Anarkokapitalismi

[Alkuasukas]

Epäilen edelleen että MattiL on takkunetin sosiaalipsykologinen koe jossa katsotaan miten pitkälle hommalaisia voi vedättää. Noi anarkismifantasiat ovat aika far out...

[hattiwatti]

Vaikka tämä ketju on lähinnä pahkasikaa, on tämä kuitenkin hyvin tärkeä olla olemassa.

Jos MattiL.n jutut ovat hieman hullunkurisia, niin tutustukaapa Ayn Randiin mikä vielä tämän ketjun aihepiirille antaa vieläpä uskonnollis-filosofisen viitekehyksen.
http://fifi.voima.fi/voima-artikkeli/2012/numero-5/tata-he-lukevat
http://ajattelunammattilainen.fi/2012/05/14/fiktiivista-taloustiedetta/

Oltiin MattiL:n uskonnollisesta fanatismista mieltä mitä vain, kannattaa muistaa että vastaavaa ideologiaa kannattaa moni tämän maailman rikkaista ja mahtavista. Kotosuomesta varjohallitsijamme Björn Wahlroos tuli esiin Ayn Randin suurena fanina. Jenkeissä FEDin entinen pomo Alan Greenspan oli aivan tavattoman suuri hänen ajatustensa fani sekä fanaattinen markkinaliberaali ja politiikassaan ajoikin tätä suuntausta, ettei mitään säätelyä saa olla, kaikki tasapainottuisi itsestään. Osasi myöntää telkkarissa olleensa väärässä kriisin puhjettua niistä hörhöajatuksista joihin oli uskonut. Jenkeissä politiikka kulkee pitkälti vain vaalirahoituksen ympärillä ja supermiljardööriveljekset Koch joiden ideologia just sitä itseään mitä tämä ketjukin edustaa ovat rahoittaneet jumalattomasti kaikkea libertaarisia ajatushautomoita, mises-instituuttia, kaikkea ilmastoskeptismiin viittaavaa koska ovat petrokemiabisneksessä (siksi tämä on usein linkissä libertarismiin!) ynnä muuta - ja edustavat isoa kasaa muita vastaavia rikkaita liikemiehiä. http://www.aljazeera.com/programmes/peopleandpower/2011/10/2011102683719370179.html

Charles and David Koch are each worth about $25bn, which makes them the fourth richest Americans. When you combine their fortunes, they are the third wealthiest people in the world. Radical libertarians who use their money to oppose government and virtually all regulation as interference with the free market, the Kochs are in a class of their own as players on the American political stage. Their web of influence in the US stretches from state capitals to the halls of congress in Washington DC.

The Koch brothers fueled the conservative Tea Party movement that vigorously opposes Barack Obama, the US president. They fund efforts to derail action on global warming, and support politicians who object to raising taxes on corporations or the wealthy to help fix America's fiscal problems. According to New Yorker writer Jane Mayer, who wrote a groundbreaking exposé of the Kochs in 2010, they have built a top to bottom operation to shape public policy that has been "incredibly effective. They are so rich that their pockets are almost bottomless, and they can keep pouring money into this whole process".
..
. It has been reported that the Kochs are planning to raise and spend more than $200m to defeat Obama in 2012. But the brothers could easily kick in more without anyone knowing due to loopholes in US law.
..
he Kochs have also poured millions into think tanks and academia to influence the battle over ideas. According to Kert Davies, the director of research for Greenpeace in the US, the Kochs have spent more than $50m since 1998 on "various front groups and think tanks who ... oppose the consensus view that climate change is real, urgent and we have to do something about it". As operators of oil pipelines and refineries, the Kochs have opposed all efforts to encourage alternative sources of energy by imposing a tax on fossil fuels.

Patrick Michaels, a senior fellow at the CATO Institute, often appears in the media to contest global warming science. CATO was founded by Charles Koch, and the Kochs and their foundations have contributed about $14m to CATO. Since 2009, there has been a sharp drop in the percentage of Americans who see global warming as a serious threat according to Gallup polls. Davies argues that the change can be attributed in large measure to the efforts of scientists like Michaels and others who are funded by the fossil fuel industry.

The Kochs have also promoted their free market ideology and business interests through aggressive lobbying in Washington DC, and financial support of political candidates. Greenpeace has tracked more than $50m that Koch Industries has spent on lobbyists since 2006, when Cap and Trade and other legislation to combat global warming was being considered. The Kochs have been the largest political spender since 2000 in the energy sector, exceeding Exxon, Chevron, and other major players.
..
But Lee Fang, an investigator with the Republic Report, told reporter Bob Abeshouse that the "Kochs will have a tremendous impact. On a larger scale this election will come down to a few billionaires: a couple on the left supporting the Democrats, and a lot on the right supporting the Republicans. I think in 2013 people will look back on this election as the greatest one bought and sold."

Toisin sanoen, anarkokapitalismin spedeilyn logiikan tutkiminen on mielekkäämpi harrastus kuin voisi arvatakaan koska tällä uskonnolla on enemmän kuin arvaattekaan vaikutusvaltaa maailman huipulla. Siksi tämä ketju ei kuulu peräkammariin.

Sikäli valitettavaa, että on libertarismissa joitain mielenkiintoisia ja hyviäkin juttuja ruohonjuuritasolla mistä olisi mielekästä keskustella. Suuri omia etujaan ajava raha ja uskonnolliset fanaatikot vaan tekevät aiheesta hieman vaikeata.

Oma tulkintani anarkokapitalismin ihannointiin ja Aynrandilaisen moraalin "ahneus hyödyttää ihmiskuntaa" kannatukseen erityisesti ultrarikkaiden piirissä on se mitä sananlaskussa sanotaan: ryöstötalous pyrkii luomaan yhteiskuntajärjestelmän ja moraalikoodiston mikä hyväksyy ja mahdollistaa sen.

[MattiL]

Tuo, että lait koskettavat vaikka ei kuuluiskaan tuomiostuimiin, on aivan sama kuin valtiossa.

Ei ole, koska anarkokapitalismissa saa paljon helpommin vaikuttaa lakeihin ja muuttaa pois, koska kilpailevia oikeusjärjestelmiä on paljon enemmän.

Paitsi, että et pääse millään tavoin vaikuttamaan lakien sisältöön.

Päinvastoin anarkokapitalismissa nimenomaan pääsee helpommin vaikuttamaan lakien sisältöön, koska voi esimerkiksi ostaa maan ja säätää tai valita sen lait tai liittyä pienyhteisöön, jossa omaa vaikutusvaltaa, tai ainakin valita sellaisen asuinalueen ja työpaikan, jonka laeista pitää. Nyky-Suomessa yksi ääni ei juuri koskaan ratkaise poliittista äänestystä, mutta pienyhteisössä voi ratkaista. Nyky-Suomesta on vaikea muuttaa ulkomaille eivätkä ulkomaat nykyisen maailmanvaltion alkion aikana edes ole kovin erilaisia yleensä. Anarkokapitalismissa sen sijaan olisi valtava määrä erilaisia alueita, joista valita.

Sanoit, että "sosialistivaltioissa" tuo tien sulkeminen olisi todennäköisempää. Oletko ihan oikeasti tuota mieltä? Että 101 muiden äänistä riippuvaista ihmistä päättäisi tarpeettomasta sulkemisesta, kuin se, että yksi irvileuka päättäisi vittuilla esimerkiksi viimeisillä elinvuosillaan muille. Todennäköisyydet ovat täysin sinua vastaan, joten miksi valehtelet sen olevan todennäköisempää nykyisessä systeemissä?

