Kansalaispalkka/perustulo (yhdistetty)

[Raksa_Mies]

Lindströmin Pihvi aikoo luoda orjakansalaisten paarialuokan, hajut ja hylyt töihin ilman palkkaa. Resursseja toki tarvitaan lisää.

http://www.iltasanomat.fi/taloussanomat/art-2000005079314.html

Suomen laki kieltää asettamasta ketään eriarvoiseen asemaan ellei siihen ole pätevää syytä. Jos toinen saa palkkaa 15 e/h ja toinen tekee samat hommat jollain 2 e/h, tämä on räikeää syrjintää ja eriarvoistamista. Toisen ainoa vika kun on se, että hän ei ole löytänyt palkkatyötä ja hänet on määrätty tekemään tätä työtä jonkun viranomaisen toimesta. Ei se ole mikään peruste pienemmälle palkalle. Ja Suomessa kun ei saa orjatyötä teettää.

Sellaisiin hommiin laitetut voivat ruveta haastamaan työnantajaa ja ehkä myös kuntaa tai työvoimaviranomaisia oikeuteen perusteettomasta syrjinnästä.

Ja kerrotaanpa se koko totuus. Eli se 2 e/h tuntipalkkaa saava saa sen palkkansa lisäksi päivärahan, asumistuen ja harkinnanvaraiset ja on käytännössä samalla tasolla sen 15 e/h tienaavan kanssa.

[no future]

15€/h *160h=2400€/kk. Raksamies varmaan pistää esimerkin missä sosiaalituet ovat samalla tasolla? Puhumattakaan eläke- ja lomakertymistä. Verojen jälkeenhän tuosta jää liki 2000€/kk.

Peruspäiväraha n. 520/kk, ylläpitokorvaus 9€/pvä eli 180€ kk, yleinen asumistuki 300-400€, eli yhteensä 1000-1100€/kk. Asumismenot laskettu n. 600€/kk, jolloin ei ole oikeutettu toimeentulotukeen.

[Raksa_Mies]

15€/h *160h=2400€/kk. Raksamies varmaan pistää esimerkin missä sosiaalituet ovat samalla tasolla? Puhumattakaan eläke- ja lomakertymistä. Verojen jälkeenhän tuosta jää liki 2000€/kk.

Peruspäiväraha n. 520/kk, ylläpitokorvaus 9€/pvä eli 180€ kk, yleinen asumistuki 300-400€, eli yhteensä 1000-1100€/kk. Asumismenot laskettu n. 600€/kk, jolloin ei ole oikeutettu toimeentulotukeen.

Juu näin olee. Viestini pointti toki oli, että se palkka ei ole vain 2 e/h.

[Larva]

Ja kerrotaanpa se koko totuus. Eli se 2 e/h tuntipalkkaa saava saa sen palkkansa lisäksi päivärahan, asumistuen ja harkinnanvaraiset ja on käytännössä samalla tasolla sen 15 e/h tienaavan kanssa.

Missä helkkarissa noin isoa päivärahaa saa? Kun minä olen ollut Kelan työttömyystuella opiskelemassa ja työkokeilussa, käteen jäävä raha kuukaudessa on ollut 1100 luokkaa. Ja minulla on sentään kaksi lasta, joista toisesta saan elatustukea (150 e/kk). Kaikki eivät saa sitäkään.

Käytännössä se palkka on sen 2 e/h, koska ilman sitä tempputyöllistämistä saat vain työttömyystuen. Tempputyöllistettynä saat 9 euroa päivä kulukorvausta. Joka ei siis tosiasiassa korvaa edes bussilippuja tai bensoja työpaikalle.

[Raksa_Mies]

Ja kerrotaanpa se koko totuus. Eli se 2 e/h tuntipalkkaa saava saa sen palkkansa lisäksi päivärahan, asumistuen ja harkinnanvaraiset ja on käytännössä samalla tasolla sen 15 e/h tienaavan kanssa.

Missä helkkarissa noin isoa päivärahaa saa? Kun minä olen ollut Kelan työttömyystuella opiskelemassa ja työkokeilussa, käteen jäävä raha kuukaudessa on ollut 1100 luokkaa. Ja minulla on sentään kaksi lasta, joista toisesta saan elatustukea (150 e/kk). Kaikki eivät saa sitäkään.

Käytännössä se palkka on sen 2 e/h, koska ilman sitä tempputyöllistämistä saat vain työttömyystuen. Tempputyöllistettynä saat 9 euroa päivä kulukorvausta. Joka ei siis tosiasiassa korvaa edes bussilippuja tai bensoja työpaikalle.

Mutta saamasi korvaus (netto) on seitsemän euron luokkaa per tunti ja että ole yhteiskunnan elätti vaan teet jotain korvauksesi eteen.

[b_kansalainen]

Suomen laki kieltää asettamasta ketään eriarvoiseen asemaan ellei siihen ole pätevää syytä.

Aina niin ihqu perustuslaki. Pätevä syy löytyy aina alempiasteisesta tarkentavasta lainsäädännöstä. Paitsi... jos on kyse ainutlaatuisista yksilöistä, jotka ovat tulleet suurella vaivalla ja henkiläkohtaisilla uhrauksilla rikastuttamaan suomalaista kulttuuri- ja geeniperimää. Allah heitä siunatkoon

[Larva]

Tuo 9euroa/pv matkatuki tai millä nimellä se onkaan on poistettu vuoden alusta.

Eikös se poistettu vain omaehtoisen opiskelun ajalta? Toisin sanoen jos viranomainen määrää sut johonkin tempputyöhön, saat sen 9 e/pvä korvauksen, mutta jos itse hakeudut työttömänä johonkin koulutukseen, et saakaan mitään.

