2012-08-01 Saksa: Proffa - Haastakaa EKP oikeuteen!

[akez]

Die Welt lehdessä oli Hans-Walter Forkel'tin mielipidekirjoitus. Hän on lakimies ja Dresdenin teknisen yliopiston professori.

Haastakaa Euroopan keskuspankki oikeuteen! Oikeusvaltio voi pelastaa Euroopan

Mitkään säännöt eivät päde. EU-sopimuksista ei piitata. Silti Saksan liittohallitus ei haasta Euroopan keskuspankkia oikeuteen. Kansalaiset voivat kuitenkin näin tehdä – ja heidän pitääkin tehdä se.

Die Welt 1.8.2012 juttu saksaksi

Euro-kriisissä eivät näytä pätevän enää mitkään säännöt. Valtionveloista tehdään kaikille yhteisiä vastoin EU-sopimuksia ja EKP rahoittaa valtiovelkoja ostamalla velkapapereita, antamalla lainoja ja pitämällä korot matalalla. Nyt vaaditaan ensimmäistä kertaa, että EKP haastetaan Euroopan unionin tuomioistuimeen. Voiko tämä onnistua? Ja mikä voisi olla lopputulos? 4 näkökohtaa asiaan:

1. Saksan liittohallitukseen vetoaminen EKP:n haastamiseksi oikeuteen on hyödytöntä. On epätodennäköistä, että liittohallitus haastaisi EKP:n oikeuteen. Se ei ole toiminut näin tähän mennessä tapahtuneiden lainrikkomisten yhteydessä, joita ovat olleet mm. Kreikan ottaminen valuuttaunioniin vastoin sopimuksia, Saksan ja Ranskan piittaamattomuus Maastrichtin velkakriteereistä ja No-Bail-Out – pykälän rikkominen vuonna 2010. Myöskään Euroopan instituutiot eivät tule oikeudessa hyökkäämään harjoittamaansa politiikkaa vastaan, mikä tuskin on suuri yllätys.     

Myös kansalaiset voivat haastaa EKP:n oikeuteen

2. Hallitus voi valittaa, samoin myös jokainen yksilö. EU on lakiin perustuva yhteisö (Rechtsgemeinschaft), Saksa taas oikeusvaltio. Se, jonka oikeuksia julkinen hallinto loukkaa, voi vedota asiassa oikeuteen.

Tämä pätee myös EKP:n kohdalla. Kun se syrjii inflatorisella rahapolitiikallaan merkittävää finanssiomaisuutta (Geldvermögen) suhteessa kiinteän omaisuuteen (Sachvermögen) ja kuormittaa matalilla koroilla (pankki)säästäjiä ja velkojia velallisten eduksi, ja ennen kaikkea velkaantuneiden valtioiden eduksi, harjoittaa se julkista vallankäyttöä. Se loukkaa finanssiomaisuuden ja velkojan/säästäjän oikeuksia, eli siis tavallisten kansalaisten oikeuksia. 

Verotuksen tasa-arvon periaate (Besteuerungsgleichheit) – myös seurauksilla on merkitystä

3. Lähtökohta kanteelle EKP:tä vastaan olisi verotuksellisen tasa-arvon periaatteen loukkaaminen: Valtiorahoituksessa on pätenyt Ranskan vuoden 1789 Ihmis- ja kansalaisoikeuksien julistuksesta lähtien verotuksen tasa-arvon periaate ja se koskee kaikkia valtionrahoituksen muotoja, oli kyse verotuksesta, inflaatiosta tai matalan koron politiikasta.   

Kyse ei ole vain valtion ilmoittamasta julkisesta rasitteesta, vaan myös se todellisesta vaikutuksesta. EKP rahoittaa inflaatiolla ja tarkoituksellisesti matalina pidetyillä koroilla valtioita ja niiden velkoja. Valtionrahoitus inflaatiolla ja matalilla koroilla on syrjivää, mielivaltaista ja loukkaa siten verotuksellista tasa-arvoa.

Saksassa verotuksellista tasa-arvoa perusoikeutena suojaa artikla 3 GG, EU:ssa taas Lissabonin sopimuksesta lähtien on pätenyt Euroopan unionin perusoikeuskirja. Se antaa peruslaillista suojaa EU:n toimia vastaan ja siten myös EKP:tä vastaan.

