ne hankalat kohdat, ketkä eivät voi yhdessä asua."

Onko tällaisia kahakoita sattunut aiemmin?

"Ei tässä mittakaavassa. Kyllä tuollaista kireyttä on usein, mutta se johtuu usein siitä, että kaikki elävät odotuksessa, millaisia päätöksiä turvapaikkahakemuksiin tulee. Myönteisiä päätöksiä saaneita kadehditaan kovin, se on enemmänkin niillä perusteilla."

Paljonko teillä on väkeä vastaanottokeskuksissanne?

"Perjantaina oli Suomessa yhteensä 1117. Kansallisuuksia ei ole sillä lailla laskettu, mutta niitäkin on varmasti toistakymmentä."

Vaikuttavatko tällaiset kahakat tai Suomessa tehdyt rikokset turvapaikaikan myöntämiseen, ulkomaalaiskeskuksen johtaja Risto Veijalainen?

"En näe sillä olevan merkitystä, kyllä turvapaikan myöntämisperusteet ovat jo aiemmalta ajalta ennen maahantuloa, eivät ne enää täällä synny ja sen mukaan täällä toimitaan. Erikseen sitten on, jos ruvetaan murhia tekemään tai muita törkeitä rikoksia."

"Ei tämä tappelu ole mitenkään ennenkuulumatonta, muissa maissa on tällaista tapahtunut varsin tiuhaan."

Hesari (arkisto)

[rähmis]

Ja kohta pääsee ääneen eräs tuttumme. Hesari 26.8.1990...

Pakolaisneuvonnan Johanna Suurpää: Turvapaikan hakijalla ei tarvitse olla viisumia

Pakolaisneuvonta ry:n juristi Johanna Suurpää paheksuu ulkoministeriön neuvostoviranomaisille esittämää toivomusta kontrolloida Suomesta turvapaikkaa haluavien ihmisten viisumeita ja heidän Suomeen tulonsa estämistä. Se ei ole kansainvälisten sopimusten eikä Suomen lakien mukaista, hän sanoo.

"YK:n ihmisoikeusjulistuksen mukaan jokaisella on oikeus hakea turvapaikkaa. Pakolaissopimus tarkentaa asiaa: pakolainen voi tulla maahan jopa laittomasti eli hänen matkustusasiakirjojensa ei tarvitse olla kunnossa. Paitsi viisumia pakolainen ei tarvitse välttämättä laillista passiakaan, jos hän heti rajalle tultuaan ilmoittaa oikeat henkilötietonsa."

Suurpää tähdentää, että Suomen laista ei löydy perusteita viisumin vaatimiseksi. Ulkomaalaislaissa sanotaan vain, että turvapaikkaa voidaan hakea rajalla tai maahantulon jälkeen.

Suurpään mukaan viranomaiset vertaavat Suomen nykyistä tilannetta perusteettomasti Ruotsiin.

"Ruotsiin oli tullut vuoden aikana lähes 30000 pakolaista, kun rajoituksiin ryhdyttiin. Suomeen ei ole tullut vielä kohtuuttoman paljon pakolaisia."

Ruotsi kantoi vastuuta Puolaan jääneiden ihmisten perustarpeista antamalla taloudellista tukea Puolan Punaisen Ristin kautta. Myös YK:n pakolaisasiain komissaari UNHCR kävi selvittämässä heidän pakolaisuuttaan.

Ruotsissa ilmoitettiin heti, kun maahantuloa ryhdyttiin estämään. Suomen ulkoministeriö ei ilmoittanut toimistaan ollenkaan. Suurpään mielestä avoimempi tiedottaminen olisi suotavaa, jotta pakolaisten avuksi voitaisiin käynnistää suojakoneisto.

Moskovassa motissa olevien somalien kohtalo kuuluu Suurpään mielestä Suomelle. Suomen asia on estää somalien välitön palauttaminen kotimaahansa ennen kuin esimerkiksi UNHCR on tutkinut, ketkä joukosta ovat pakolaisia.

"Järkevin ratkaisu olisi ottaa ryhmä Suomeen. Toissijainen ratkaisu olisi selvittää yhteistyössä neuvostoviranomaisten ja UNHCR:n kanssa, mitä ihmisille tapahtuu ja varmistettava, että pakolaisiksi määriteltäviä henkilöitä ei palauteta."

Neuvostoliitto ei ole varsinainen turvapaikkamaa, Suurpää toteaa. Se ei ole allekirjoittanut YK:n pakolaissopimusta.

Hesari (arkisto)

Ensimmäinen viharikos. Hesari 12.9.1990...

Suomalaisnuoret tunkeutuivat Nastolan pakolaiskeskukseen

Reilun kymmenen hengen nuorisojoukko hyökkäsi Nastolan pakolaiskeskuksen asuntolaan lauantai-iltana. Nuoret rikkoivat kirveellä ja kivillä ikkunoita ja ovia sekä mukiloivat yhtä virkailijaa sekä somalipakolaisia. Kukaan ei loukkaantunut vakavasti.

Nuorten hyökkäys oli jatkoa tappelulle, joka syntyi aiemmin illalla Nastolan keskustassa. Yksi suomalainen ja yksi somali olivat selvitelleet välejään puukolla, jonka jälkeen suomalaismies joutui paikattavaksi terveyskeskukseen. Poliisi hajotti kahakan, mutta suomalaiset seurasivat vastaanottokeskuksen asuntolaan lähteneitä somaleita myöhemmin.

Pakolaiskeskuksen johtajan Jussi Kunnarin mielestä Nastolassa ei ole kysymys varsinaisesta rotuvihasta, vaan nuoriso selvitteli välejään väärinkäsityksen jälkeen. Nakkikioskitappelussa ainakin osa porukasta oli nauttinut alkoholia.

Kunnari toivoo asian selvittämistä mahdollisimman pian, jotta keskus saisi työrauhan. Nastolalaiset ovat Kunnnarin mielestä suhtautuneet pakolaisiin joko myönteisesti tai neutraalisti. Vain harva on suhtautunut vihamielisesti.

Hesari (arkisto)

Ympyrä sulkeutuu. Ensimmäinen maahanmuuttokriitikko Hesarin mielipidesivulla 22.10.1990...

En anna veromarkkojani pakolaisille

Miksi hallitus ei tee mitään Suomea uhkaavan pakolaisongelman ratkaisemiseksi? Lehtitietojen mukaan Suomeen on tullut vajaan vuoden aikana 1600 turvapaikan hakijaa. Jokaisen ylläpito maksaa 8000 mk/kuukaudessa. Vuositasolla tämä tietää lähes 154 miljoonan markan kustannuksia.

Somalin ja Moskovan välillä ovat Aeroflotin lennot vuodeksi eteenpäin varatut. Voidaan olettaa, että viisumittomia pakolaisia riittää kiihtyvällä tahdilla.

Kuka kustantaa pakolaisten ylläpidon? Ilmoitan jo heti, että minun veromarkkani eivät ole tähän tarkoitukseen käytettävissä.

Osmo Turunen
kauppat. maisteri
Kesälahti

Hesari (arkisto)