[sr]

Suomen laki kieltää asettamasta ketään eriarvoiseen asemaan ellei siihen ole pätevää syytä. Jos toinen saa palkkaa 15 e/h ja toinen tekee samat hommat jollain 2 e/h, tämä on räikeää syrjintää ja eriarvoistamista. Toisen ainoa vika kun on se, että hän ei ole löytänyt palkkatyötä ja hänet on määrätty tekemään tätä työtä jonkun viranomaisen toimesta. Ei se ole mikään peruste pienemmälle palkalle. Ja Suomessa kun ei saa orjatyötä teettää.

Sellaisiin hommiin laitetut voivat ruveta haastamaan työnantajaa ja ehkä myös kuntaa tai työvoimaviranomaisia oikeuteen perusteettomasta syrjinnästä.

Jos nyt oikein tuon jutun ymmärsin, niin puhe on pitkäaikaistyöttömistä. On selvää, että heille ei kerta kaikkiaan ole tarjolla työpaikkoja, joista työnantaja maksaisi 15e/h. Jos olisi, niin he eivät olisi pitkäaikaistyöttöminä. Heille voi olla tarjolla puuhastelua, josta maksetaan vähemmän (koska oletettavasti heidän tuottavuutensa on alempi kuin niillä työntekijöillä, jotka työnantaja on vapaaehtoisesti palkannut palkalla 15e/h).

Suomen systeemin perusongelma on siinä, että ihmisen tuottavuus on joko niin hyvä, että hänen työpanoksestaan ollaan vapailla markkinoilla valmiita maksamaan niin hyvää palkkaa, että sillä tulee toimeen tai sitten se ei ole ja hänet tuomitaan lopuksi ikää pitkäaikaistyöttömäksi, jossa tilassa he masentuvat, alkoholisoituvat jne. Ehdotuksen idea on käsittääkseni siinä, että koitetaan löytää jonkinlainen välimuoto, eli ihmiset, joiden markkina-arvo työmarkkinoilla ei ole erityisen korkea, voivat tehdä jotain hyödyllistä ja saavat sitten siitä jonkinlaisen korvauksen.

Jos jollain on jotain parempia malleja näiden pitkäaikaistyöttömien oman elämän ja yhteiskunnalle hyödyllisyyden parantamiseksi, niin ainakin itse kuulisin niistä mielelläni.

[sr]

Yrittäjyys on lähtenyt kehittymään vinoutuneesti ja alkuperäinen ajatus sen yhteiskunnallisesta velvollisuudesta  myös työllistää on kadonnut.

Milloin tällainen velvollisuus on pätenyt? Kyllä yrittäjän velvollisuudet aina ovat olleet se, että pyörittävät bisneksiään lakien mukaan ja maksavat veronsa ja siinä se.

Useat toimminnot voisi palauttaa julkisiksen puolen omistukseen ja lakiin palauttaa velvollisuus ylläpitää työllisyyttä.

Tämä on sosialistimaiden tapa hoitaa asia. Työllistettynä pyörii ihmisiä, joiden työpanosta ei oikeasti tarvita. On järkevää koittaa ihmiset saamaan tekemään sellaista työtä, josta oikeasti ollaan valmiita maksamaan. Tukijärjestelmät voidaan tähän sitoa niin, että jos työpanos ei mene kaupaksi sellaisella hinnalla, jolla pystyy itsensä elättämään, niin sitten tuki tulee avuksi. Tämä on perustulon perusidea. Kun työpanoksen arvo markkinoilla kasvaa, niin tuki vähitellen poistuu ja muuttuu veroksi.

[Raksa_Mies]

Mutta saamasi korvaus (netto) on seitsemän euron luokkaa per tunti ja että ole yhteiskunnan elätti vaan teet jotain korvauksesi eteen.

Me olemme maksaneet veroja jotta meillä olisi olemassa systeemi joka pitää huolen kun töitä ei ole. Työttömyys on poliittinen ja yhteiskunnallinen ongelmana, ei ole poliittista tahtoa eikä kykyä luoda työpaikkoja.  Yrittäjyys on lähtenyt kehittymään vinoutuneesti ja alkuperäinen ajatus sen yhteiskunnallisesta velvollisuudesta  myös työllistää on kadonnut. Useat toimminnot voisi palauttaa julkisiksen puolen omistukseen ja lakiin palauttaa velvollisuus ylläpitää työllisyyttä.
Käytännössähän työttömät ovat jälleen julkisen puolen toimijoiksi työvelvollisuuden kautta. Joten helposti näistä tehtävistä voisi muokata työsuhteen kunnalle työsopimuksen ja palkan kanssa kun kerran työtehtäviäkin löytyy.
Yrittämisessä tulisi kannustaa pientä paikallista toimintaa, jonkinlaista kevytyrittäjyyttä. Tukea saaavia yrityksiä tulisi käydä lävitse ja karsia toimimattoma. Ylipäänsä yritytuet ovat aivann käsittämätön muoto jo vakiintuneelle yritykselöle, yrittäjänhän tulisi kyetä elämään yrityksensä tuotoilla eikä tuilla.

Tuo 9euroa/pv matkatuki tai millä nimellä se onkaan on poistettu vuoden alusta.

Ei yhtään lisää työpaikkoja julkiselle puolelle kiitos. Meillä on jo ihan tarpeeksi ylipaisutettu julkinen sektori muutenkin.

Mikä ihmeen velvollisuus on yrittäjällä työllistää muita? Jos työtilanne on heikko, näkymät on epävakaat, niin tietenkään ei ketään palkata.

[Nikolas]

Välillä on syytä tarkastella laajempaa kokonaisuutta.