Perustuslakikanne mahdollinen

4. Jos Euroopan unionin tuomioistuin ei ota kannetta käsittelyyn, voidaan vedota Liittovaltion perustuslakituomioistuimeen (Bundesverfassungsgericht). Suojaa EKP:n verotuksellisen tasa-arvon periaatteen loukkaukselle, inflaation ja matalien korkojen avulla tapahtuvan piilotetun valtion rahoituksen johdosta, on ensisijaisesta haettava Euroopan unionin tuomioistuimessa. Jos tuomioistuin kuitenkin torjuu yksityisten kansalaisten valituskompetenssin, olisi valitus Liittovaltion perustuslakituomioistuimeen mahdollista.

Liittovaltion perustuslakituomioistuin on Maastricht sopimusta koskevassa päätöksessään sallinut suvereenisuuteen liittyvien oikeuksien (Hoheitsrechten) siirron vain siinä määrin, kuin Eurooppa-tasolla on taattu riittävä suoja myös perusoikeuksien loukkaamistapauksissa. Jos julkisen hallinnon toimet Euroopassa loukkaavat verotuksellista tasa-arvoa koskevaa perusoikeutta ja jos Euroopan unionin tuomioistuin ei takaa riittävää oikeussuojaa, niin Liittovaltion perustuslakituomioistuimen on silloin suojeltava perusoikeuksia, myös EKP:n toimia vastaan.   

Demokratiaa ei ole ilman oikeusvaltiota

Oikeusvaltio ei ole euro-kriisissä ongelma, vaan ratkaisu. Politiikassa toimitaan kuin oikeus olisi esteenä kriisin ratkaisulle. Tämä on aivan väärä käsitys. Eurooppalaista valtiovelkakriisiä ei olisi olemassa, jos lakeja olisi noudatettu. 

"The Rule of Law" ei ole vain omakuva länsimaista demokratiaa konstituoivasta järjestyksen elementistä, joka vallitsee lännessä modernina ja universaalisti pätevänä esikuvana koko muulle maailmalle. "The Rule of Law" oli yksi tekijöistä, joka mahdollisti Euroopan nousun ja dominanssin uudella ajalla. Sillä ilman oikeusvaltiota ei demokratia voi toimia kestävällä pohjalla.

Kaikki läntiset demokratiat jakoivat viime vuosisadan 70-luvulta lähtien enemmän rahaa ulos, kuin kokosivat veroina, ja antoivat siten velkojen kasvaa velkakriisiin asti. Nämä seuraukset Nobelin saaja James Buchanan ennakoi jo tuolloin analyysissään ns. demokraattisesta päätöksenteosta.   

Viimekädessä valtionvelkakriisi on länsimaisten demokratioiden hallintojärjestelmien kriisi. Siksi ei ole ollenkaan yllättävää, että näiden hallintojärjestelmien eliitit eivät esitä kysymystä kriisin pohjimmaisesta syystä. 

Kansalaiset eivät ole tasa-arvoisia ja taakka jaetaan mielivaltaisesti

Valtakamppailun aikana poliitikot lupaavat etuja ja yrittävät piilottaa kansalaisilta näihin liittyvät rasitteet. Piilotetun valtionrahoituksen välineinä käytetään mm. inflaatiota ja matalan koron politiikkaa. Jos piilotettu valtionrahoitus sallitaan, niin tulevaisuudessa edessä on oletettavasti vain lisää etuja koskevia päätöksiä, jolloin valtion menojen kasvu ei tunne enää mitään rajoja – ennen valtion konkurssia.   

Piilotettu valtionrahoitus kuormittaa kansalaisia epätasaisesti ja mielivaltaisesti. Se loukkaa siten yksilön perusoikeutta verotukselliseen tasa-arvoon. Jos yksilö voi verotukselliseen tasa-arvoon vetoamalla puolustautua tehokkaasti salaista valtiorahoitusta vastaan, nousee epäsuorasti esiin myös avoin valtionrahoitus ja siten valtionmenoja ja verotaakkaa koskevat poliittiset erimielisyydet.

Tässä piilee verotuksellisen tasa-arvon periaatteen systemaattinen ja yksilöä suurempi merkitys perusoikeutena.

