2012-08-01 Räsänen: Maahanmuuton strategia pian uusiksi

[K.K.]

Räsänen: Maahanmuuton strategia pian uusiksi

Tiukan maahanmuuttopolitiikan ajajana tunnettu sisäministeri Päivi Räsänen (kd.) uskoo, että työperäisellä maahanmuutolla voidaan korjata kuntien huoltosuhteen vinoumaa, mutta ei silti poistaa sitä.

Suomea alkaa lähitulevaisuudessa uhata paheneva työvoimapula. Tilastokeskus on arvioinut, että ilman maahanmuuttoa 20–59-vuotiaiden määrä vähenee rajusti 2030 mennessä. (Lue juttu siitä, auttaako kuntauudistus alueellisiin huoltosuhde-eroihin.)

Parhaillaan hallitus pohtii maahanmuuton uusia linjauksia Maahanmuuton tulevaisuus 2020 -strategiahankkeessa. Maahanmuuttoasiat kuuluvat hallitusohjelman niin sanottuihin kärkihankkeisiin. Tarkoituksena on määritellä maahanmuuttoa, kotoutumista ja työmarkkinoita koskevia uusia tavoitteita.

Maahanmuuttostrategia on määrä valmistella hallituksen hyväksyttäväksi ensi vuoden tammikuun loppuun mennessä. Luonnos lähtee loppuvuodesta lausuntokierrokselle.

– Kuntien huoltosuhteen vinoutuman korjaamiseen voidaan käyttää monia keinoja, joista yksi on työperäinen maahanmuutto. Realistista ei kuitenkaan ole ajatella, että työperäisellä maahanmuutolla poistetaan huoltosuhteen vinoutuma, Räsänen sanoo.

Ministerin mukaan Euroopan laajuisesti katsottuna Suomen ulkomaalaislakia ei voida pitää mitenkään erityisen työvoimavastaisena.

– On myös mahdollista, että strategiahankkeesta seuraa lainsäädännön muutostarpeita, hän sanoo kuitenkin.

Palvelualoilla tarvitaan
lisätyövoimaa

Viime vuosina arviota työvoimapulan laajuudesta ja ajankohdasta on Räsäsen mukaan jouduttu jatkuvasti täsmentämään.

– Työvoimatilanteeseen vaikuttavat, paitsi Suomen omat toimenpiteet, myös maamme ulkopuolinen taloustilanne. Varsinkin tällä hetkellä on erityisen vaikea nähdä, millaiseksi taloustilanne Suomessa, Euroopassa ja Euroopan ulkopuolella kehittyy.

Pidän kuitenkin työvoimapulan pahenemista todennäköisenä varsinkin sellaisilla palvelualoilla, joilla väestön ikääntymisen vuoksi tarve kasvaa.

Tulevaisuuden työvoimapulaa voidaan Räsäsen mukaan ehkäistä maahanmuuttopolitiikan lisäksi hyvällä väestö- ja perhepolitiikalla, nuorten syrjäytymisen ehkäisyllä sekä koulutuksen oikealla kohdentamisella.

Maahanmuuttajien työmarkkinoille
pääsystä rajallista tietoa

Maahanmuuttajat vaikuttavat väestölliseen huoltosuhteeseen. Siihen, paljonko maahanmuuttajat parantavat yhtä tärkeää mittaria, taloudellista huoltosuhdetta,vaikuttavat monet tekijät.

Koska maahanmuuttajien työttömyysprosentti on selvästi korkeampi kuin väestön keskimäärin, voidaan olettaa, että taloudellinen huoltosuhde ei maahanmuutossa korjaannu yhtä nopeasti – tai yhtä paljon – kuin väestöllinen huoltosuhde.

Taloudellinen huoltosuhde kuvaa sataa työllistä kohden olevia ei-työllisiä, väestöllinen huoltosuhde huollettavien määrää sataa työikäistä kohden.

– Tehokas kotoutuminen on koko yhteiskunnan etu. Yleisesti katsottuna kotoutujien ikähaarukka on myös sellainen, että heitä ei voi mitenkään pitää huoltosuhteen "lisärasitteena", Räsänen sanoo.