• Ainakin Suomen verotus on järjestetty työllisyyden kannalta tyhmästi, sillä (positiivinen) ansiotulovero ja tuloveron luonteiset pakolliset työnantajamaksut haittaavat työllistämistä. Välillisillä veroilla kuten ALV ei ole samanlaista vahingollista vaikutusta, joten verotuksen painopistettä olisi syytä muuttaa.
  
  Toisaalta verotuksen säätäminen ei läheskään riittäisi Suomen tapauksessa, vaan yksityisen sektorin toiminnan edellytyksiä pitäisi parannella muutenkin ja niinpä...
  
  
• Olisi viisasta helpottaa pienyrittäjien olosuhteita. Yhden hengen pienyritys on melkoisen tehokas yksikkö. Siinä yhdistyvät riistokapitalisti ja työn orja sorron yöstä. Sellaisessa yksikössä ei tapahdu yhtäkään turhaa lakkoa ja palkkaneuvottelut työnantajan ja palkansaajan välillä sujuvat kitkattomasti. Pienyrittäjät voisivat hyötyä esimerkiksi kirjanpitovelvollisuuteen ja arvonlisäveron maksamiseen liittyvistä helpotuksista.
  
  Toisaalta, kaikista työttömistä ei kuitenkaan tulisi yrittäjiä, joten...
  
  
• Työn jakamisen yleisiä edellytyksiä pitäisi parantaa. Tämä olisi siis päinvastainen strategia kuin mitä Jyrki Katainen, Juhana Vartiainen ja Juha Sipilä ovat esittäneet. Työn jakaminen ja viikkotyöaikojen lyhentäminen kulkevat tai ovat kulkematta käsi kädessä. Työn jakamisen idea on siinä, että ylityöllistetyt saisivat enemmän vapaa-aikaa ja työttömät saisivat oikeaa palkkatyötä.
  
  Toisaalta työn jakaminenkaan ei ratkaise kaikkia työllistämiseen liittyviä ongelmia, koska kaikki eivät voi kumminkaan tehdä mitä tahansa töitä. Joillain aloilla voi olla suurtyöttömyyttä samalla kun toisilla aloilla on työvoimapula ja ylityöllistettyjä. Niinpä muitakin työllistämisen vaihtoehtoja on harkittava, joten...
  
  
• Työministeriön alaisuuteen voitaisiin perustaa laitos, jonka päätarkoitus olisi työllistää työttömiä. Työllistettyjen työttömien armeijat nakitettaisiin tekemään erinäisiä yhteiskunnalle hyödyllisiä ylläpitoon ja kunnossapitoon liittyviä töitä, palkkaa vastaan tietenkin. Tarvetta muunkinlaisiin yleishyödyllisiin töihin voisi ilmetä.
  
  Toisaalta jopa tällaisesta massiivisesta yhteiskunnan työllistämislaitoksesta saattaisi jäädä osattomaksi joissain harvinaisissa tapauksissa ja niinpä...
  
  
• Negatiivinen tulovero voisi tuottaa väliinputoajillekin minimitoimeentulon aiheuttamatta kannustinloukkuja. Kynnystä itsensä työllistämiseen ei olisi lainkaan.

Miksi näitä kaikkia keinoja ei voisi käyttää?

Edellä selitetty järjestelmä ei edes sisältäisi sellaista kuin työttömyyspäiväraha. Yhteiskunta ei enää osallistuisi minkäänlaisten työttömyyskassojen tai työttömyyspäivärahojen rahoittamiseen. Mitä yksityisellä sektorilla mahdollisesti tapahtuisi vapaaehtoisten työttömyysvakuutusten suhteen pysyisi pelkästään yksityisellä sektorilla.

Edellä mainittu järjestelmä koskisi työkykyisiä ja työikäisiä aikuisia, eikä tuohon esitykseen sisälly palvelut, edut ja tulonsiirrot, jotka on tarkoitettu vain seuraavien ihmisryhmien turvaksi:

• alaikäiset
• työkyvyttömät
• vanhukset

Nämä kolme viimeksi mainittua ryhmää eivät olisi periaatteessa velvollisia ansiotöihin, joten heidän tarvitsemansa palvelut järjestettäisiin ensisijaisesti palvelun laatu mielessä.

Negatiivinen tulovero poistaisi ainakin toimeentulotuen ja opintorahan tarpeen. Asumistuet voisi poistaa muuten vain, sillä nehän ovat epäsuoraa tukea asuntosijoittajille, rakennusfirmoille ja niiden rahoittajille.

[sr]

Kaiken muun kanssa olen suunnilleen samaa mieltä, mutta tämä oli minusta hieman omituinen veto:

Työministeriön alaisuuteen voitaisiin perustaa laitos, jonka päätarkoitus olisi työllistää työttömiä. Työllistettyjen työttömien armeijat nakitettaisiin tekemään erinäisiä yhteiskunnalle hyödyllisiä ylläpitoon ja kunnossapitoon liittyviä töitä, palkkaa vastaan tietenkin. Tarvetta muunkinlaisiin yleishyödyllisiin töihin voisi ilmetä.

Tämä johtaisi kahden tason työmarkkinoihin. Niihin, joilla olisi "oikea" työpaikka, josta maksettaisiin markkinaehtoista palkkaa ja sitten tämän laitoksen palveluksessa toimivat. Määritelmällisesti tämä laitos ei voisi maksaa markkinaehtoista hintaa teettämästään työstä. Tai jos voisi, niin kyse olisi normaalista julkisen sektorin työpaikasta, eikä siihen kyseistä laitosta tarvittaisi väliin sotkijaksi.