Sanoin, että valtiollisissa diktatuureissa tien sulkeminen olisi todennäköisempää. Yksi diktaattori voi helposti tulla hulluksi tai oikeastaan hulluus on diktaattoriksi tulemisen ennakkoehto. Sen sijaan yhden maanomistajan tuleminen hulluksi ei haittaa niin paljon muita. Teitä suljetaan ihan empiriankin mukaan eniten kommunistisissa, autoritaarisissa ja suurissa maissa ja vähiten vapaimmissa markkinatalouksissa ja pienissä valtioissa. Kirjoitin, että yhtä hyvin 101 kansanedustajaa voi tulla hulluiksi kuin 101 maanomistajanaapuria. En valehtele. 101 kansanedustajaa hallitsee suurempaa aluetta kuin 101 maanomistajanaapuria, joten kansanedustajien hulluus on suurempi ongelma. Kyse ei ole edes mistään teoreettisesta vaarasta nykysysteemissä vaan reaalisesti Suomessa vaikkapa yhden liito-oravan papanan takia hullut poliitikot ovat sulkeneet tietyömaita tms.

Ja mikä päättäisi, että kuulut yhden oikeusistuimen alaisuuteen? Asuinpaikkasi? Entä jos paikassa on kaksi oikeusistuinta. Minä esimerkiksi teen kilpailevan oikeusistuimen, jossa laki on sellainen, että ihmisiä saa nakkijonossa läjäyttää tauluun, jos katsoo 7 sekuntia silmiin. Todisteeksi riittää videokamerakuva. Miksi minun oikeusistuin on alempiarvoisempi kuin toinen? Vai onko joku vielä "ylempi" taho, joka päättää kumpi on oikea oikeusistuin? Anarkokapitalismi tuntuu lähenevän jatkuvasti nykyistä "sosialistishaibaa".

Asuinpaikka voi määrätä, että kuuluu yhden oikeusistuimen alaisuuteen, jos vaikkapa on tilannut asuntoon tietyn oikeusistuimen palveluja itse tai maanomistaja. Samassa paikassa harvemmin on kahta oikeusistuinta, koska ne olisivat ristiriidassa keskenään tai ainakin tulisivat kalliimmiksi. Sinulla ei ole oikeutta alistaa muita ihmisiä oman tuomioistuimesi alamaisiksi, elleivät he halua, koska he panevat vastaan. Sinulla olisi aika pitkälle oikeus panna oma lakisi täytäntöön omistamallasi maalla, mutta silloinkaan et voisi mielivaltaisesti tappaa ihmisiä, koska muut ihmiset eivät sallisi sitä. Sinun tuomioistuimesi olisi alempiarvoinen, jos sinulla ei olisi yleisesti hyväksyttyä oikeutta päättää asiasta. Ylempi taho olisi tässä siis yleinen mielipide ja siitä seuraava oikeuskäytäntö. Anarkokapitalismi muistuttaisi toki nykyistä sosialismia jossain määrin, mutta ero olisi kuitenkin merkittävä.

[MattiL]

Ja miten ihmiset saataisiin kunnioittamaan/noudattamaan niiden yksityisten tuomioistuimien päätöksiä?

Yksityiset tuomioistuimet voisivat tehdä päätöksiä, jotka pantaisiin täytäntöön pakkokeinoin: esimerkiksi voitaisiin lähettää vankilaan. Ihmiset eivät myöskään haluaisi yleensä ryhtyä lainsuojattomiksi tai luottokelvottomiksi, jos sellainen olisi seuraus.

Kuten olemme nähneet, vähankään monikulttuurisimmissa Eurooppalasissa valtioissa tietyt ryhmät eivät kunnioita vallitsevaa valtiollista oikeusjärjestelmää vaikka se on viritetty suojelemaan heitä. Miten ihmiset voisivat kuvitella saavansa oiekutta jonkun vieraan asuinalueen yksityisessä oikeusistuimessa missä sovellettaisiin täysin hänen oman oikeustajunsa vastastaista lainsäädäntöä? Esimerkiksi helsinkiläinen Pohjois-Suomessa lestadiolaisen oikeusistuimen edessä.

Ehkä ihmiset eivät kuvittelisikaan ja siksi välttelisivät sellaisia alueita kuten nykyäänkin varsinkin ulkomaita. Lestadiolaisilla ei kyllä varmaan ole kovin muista poikkeavaa lainsäädäntötoivetta. Kovin erikoista lakia pienyhteistö ei hevin voisi panna toimeenkaan vastoin oikeusmurhan uhrin tahtoa, kun ulkomaailma puuttuisi asiaan.

[MattiL]

Vaikka tämä ketju on lähinnä pahkasikaa, on tämä kuitenkin hyvin tärkeä olla olemassa.

Sosialistina sinä vain pidät vapaata markkinataloutta pahkasikana perusteetta.

Jos MattiL.n jutut ovat hieman hullunkurisia, niin tutustukaapa Ayn Randiin mikä vielä tämän ketjun aihepiirille antaa vieläpä uskonnollis-filosofisen viitekehyksen.
http://fifi.voima.fi/voima-artikkeli/2012/numero-5/tata-he-lukevat
http://ajattelunammattilainen.fi/2012/05/14/fiktiivista-taloustiedetta/

Ayn Rand ei ollut uskovainen vaan ateisti. En kannata Ayn Randin ajatuksia täysin. Noissa artikkeleissa jotkut sosialistit esittävät räikeätä sosialistipropagandaa, jonka sinä otat täydestä.

Oltiin MattiL:n uskonnollisesta fanatismista mieltä mitä vain, kannattaa muistaa että vastaavaa ideologiaa kannattaa moni tämän maailman rikkaista ja mahtavista.

Uskot siis tieteelliseen sosialismiin ja siksi pidät vapaan markkinatalouden kannattamista uskonnollisena fanatismina. Moni maailman rikkaista ja mahtavista ei kyllä kannata libertarismia - jos kannattaisi, maailma olisi nyt paljon vapaampi.

Kotosuomesta varjohallitsijamme Björn Wahlroos tuli esiin Ayn Randin suurena fanina.

Tuliko.

Jenkeissä FEDin entinen pomo Alan Greenspan oli aivan tavattoman suuri hänen ajatustensa fani sekä fanaattinen markkinaliberaali ja politiikassaan ajoikin tätä suuntausta, ettei mitään säätelyä saa olla, kaikki tasapainottuisi itsestään.

Hän kuului kyllä Ayn Randin lähipiiriin joskus. Mistä päättelet, että hän olisi aivan tavattoman suuri hänen ajatustensa fani? Sinusta jokainen vapaan markkinatalouden kannattaja on fanaattinen markkinaliberaali, koska olet fanaattinen sosialisti.

Osasi myöntää telkkarissa olleensa väärässä kriisin puhjettua niistä hörhöajatuksista joihin oli uskonut.

Hän hörhöili kyllä keskuspankin johtajana, mutta hänen politiikkansa ei suinkaan ollut vapaata markkinataloutta vaan dirigismiä.

Jenkeissä politiikka kulkee pitkälti vain vaalirahoituksen ympärillä ja supermiljardööriveljekset Koch joiden ideologia just sitä itseään mitä tämä ketjukin edustaa ovat rahoittaneet jumalattomasti kaikkea libertaarisia ajatushautomoita, mises-instituuttia, kaikkea ilmastoskeptismiin viittaavaa koska ovat petrokemiabisneksessä (siksi tämä on usein linkissä libertarismiin!) ynnä muuta - ja edustavat isoa kasaa muita vastaavia rikkaita liikemiehiä. http://www.aljazeera.com/programmes/peopleandpower/2011/10/2011102683719370179.html

Kyllä Suomessakin vaalirahoitus on hyvin tärkeä. Koch-veljekset eivät varmaankaan kannata anarkokapitalismia vaan savustivat anarkokapitalisti Murray Rothbardin ulos Cato-instituutista. Punavihreänä et varmaan usko, että vihreätä komentotaloutta voisi vastustaa millään muulla perusteella kuin petrokemianbisneksen.