Liittovaltion perustuslakituomioistuin ja Euroopan unionin tuomioistuin eivät saa taas tyriä

Länsimaisen demokratian malli voi säilyä vain oikeusvaltiona. Vain oikeusvaltion kautta voidaan valtaapitävät pakottaa paljastamaa politiikkansa todelliset kustannukset. Tämä on edellytys järjestelmän oppimis- ja sopeutumiskyvylle ja samalla sen eloonjäämiselle. Länsimaiden nousu on ollut erottamattomasti kytköksissä oikeusvaltioon. Jos länsi luopuu oikeusvaltiosta, luopuu se samalla itsestään, jolloin jää jäljelle enää vain vallankumous.

Valtiovelkakriisin aikana ovat Liittovaltion perustuslakituomioistuin ja Euroopan unionin tuomioistuin tyrineet. Matkalla ulos kriisistä ne eivät saa enää tyriä. Kyse on Euroopan eloonjäämisestä.

Lihavoinnit mun.

.. ja sitten valitusta rustaamaan ...  ai niin ...  ei päde Suomessa, kun ei voi valittaa mihinkään. Tietääkseni.

EDIT typo

[Soromnoo]

Miksiköhän herra ei sitten ole jättänyt haastetta?

[Daemonic]

Miksiköhän herra ei sitten ole jättänyt haastetta?

Samaa mietin... Luulisi lakimiesrohvessorin omaavan hyvät lähtökohdat haasteen jättämiseen, kun varmaan kaikki mahdollinen asiaan liittyvä on tiedossa.

[akez]

^ Pelkkää arvailua, mutta jospa jo rustaa haastetta? Mitä useampi asiaan puuttuu, sitä parempi?

[sivullinen.]

Miten muut yritykset haastaa eurotukipolitiikka oikeuteen ovat Saksassa päättyneet? Muistelen että olen jo useammasta lukenut. On valituksia tukipakettien perustuslainvastaisuudesta ja summien kasvattamisesta liian suuriksi. Epäilen ettei mitään ole tapahtunut. Uusi yritys taitaa olla vaan pelkkää julkisuushakuisuutta tai sitten turhautumista jatkuvaan kriisiin.

Germany's Top Court May Attach Strings to Euro Bailout

The judges of Germany's Federal Constitutional Court: will they throw a spanner in the works of the euro rescue?
Germany's top court will soon hear a complaint filed against the Greek bailout and euro rescue fund. A recent remark by the court's president suggests it may attach strings to its approval of the bailouts -- and thereby reinforce the country's reputation for obstructionism in the fight to save the euro.

13.6.2011
http://www.spiegel.de/international/germany/complaints-against-rescue-fund-germany-s-top-court-may-attach-strings-to-euro-bailout-a-768185.html

Yli vuosi sitten oli näemmä tuollainen. Tuskin vaikutti mitään mihinkään. Ainakaan ei näy mitään muutoksia hallituksen toimissa. Saksassa oikeuslaitoksen ei pitäisi olla liittoparlamentin hallinnassa. Sielläkin tosin toimeenpanovalta ja lainsäädäntövalta on samoissa käsissä. Suomessa kaikki kolme kuuluvat samalle taholle. Eipä tule ongelmia päätöksen teossa.

"Itsevaltiutta on jokainen sellainen hallitus, missä toimeenpaneva ja lakiasäätävä valta ovat yhtyneet, olkoonpa sitten yhden henkilön käsiin tai eräiden perheiden tai kaikkien kansalaisten muodostaman yhtymän käsiin.
-- Kustaa III

[akez]

Miten muut yritykset haastaa eurotukipolitiikka oikeuteen ovat Saksassa päättyneet? Muistelen että olen jo useammasta lukenut. On valituksia tukipakettien perustuslainvastaisuudesta ja summien kasvattamisesta liian suuriksi. Epäilen ettei mitään ole tapahtunut. Uusi yritys taitaa olla vaan pelkkää julkisuushakuisuutta tai sitten turhautumista jatkuvaan kriisiin.

Niin. Tiedä sitä.

Tuossa jutussa tulee kuitenkin mielestäni aika selkeästi esiin se, mistä on kyse. "Eliitti" puuhaa mitä huvittaa mistään piittaamatta, eikä "oikeusvaltio" voi sitä estää. Totalitaristiseen diktatuuriin näytetään olevan menossa, eikä siitä ole koskaan hyvää seurannut.