Idealissa tilanteessa kaikki ihmiset tietenkin olisivat "oikeissa" työpaikoissa. Nykysysteemi perustuu siihen, että työttömät työnhakijat oikeasti hakevat koko ajan niitä oikeita työpaikkoja ja tekevät niin siihen asti kunnes sellainen nappaa. Nyt jos heidät työllistetään näihin mahdollisesti hyödyllisiin työpaikkoihin, mutta ei kuitenkaan niin hyödyllisiin, että niistä olisi kukaan (sen puoleen yksityinen kuin julkinenkaan) valmis maksamaan kunnon palkkaa, niin mitä heille siitä maksettaisiin ja mitä heidän muut työehtonsa oikein olisivat? Jos tämän laitoksen maksamat palkat olisivat huonoja, niin tästä tulisi helposti kuntien kikkailukonsti teettää työtä halvemmalla kuin se, mitä siitä oikeasti pitäisi maksaa. Jos se taas maksaisi kunnon palkkoja, niin mentäisiin periaatteessa sosialismiin, jossa työtä teetettäisiin vain teettämisen vuoksi. Ei hyvä.

Minusta työn ja siitä maksettavan korvauksen pitää aina olla sidoksissa toisiinsa jonkinlaisen markkinamekanismin kautta. Se, miten pidetään huolta siitä, että ne, joille ei markkinahintaista työtä ole tarjolla, saavat perustoimeentulonsa, pitää minusta tapahtua muiden mekanismien, kuten perustulon kautta. Perustulohan osaltaan auttaa työmarkkinoita löytämään työtä kaikille, koska se mahdollistaa myös pienipalkkaisen työn tekemisen toisin kuin nykysysteemi, jossa pitää olla joko kokonaan työtön tai sitten saada hyväpalkkainen työ.

[Nikolas]

Tämä johtaisi kahden tason työmarkkinoihin. Niihin, joilla olisi "oikea" työpaikka, josta maksettaisiin markkinaehtoista palkkaa ja sitten tämän laitoksen palveluksessa toimivat. Määritelmällisesti tämä laitos ei voisi maksaa markkinaehtoista hintaa teettämästään työstä. Tai jos voisi, niin kyse olisi normaalista julkisen sektorin työpaikasta, eikä siihen kyseistä laitosta tarvittaisi väliin sotkijaksi.

Pääasiassa tuossa on kyse kahdesta vaihtoehdosta ja niiden väliltä valitsemisesta:

• Työttömille työttömyyspäivärahat, vastikkeettomasti.
• Työttömille töitä, edes jotain, ja työstä palkkaa.

Molemmissa tapauksissa yhteiskunta maksaa, siis veronmaksajat maksavat. Toisessa tapauksessa rahoille voi saada myös jotain vastinetta.

[RP]

Pääasiassa tuossa on kyse kahdesta vaihtoehdosta ja niiden väliltä valitsemisesta:

• Työttömille työttömyyspäivärahat, vastikkeettomasti.
• Työttömille töitä, edes jotain, ja työstä palkkaa.

Molemmissa tapauksissa yhteiskunta maksaa, siis veronmaksajat maksavat. Toisessa tapauksessa rahoille voi saada myös jotain vastinetta.

Nähdäkseni ongelma littyy tuon tehdyn työn "laatuun". Olisiko se mahdollisesti sellaista risusavottaa, jolla on hyvin vähän todellista arvoa (ja jota ei muuten tehtäisi)? Järjestelmän hyöty olisi työttömien kiusaamisessa (jos siis epäilee, että lorviminen olisi muuten  liian houkuttelevaa). Vai olisiko se enemmän oikeata työtä, jota tehtäisiin muutenkin? Jälkimmäisessä tapauksessa työpanoksella olisi enemmän todellista arvoa, mutta työnteettäjälle käytännösä ilmainen työlistämistyöntekijä voisi korvata oikeita palkollisia, joille pitäisi maksaa todellista palkkaa.

[sr]

Pääasiassa tuossa on kyse kahdesta vaihtoehdosta ja niiden väliltä valitsemisesta:

• Työttömille työttömyyspäivärahat, vastikkeettomasti.
• Työttömille töitä, edes jotain, ja työstä palkkaa.

Molemmissa tapauksissa yhteiskunta maksaa, siis veronmaksajat maksavat. Toisessa tapauksessa rahoille voi saada myös jotain vastinetta.

Niin, perusongelma ajattelussasi on se, että työttömät ovat ikuisiksi ajoiksi jumiutuneita siihen työttömyyteensä. Kyllä, jos tästä olisi kyse, niin tuo jälkimmäinen olisi parempi. Se, mikä sinulta jää kuitenkin huomaamatta on dynaamiset vaikutukset. Mitä seuraa siitä, että työttömille aletaan tarjota keinotekoista työtä, josta maksetaan palkkaa? Keinotekoisella tarkoitan tässä, sitä mistä edellä kirjoitin, eli työtä, jonka arvo ei ole sellainen, että siitä joku olisi valmis maksamaan markkinaehtoista palkkaa. Toinen juttu on sitten se, mistä jo kirjoitin, eli tässä luotaisiin kahdet työmarkkinat, koska kuka se tuon "edes jotain työtä" maksaja olisi, voisi vähitellen siirtää työttömien teetettäväksi töitä, joita nyt teettää markkinaehtoisesti palkatuilla työntekijöillä. Ammattilitot olisivat siis takuulla mitä tahansa tällaista systeemiä vastaan.