Radical libertarians who use their money to oppose government and virtually all regulation as interference with the free market, the Kochs are in a class of their own as players on the American political stage.

Miksi he olisivat radikaaleja?

But Lee Fang, an investigator with the Republic Report, told reporter Bob Abeshouse that the "Kochs will have a tremendous impact. On a larger scale this election will come down to a few billionaires: a couple on the left supporting the Democrats, and a lot on the right supporting the Republicans. I think in 2013 people will look back on this election as the greatest one bought and sold."

En usko, että raha ratkaisee tätä vaalia noin vain.

Toisin sanoen, anarkokapitalismin spedeilyn logiikan tutkiminen on mielekkäämpi harrastus kuin voisi arvatakaan koska tällä uskonnolla on enemmän kuin arvaattekaan vaikutusvaltaa maailman huipulla. Siksi tämä ketju ei kuulu peräkammariin.

Sinusta vapaan markkinatalouden kannattajat ovat siis vammaisia ja uskovaisia, koska olet fanaattisen tieteellisen sosialismin kannattaja. Libertarismilla ei ole kovin paljon kannatusta varsinkaan maailman politiikan ja talouden huipulla.

Sikäli valitettavaa, että on libertarismissa joitain mielenkiintoisia ja hyviäkin juttuja ruohonjuuritasolla mistä olisi mielekästä keskustella. Suuri omia etujaan ajava raha ja uskonnolliset fanaatikot vaan tekevät aiheesta hieman vaikeata.

Sinusta oman rahan käyttäminen vapauden edistämiseen on väärin, vapaus on vain rikkaiden etu ja vapaan markkinatalouden kannattajat ovat siis uskovaisia, koska olet fanaattisen tieteellisen sosialismin kannattaja.

Oma tulkintani anarkokapitalismin ihannointiin ja Aynrandilaisen moraalin "ahneus hyödyttää ihmiskuntaa" kannatukseen erityisesti ultrarikkaiden piirissä on se mitä sananlaskussa sanotaan: ryöstötalous pyrkii luomaan yhteiskuntajärjestelmän ja moraalikoodiston mikä hyväksyy ja mahdollistaa sen.

Kommunistina vastustat siis yksityistä omistusoikeutta ja pidät sitä ryöstönä.

[MattiL]

Epäilen edelleen että MattiL on takkunetin sosiaalipsykologinen koe jossa katsotaan miten pitkälle hommalaisia voi vedättää. Noi anarkismifantasiat ovat aika far out...

En tietenkään ole. Anarkismi on oikeastaan realistista, mutta pitkään jatkunut valtiomyönteinen propaganda saa sen vaikuttamaan erikoiselta.

[MattiL]

Tässä tulikin esiin varsinainen malliesimerkki siinä, miksi anarkokapitalistinen yhteiskunta ei olisi lainkaan taloudellisesti tehokas järjestelmä. Tismalleen samaa aika hyvin argumentoi nimimerkki ananaskäärme. Anarkokapitalistisessa utopiassa jouduttaisiin tuhlaamaan aivan järjettömän paljon siihen, että jokainen ihminen joutuu aitaamaan ne omat asuinalueensa ja maksamaan rahaa yksityisille vartiointiliikkeille.

Miten niin muka joutuisi? Kyse on vapaaehtoisesti valinnasta. Nykyisin valtio ja kunta kieltävät tekemästä niin Suomessa ja pakottaa päästämään kaikki rikolliset vapaasti kotien viereen.

Kauhean merkittävä osa työvoimasta ei olisi tuottavassa työssä, vaan aitaamassa asuinalueita ja työskentelemässä vartioijina ja vastaavissa hommissa.

Kyse ei välttämättä olisi merkittävästä osasta. Nykyisinhän valtio tuhlaa armeijaan, poliisiin ja rajavartiolaitokseen kohtuuttomia summia ja perii aivan kohtuuttomia veroja. Vartiointi on kyllä yleensä tuottavaa työtä ja Suomessakin se on ihan tarpeellista bisnestä.

Eikä tässä mitään uutta, vaan tuollaisia yhteiskuntia on ollut maailman sivu, missä suurin osa taloudellisista resursseista on mennyt vain mitään tuottamattomiin yksityisiin turvakoneistoihin.

Ei anarkokapitalistisia yhteiskuntia ole ollut kovin paljon ainakaan viime aikoina. Joskus menneisyydessä väkivaltaa kyllä oli paljon, mutta en panisi sitä anarkokapitalismin syyksi: valtiot olivat hyvin väkivaltaisia.

Tälläistä mallia voi ihannoida juuri siella Mises-instituutinkin ihailemassa anarkokapitalistisessa Somaliassa missä joka klaanilla on se oma militiansa, ja maa elää ulkoisen ruoka-avun varassa kun omat varat menevät turvamiesten kalashnikoveihin ja työvoima turvallisuuspalveluihin.

Somalia ei ole mielestäni anarkokapitalistinen ollutkaan vaan klaanihallinto. Siellä on varsinkin nykyisin taas aivan selviä valtioita. Afrikan valtiot käyttävät valtavasti rahaa armeijaan, joten Somalia ei eroa siinä. Ulkomaat ovat koko ajan yrittäneet saada Somaliaan valtion ja rahoittaneet armeijoita, mikä on aiheuttanut epävakautta. Somalit eivät tietenkään käytä kaikkea rahaa aseisiin.

Ja yksilönvapauden saa lähinnä vain siten, että on rahaa pirusti oman turvamilitian ylläpitämiseen.

Ei tarvitse rahaa olla pirusti vaan myös köyhiä puolustetaan klaanissa.

Ei paljoa eroa orjayhteiskunnasta, missä on työtä tehtävä jotta saa taloudellisia resursseja turvan hankkimiseen tai muuten ei ole turvaa.

Orwellilaisena sosialistina pidät siis vapautta orjuutena...

Juuri siksi onkin ollut aina niin suuri draivi siirtyä järjestäytyneisimpiin yhteiskuntiin missä taloudellisia resursseja ja työvoimaa voisi tehokkaammin käyttää suoraan ihmisten haluamaan hyvinvointiin eikä siihen että joka jannulla on se oma yksityisturvakoneistonsa tai kalpaten käy.

Somaliassa valtiota on kokeiltu eikä se toiminut niin hyvin kuin klaanihallinto: Siad Barren diktatuuri oli kauhea eikä nykyinenkään militaristinen valtio ole häävi.

[MattiL]

MattiL kirjoittelu sopii hyvin esimerkiksi siitä, kuinka erilaiset uskonnolliset lahkot syntyvät.

Sinä uskot siis tieteelliseen sosialismiin ja siksi pidät vapaan markkinatalouden kannattamista uskonnollisena lahkona.

Ensin on idea, jota pieni samanmielinen ryhmä alkaa muokata. He luovat yhdessä fantasiamaailman, ja alkavat kuvitella elävänsä yhtäaikaa sekä siinä, että todellisuudessa, niin että he ovat tämän uuden aatemaailman julistajia ja kuinka heidän tehtävänsä on, jos ei pelastaa ihmiskunta, niin ainakin tarjota vaihtoehto.

Sinusta on siis fantasia, että vapaa markkinatalous toimi, koska uskot fanaattisesti sosialismin olevan ainoa vaihtoehto.

MattiL kirjoittaa suorastaan uskonnollisella paahdolla, ja ei ole olemassa asiaa, jolla hänet saa todistettua olevan väärässä, toisessa ketjussa, hän osoittaa, kuinka mikään muut kuin hänen oikeana pitämänsä tieto tai asiakirja on väärä, eikä hän pidä sitä minään.