[RTT]

Tälläkin hetkellä Karlsruhen perustuslakituomioistuimessa on käsittelyssä kuusi valitusta EVM-sopimuksesta, joista annetaan päätös syyskuun alussa. Eilen jätettiin uusi valitus, jossa Karlsruhen oikeutta pyydettiin lykkäämään päätöstään kunnes EU:n tuomioistuin on käsitellyt Irlannin korkeimman oikeuden selvityspyynnön EVM:ää koskien. Tähän ei kuitenkaan suostuttu, sillä Saksan perustuslakituomioistuin ei pidä EU:n tuomioistuinta itseään ylempänä tahona - se ei ole ikinä kysynyt EU-tuomiostuimelta neuvoa, ja varaa itselleen oikeuden olla noudattamatta EU-lakeja tietyissä tapauksissa.

Käytännössä jokainen tukipaketti ja rahastonperustamissopimus on haastettu Karlsruhen oikeuteen, mutta toistaiseksi niitä ollaan pidetty perustuslain mukaisina, kunhan Bundestagin oikeudet olla viime kädessä tukipakeista päättävä taho on turvattu. (Minusta tässä tosin on liiallista mukavuudenhalua ja rohkeuden puutetta tuomarien puolelta. Viheltäkää se peli poikki jo.)

Pelkkää musteentuhlausta oikeushaasteet tosin eivät ole, sillä Lissabonin sopimusta koskevassa päätöksessään (kst. liite) Karlsruhe linjasi muun muassa, että:

Kansan suvereniteetin periaatteen toteutumisen jälkeen Euroopassa ainoastaan jäsenvaltioiden kansat voivat käyttää perustuslain mukaista valtaa ja määrätä valtion suvereniteetista.

Jos Euroopan yhdentymisessä ilmenee epäsuhde toisaalta käytettyjen suvereniteettioikeuksien lajin ja laajuuden ja toisaalta demokraattisen legitimiteetin asteen välillä, Saksan liittotasavalta on velvollinen pyrkimään muutokseen ja tilanteen huonontuessa kieltäytymään osallistumasta enää Euroopan unioniin. (§ 264)

Koska liittovaltioon liittymisen yhteydessä suvereniteetti siirtyisi peruuttamattomasti uudelle oikeuden subjektille, tällaisesta vaiheesta päättää yksin Saksan kansa. (§ 228)

Euroopan yhdistämistä suvereenien valtioiden liittoa koskevien perussopimusten perusteella ei voida toteuttaa siten, että jäsenvaltioilla ei olisi riittävää toimintavapautta poliittiseen päätöksentekoon talouden, kulttuurin ja sosiaaliasioiden alalla. Tämä koskee erityisesti -- poliittisia päätöksiä, jotka riippuvat erityisesti siitä, että ymmärretään ennakolta kulttuurista, historiasta ja kielestä johtuvat seikat, ja joista käydään julkista poliittista keskustelua puolueiden ja parlamentin keskuudessa. Demokraattisen toiminnan keskeisiin alueisiin kuuluvat muiden muassa -- tulot ja menot, lainanotto mukaan luettuna -- .

Kun Merkel & co. ajavat pankki- ja finanssiunioniaan, jossa euromaiden budjetit otettaisiin keskusvallan alle ja velkaa sosialisoitaisiin, jopa poliitikot tunnustavat, että sen voimaansaattamiseen tarvitaan kansanäänestys Saksassa. Muussa tapauksessa Karlsruhe vetää isosta vivusta ja linjaa koko EU:n laittomaksi.

[akez]

Kun Merkel & co. ajavat pankki- ja finanssiunioniaan, jossa euromaiden budjetit otettaisiin keskusvallan alle ja velkaa sosialisoitaisiin, jopa poliitikot tunnustavat, että sen voimaansaattamiseen tarvitaan kansanäänestys Saksassa. Muussa tapauksessa Karlsruhe vetää isosta vivusta ja linjaa koko EU:n laittomaksi.

Syntyy mielenkiintoinen tilanne. Mitähän mahtavat keksiä tämän kiertämiseksi? Se tuntuu olevan vakiintunut EU:n toimintatapa.