Eli summa summarum. Puhtaasti tunnelinäöllä asiaa katsoen työttömien pakkotyöllistäminen vaikuttaa fiksummalta kuin se, että heille maksetaan niukkaa työttömyyskorvausta ja heidän oletetaan hakevan itselleen työpaikkaa. Dynaamiset vaikutukset huomioiden en usko tämän toimivan.

[sr]

Ajatus siitä että työttömän on tehtävä jotain, ihan mitä vaan, on järjetön.

Juuri näin. Nikolas puhui tuolla ylempänä vastikkeettomasta työttömyyskorvauksesta. Minä en pitäisi sitä erityisenä vastikkeena, että työtön pantaisiin pakolla puuhastelemaan jotain sellaista, jolla ei ole juurikaan taloudellista arvoa (minkä vuoksi sitä ei muuten kunnon palkkaa maksavilla töillä teetetä). Jos taas on töitä, joiden arvo teettäjille on korkeampi kuin palkkakustannus, niin mihin tässä edes tarvittaisiin pakkotyöllistämistä?

[Nikolas]

Pääasiassa tuossa on kyse kahdesta vaihtoehdosta ja niiden väliltä valitsemisesta:

• Työttömille työttömyyspäivärahat, vastikkeettomasti.
• Työttömille töitä, edes jotain, ja työstä palkkaa.

Molemmissa tapauksissa yhteiskunta maksaa, siis veronmaksajat maksavat. Toisessa tapauksessa rahoille voi saada myös jotain vastinetta.

Vaihtoehdot eivät tietenkään loppuneet siihen. Kolmas vaihtoehto on, että ei makseta työttömyyspäivärahoja eikä järjestetä työllisyystöitä. Se olisikin veronmaksajien kannalta kevein vaihtoehto.

[sr]

Vaihtoehdot eivät tietenkään loppuneet siihen. Kolmas vaihtoehto on, että ei makseta työttömyyspäivärahoja eikä järjestetä työllisyystöitä. Se olisikin veronmaksajien kannalta kevein vaihtoehto.

Ensinnäkään valtion tehtävä ei demokratiassa ole maksimoida veronmaksajien keveyttä. Toiseksi tuo voisi pidemmällä tähtäimellä tulla jopa raskaaksi veronmaksajille, kun pitäisi suojata itsensä muurein ja aseistetuin vartijoin nälkäisiltä väkijoukoilta tai jopa vallankumoukselta.

[Nikolas]

Tässä on nyt takerruttu luettelon neljänteen kohtaan niin kuin siinä ei muuta olisikaan. Esitin siihen kolme vaihtoehtoa, joista ensimmäinen on nykyisin käytössä oleva ja se tulee kalliiksi. Toinen vaihtoehto tunnetaan myös nimellä kansalaistyö. Kolmannessa vaihtoehdossa luotetaan siihen että negatiivinen tulovero (luettelon viides kohta) ja ennen pitkää työmarkkinat (joihin puututtiin edellisissä kohdissa) ratkaisevat asiat kuntoon.

[sr]

Tässä on nyt takerruttu luettelon neljänteen kohtaan niin kuin siinä ei muuta olisikaan.

Niin, minä kirjoitin, että muut kohdat olivat hyviä, eikä minulla ollut niistä mitään kommentoitavaa.

Esitin siihen kolme vaihtoehtoa, joista ensimmäinen on nykyisin käytössä oleva ja se tulee kalliiksi. Toinen vaihtoehto tunnetaan myös nimellä kansalaistyö. Kolmannessa vaihtoehdossa luotetaan siihen että negatiivinen tulovero (luettelon viides kohta) ja ennen pitkää työmarkkinat (joihin puututtiin edellisissä kohdissa) ratkaisevat asiat kuntoon.

Niin, minusta siihen kansalaistyöhön liittyy sellaisia ongelmia, ettei se kelpaa ratkaisuksi. Kannatan kanssasi sitä, että verotuksen painopistettä siirretään tuloveroista ALV:hen. Se toki vaatii rinnalleen perustulon/negatiivisen tuloveron. Siihen liittyvä ainoa ongelma on se, että ihmisten on helpompi siirtää kulutusta maasta toiseen kuin ansioiden hankkimista. Jos Suomen ALV taso kasvaa esim. reippaasti Viroa korkeammalle, seurauksena on se, että Viroon aletaan matkustella muunkin kuin viinan perässä, mikä puolestaan tarkoittaa sekä Suomen talouden vaikeuksia ja vielä kaupan päälle valtion verotulojen laskua. ALV:tä on siis vaikeampi omin päin justeerata kuin tuloveroja merkittävästi erilaiseksi kuin mitä se on samalla vapaakauppa-alueella olevissa muissa maissa. Paras ratkaisu olisi siis se, että ALV:tä korotettaisiin kategorisesti koko EU-alueella (ja luonnollisesti ulkopuoliseen tuontiin pantaisiin vastaava tulli), mikä mahdollistaisi tuloverojen laskun kaikissa EU-maissa.

[RP]

ALV:tä korotettaisiin kategorisesti koko EU-alueella (ja luonnollisesti ulkopuoliseen tuontiin pantaisiin vastaava tulli)

Kulutushan on ALV:n alaista riippumatta siittä onko tavara EU alueelta vai sen ulkopuolelta.

[Raksa_Mies]

Tämä johtaisi kahden tason työmarkkinoihin. Niihin, joilla olisi "oikea" työpaikka, josta maksettaisiin markkinaehtoista palkkaa ja sitten tämän laitoksen palveluksessa toimivat. Määritelmällisesti tämä laitos ei voisi maksaa markkinaehtoista hintaa teettämästään työstä. Tai jos voisi, niin kyse olisi normaalista julkisen sektorin työpaikasta, eikä siihen kyseistä laitosta tarvittaisi väliin sotkijaksi.