Siis minun pitäisi uskoa militaristipropaganda mutisematta vain siksi, että jotkut uskovat siihen.

Mikäli joku yrittäisi tässä ketjussa osoittaa samaa, hän kieltäytyy uskomasta todisteita, hänen vakaumuksensa ei enää salli sitä, että hän voi erehtyä.

Kyllä minä hyväksyn erehtyväni.

MattiL kirjoittaa niin suurella uskonnollisella kiihkolla, suurella tunteella ja teksteistä suorastaan huokuu usko omaan vakaumukseen, joten miäli hän olisi erehtynyt johonkin toiseen uskontoon, jossa on vähemmän aukkoja kuin hänen "anarkokapitalismi"- uskossaan, kuten scientologiaan, hänestä voisi hyvinkin tulla "profeetta", "sanansaattaja" tai vähintään lahkonjohtaja, mutta tietämättään, ja omaksi onnettomuudeksi hän valitsi aiheen, jossa on liian paljon aukkoja uskonnoksi tai edes yhteiskunnalliseksi opiksi.

Taloustieteessä on aukkoja, koska se ei ole uskonto.

Sinällänsä sääli, mutta Homman kantalta tämä alkaa valua huonompaan suuntaa: ketjuun on tullut jo toinen samanuskoinen, pian tulee kolmas ja pian kiihkoilu alkaa levitä kolmanteen, sitten neljänteen ketjuun. Tästähän on jo esmerkkiä, kun jo edesmennyt nimerkki vapauslordi, tuo anarkokapitalismin hommaan tuonut, tämän uskonnon eräänlainen "Johannes kastaja" kävi samankaltaista yhden miehen sotaa eri ketjuissa. Tämän ketjun joko sulkeminen tai siirtäminen peräkamariin voisi olla ratkaisu, mutta modet näköjään haluavat tehdä turhaa työtä siivotessaan myöhemmin muita ketjuja näiden lahkolaisten jäljiltä....

Sosialistina haluaisit tietysti, että vapaan markkinatalouden kannattajat marginalisoitaisiin.

[MattiL]

Miten AK suhtautuu orjuuteen?

Kielteisesti. Orjuus on ristiriidassa yksilönvapauden kanssa, jota anarkokapitalismi edustaa.

Orjat ovat jonkun omaisuutta. Saako hän tehdä niillä mitä haluaa? Vaikka hankkia lisää orjia eli orjuutta muita. Se kun on suorastaan kapitalistin päätehtävä; pistää omaisuus tuottamaan lisää omaisuutta. Orjan omistajaksi taas pääsee kun vain on ensimmäinen joka keksii muita orjuuttaa; näinhän se meni.

Anarkokapitalismi vastustaa sitä, että joku omii toisen orjakseen vastoin tämän tahtoa, koska anarkokapitalismissa kehollinen itsemääräämisoikeus on perustava ihmisoikeus. Anarkokapitalismi tarkoittaa nimenomaan yksilönvapauteen perustuvaa kapitalismia eikä mitä tahansa kapitalismia kuten orjanomistajakapitalismia.

Ja jollain logiikalla kyseisen järjestelmän kannattaja kutsuu itseään "liberaaliksi". Outoa.

Orjanomistajat harvemmin kutsuvat itseään liberaaleiksi. Ikävä kyllä esimerkiksi USA:ssa sellaisiakin oli ennen orjien vapauttamista.

[MattiL]

Anarkiassa asioista sovitaan ensisijaisesti väkivallalla. Toisinaan on halvempaa hoitaa asia rahalla, joten se saattaa joskus olla paras keino.

Anarkiassa asioista ei sovita ensisijaisesti väkivallalla, koska se on vaarallista ja kallista. Valtioilla on väkivaltamopoli, jonka turvin ne voivat helpommin ja halvemmin turvautua väkivaltaan. Rahalla hoitaminen on yleensä halvin vaihtoehto anarkiassa.

[Alkuasukas]

Anarkiassa asioista sovitaan ensisijaisesti väkivallalla. Toisinaan on halvempaa hoitaa asia rahalla, joten se saattaa joskus olla paras keino.

Anarkiassa asioista ei sovita ensisijaisesti väkivallalla, koska se on vaarallista ja kallista. Valtioilla on väkivaltamopoli, jonka turvin ne voivat helpommin ja halvemmin turvautua väkivaltaan. Rahalla hoitaminen on yleensä halvin vaihtoehto anarkiassa.

Jos vastaan kävelee selkärangaton liimanhaistelijaituhippi jolta saa budit nyysittyä pesarilla niin miksi tuhlata rahaa? Eiköhän tämä utopia ollut tältä erää tässä...

[Taikakaulin]

Yövartijavaltio on se tavoiteltava yhteiskuntamuoto itselleni. Kävisi varmaan myös Alkuasukkaalle?

[Alkuasukas]

Yövartijavaltio on se tavoiteltava yhteiskuntamuoto itselleni. Kävisi varmaan myös Alkuasukkaalle?

Mulle kävis ihan tää Suomi muutamalla pikku viilauksella.

[Anarkonuiva]

Anarkokapitalismin voi ehkä määritellä noin mutta annat nyt ymmärtää, että se voisi olla aidosti toimiva järjestelmä. Siis järjestelmä, joka ei johtaisi anrkiaan ja/tai monopolistiseen (raha/valta) tilanteesen.
Määrittelemäsi yhteiskuntajärjestelmä on täysin toimimaton ja suistuu välittömästi ensin anarkiaan ja sitten harvainvaltaan. Määrittelit siis diktatuurin ja anarkian lähtöpisteen.

Mihin perustat tämän väitteen? Mikä on anarkokapitalismissa se ratkaiseva ominaisuus tai ominaisuuksien yhdistelmä, joka johtaa harvainvaltaan? Haluan verrata näkemystäsi historialliseen kokemukseen tilanteista, joissa jokin eurooppalainen populaatio on ollut joko kokonaan vailla valtiollista keskusvaltaa tai käytännössä keskusvallan ulottumattomissa. Minun käsitykseni mukaan näissä tilanteissa yhteisö on menestynyt taloudellisesti ja kulttuurisesti ja vastustanut yrityksiä alistaa se keskusvallan alle.

Tosiasissa miljardööri ei voi nykyjärjestelmässä käyttäytyä miten haluaa koska hän ei omista sitä. Meillä on yhteinen laki, johon liittyyy peloiteefekti, miljardöörikään ei tapa koiranpentuja tai lahjo tuomioistuimia.

Ei ole syytä uskoa, että anarkokapitalismissa rikas voisi rikkoa muiden oikeuksia siinäkään määrin kuin nykyjärjestelmässä. Tarkemmin alla.

Valtamonompolin ja tuomio-oikeuden keskittämisen tarkoitus ei ole estää kaikki rikokset vaan luoda tarpeeksi suuri pelote, jolla potentiaalinen rikollinen estää itsensä. Toki tämä peloite vaihtelee ajasta ja masta toiseen. Voisi hyvinkin argumentoida, että Suomen nykyinen oikeuskäytäntö ei pyri kunnolla ehkäisemään rikoksia ja sen myötä miljardööri voi tehdä mitä haluaa. Kyse ei ole silloin valtamonopolijärjestelmän toimimattomuudesta vaan tahallisestaa pelotevaikutuksen vähentämisestä liian lievillä rangaistuksilla.