– Työmarkkinoihin kiinni pääseminen on pitkälti kiinni siitä, että työnantaja ja työntekijä kohtaavat. Kun tämä on tapahtunut eli työpaikka on löytynyt,  ulkomaalaislaki toimii välineenä maahantulolle.

http://www.taloussanomat.fi/politiikka/2012/08/01/rasanen-maahanmuuton-strategia-pian-uusiksi/201234523/12

[Roope]

Tiukan maahanmuuttopolitiikan ajajana tunnettu sisäministeri Päivi Räsänen (kd.) uskoo, että työperäisellä maahanmuutolla voidaan korjata kuntien huoltosuhteen vinoumaa, mutta ei silti poistaa sitä.

Tälle ennen eduskuntavaaleja hankitulle maineelle ei ole perusteita, kuten Räsäsen toimia tarkastellessa on huomattu.

Ministerin mukaan Euroopan laajuisesti katsottuna Suomen ulkomaalaislakia ei voida pitää mitenkään erityisen työvoimavastaisena.

Ei voida, kun se ei sellainen ole.

– On myös mahdollista, että strategiahankkeesta seuraa lainsäädännön muutostarpeita, hän sanoo kuitenkin.

Oletan, että Ruotsin suuntaan, jos äskettäin julkaistusta karmeasta valtion kotouttamisohjelmasta voi jotain päätellä. Ei varmaankaan haittaa, että Ruotsissa toteutettu työlupien sääntelystä luopuminen ei ole toiminut kuten toivottiin, vaan uudistusta on käytetty yhtenä uutena väylänä oleskeluluvan saamiseksi. Tämäkin uusi strategialuonnos valmistuu sopivasti vasta kuntavaalien jälkeen, joten sen voi olettaa sisältävän ikäviä yllätyksiä.

Maahanmuuttajat vaikuttavat väestölliseen huoltosuhteeseen. Siihen, paljonko maahanmuuttajat parantavat yhtä tärkeää mittaria, taloudellista huoltosuhdetta,vaikuttavat monet tekijät.

Koska maahanmuuttajien työttömyysprosentti on selvästi korkeampi kuin väestön keskimäärin, voidaan olettaa, että taloudellinen huoltosuhde ei maahanmuutossa korjaannu yhtä nopeasti – tai yhtä paljon – kuin väestöllinen huoltosuhde.

Ei niin, etenkin kun taloudellisen huoltosuhteen parantamista ei ole otettu maahanmuuttopolitiikan tavoitteeksi. On hyvin vähän ainakaan julkista tietoa siitä, miten eri maahanmuuttajaryhmien maahanmuutto ja esimerkiksi turvapaikka- ja työlupapolitiikan aiemmat ratkaisut ovat vaikuttaneet ja tulevat vaikuttamaan taloudelliseen huoltosuhteeseen. Kun tätä tietoa ei ole, niin miten voidaan tehdä parhaita mahdollisia päätöksiä huoltosuhteen parantamiseksi? Luultavasti paljon veroja maksavien houkuttelua helpompi, nopeampi ja pitkävaikutteisempi keino maahanmuuttajien huoltosuhteen parantamiseen olisi sosiaalisen maahanmuuton minimoiminen. Luultavasti esimerkiksi Suomeen matka-työlupapaketin ostaneet siivoojiksi EU:n ulkopuolelta tulevat, mahdollisesti myöhemmin harmaaseen talouteen päätyvät maahanmuuttajat ovat työssäkäynnistään huolimatta yhteiskunnalle paremminkin haitaksi kuin hyödyksi. Mutta kun tietoa puuttuu, on vaikea arvioida mahdollisten lakimuutosten vaikutuksia kokonaisuuteen ja priorisoida toimenpiteitä.

– Tehokas kotoutuminen on koko yhteiskunnan etu. Yleisesti katsottuna kotoutujien ikähaarukka on myös sellainen, että heitä ei voi mitenkään pitää huoltosuhteen "lisärasitteena", Räsänen sanoo.