Pääasiassa tuossa on kyse kahdesta vaihtoehdosta ja niiden väliltä valitsemisesta:

• Työttömille työttömyyspäivärahat, vastikkeettomasti.
• Työttömille töitä, edes jotain, ja työstä palkkaa.

Molemmissa tapauksissa yhteiskunta maksaa, siis veronmaksajat maksavat. Toisessa tapauksessa rahoille voi saada myös jotain vastinetta.

Kannatan kohtaa 2. Edes jotain on tuskin kovinkaan paljoa, mutta tarkoitus olisikin mielestäni, että töiden haku muuttuisi enemmän houkuttelevaksi, kun työttömyyskorvausta vastaan tehtävä työ ei niin hirveän hääviä ole.  Tällaisen työn teettäminen olisi varmaankin viisain jättää julkiselle sektorille (tässä perun omia aiempia puheitani)

[Nikolas]

Kannatan kohtaa 2. Edes jotain on tuskin kovinkaan paljoa, mutta tarkoitus olisikin mielestäni, että töiden haku muuttuisi enemmän houkuttelevaksi, kun työttömyyskorvausta vastaan tehtävä työ ei niin hirveän hääviä ole.  Tällaisen työn teettäminen olisi varmaankin viisain jättää julkiselle sektorille (tässä perun omia aiempia puheitani)

Ajattelin työpalvelun tai kansalaistyön toteutusta sillä tavoin, että työministeriön alaisuuteen perustettaisiin Firma, joka työllistäisi suoraan työttömiä, esimerkiksi kolme työpäivää viikossa. Palkka ei olisi suorastaan hyvä mutta ainakin kelvollinen, kuukausitulojen ollessa suunnilleen samaa luokkaa kuin tavallinen ansiosidonnainen työttömyyspäiväraha. Työskentely Firmalle ei mitenkään estäisi ketään hakemasta parempia töitä jostain muualta samaan aikaan. Firmalle tunnusomaista olisi että jokaisessa kunnassa olisi toimipiste. Sattumoisin samaan aikaan kun Firman toimipiste aloittaisi, TE-toimisto lopettaisi toimintansa tarpeettomana. Firman toimipiste aloittaisi TE-toimiston tiloissa. Firman tarkoitus ei olisi tarjota yksityiselle sektorille halpaa työvoimaa käyttöön. Pääasiassa Firman toiminta olisi tasata suhdannevaihteluja ja teettää sellaisia töitä, mitä julkisella sektorilla muutenkin ajoittain tarvitaan, esimerkiksi kiinteistöjen tai tieverkon korjauksiin ja ylläpitoon. Edellyttää tietysti jonkin verran mielikuvitusta keksiä mihin muihin toimintoihin Firma voisi laajentaa. Sen varsinainen päätarkoitus olisi kuitenkin imaista työttömät tekemään oikeita töitä. Työttömälle hakuprosessi olisi pitkälti samanlainen kuin töiden hakeminen muutenkin: hakemus joko avoimeksi julkistettuun Firman työpaikkaaan tai sitten tarkemmin kohdentamaton avoin hakemus.

Firman töiden ei tarvitsisi olla joka pojan ja tytön toiveduunia, mutta kumminkin jotain kunnollista ja rehellistä palkkatyötä, eikä esimerkiksi puhelinmyyntiä provisiopalkalla.

[Nikolas]

Kannatan kanssasi sitä, että verotuksen painopistettä siirretään tuloveroista ALV:hen. Se toki vaatii rinnalleen perustulon/negatiivisen tuloveron. Siihen liittyvä ainoa ongelma on se, että ihmisten on helpompi siirtää kulutusta maasta toiseen kuin ansioiden hankkimista. Jos Suomen ALV taso kasvaa esim. reippaasti Viroa korkeammalle, seurauksena on se, että Viroon aletaan matkustella muunkin kuin viinan perässä, mikä puolestaan tarkoittaa sekä Suomen talouden vaikeuksia ja vielä kaupan päälle valtion verotulojen laskua. ALV:tä on siis vaikeampi omin päin justeerata kuin tuloveroja merkittävästi erilaiseksi kuin mitä se on samalla vapaakauppa-alueella olevissa muissa maissa. Paras ratkaisu olisi siis se, että ALV:tä korotettaisiin kategorisesti koko EU-alueella (ja luonnollisesti ulkopuoliseen tuontiin pantaisiin vastaava tulli), mikä mahdollistaisi tuloverojen laskun kaikissa EU-maissa.

Tuo ALV:n korottamisen ongelma on aivan todellinen. Suomessahan on jo valmiiksi korkea arvonlisäveroprosentti. Jos sitä radikaalisti korotettaisiin, suomalaiset ryhtyisivät hakemaan tai tilaamaan tarvitsemiaan tuotteita ulkomailta, helposti ainakin EU:n sisältä. Suhtaudun kuitenkin toiveikkaasti EU:n mahdolliseen hajoamiseen.^*

* "Euro May Already Be Lost" - Vice-Chairman Of EuroThinkTank Warns "No Way To Avert Break-Up" Zero Hedge, 2017-02-14.