Yhtä kaikki demokraattisen tai muunkaanlaisen valtion oikeusjärjestelmä ei toimi optimaalisesti, vaan siinä on selkeitä vääristymiä. Pointtini on se, että keksiessään argumentteja anarkokapitalismia vastaan jotkut kirjoittajat (et sinä) tuottavat mitä mielikuvituksellisimpia skenaarioita siitä, miten anarkokapitalismissa voisi tapahtua jokin vääryys, jos olosuhteet olisivat vääryydelle juuri otolliset. Tällaiset kirjoittajat jättävät huomiotta sen, että demokratiassa vääryyksiä tapahtuu jatkuvasti.

Anarkokapitaalismissa, kuten sen määrittelit, peloitteen voi lakkauttaa kokonaan. Miljardööri voi rahalla luoda itselleen sopivan oikeusjärjestelmän, jonka puitteissa hän on kokonaan immuuni sanktioille.

Ei voi. Rikkaankin yksittäisen ihmisen ostamat oikeuspalvelut muodostavat koko oikeussektorin liikevaihdosta vain pienen osan. Selkeästi puolueellisen päätöksen tekevä tuomioistuin menettää uskottavuutensa muiden tuomioistuinten ja toimeenpanijoiden sekä ennen kaikkea muiden asiakkaiden silmissä. Puolustusorganisaatio, joka panee toimeen puolueellisena pidetyn tuomioistuimen päätöksiä, on muiden silmissä pelkkä rosvojoukko ja häviää väistämättä hyvämaineisten organisaatioiden resurssiylivoimalle.

Oikeustoimiakin suurempi pelote voi olla maineen menetys. Rikkaankin asema perustuu viime kädessä siihen, että muut ihmiset suostuvat vuorovaikuttamaan hänen kanssaan. Internetin aikakaudella tieto rikkaan rötöksistä leviää hetkessä koko yhteisöön ja ympäri maailmaa.

Tämä onkin de facto tilanne esim. Venäjällä missä rikkaat ihmiset ovat ostaneet tuomioistuimia rahalla ja välttäneet tuomioita.

Se on valtion tuottama ongelma, ei anarkokapitalismin. Venäjällä tuomioistuinten ei tarvitse välittää uskottavuudestaan, koska valtio pitää niiden valtaa yllä.

[MattiL]

Jos vastaan kävelee selkärangaton liimanhaistelijaituhippi jolta saa budit nyysittyä pesarilla niin miksi tuhlata rahaa?

Tuohan on sama asia myös nykyisessä valtiossa.

Eiköhän tämä utopia ollut tältä erää tässä...

Et ole kovin terävästi pureutunut siihen... Pikemminkin muuten sinun kannattamasi valtio on utopia, koska se ei toimi.

[MattiL]

Miksei saa ampua? Jos se erakko tai Kaapo ei ole liittynyt mihinkään yksityiseen lakijärjestelmään niin miksei heitä voi käydä tappamassa?

Muutkin lakijärjestelmät voivat kieltää tappamisen jäseniltään tai ne voivat jopa ottaa murhaajien rankaisemisen asiakseen ilman toimeksiantoakin estääkseen jäsentensä murhia tai oikeudentunnosta.

[MattiL]

Tuohan on nimenomaan käytännön ongelma johon törmätään jatkuvasti.

Toki ongelmia olisi anarkokapitalismissa: onhan nykyisinkin.

Ykityiset kovenantit eivät takaa, että tällaiset rakennussuunnitelmat toteutuisi ikinä.

Kyllä kai kovenantit ovat toteutuneet aika hyvin empirian mukaan.

Kaikki vähänkin suuremmat ja ympäristölleen epämiellyttävät rakennussuunnitelmat vaativat loppupelessä pakkolunastuksia nykyisessäkin järjestelmässä. Jos ei muuten niin aina löytyy se viimeinen änkyrä joka ei edes periaatteesta suostu hankkeeseen. Ei vaikka hänelle maksettaisiin miten paljon rahaakin.

Naapuririidat on muuten päättyneet miestappoon pienemmistäkin asioista kuin pelkästään rajalla olevasta puusta. Miten ihmeessä yksityiset maanomistajat pääsisivät sopuun siitä mihin rakennetaan moottoritie tai kaatopaikka jos ei edes yhdestä puusta päästä sopuun?

Moottoritietä ei ole pakko rakentaa nimenomaan yhden vastahakoisen maanomistajan maan kautta. On monia reittivaihtoja, joista voi löytyä yksi, jonka kaikki sen reitin maanomistajat hyväksyvät.

[MattiL]

Jopas on loistava aate: Ihmisten hulluus parantuu samalla.

En ole tietenkään tuollaista väittänyt vaan lyöt irvikuvaa. En ole kylläkään kuullut yhdestäkään tapauksesta, jossa joku omistaja kieltäisi omistamansa ison tien käytön, joten se taitaa olla aika kaukaahaettu hypoteesi.

Anarkokapitalismissa ei kai poliisiakaan tarvita, kun kukaan ei ole niin hullu, että tekisi rötöksiä.

Lyöt irvikuvaa. Poliisi on määritelmän mukaan valtion, joten ei sitä tarvita, mutta yksityisiä vartijoita, etsiviä ja perintätoimistoja tarvitaan.

Hetki hetkeltä kuulostaa yhä enemmän utopialta.

Sinä kyhäsit irvikuvan, jotta saisit anarkokapitalismin näyttämään utopialta.

[Anarkonuiva]

Yövartijavaltio on se tavoiteltava yhteiskuntamuoto itselleni.

Yövartijavaltiossa on kaksi ratkaisevaa ongelmaa. Ensimmäinen on se, että ei ole tiedossa mitään menetelmää, miten siihen voisi päästä nykytilanteesta. Poliitikkojen ja virkamiesten intresseissä on aina kasvattaa omaa valtaansa. Vaikka kansa innostuisi sankoin joukoin äänestämään markkinamyönteisinä esiintyviä ehdokkaita, tuloksena olisi vain lisää sosialismia. Tämähän on jo nähty Reaganin ja Thatcherin kanssa.

Yövartijavaltion toinen ongelma on se, että jos siihen jotenkin päästäisiinkin, se ei pysyisi yövartijavaltiona. Yhtä lailla kuin demokratiassa myös yövartijavaltiossa virkamiesten kannattaa kasvattaa oman osastonsa budjettia. Ennen pitkää valtio paisuisi jälleen entiseen kokoonsa.

Sen sijaan anarkokapitalismi tai sitä muistuttava tila lienee saavutettavissa, jos merkittävä osa työntekijöistä ja yrittäjistä tulevaisuudessa oivaltaa valtion haitallisuuden. Kun riittävän moni passiivisesti kieltäytyy palvelemasta valtiota, valtio lakkaa olemasta.

[jka]

Anarkokapitalismi perustuu oleellisesti rahaan. Kaikki ratkaistaan rahalla tai vaihtoehtoisesti väkivallalla ja rahallahan saa väkivaltaakin, joten raha ratkaisee. Eli hyvin oleellinen kysymys lienee mitä on raha anarkokapitalismissa?