Miksei sitten pyritä tehokkaaseen kotoutumiseen? Ai niin, se edellyttäisi järkeviä, mitattavia tavoitteita ja kotouttamistoimien tehokkuuden ja kustannusvastaavuuden seurantaa, joita maahanmuuttoalalla työskentelevät vastustavat.

Jos Räsänen yrittää tuossa esittää, että maahanmuuttajat eivät ole rasite taloudelliselle huoltosuhteelle, kunhan he ovat keskimääräistä nuorempia, niin hän on pahasti väärässä. Huoltosuhteen rasitteeksi jäävien syrjäytyneiden maahanmuuttajanuorten määrä on lisääntynyt viime vuodet huimaa vauhtia, vaikka kotouttamiseen käytetään rahaa ja resursseja enemmän kuin koskaan. On jo etukäteen selvää, että hallitus ei pysty vastaamaan tähänkään haasteeseen, kun se ei tahdo edes myöntää ongelman olemassaoloa, paitsi ohimennen perustellakseen kotouttamiskoneiston jatkuvan laajentamisen.

[qwerty]

Kommentit mm. somalien huoltosuhdetta heikentävästä vaikutuksesta eivät mene läpi! Niin, pikku juttu kun porukan huoltosuhde on 15% siitä mitä kantaväestön. Ei vaikuta tulevaisuuteen. Ei sitten yhtään.

Huoltosuhdetta parantavaa maahanmuuttoa ei käytännössä ole olemassa!

[qwerty]

Artikkelista

Koska maahanmuuttajien työttömyysprosentti on selvästi korkeampi kuin väestön keskimäärin, voidaan olettaa, että taloudellinen huoltosuhde ei maahanmuutossa korjaannu yhtä nopeasti – tai yhtä paljon – kuin väestöllinen huoltosuhde.

Kieli keskellä suuta tehty kiertoilmaus sille että mamut heikentävät huoltosuhdetta - paljon - sanoisivat aivan suoraan vaan.

[Melbac]

Kommentit mm. somalien huoltosuhdetta heikentävästä vaikutuksesta eivät mene läpi! Niin, pikku juttu kun porukan huoltosuhde on 15% siitä mitä kantaväestön. Ei vaikuta tulevaisuuteen. Ei sitten yhtään.

Huoltosuhdetta parantavaa maahanmuuttoa ei käytännössä ole olemassa!

Kyllä se parantaa väestöllistä huoltosuhdetta.Tosin samalla kun väestöllinen laskee niin taloudellinen nousee koska noi pyrkii korjaamaan tota väestöllistä huoltosuhdetta "maahanmuutolla".

[Blanc73]

Tiukan maahanmuuttopolitiikan ajajana tunnettu sisäministeri Päivi Räsänen (kd.) uskoo, että työperäisellä maahanmuutolla voidaan korjata kuntien huoltosuhteen vinoumaa, mutta ei silti poistaa sitä.

Eli Afrikan sarven leijonat ja lähi-idän karva-ankkurit ovat poissa Päivin listoilta. Tästä onkin hyvä aloita humanitääris perusteiseen kusetukseen perustuvien somali-invaasion ja arabi-virran tyrehdyttäminen viranomaisten taholta.

[Lemmy]

– Kuntien huoltosuhteen vinoutuman korjaamiseen voidaan käyttää monia keinoja, joista yksi on työperäinen maahanmuutto.

Eiks niissä kunnissa tarvitsisi ensin olla TYÖPAIKKOJA???

[Lauttasaaren Emiiri]

Tiukan maahanmuuttopolitiikan ajajana tunnettu sisäministeri Päivi Räsänen (kd.) uskoo, että työperäisellä maahanmuutolla voidaan korjata kuntien huoltosuhteen vinoumaa, mutta ei silti poistaa sitä.

Eli Afrikan sarven leijonat ja lähi-idän karva-ankkurit ovat poissa Päivin listoilta. Tästä onkin hyvä aloita humanitääris perusteiseen kusetukseen perustuvien somali-invaasion ja arabi-virran tyrehdyttäminen viranomaisten taholta.

