Epäonnistuneella ennusteella tehdään propagandaa

[mietinen]

Epäonnistuneella ennusteella tehdään propagandaa

TS: Talouskriisi on VTV:n mukaan maksanut Suomelle 35 miljardia, Aamulehti, 14.7.2012

STT

Talouskriisi on maksanut Valtiontalouden tarkastusviraston (VTV) mukaan Suomelle noin 35 miljardia euroa vuodesta 2008 lähtien, kertoo Turun Sanomat. Arvio perustuu siihen, kuinka paljon Suomen ottamasta lainasta on kulunut talouskriisin seurausten hoitoon.

VTV:n arviossa on mukana sekä Suomen talouden tasapainottamiseen käytettyä lainaa että lainaa, jota on mahdollisesti käytetty muiden maiden tukemiseen.

– Summa perustuu ennen finanssikriisiä vallinneen taloudellisen ennusteen mukaisen kehityskulun ja toteutuneen nettovelanoton vertailuun. Tässä on heikkoutena tietysti se, ettei kaikkia eriä voi täysin puhdistaa – jokuhan voi sanoa, että lama olisi tullut joka tapauksessa. Suomen valtio harjoittaa aktiivista velkasalkun hoitoa ja siksi bruttovelkaa on otettu enemmänkin, sanoo VTV:n pääjohtaja Tuomas Pöysti.

Valtiovarainministeriön suhdanneyksikön päällikkö Mika Kuismanen pitää VTV:n tulkintaa suoraviivaisena. Hän arvioi eurokriisin vaikutukset Suomelle pienemmiksi kuin VTV. Kriisin vaikutukset kuitenkin kasvavat, jos myös yksityissektori ja kotitaloudet huomioidaan kansantalouden kannalta.

Mitä tietoa uutinen sisältää?

Talouskriisin lasketaan maksaneen 35 miljardia euroa vuodesta 2008 lähtien. Kuka meille on kirjoittanut laskun? "Summa perustuu ennen finanssikriisiä vallinneen taloudellisen ennusteen mukaisen kehityskulun ja toteutuneen nettovelanoton vertailuun." Siis laskua ei ole kirjoittanut kukaan, vaan "lasku" on ennusteen ja toteuman välinen erotus. Herää kysymys, mikä suomalainen rahoitusalan organisaatio tuottaa näin huonoja ennusteita?


Mitä voimme päätellä tämän perusteella?

Jokin suomalainen organisaatio tuottaa erittäin huonoja ennusteita, joita ei tule käyttää poliittisen päätöksenteon perusteena. Ennusteet soveltuvat kuitenkin populistiseen leikittelyyn ja propagandaan.

Ennusteita laativan organisaation tulee kehittää voimallisesti omaa toimintaansa ja moninkertaistaa ennusteidensa luottamusrajat, jotta poliitikot eivät erehdy niiden luotettavuudesta.


Minkä mielikuvan uutinen luo?

Mielestäni uutisella halutaan luoda mielikuvaa talouskriisin suurista kustannuksista. Edelleen ajatellaan, että talouskriisi olisi ollut vältettävissä toimimalla toisin. Miten Suomen olisi tullut toimia välttääkseen "hirvittävä lasku"? Tähän ei uutisessa ei oteta kantaa.

Onko niin, että ennusteet olivat pielessä siksi, että ne perustuivat taloudelliseen kuplaan. Valheeseen. Valheen paljastuttua ennusteet osoittautuivat vääriksi ja todellisuus paljastui todellisen lainantarpeen kanssa. Miksi ennuste perustui taloudellisiin valheisiin, eikä todellista lainantarvetta kuvaavaan malliin?


Miten meidän tulee ymmärtää?

On tärkeää ymmärtää, että
1) ennusteiden laadinta on äärimmäisen huonolla tolalla Suomessa,
2) ennusteiden typeryyttä ei ole tajuttu vaan niillä ylpeillään ja
3) taloudellisia laskelmia laativat tahot tuottavat propagandaa.


STT toimi iloisena propagandatuuttina jälleen. Tällä tiellä on hyvä jatkaa!