Nykyisen FIAT rahan peruste lepää käytännössä kokonaan sen varassa, että valtio kerää verot kyseisessä rahassa. Anarkokapitalismissa ei kerätä veroja, joten mihin raha perustuu? Ilmeisestikin kuka tahansa voi luoda kilpailevia rahajärjestelmiä. Mutta jos näin käy niin miten ihmeessä kaikki ristiriidat voidaan ratkaista rahalla kun eri rahajärjestelmiä syntyisi kuin sieniä sateella. Nyt joku väittää tietysti, että paras rahajärjestelmä voittaa. Mutta kun sellaista ei ole olemassakaan kuin paras raha. Raha on pelkkä abstraktio. Ei ole olemassa parempaa ja huonompaa rahaa. Raha joko on tai ei ole. Jos rahalla on ylipäätään joku hyvyysmittari niin se on ainoastaan se, että kuinka suuri osuus ihmisistä hyväksyy sen vaihdannan välineenä. Mutta miten anarkokapitalismissa syntyy se mekanismi millä rahat voisivat kilpailla ihmisten suosiosta? Sellaista mekanismia ei ole olemassakaan. Oikeastaan ainoaksi vaihtoehdoksi jää kultakantaa vastaava hyödykeraha. Mutta hyödykerahajärjestelmät eivät voi kilpailla yhtään sen kummemin paremmuudesta. Ei tunnu kovinkaan anarkokapitalistiselta. Toinen vaihtoehto, jonka näen on, että yksi suuri liikepankki vie lopulta voiton ja tämän luomasta rahasta tulee standardi. Tämä skenaario ei taas tunnu myöskään kovinkaan anarkokapitalistiselta, että rahajärjestelmää hallitsee lopulta yksi yritys. Kolmas vaihtoehto on, että liikepankkeja jää pystyyyn useampia, mutta tämä ei oikeastaan paranna tilannetta mitenkään. Miten tapahtuu tällaisessa tilanteessa liikepankkien väliset rahansiirrot. Nämähän eivät luota toisiinsa kuten eivät luota tälläkään hetkellä. Väliin tarvitaan keskuspankki, joka takaa rahan uskottavuuden kaikissa tilanteissa. Anarkokapitalistinen malli ei ratkaise tätä ongelmaa. Keskuspankkeja ei voi olla useampia. Jos on niin ne eivät luota jälleen toisiinsa, eikä tilanne parantunut mitenkään. Hyödykerahakaan ei ratkaise tätä ongelmaa. Edelleen tarvitaan joku keskuspankki, joka toimii liikepankkien välisten tilisiirtojen takaajana vaikka raha perustuisi kultaankin.

Rahajärjestelmän pitää olla luonteeltaan monopoli. Jos se hajaantuu kilpailun vuoksi niin sen käyttöarvo heikkenee. Miten anarkokapitalistit ratkaisevat tämän ristiriidan?

[MattiL]

Anarkokapitalismi perustuu oleellisesti rahaan.

Moderni talous perustuu kyllä, ei vain anarkokapitalismi. Anarkokapitalismi olisi voinut periaatteessa perustua myös vaihtokaupaan, mutta nykyisin raha on tullut jäädäkseen.

Kaikki ratkaistaan rahalla tai vaihtoehtoisesti väkivallalla ja rahallahan saa väkivaltaakin, joten raha ratkaisee.

Kaikkea ei ratkaista rahalla eikä väkivallalla anarkokapitalismissa. Tuo on valtiososialistinen ja konservatiivinen ennakkoluulo, joka ei pidä paikkaansa. Konservatiiveilla on hobbesilainen harhaluulo, että absoluuttinen vallan keskittäminen suvereenille estää väkivallan, vaikka asia on aivan päinvastoin. Ihmiset tekevät näet päätöksiä ja ratkaisevat ristiriitoja myös ilman rahaa ja väkivaltaa.

Eli hyvin oleellinen kysymys lienee mitä on raha anarkokapitalismissa?

Toki.

Nykyisen FIAT rahan peruste lepää käytännössä kokonaan sen varassa, että valtio kerää verot kyseisessä rahassa.

Veronkannolla ei enää ole suurta merkitystä rahan kannalta. Ihmiset voisivat periaatteessa käyttää enimmäkseen muuta rahaa ja maksaa verot sitten jossain muussa rahassa.

Anarkokapitalismissa ei kerätä veroja, joten mihin raha perustuu?

Raha perustuu historiallisesti syntyneisiin ja käytettäviin rahoihin tai sitten vanhojen rahojen romahtaessa arvokkaisiin esineisiin.

Ilmeisestikin kuka tahansa voi luoda kilpailevia rahajärjestelmiä.

Periaatteessa kyllä, mutta kuka tahansa ei omaa tarvittavia kykyjä.

Mutta jos näin käy niin miten ihmeessä kaikki ristiriidat voidaan ratkaista rahalla kun eri rahajärjestelmiä syntyisi kuin sieniä sateella.

Eri rahajärjestelmiä ei varmaankaan syntyisi kuin sieniä sateella, koska rahassa on vahva verkostoilmiö eli uuden rahan perustaminen on vaikeata.

Kaikkia ristiriitoja ei edelleenkään ratkaistaisi rahalla anarkokapitalismissa.

Nyt joku väittää tietysti, että paras rahajärjestelmä voittaa.

Noin markkinoilla käy.

Mutta kun sellaista ei ole olemassakaan kuin paras raha.

Kyllä yksilön kannalta voi hyvinkin olla paras raha ja yleensä onkin, ellei sitten parhaita rahoja satu olemaan useitakin.

Raha on pelkkä abstraktio.

Siitä ei suinkaan seuraa, että parasta rahaa ei ole.

Ei ole olemassa parempaa ja huonompaa rahaa.

Henkilön näkökulmasta kyllä on, subjektiivisesti siis.

Raha joko on tai ei ole.

On olemassa myös huonoa ja hyvää rahaa.

Jos rahalla on ylipäätään joku hyvyysmittari niin se on ainoastaan se, että kuinka suuri osuus ihmisistä hyväksyy sen vaihdannan välineenä.

Tuokin on yksi mittari. Tuo onkin tärkeä hyvyyden mittari. Toinen mittari on se, miten hyvin raha säilyttää arvonsa.

Mutta miten anarkokapitalismissa syntyy se mekanismi millä rahat voisivat kilpailla ihmisten suosiosta? Sellaista mekanismia ei ole olemassakaan.

Toki mekanismi olisi: ihmiset haluaisivat käyttää rahaa, jolla voi ostaa ja joka säilyttää arvonsa hyvin.

Oikeastaan ainoaksi vaihtoehdoksi jää kultakantaa vastaava hyödykeraha.

Se olisi varmaankin vahva ehdokas, ainakin jos nykyiset valtiolliset rahat romahtaisivat. Jos nykyiset valtiolliset rahat yksityistettäisiin, ne olisivat minusta vahvoja kilpailijoita.

Mutta hyödykerahajärjestelmät eivät voi kilpailla yhtään sen kummemin paremmuudesta.

Totta kai voivat. Mikseivät?

Ei tunnu kovinkaan anarkokapitalistiselta.

No ei se varmaan olisikaan anarkokapitalismissa tilanne.

Toinen vaihtoehto, jonka näen on, että yksi suuri liikepankki vie lopulta voiton ja tämän luomasta rahasta tulee standardi.

Tuo on kyllä yksi hyvin mahdollinen vaihtoehto. Valtion keskuspankki voidaan yksityistää jollekin liikepankille tai sellaisten joukolle.

Tämä skenaario ei taas tunnu myöskään kovinkaan anarkokapitalistiselta, että rahajärjestelmää hallitsee lopulta yksi yritys.

Kyllä anarkokapitalismissa voisi olla luonnollisia monopoleja, ja rahan liikkeellelaskija voi hyvin olla sellainen.

Kolmas vaihtoehto on, että liikepankkeja jää pystyyyn useampia, mutta tämä ei oikeastaan paranna tilannetta mitenkään.

Miksei parantaisi? Kilpailu voi parantaa rahojen arvon pysyvyyttä eli tehdä niistä deflatorisempia, kun monopoli ei pysty ulosmittaamaan niin paljon seignoragea.

Liikepankkeja voi olla useita, vaikka osa niistä ei laskisikaan liikkeelle omaa rahaa.

Miten tapahtuu tällaisessa tilanteessa liikepankkien väliset rahansiirrot.

Kyllä rahansiirrot valuutasta toiseen tai pankista toiseen onnistuvat aivan hyvin. Ne vain ehkä maksavat hieman enemmän kuin samassa valuutassa tai saman pankin sisällä tehtävät.