Vastahan televisiossa haastateltiin Somalian olympiajoukkueen naisjäsentä, joka kovasti kehui kuinka rauhallista pääkaupungissa on, vielä korostaen että sisäiset kärhämät ovat jo loppusuoralla.

Itse näkisin että Australian/Kanadan/USA:n kaltainen työlupajärjestelmä olisi ehdottomasti järkevin tapa muuttaa työperäisen maahanmuuton ongelmia.

[Blanc73]

– Kuntien huoltosuhteen vinoutuman korjaamiseen voidaan käyttää monia keinoja, joista yksi on työperäinen maahanmuutto.

Eiks niissä kunnissa tarvitsisi ensin olla TYÖPAIKKOJA???

Näinhän sitä tyhmempi voisi heti luulla. Mutta kun monikulttuurisuus ja työvoimapula

[Eino P. Keravalta]

Eiks niissä kunnissa tarvitsisi ensin olla TYÖPAIKKOJA???

Ehtiihän sitä töihin myöhemminkin. Otetaan ensin Suomeen varastoon joku pieni afrikkalainen valtio. Voivat parin, kolmen sukupolven ajan kotoutua ja opetella kieltä ja hankkia lapsia siinä sivussa. Ehkä se työvoimapulakin on tullut sitten 50-70 vuoden kuluessa, nythän sitä ei ole näköpiirissä missään tapauksessa.

[ekto]

Työikäisen porukan suhteellinen osuus vähenee vuoteen 2030 asti, mutta tämä heikkenee vuoden 2030 jälkeen kun suuret ikäluokat poistuvat. Toki nykyisellä syntyvyydellä ei saavuteta kasvavaa väestöpohjaa, mutta vähiten on hyötyä tuoda maahan kolmansista maista porukkaa joiden huoltosuhde on huono.

Eikö olisi fiksumpaa vaikka samalla rahalla perustaa yrityksiä ulkomaille jossa tätä porukkaa on ja kantaa vain voitot kotiin? Miksi ne pitää tänne suomeen raahata ja arpoa kuka haluaa tehdä töitä ja kuka ei. Ulkomaalaisessa yrityksessä ei tarvitsisi kantaa huolta niistä, joille työ ei maistu.

Toki myös lapsiperheitä voitaisiin tukea voimakkaasti kun tämä työpaikkapula joskus poistuu, jos on poistuakseen. Ainakin tuotantopuolella tarvitaan jatkuvasti vähemmän väkeä samaan tulokseen, kun tehtaita on alettu automatisoimaan. Tämä kehitys on varmasti jatkuva sillä robotti tulee merkittävästi halvemmaksi mitä suomalainen/suomessaoleva työntekijä, vaikka heille maksettaisiin minimipalkkaa.

Niistä hommista joiden robotisointi on nyt kannattamatonta, voisi tulla kannattavaa jos joskus töyvoimasta olisi pulaa ja palkat nousisivat. Näin kaikilla olisi hyvä palkkainen työ ja asuntopulakin ratkeaisi.

Edit ensimmäinen lause

[Eino P. Keravalta]

Ekto:

..vähiten on hyötyä tuoda maahan kolmansista maista porukkaa joiden huoltosuhde on huono.

Näin on. Keharimaista tulevalla porukalla ei pääsääntöisesti ole mitään tekemistä yleensäkään "työ"-alkuisten yhdyssanojen kanssa. Muistutettakoon tässä, että sana "työtön" ei ole yhdyssana.

[Uuno Nuivanen]

Myö hävittiin tää peli. 

[törö]

– Kuntien huoltosuhteen vinoutuman korjaamiseen voidaan käyttää monia keinoja, joista yksi on työperäinen maahanmuutto.

Eiks niissä kunnissa tarvitsisi ensin olla TYÖPAIKKOJA???

Oikeastaan kyllä, mutta perse edeltä puuhun kiipeäminen luo enemmän työtä virkamiehille. Joutenolokin alkaa kyllästyttää jossain vaiheessa.