[sr]

Kannatan kanssasi sitä, että verotuksen painopistettä siirretään tuloveroista ALV:hen. Se toki vaatii rinnalleen perustulon/negatiivisen tuloveron. Siihen liittyvä ainoa ongelma on se, että ihmisten on helpompi siirtää kulutusta maasta toiseen kuin ansioiden hankkimista. Jos Suomen ALV taso kasvaa esim. reippaasti Viroa korkeammalle, seurauksena on se, että Viroon aletaan matkustella muunkin kuin viinan perässä, mikä puolestaan tarkoittaa sekä Suomen talouden vaikeuksia ja vielä kaupan päälle valtion verotulojen laskua. ALV:tä on siis vaikeampi omin päin justeerata kuin tuloveroja merkittävästi erilaiseksi kuin mitä se on samalla vapaakauppa-alueella olevissa muissa maissa. Paras ratkaisu olisi siis se, että ALV:tä korotettaisiin kategorisesti koko EU-alueella (ja luonnollisesti ulkopuoliseen tuontiin pantaisiin vastaava tulli), mikä mahdollistaisi tuloverojen laskun kaikissa EU-maissa.

Tuo ALV:n korottamisen ongelma on aivan todellinen. Suomessahan on jo valmiiksi korkea arvonlisäveroprosentti. Jos sitä radikaalisti korotettaisiin, suomalaiset ryhtyisivät hakemaan tai tilaamaan tarvitsemiaan tuotteita ulkomailta, helposti ainakin EU:n sisältä. Suhtaudun kuitenkin toiveikkaasti EU:n mahdolliseen hajoamiseen.^*

* "Euro May Already Be Lost" - Vice-Chairman Of EuroThinkTank Warns "No Way To Avert Break-Up" Zero Hedge, 2017-02-14.

Tuo linkkisi puhuu euron kaatumisesta, ei EU:n hajoamisesta. EU:n hajoaminen olisi Suomelle paha isku, koska Suomi hyötyy vapaakaupasta valtavasti. Siitä seuraava taloudellinen vahinko tarkoittaisi sitä, että nämä näpertelyt verojen ja perustulojen kanssa voitaisiin saman tien jättää sivuun täysin merkityksettöminä.

[Larva]

Ihmettelen vain mihin tätä rahaa säästettäisiin tai käytettäisiin, eikö toimivin yhteiskunta olisi sellainen jossa palkat ovat kohtuulliset, niistä maksetaan veroja ja veroilla tarjotaan kansalisille yleishyödyllisiä palveluja.

Näinhän se olikin, ennen kuin apajille änkesivät kaiken maailman monikulttuurisuustulkit ja muut korppikotkat, joiden puuhastelusta ei ole mitään hyötyä kenellekään paitsi puuhastelijalle itselleen.

[mikkoellila]

Töistä maksetaan palkkaa. Mutta se mitä sinä puhut työksi ei sisällä palkkaa. Vuosikymmenen ja erinäisiä kymmeniä firmoja nähneenä olen tämän paskan nähnyt. Rasitus ja hiki ei haittaa. Se että vittuillaan ja palkkaa ei tule vaikka tekee samoja hommia kuin palkalliset vieressä, tekee tälle paskalle stopin. Luuletko etteivät työttömät osaa pyörittää omaa yhteiskuntaansa ilman niin surkeita yrittäjiä etteivät saa firmaansa toimimaan edes ilmaistyövoimalla.

Työ ei ole hyväntekeväisyyttä

LUKIJOILTA Turun Sanomat 15.2.2017

Työllistäminen ja työllistyminen on hallituksen huulilla. Olen huolissani sellaisesta asenteesta, että nuoret halutaan "työllistää" palkattomiin töihin hankkimaan työkokemusta. Jos et osallistu, jäät ilman korvauksia.

Näitä vaatimuksia esittävät ihmiset, joiden oma työura alkoi normaalina palkkatyönä.

Nuorille tarjotaan enemmän ja vähemmän pakollista työtä ja palkka koetaan sivuseikaksi ja jopa esteeksi työllistymiselle, kun siinä kuviossa työ tuo elämään ryhtiä ja sisältöä.

Jos työ ei jatkukaan, niin se voidaan kuitata sanomalla, että se on pelkästään asennekysymys. Vika oli siis työntekijän asenteessa eikä siinä, että työnantaja käyttää hyväksi systeemiä?

Työnantajat ovat oppineet käyttämään työvoimatoimiston ilmaista työvoimaa. Se tapahtuu palkkatyön kustannuksella, ja ilmaisella työvoimalla korvataan palkkatyötä.

Jokaiselle luvataan varmaa työpaikkaa, vaikkei olisi aikomustakaan rekrytoida hyvin työnsä tehneitä yritykseen palkkatyöhön.

Toisissa tapauksissa ilmaistyövoima naamioidaan työllisyyskurssiksi. Kaikkia kurssin käyneitä ei oteta töihin, vaikka kaikki kurssilaiset tekivät yritystä hyödyttävää tuotantotyötä. Hetken päästä yrityksessä alkaa uusi samanlainen koulutusohjelma.

Vaikka järjestely tulee hyvin edulliseksi työnantajalle, se ei näy estävän valittamista ohjauksen ja perehdytyksen kustannuksista.

Missä välissä työelämästä tuli hyväntekeväisyyttä, työnantajalta laupeuden työ, ja missä välissä liitot hyväksyivät, että työsuhteen ulkopuolista palkatonta työtä katsotaan läpi sormien?

On huolestuttavaa, jos nuorten ja muidenkin työttömien vaaditaan tekevän ilmaistyötä jopa vuosien ajan työkokeiluiden ja kuntouttavan työtoiminnan nimellä.

Ei ole mikään ihme, jos peräkkäisten työkokeiluiden jälkeen motivaatio alkaa laskea ja työn ja toimeentulon yhteys hämärtyä. Itsetunto laskee, kun kollegat saavat palkkaa ja heillä on rahaa harrastuksiin, ulkomaanmatkoihin ja vaatteisiin eikä tarvetta laskea tarkkaan riittääkö raha edes välttämättömimpään.