Nämähän eivät luota toisiinsa kuten eivät luota tälläkään hetkellä.

Kyllä liikepankit tyypillisesti luottavat toisiinsa kuten tälläkin hetkellä, vaikkakin finanssikriisi väliaikaisesti on vähentänyt luottoa. Eonia-korot eivät kuitenkaan ole pilvissä.

Väliin tarvitaan keskuspankki, joka takaa rahan uskottavuuden kaikissa tilanteissa.

Keskuspankkia ei tarvita historiallisen esimerkin mukaan. Esimerkiksi USA:ssa ei ollut keskuspankkia ennen vuotta 1913 ja finanssimarkkinat toimivat suunnilleen yhtä hyvin kuin sen jälkeenkin. Keskuspankki on tyypillisen määritelmän mukaan valtion pankki, joten anarkokapitalismissa ei varmaan voi ollakaan sellaista. Anarkokapitalismissa voisi kuitenkin olla rahaa liikkeelle laskeva pankki, joka voisi toimia samaan tapaan kuin keskuspankki rahansa suhteen ja taata rahan uskottavuuden kaikissa tilanteissa.

Anarkokapitalistinen malli ei ratkaise tätä ongelmaa. Keskuspankkeja ei voi olla useampia. Jos on niin ne eivät luota jälleen toisiinsa, eikä tilanne parantunut mitenkään. Hyödykerahakaan ei ratkaise tätä ongelmaa. Edelleen tarvitaan joku keskuspankki, joka toimii liikepankkien välisten tilisiirtojen takaajana vaikka raha perustuisi kultaankin.

Mitään isoa ongelmaa ei ole. Keskuspankkeja ei toki tarvita useampia. Pankit voivat hyvinkin luottaa toisiinsa. Hyödykeraha ratkaisee ongelmaa olemalla uskottava. Ei tarvita mitään keskuspankkia liikepankkien välisten tilisiirtojen takaajaksi. Nykyisinkin toimivat takaamattomat liikepankkien väliset luottomarkkinat, joiden korkoa mittaa esimerkiksi Eonia-indeksi. Pahimmassa tapauksessa pankit voisivat lähettää toisilleen vaikkapa fyysistä kultaa.

Rahajärjestelmän pitää olla luonteeltaan monopoli. Jos se hajaantuu kilpailun vuoksi niin sen käyttöarvo heikkenee. Miten anarkokapitalistit ratkaisevat tämän ristiriidan?

Rahajärjestelmän ei tarvitse olla luonteeltaan monopoli vaan esimerkiksi kultarahoja voivat laskea liikkeelle monetkin. Fiat-rahalla se varmaan onnistuu huonommin. Hajaantuminen ei välttämättä paljon heikennä käyttöarvoa vaikkapa kultakannan tapauksessa vaan eri valtioiden kultarahoja on käytetty samassa taloudessa. Fiat-rahan tapauksessa käyttöarvo voi kyllä heikentyä enemmän, koska yksi liikkeellelaskija ei ole välttämättä yhtä uskottava kuin toinen. Mitään ristiriitaa ei ole, koska luonnollinen monopolikin on mahdollinen anarkokapitalismissa eikä hajaantuminen välttämättä paljon heikennä käyttöarvoa.

[MattiL]

Aseilla.

Aseilla voidaan taata minkä tahansa hyödykkeen saatavuus eli viime kädessä se korvaa rahan ainoana "valuuttana". Siitä se kilpavarustus sitten lähtee.

Tuo käsitys anarkokapitalismin sotaisuudesta on ilmeisesti paikaansapitämätön, koska päinvastoin valtiot väkivaltamonopoleina ovat erityisen väkivaltaisia, kun taas yksityiset välttävät väkivaltaa enemmän.

[Karkka]

Miten käytännössä toimisi esimerkiksi Helsingin keskustassa siirtyminen Hermannista Meilahteen autolla? Olisiko jonkin sortin navigaattorijärjestelmä, joka katsoo missä olet ajanut vai tietullit?

Entä jos vallilalainen menee Kallioon ja ajautuu tappeluun. Vallilassa ja Kalliossa on eri oikeusistuin, joten luulisi Kallion oikeusistuimen vetävän "kotiin" päin, sillä vallilalainen maksaa kilpailevalle tuomioistuimelle ja kalliolainen tuomiosistuimelle, jossa asia käsitellään. Entä jos vallilalainen ei tiennyt Kallion lakia? Tai, jos kalliolainen oli todellisuudessa syypää tappelun, mutta oma tuomioistuin, joka on riippuvainen asiakkaidensa rahoituksesta, haluaa antaa hyvää palvelua ja venyttää lakia?

Oletko ajatellut, että yhtenevillä laeilla valtioiden sisällä saattaa olla jotain tekemistä sen kanssa, että ihmiset pitävät siitä, että voivat mennä Savosta Hämeenlinnaan sukuloimaan ilman, että tarvitsee kulkea 13 "lakivyöhykkeen" kautta. Ja jos olet vielä menossa tekemään bisnestä, niin olisi paras tietää tarkkaan kaikkien "lakivyöhykkeiden" lait, missä kauppaa teet.

Tuossa anarkokapitalismissa kenelläkään, jolla ei ole rahaa ei ole vapautta. Et voi päättää tippaakaan minkään paikan laeista, etkä voi ostaa maata itsellesi. Et voi mennä teltassa yöpymään metsään, sillä et tiedä tuleeko kilipäämetsänomistaja ja tappaa sinut. Puhut jatkuvasti, että hyväntekeväisyys hoitaa vammaiset jne. Itse en tiedä antaisinko lanttiakaan noin epävarmassa yhteiskunnassa hyväntekeväisyyteen.

Sanot myös, että vakuutus hoitaa ihmisten sairastumisen aiheuttamat kulut yms. Kerro minulle MattiL, kuinka esimerkiksi köyhän alkoholistiperheen lapsi, joka sairastuu syöpään, saa apua? Eikä mitään "voisi", "ehkä", "luultavasti", "kyllä varmaan" yms. epämääräistä, joka vain sivuutta aihetta. Jos juttusi juoni on, että kuolkoot pois, niin sano se rehdisti. Mitä luulet, että vanhemmat olisivat tuossa vaiheessa valmiita tekemään, jotta lapsi saadaan hoitoon? Luuletko, että kyseinen yhteiskunta olisi millään tavalla stabiili?

Itse kannatan järjestelmää, jossa yhteiskunta pysyy rauhallisena, vaikka jouduttaisiin jakamaan sosiaaliturvaa vähäosaisille, ja siinä sivutuotteena ikävä kyllä laiskoille ja valehteleville ihmisille.

Pikkuhiljaa sinunkin anarkokapitalismissa ihmiset alkaisivat luoda yhteneviä lakeja "lakivyöhykkeiden" kesken kaupankäyntiä ja ihmisten vuorovaikutusta lisäämään. Näistä tulisi kuntia jne. jne.

Et voi ymmärtää, että valtaosalla ihmisistä on erilaiset arvot kuin sinulla. Suurin osa pitää nykyistä järjestelmää kohtalaisen hyvänä eikä ikimaailmassa haluisi vaihtaa sitä ehdottamaasi järjestelmään. Tämä ei johdu mistään aivopesusta. Tämä johtuu siitä, että ehdottamasi järjestelmä on niin helvetin kehno, että sitä ei ole hyväksytty missään maailmankolkassa "erinomaisuudestaan" huolimatta talousjärjestelmäksi. Silloin joskus 10 000 eaa. oli pelikenttä vapaa. Miksi luulet, että anarkokapitalismia ei ole kuin ehkä jossain Papua-Uusi-Guineassa? Ja elintaso on paras siellä, missä ollaan mahdollisimman kaukana tuosta järjestelmästä? Paskat ja kehitystä hidastavat järjestelmät nyt vain tuppaavat vuosituhansien saatossa jäämään jalkoihin parempien järjestelmien tieltä.