[Leijona78]

Eli Afrikan sarven leijonat ja lähi-idän karva-ankkurit ovat poissa Päivin listoilta. Tästä onkin hyvä aloita humanitääris perusteiseen kusetukseen perustuvien somali-invaasion ja arabi-virran tyrehdyttäminen viranomaisten taholta.

Tähän totean että aamen. Se lienee toteamus jonka Räsänenkin käsittää.

[2011-04-17]

Lasketaanko meidän 257 400 työtöntä työnhakijaa työvoimapulapropagandaan mukaan?


http://mol.fi/mol/fi/05_tyovoimatoimisto/06_uutiset/2012-07-24-01/index.jsp

Kesäkuun työllisyyskatsaus: Työttömyys lisääntyi kesäkuussa

Työ- ja elinkeinotoimistoissa oli kesäkuun lopussa työttömiä työnhakijoita yhteensä 257 400, mikä on 4 800 enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Nuoria alle 25-vuotiaita työttömiä työnhakijoita oli 1 800 enemmän kuin edellisen vuoden kesäkuussa eli yhteensä 36 500. Tiedot ilmenevät työ- ja elinkeinoministeriön Työllisyyskatsauksesta. Pitkäaikaistyöttömiä eli yhdenjaksoisesti vähintään vuoden työttömänä työnhakijana olleita oli 61 000, mikä on 3 700 enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Yli 50-vuotiaita työttömiä työnhakijoita oli 93 600 eli 2 200 enemmän kuin edellisen vuoden kesäkuussa.

Uudet avoimet työpaikat vähenivät

Uusia avoimia työpaikkoja ilmoitettiin työ- ja elinkeinotoimistoihin kesäkuun aikana 35 100 eli 2 600 vähemmän kuin edellisen vuoden kesäkuussa. Kaikkiaan työ- ja elinkeinotoimistoissa oli kesäkuussa avoinna 68 600 työpaikkaa, mikä on 800 vähemmän kuin vuosi sitten. Työvoimapoliittisilla toimenpiteillä sijoitettuja oli kesäkuun lopussa 100 700, mikä on 400 vähemmän kuin vuotta aikaisemmin. Näitä toimenpiteitä ovat esimerkiksi palkkatuki, työvoimakoulutus, työharjoittelu ja omaehtoinen opiskelu.

Lomautukset edelleen kasvussa

Koko maassa oli lomautettuna kesäkuun lopussa arviolta 19 000 henkilöä, mikä on 3 000 enemmän kuin edellisenä vuonna vastaavaan aikaan. Henkilökohtaisesti lomautettuja oli sata enemmän kuin edellisen vuoden kesäkuussa eli yhteensä 10 600. Ryhmälomautettuja oli kesäkuun lopussa 7 000 eli 2 800 enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Työnantajien ennakkoilmoitukset tulevista lomautuksista ovat myös lisääntyneet. Niiden mukaan on mahdollista, että 5 400 henkilöä lomautetaan lähitulevaisuudessa, mikä on 1 200 enemmän kuin vuosi sitten. Toukokuusta tulevien lomautusten määrä lisääntyi sadalla.

Tilastokeskus: Työttömyysaste 7,9 prosenttia

Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan työllisiä oli kesäkuussa 2 581 000 henkilöä eli sama määrä kuin vuotta aiemmin. Työllisyysaste oli 71,7 prosenttia, mikä oli sama kuin viime vuoden kesäkuussa. Työvoimatutkimuksen mukaan työttömiä oli 223 000, mikä oli 15 000 vähemmän kuin vuosi sitten. Työttömyysaste oli 7,9 prosenttia eli 0,5 prosenttiyksikköä pienempi kuin vuotta aiemmin. Tiedot perustuvat työ- ja elinkeinoministeriön Työnvälitystilastoon ja ryhmälomautusten erillisseurantaan sekä Tilastokeskuksen työvoimatutkimukseen.