[mietinen]

Perustuvatko Suomen valtion käyttämät ennusteet euroopan valtioiden lainantarpeesta edelleen samaan ennustemalliin?

Ennustemalliin, jonka ennusteiden tiedetään olevan yltiöoptimistisia lainantarpeen suhteen.

[mietinen]

"Poliittiset kustannukset" ja "väistämättömät menetykset"

Pidän harhaanjohtavana, että julkisessa keskustelussa ei erotella talouskriisistä aiheutuneita kustannuksia sen mukaan olisivatko ne olleet Suomen valtion vältettävissä toisenlaisin päätöksin.

Käytännössä näen, että esimerkiksi euromaiden tukeminen on Suomelle vapaaehtoinen päätös. Vaihtoehtona on eurosta eroaminen ja siitä aiheutuvat kustannukset. Suomen vapaaehtoisesti valitsemat kustannukset halvempaan vaihtoehtoon nähden tulee nähdä "poliittisina kustannuksia".

Toisaalta esimerkiksi USA:n heikentyneestä kysynnästä tai vastaavista tekijöistä joita vastaan valtion on vaikea pelata tulee nähdä "väistämättöminä menetyksinä".

"Poliittisiin kustannuksiin" jokainen voi vaikuttaa äänestämällä.

[sivullinen.]

Vaikeina aikoina hallinto joutuu ongelmiin. Eliitti haluaisi lykätä ongelmat tavalliselle kansalle, mutta tietää sen johtavan vain suurempiin ongelmiin. Esimerkiksi verojen korotukset vain vähentävät kulutusta ja siten verokertymää eikä siksi sillä saavuteta mitään. Jonkun eliitin jäsenen pitäisi siis joustaa omista eduistaan. Mutta ei; sitä ei ikinä voida sallia. Siksi ongelmat on pakko jättää ratkaisematta, ja väittää niiden ratkeavan itsestään - niin sanotusti "tilanteen normalisoituvan". Se taas ei tule tapahtumaan. Mutta näin on avattu pandoran lipas - valheiden tie. Ensimmäinen valheen peittämiseksi tarvitaan toinen valhe, ja sen peittämiseksi kolmas. Valehtelun jatkuessa yhä suuremman osan luottamus eliittiin häviää. Silloin ongelmien ratkaiseminen ei enää onnistu; ne vain pahenevat. Olli Rehn on tästä loistava esimerkki. Mies on valehdellut niin paljon ettei kukaan enää voi päätellä mitään sen puheista. Se ehkä tietää mitä päättävissä pöydissä puhutaan, mutta sen on mahdoton saada hyviäkään päätöksiä tuotua julki - kukaan ei niitä usko. Seurauksena on yleistä panikointia ja turvan hakemista hinnalla millä hyvänsä; ja se taas johtaa isompiin ongelmiin kuin alkuperäiset talousongelmat olivat.

Valehtelun tietä on kuljettu jo Suomessakin pitkän aikaa. Se näkyy jo kaikessa joukkotiedotuksessa eli televisiokanavilla ja suurissa lehdissä; kaikkialla on valetta antamassa vääriä mielikuvia. Onneksemme ihminen on sopeutuva laji ja osaa sovittaa medialukutaitonsa tähän valheeseen. Jos Olli Rehn kertoo että Kreikka ei tarvitse tukipakettia medialukutaitoisen aivot kääntävät sen automaattisesti muotoon Kreikka tulee hakemaan tukipakettia piakkoin. Internetin vapaa tiedonvälitys vie pohjan eliitin valheilta.

Uutisesta ei enää pidä lukea mitä siinä sanotaan vaan kuka sanoo. Sitten voi miettiä mikä oli uutisen tarkoitus.

[mietinen]

Talousajattelun sinisilmäisyys

Ennusteiden ongelman ovat sinisilmäisessä talousajattelussa. Ennusteiden laatijat ja päättäjät kuvittelevat talouden lakien olevan luonnonlakien kaltaisia välttämättättömyyksiä. Markkinatoimijoita ajatellaan olevan suuri määrä ja heillä käytössään yhtäaikainen samantasoinen informaatio jne. Naiivit olettamukset johtavat epäonnistuneisiin ennusteisiin.