Työssäkäynnin kustannukset pienentävät työttömän nettotuloja, koska työmatkoja ei voi vähentää verotuksessa ja työpaikkalounaaseen työpaikalla ei saa työnantajan tukea.

Työttömän velvollisuus ei ole työskennellä työttömyyskorvausta vastaan, työvoimatoimiston tehtävä ei ole välittää ilmaista työvoimaa yrityksille eikä veronmaksajan tehtävä ole maksaa "palkkaa" firman puolesta.

Työn tehtävä on tuottaa tekijälleen ja valtiolle lisäarvoa ostovoimana ja verotuloina. Vain oikea palkkatyö on parasta sosiaaliturvaa eikä suinkaan sosiaaliturvaa vastaan tehtävä pakkotyö.

Marko Rantaiso

[Nikolas]

• Negatiivinen tulovero voisi tuottaa väliinputoajillekin minimitoimeentulon aiheuttamatta kannustinloukkuja. Kynnystä itsensä työllistämiseen ei olisi lainkaan.

Vuonna 1971 Richard Nixon esitti negatiivista tuloveroa, mutta ilmeisesti kongressi piti sitä liian radikaalina ja sääti tavanomaisemman eläkkeen vanhuksille ja työkyvyttömille.

[Nikolas]

Tässä on nyt tämmöinen tapaus.

Musiikinharrastaja Tommi Ignatiusta pyydetään maksamaan takaisin työttömyystukea. Työ- ja elinkeinoministeriö aikoo muistuttaa TE-toimistoja lain oikeasta tulkinnasta.

Harrastajamuusikko Tommi Ignatius jäi työttömäksi media-assistentin töistä vuonna 2012. Hän kävi TE-toimiston ammatinvalintapsykologilla juttelemassa tulevaisuudestaan. Virkailija kannusti jatkamaan musiikkiharrastusta.

Tänä vuonna 25. huhtikuuta tilanne muuttui täysin. Ignatiukselle tuli TE-toimistosta lausunto, että hänelle on mahdollisesti annettu virheellinen työvoimapoliittinen lausunto. Ignatius sai ensin ansiosidonnaista pari vuotta, jonka jälkeen Kelan työttömyyspäivärahaa.

– Minut katsotaan päätoimiseksi yrittäjäksi, ja tukia halutaan takaisin 8500 euroa. Ovat vielä hatusta repäisseet päivän, jolloin "yritystoimintani" on alkanut.

Ignatius kertoo julkaisseensa Spotifyssa albumin, jonka hän on tehnyt täysin itsenäisesti, eikä ole tienannut siitä.

– En ole saanut rahaa mistään. Aloin omaehtoisesti opetella sävellystyötä, tuotantoa ja äänittämistä ammatinvalintapsykologin ohjeiden mukaisesti. Tähän on kulunut noin kymmenen tuntia viikossa, eli noin kaksi tuntia per arki-ilta.

Ei pitäisi vaikuttaa

Tämän vuoden huhtikuussa astui voimaan muutos, jonka mukaan laskutuspalvelujen kautta laskuttavat keikkatyöläiset siirtyvät toukokuun alussa yrittäjän eläkelain piiriin.

Ignatiuksen tapauksessa ei kuitenkaan ollut kyse tästä, sillä hän ei ole tehnyt laskutuspalvelun kautta muusikon töitä, eli häntä ei siitä syystä voida katsoa yrittäjäksi. Hän on ollut koko ajan työtön musiikin harrastaja.

TE-toimiston lausunnossa kysyttiin, koska hän on julkaissut Spotifyssa näkyvät albumit, milloin hän aloitti ja päätti albumien työstämisen ja onko hän ollut studiossa töissä. Lisäksi häneltä kysyttiin, onko hän saanut albumien tekemisestä palkkiota tai palkkaa ja kuinka paljon aikaa meni päivässä.

– Jatkuvasti olen ilmoittanut kyseessä olevan harrastus, ja olen koko ajan ollut työvoiman käytettävissä.

Hämeen TE-toimiston yrittäjyydestä vastaavan palveluesimies Martti Mustosen mukaan normaali harrastustoiminta ei pitäisi vaikuttaa työttömyysturvaan. Tämäkin kuitenkin riippuu tilanteesta.

– Jos tekee julkaisumielessä luovan alan työtä, silloin voidaan katsoa, että työllistyy omassa työssään.

Kröger, Tanja: Musiikin harrastaja katsottiin yhtäkkiä yrittäjäksi – vaaditaan maksamaan 8500 euroa: "En ole saanut rahaa mistään" Yle Uutiset, 2017-05-05.

Tämän tapauksen esimerkki ilmentää, mitä tarkoittaa viranomaisen harkinta käytännössä. Tämä liittyy perustuloon tai negatiiviseen tuloveroon viranomaisen harkintavallan kautta, joka ei siis perustulojärjestelmään kuulu. Tämä tapaus tuo myös esille, miten tavallista ihmistä aletaan kyykyttää heti ja myös taannehtivasti, jos joku viranomainen epäilee hänen ryhtyneen yrittäjäksi.

[Raksa_Mies]

Eihän sillä ole mitään merkitystä maksetaisiinko työttömille 2000 euroa kuussa ja annettaisiin toimia miten haluaa. Se ei tulisi sen kalliimaksi kuin nykyinen tarkkailukoneisto, mutta koska polittisesti tällaisen ehdottaminen ja toteuttaminen on liian arkaluontoista sitä ei tehdä. Syyn näkee jo lukaisemalla tämänkin palstan työttömyyttä ja siihen liittyviä toimenpiteitä käsitteleviä ketjuja.

Tällä saataisiinkin työttömyysprosentti vähintäänkin sinne 50 % tuntumaan...