[ekto]

Eli karkeasti 250 000 työttömänä + 100 000 toimenpiteissä. Samaan aikaan 68 000 työpaikkaa odottaa tekiää. Voimmeko siis päätellä, että tässä markkinat eivät ihan kohtaa? Mikähän olisi tuon avoimien työpaikkojen lukumäärä jos jokaiseen liksaan tulisi pari euroa lisää tuntia kohden, tai vastaavasti sama summa lähtisi tuista pois? Tai tuo palkkahan määräytyisi jo itsestään korkeammalle, jos meillä olisi sanotaan vain 100.000 työttömänä ja toimenpiteissä.

Toki voitaisiin kuskata tänne sen 680 000 kehitysmaalaista, jolloin heidän huoltosuhteella laskettuna nuo vapaat työpaikat saataisiin täytettyä. Toki meillä olisi sitten reilu 600 000 kehitysmaalaista huollettavana, jolloin työpaikat saisivat olla kovasti veroja synnyttäviä vientipuolen hommia.

[Kala]

Olisi kummallista, jos ei olisi avoimia työpaikkoja. Kysymys kuuluukin, kuinka moneen avoimeen työpaikkaan ei löydy työntekijää. Tämän jälkeen voikin pohtia, miksi ei löydy. Suurin yksittäinen ala on julkisuudessa ryvettynyt puhelinmarkkinointi, jossa palkka ei monestikaan vastaa luvattua tai edes säädyllistä toimeentuloa, unohtamatta muunlaisten työntekijän oikeuksien toteutumista. Näissä on ikuinen rekrytointi.

Eräillä aloilla voivotellaan, kun kantasuomalaiset eivät hakeudu alalle. Tai siis oikeamminkin soimataan saamattomiksi vetyksiksi. Näillä aloilla sitten työskentelee paljon ulkomaalaisia, jotka tyytyvät vähempään palkkaan, eivätkä ylläpidä oikeuksiansa vastaavalla innolla, ja palkka ei vastaa yleistä palkkakehitystä, joten eipä kantasuomalaisen kannata alalle hakeutua. Nämä ulkomaalaiset eivät ole yhtä järjestäytyneitä ja suostuvat tinkimään työehdoistaan työpaikansa menettämisen pelossa, mikä sitten aiheuttaa palkkatason jämähtämisen ja työolosuhteiden yleisen heikkouden. On se kumma, kun ei ole kovin monia kantasuomalaisia työnhakijoita.

[eräsmiesvaan]

Olisi kummallista, jos ei olisi avoimia työpaikkoja. Kysymys kuuluukin, kuinka moneen avoimeen työpaikkaan ei löydy työntekijää. Tämän jälkeen voikin pohtia, miksi ei löydy. Suurin yksittäinen ala on julkisuudessa ryvettynyt puhelinmarkkinointi, jossa palkka ei monestikaan vastaa luvattua tai edes säädyllistä toimeentuloa, unohtamatta muunlaisten työntekijän oikeuksien toteutumista. Näissä on ikuinen rekrytointi.

Eräillä aloilla voivotellaan, kun kantasuomalaiset eivät hakeudu alalle. Tai siis oikeamminkin soimataan saamattomiksi vetyksiksi. Näillä aloilla sitten työskentelee paljon ulkomaalaisia, jotka tyytyvät vähempään palkkaan, eivätkä ylläpidä oikeuksiansa vastaavalla innolla, ja palkka ei vastaa yleistä palkkakehitystä, joten eipä kantasuomalaisen kannata alalle hakeutua. Nämä ulkomaalaiset eivät ole yhtä järjestäytyneitä ja suostuvat tinkimään työehdoistaan työpaikansa menettämisen pelossa, mikä sitten aiheuttaa palkkatason jämähtämisen ja työolosuhteiden yleisen heikkouden. On se kumma, kun ei ole kovin monia kantasuomalaisia työnhakijoita.

Jo toisissa ketjuissa tämänkin foorumin tietyt kirjoittelijat esittivät, että kun Suomessa toimivien matalapalkka-alojen yrittäjien "tarpeet" työllistää täällä eivät oikein houkuttele kotimaista työvoimaa, niin siitä seurauksena porukkaa haalitaan ulkomailta sitten tänne ns. "työvoimapulaan". Kyse on siis pääsääntöisesti sellaisista töistä, joittenka tekemisestä saatavalla korvauksella ei tulisi edes pärjäämään säädyllisesti tässä yhteiskunnassa.