Todellisuudessa markkinoiden manipuloidaan informaatiolla (uutisointi jne.) ja johdannaisilla. Varallisuus ja valta siirtyvät onnistuneiden markkinaoperaatioiden mukana. Moraalin kannalta ongelmallista on, että markkinoilla voi toimia lähes anonyymisti. Tietoa siitä, mitkä valtiot tai yksilöt ovat toimien takana ei ole. Koska vastuu ei kohdistu toimijoihin, voittavat strategiat painottanevat lähes ainoa arvonaan taloudellista tulosta tai vaikka suurvaltapoliittista asemaa. Käytännössä tämä johtaa "kehittyneeseen" lobbaukseen ja muihin keinoihin. Kun motivaattorina on miljoonien palkkiot ja tekijöinä lahjakkaat ihmiset, mieleen tulee monenlaisia vaikuttamisen ja voittamisen keinoja.

Suurimpien sijoituspottien haltijat näkevät Euroopan unionin ja euron välineinä omien tavoitteidensa toteuttamiseen. Kuinka helppoja manipulaation uhreja nämä ovat? Kuinka monta ihmistä pitää saada sormen ympärille, jotta Euroopan voi ajaa kaaokseen?

IMF:stä eronnut asiantuntija syyttää rahastoa salailusta,  YLE, 21.7.2012

Kansainvälisen valuuttarahaston sisällä kytee erimielisyyttä Euroopan kohtelusta talouskriisissä. Kesäkuussa tehtävästään eronnut taloustieteilijä väittää IMF:n epäonnistuneen varoituksissaan talouskriisissä alusta alkaen.

Pitkän uran Kansainvälisessä valuuttarahastossa tehnyt ekonomisti syyttää rahastoa tietojen salaamisesta. Kesäkuussa IMF:n työstään eronnut Peter Doyle sanoo rahaston salanneen tietoa niin vuosien 2007 - 2009 talouskriisistä kuin nyt eurokriisistä. Doylen mukaan IMF ei ole varoittanut poliittikoja ajoissa kriisistä.

Uutistoimisto Reuters on saanut haltuunsa Doylen erokirjeen, joka on päivätty 18. kesäkuuta. Hän on eronnut tehtävästään protestina. Kirjeestä käyvät ilmi IMF:n sisäiset erimielisyydet.

Reutersin haastattelemat nimettöminä pysyttelevät lähteet IMF:n sisällä kuvailevat, ettei IMF ole kohdellut Eurooppaa talouskriisissä samoilla periaatteilla, joita se käyttää kasvaviin talouksiin vastaavissa tapauksissa. Lähteet kuvailevat IMF:n joustaneen liikaa.

Libor_scandal, Wikipedia


Miten Suomen valtion tulisi toimia?

Ensinnäkin talous ja valuutta tulee nähdä puhtaasti välineinä omien arvojen toteuttamiseksi. Suomalaisten kannalta rahan nimellä ei ole väliä. Sillä elämmekö demokratissa, onko lautasella ruokaa ja onko talo lämpimänä talvella on väliä.

Suomen valtion tulee palvella kansalaisten etua riippumatta tilanteesta, kukaan muu huolehtisi suomalaisista? Suomen tulee luopua sinisilmäisyydestä ja aktiivisesti kerätä ensikäden tietoa kansalaisten hyväksi päätöksentekoa tukemaan. Matemaattisten ennusteiden tulee perustua eri intressipiirien tavoitteiden ja strategioiden tuntemiseen.