[jka]

Anarkokapitalismissa voisi kuitenkin olla rahaa liikkeelle laskeva pankki, joka voisi toimia samaan tapaan kuin keskuspankki rahansa suhteen ja taata rahan uskottavuuden kaikissa tilanteissa.

Voiko? Tuo vaatii, että yksityiselle pankille annetaan erityisoikeudet verrattuna kaikkeen muuhun yritystomintaan. Rahaa liikkeelle laskeva keskuspankki eroaa ihan ratkaisevasti kaikista muista. Sillä on nimittäin lakisääteinen oikeus kirjata taseeseensa niin paljon tappiota kuin haluaa ilman että joutuu konkurssimenettelyyn. Tätä oikeutta ei ole millään muulla. Tämä on myös ehdoton vaatimus, että pankki voi uskottavasti laskea liikkeelle rahaa. Jos pankki voi mennä konkurssiin edes teoriassa niin homma ei onnistu. Keskuspankin voittojen käsittelylle on luonnollisesti myös säädetty tarkat lait. Tyypillisesti voitot tuloutetaan valtiolle, joka käyttää niitä verovarojen tavoin, jolloin hyöty jakaantuu edes jotenkuten kaikille. Enpä usko, että edes anarkokapitalismissa annetaan jollekin yritykselle mahdollisuus tehdä vapaasti tappiota ilman konkurssia, painaa vapaasti rahaa ja pitää vielä voitot itsellään. Anarkokapitalismissa tavalliset liikepankit voivat toki yrittää toimia keskuspankin tavoin, mutta tuo tulee päättymään valtavaan katastrofiin. Keskuspankin liikkellelaskema rahaa vaatii aivan eriyisen lainsäädännön, että homma toimii edes teoriassa puhumattakaan käytännöstä.

[sivullinen.]

^ Siihen suuntaan toimittiin joskus amerikassa Tosin silloinkin keskuspankki - tai ennemminkin keskuspankit - takasivat oman rahansa valtion kautta. Se kun vaan on mahdotonta ylläpitää rahaa ilman valtaa; siis ylintä vallanpitäjää - väkivaltamonopolia - jota myös valtioksi kutsutaan.

Villilänsi, villin kissan rahat ja kaikilla aseet. On siinä paljon kaunista, mutta on siinä myös muutama huono puoli. Luonnon laki pitää kyllä aina paikkaansa, vaikka se ei olekkaan se "luonnollinen laki" joksi liberaaliystävämme sen muotoili. Vahvin saa aina ottaa ensin, eniten ja kaiken mitä haluaa. Niin kulkee anarkia. Sitten jotkut kyllästyvät siihen, ja päättävät ryhtyä yhteistoimintaan. Kun kaksi on vahvempi kuin yksi, yhteistyö lopulta voittaa ja anarkia häviää. Mutta jälkiä siitä aina jää. Paljon hyvääkin; paha kuolee pois - vain se mikä meissä on hyvää, meidän jälkeemme tänne jää.

MattiL on nykyisen mullistuksen Kropotkin; anarkiasta haaveileva ideologi. Mitään toimivaa kokonaisuutta ei hänen ideoistaan synny, mutta jos sieltä löytyisi edes innostavia ja luovia ituja. Vielä en sellaista ole löytänyt. Kerro nyt MattiL vaikka kuusi tärkeintä asiaa mitkä anarkokapitalismi muuttaa nykyisestä järjestelmästä paremmaksi, niin voimme olla niistä samaa mieltä. Kirjoita kokonaisuuksina äläkä vastaa lauseisiin. Siten tekstiäsi on mukavampi lukea.

[jka]

Itsekin olen sitä mieltä, että nykyinen systeemi on ajautumassa umpikujaan. Suurimpana ongelmana pidän sitä, että demokratia antaa poliitikoille mahdolisuuden ostaa ääniä ja nyt viimeisten 20 vuoden aikana on tullut maan tavaksi, että äänet ostetaan vieläpä kokonaan velkarahalla. Valtio ei ole enää ihmisiä varten, vaan ihmiset ovat valtiota varten. Jotain tarttis tehrä, vaan mitä? Anarkokapitalisimi kyllä mielestäni antaa jotain viitteitä mihin suuntaan systeemiä voisi ja pitäisikin kehittää. Ääripäiden esimerkkien avulla on paljon helpompi hahmottaa monimutkaisia kokonaisuuksia ja AK on vain yksi ääripää, joten kyllä sillä ainakin informaatioarvoa on ehdottomasti.

[Anarkonuiva]

Juuri tähän on parhaiten tiivistetty ideologian oksymoronismi:

Toisaalta anarkokapitalismissa vallitsee myyttinen The Liberty joka kaikkivaltiaan jumalan tavoin sitten ruokkii ja vaatettaa nälkäiset kunhan vain kaikki tehdään myyttisen the libertyn palvomiseksi.

The vapaus on sitä, että ihmisillä ei ole mitään ulkoa asetettuja velvotteita, koska nehän loukkaisivat heti yksilönvapautta. Yksilönvapauttahan ei voi olla jos jos erilaisia käsityksiä omaavat yksilöt pakotettaisiin johonkin tiettyyn moraalikoodiin josta kaikilla omat käsityksensä.

Toisaalta systeemi pysyy kasassa jonkun myytisen 'luontaisen lain' lain perusteella, jota jokainen ihminen on moraalisesti velvollinen noudattamaan... (naurukohtaus)...

Ei lisättävää. Vapaa Liberaali todellakin tiivisti vallan mainiosti ideologian sisäisen ristiriidan ja utooppisuuden.

Tuliko edes hiki olkiukkoa hakatessa? Vapaus, niin kuin se anarkokapitalismissa ymmärretään, on vapautta päättää omista asioista. Ei muiden asioista.

[hattiwatti]

^ En nyt ymmärrä lainkaan mitä horiset.

Toki tiedostan, että anarkokapitalismissa on vapaus päättää omista asioista, ei muiden asioista. On vapaus päättää vaikkapa siitä vaivautuuko noudattamaan jonkun luonnollisen oikeuden velvoitetta. Miksi kukaan noudattaisi jos vapaus valita toisin tuottaa paremman lopputuloksen?

Samasta aiheesta toisin sanoin kirjoitti myös nimimerkki alkuasukas.

[jmm]

Tuliko edes hiki olkiukkoa hakatessa? Vapaus, niin kuin se anarkokapitalismissa ymmärretään, on vapautta päättää omista asioista. Ei muiden asioista.

Tuollainen "vapaus" on täysin ihmisluonnon vastainen fantasia. Ihan samaa tasoa kommunismin ja homo sovieticuksen kanssa.

Miksi ihmeessä esimerkiksi Koch-veljet olisivat puuttumatta muiden ihmisten asioihin ja orjuuttamatta heitä anarkokapitalistisessa yhteiskunnassa? Kuvitteletko että ihmiset muuttuisivat yhtäkkiä "hyviksi" ja "moraalisiksi"?

[Tommi Korhonen]

Mun hyvinvointiin kuuluu sunkin hyvinvointi. Mikä voima, muu kuin vahvemman oikeus sitä estäisi?
Ideaalissa anarkokapitalistisessa lähtökohdassa alkaisi välittömästi syntymään jengejä, perheitä, kyliä ja muita järjestäytyneen yhteiskunnan esimuotoja. Lakeineen ja hierarkioineen.

Ainoa vain että kunnollista yhteiskuntaa odotellessa saattaisiin Mad Maxia pari sukupolvea.