Näitten alipalkattujen säädyllisen elämisen täällä kun kuitenkin lopulta joudutaan järjestämään, siis valitettavasti viimeistään yhteiskunnan toimesta, niin kai se olisi sitten myös jonkin sortin tulonsiirtoa niitten tiettyjen yrittäjien taskuihin. Tuskin kai kukaan nimittäin edes pyörittäisi korvauksetta (ja voitotta) minkäänlaista yritystoimintaa. Työntekijän absoluuttiset minimitarpeet, eli katto pään päälle ja ruoka, on kuitenkin jotenkin järjestettävä, tulipa se työntekijä sitten mistä tahansa.

Voi sitten kysyä, miten tuollaista "tarvetta" voisi yrittää korjata muutenkuin keksimällä kuvitteellista "työvoimapulaa" ja siihen korjausta haalimalla tänne täysin ulkopuolista porukkaa notkumaan uskomattomin ehdoin ja hajoittamaan vielä sitä loppua yhteiskuntaa näitten tulijoiden yhteensopimattomien kulttuurien takia.

Isoimman korjauksen tähän menoon pitäisi minusta tulla muuttamalla koko vallitsevaa systeemiä niin, että kun näitten nykyisten pörssien sijoitustoiminta ja erityisesti veroparatiisit ovat hyötyneet nimenomaan globalisaatiosta, niin sen systeemin pyörittämää rahankiertoa pyrittäisiin palauttamaan takaisin enemmän työllistämisen suuntaan. Voi tietysti aiheuttaa kauheaa itkua ja porua tässä nykyisessä velkavetoisessa menossa, jossa jopa kokonaisia yhteiskuntia vastaan pelaamalla nämä toimijat pystyvät tienaamaan uskomattomia voittoja jossakin johdannaispeleissä. Kun en usko edes tällaisen korjauksen tulemiseen, niin veikkaan mieluummin että nämä velkavetoiset systeemit tulevat ennemmin tai myöhemmin päätökseensä ja sitten ne jäljellä jääneet yhteiskunnat joutuvat miettimään toimintonsa kuitenkin uudelleen.

[ekto]

Voi sitten kysyä, miten tuollaista "tarvetta" voisi yrittää korjata muutenkuin keksimällä kuvitteellista "työvoimapulaa" ja siihen korjausta haalimalla tänne täysin ulkopuolista porukkaa notkumaan uskomattomin ehdoin ja hajoittamaan vielä sitä loppua yhteiskuntaa näitten tulijoiden yhteensopimattomien kulttuurien takia.

Pitäisi unohtaa nämä työvoimapulapuheet, joita on jauhettu jo parisenkymmentävuotta. Meillä oli matala työttömyys (alle 3%) viimeksi 90-luvun alussa, jota seurasi suuri lama ja yli 17% työttömyys. 2000-luvun vaihteessa päästiin alle 10% työttömyyden ja 2008 oltiin alle 7%, mutta koko 2000-vulun keskiarvo on jossain 8% paikkeilla. Avoimien työpaikkojen määrä on pyörinyt 30 000 - 60 000 välillä 2000-luvulla.

Miksi emme voi antaa työttömyyden tippua alas ennen kuin alamme miettiä toimenpiteitä? Katsottaisiin kun palkat kohoaisi ja yhä useampi olisi valmis töihin mitkä nyt ei maistu. Myös  palvelut kallistuisi palkkojen myötä jolloin veroja kerättäisiin enemmän. Sosiaalikuluja olisi vähemmän kun porukat eivät olisi vaihtopenkillä vaan hommissa.

Uskon että markkinat korjaisivat tilanteen itsestään. Eli automatisiovat hommat automatisoitaisiin ja ihmiset siirtyisivät tekemään muita hommia joissa pärjää vain käsillä. Ja kyllä se automatisointikin työllistäisi merkittävän määrän ihmisiä, ei ne laitteet toimi jos niitä ei asenneta, huolleta, ohjelmoida, myydä, jne...