Intelligence assessment, Wikipedia

Intelligence assessment is the development of forecasts of behaviour or recommended courses of action to the leadership of an organization, based on a wide range of available information sources both overt and covert. Assessments are developed in response to requirements declared by the leadership in order to inform decision making. Assessment may be carried out on behalf of a state, military or commercial organisation with a range of available sources of information available to each

[Sour-One]

Epäonnistuneella ennusteella tehdään propagandaa

TS: Talouskriisi on VTV:n mukaan maksanut Suomelle 35 miljardia, Aamulehti, 14.7.2012

STT

Talouskriisi on maksanut Valtiontalouden tarkastusviraston (VTV) mukaan Suomelle noin 35 miljardia euroa vuodesta 2008 lähtien, kertoo Turun Sanomat. Arvio perustuu siihen, kuinka paljon Suomen ottamasta lainasta on kulunut talouskriisin seurausten hoitoon.

VTV:n arviossa on mukana sekä Suomen talouden tasapainottamiseen käytettyä lainaa että lainaa, jota on mahdollisesti käytetty muiden maiden tukemiseen.

– Summa perustuu ennen finanssikriisiä vallinneen taloudellisen ennusteen mukaisen kehityskulun ja toteutuneen nettovelanoton vertailuun. Tässä on heikkoutena tietysti se, ettei kaikkia eriä voi täysin puhdistaa – jokuhan voi sanoa, että lama olisi tullut joka tapauksessa. Suomen valtio harjoittaa aktiivista velkasalkun hoitoa ja siksi bruttovelkaa on otettu enemmänkin, sanoo VTV:n pääjohtaja Tuomas Pöysti.

Valtiovarainministeriön suhdanneyksikön päällikkö Mika Kuismanen pitää VTV:n tulkintaa suoraviivaisena. Hän arvioi eurokriisin vaikutukset Suomelle pienemmiksi kuin VTV. Kriisin vaikutukset kuitenkin kasvavat, jos myös yksityissektori ja kotitaloudet huomioidaan kansantalouden kannalta.

Mitä tietoa uutinen sisältää?

Talouskriisin lasketaan maksaneen 35 miljardia euroa vuodesta 2008 lähtien. Kuka meille on kirjoittanut laskun? "Summa perustuu ennen finanssikriisiä vallinneen taloudellisen ennusteen mukaisen kehityskulun ja toteutuneen nettovelanoton vertailuun." Siis laskua ei ole kirjoittanut kukaan, vaan "lasku" on ennusteen ja toteuman välinen erotus. Herää kysymys, mikä suomalainen rahoitusalan organisaatio tuottaa näin huonoja ennusteita?


Mitä voimme päätellä tämän perusteella?

Jokin suomalainen organisaatio tuottaa erittäin huonoja ennusteita, joita ei tule käyttää poliittisen päätöksenteon perusteena. Ennusteet soveltuvat kuitenkin populistiseen leikittelyyn ja propagandaan.

Ennusteita laativan organisaation tulee kehittää voimallisesti omaa toimintaansa ja moninkertaistaa ennusteidensa luottamusrajat, jotta poliitikot eivät erehdy niiden luotettavuudesta.


Minkä mielikuvan uutinen luo?

Mielestäni uutisella halutaan luoda mielikuvaa talouskriisin suurista kustannuksista. Edelleen ajatellaan, että talouskriisi olisi ollut vältettävissä toimimalla toisin. Miten Suomen olisi tullut toimia välttääkseen "hirvittävä lasku"? Tähän ei uutisessa ei oteta kantaa.

Onko niin, että ennusteet olivat pielessä siksi, että ne perustuivat taloudelliseen kuplaan. Valheeseen. Valheen paljastuttua ennusteet osoittautuivat vääriksi ja todellisuus paljastui todellisen lainantarpeen kanssa. Miksi ennuste perustui taloudellisiin valheisiin, eikä todellista lainantarvetta kuvaavaan malliin?


Miten meidän tulee ymmärtää?

On tärkeää ymmärtää, että
1) ennusteiden laadinta on äärimmäisen huonolla tolalla Suomessa,
2) ennusteiden typeryyttä ei ole tajuttu vaan niillä ylpeillään ja
3) taloudellisia laskelmia laativat tahot tuottavat propagandaa.


STT toimi iloisena propagandatuuttina jälleen. Tällä tiellä on hyvä jatkaa!

Mikä on ongelmasi? SE, ettei kukaan ole kirjoittanut laskua?