Kansalaispalkka/perustulo (yhdistetty)

[vilach]

Perustulon kuukausittaiseksi suuruudeksi on esitetty 2 000–2 500:aa Sveitsin frangia (1 665–2 081 euroa), joka on suuruudeltaan suunnilleen samaa luokkaa kuin nykyinen toimeentulotuki maksimissaan.

Tekemättä mitään 1 665–2 081 euroa?!?!
Tietääkseni Sveitsissä keskipalkka on 2400-2700 euroa.
Eli ero perustulon ja nykyisen keskipalkan välillä on pieni.
Mitä sieniä nämä sosialistit on syönyt?

Muutoksen tiedotteessa ei sanottu mitään konkreettista, ei perustulon suuruutta, ei kaavoitusmonopolin/keskikokosääntelyn purkamisesta, ei minipalkasta, eikä siitä miten pystytään luomaan tuotantolaitoksia työttömille, jotka valmistavat konkreettisia tavaroita.

[Bill Milton Hicks Friedman]

Perustulon kuukausittaiseksi suuruudeksi on esitetty 2 000–2 500:aa Sveitsin frangia (1 665–2 081 euroa), joka on suuruudeltaan suunnilleen samaa luokkaa kuin nykyinen toimeentulotuki maksimissaan.

Tekemättä mitään 1 665–2 081 euroa?!?!
Tietääkseni Sveitsissä keskipalkka on 2400-2700 euroa.
Eli ero perustulon ja nykyisen keskipalkan välillä on pieni.
Mitä sieniä nämä sosialistit on syönyt?

Muutoksen tiedotteessa ei sanottu mitään konkreettista, ei perustulon suuruutta, ei kaavoitusmonopolin/keskikokosääntelyn purkamisesta, ei minipalkasta, eikä siitä miten pystytään luomaan tuotantolaitoksia työttömille, jotka valmistavat konkreettisia tavaroita.

Sveitsi on kyllä kallis maa elinkustannuksiltaan, mutta silti vaikuttaa paljolta tuo 1665-2081 euroa.
Oma asunto ei ole mikään perusihmisoikeus, joten perustulon pitäisi riittää vain minimitoimeentuloon.
Lapsilisän/-perustulon pitäisi sitten kompensoida sen verran, että yh-äidit voivat kustantaa perheelleen turvallisen luukun.

[Liskohallitus]

Oma asunto ei ole mikään perusihmisoikeus, joten perustulon pitäisi riittää vain minimitoimeentuloon.
Lapsilisän/-perustulon pitäisi sitten kompensoida sen verran, että yh-äidit voivat kustantaa perheelleen turvallisen luukun.

Asuminen kuuluu ns. TSS-oikeuksiin. Perustuslaissa on säädetty subjektiivinen oikeus huolenpitoon, johon sisältyy oikeus asumiseen.

[Bill Milton Hicks Friedman]

Oma asunto ei ole mikään perusihmisoikeus, joten perustulon pitäisi riittää vain minimitoimeentuloon.
Lapsilisän/-perustulon pitäisi sitten kompensoida sen verran, että yh-äidit voivat kustantaa perheelleen turvallisen luukun.

Asuminen kuuluu ns. TSS-oikeuksiin. Perustuslaissa on säädetty subjektiivinen oikeus huolenpitoon, johon sisältyy oikeus asumiseen.

Olen samaa mieltä, että asumiseen tulee olla varaa, mutta olen eri mieltä siitä, että omaan henkilökohtaiseen asuntoon tulisi olla varaa, jos ei halua osallistua oman henkilökohtaisen asuntonsa kustantamiseen.

Ei ole mitenkään epäinhimmillistä laittaa aikuisia ihmisiä asumaan kimpassa. Jos olisi, niin tällöin myös kaikille opiskelijoille tulisi kustantaa henkilökohtainen asunto. Kyllä asumisen kustannukset saadaan alas, jos on yhteiskeittiö, suihku, wc jne. Näin ollen perustulo voitaisiin tiputtaa sellaiselle tasolla, jossa länsimaiset perusihmisoikeudet (katto, ruoka, perusterveydenhuolto) toteutuvat, mutta sitä parempi elintaso on ansaittava itse.

[Antti Tulonen]

Muutoksen tiedotteessa ei sanottu mitään konkreettista, ei perustulon suuruutta, ei kaavoitusmonopolin/keskikokosääntelyn purkamisesta, ei minipalkasta, eikä siitä miten pystytään luomaan tuotantolaitoksia työttömille, jotka valmistavat konkreettisia tavaroita.

Tuo ei ole tiedote, vaan Muutoksen verkkolehdessä oleva uutinen. Muutoksella ei ole puolueena kantaa perustuloon. Asiasta uutisoitiin Muutoksen verkkolehdessä siksi, että Muutos on kansanäänestysten ja kansalaisaloitteiden puolue ja koska uutinen koskee näitä asioita.

[vilach]

Sveitsi on kyllä kallis maa elinkustannuksiltaan

Kallis, mutta ei niin kallis, että menee 1665 euroa peruselämiseen.
Jos Suomessa peruselämiseen menee 500 euroa, jos asut kaupungin vuokra-asunnossa, niin luulen, että sveitsissä se on korkeintaan 1.5 kertaa kalliimpi, eli 750 euroa.
1665 perustulolla jäisi yli 900 euroa viihteeseen.
Ja se on vuokra-asunnossa, omistusasunnossa vielä enemmän.
Tällä rahalla saa runsaasti viihdettä.
Viihdetavarat ja ulkomaanmatkustaminen ei voi olla kallista Sveitsissä, koska nämä ovat ns. kansainvälisiä asioita. Jos taulutelkkari tai kännykä on kallis itse Sveitsissä, niin aina voi ostaa postimyynnistä esim. Saksasta. Jos Sveitsiläisten lentoyhtiöiden liput ovat kalliita, niin aina voi käyttää kansainvälisiä halpalentoyhtiöitä.
Jos tekemättä mitään saa runsaasti viihdettä, niin ei kannata koskaan käydä töissä.

Olen samaa mieltä, että asumiseen tulee olla varaa, mutta olen eri mieltä siitä, että omaan henkilökohtaiseen asuntoon tulisi olla varaa

Millaiseen asuntoon? Asuntoja on erilaisia. Minusta perustulo saa olla sen kokoinen, että se riittäisi asuntoon. Mutta todella huonoon asuntoon, 15 neliötä, kaupungin laidalla, ensimmäinen kerros, ikkunat pohjoiseen.

Kyllä asumisen kustannukset saadaan alas, jos on yhteiskeittiö, suihku, wc jne.

Saadaan hyvin marginaalisesti. Vessapönttö, suihku, lavuaari ovat nykyään halpoja.
Yksiöt ovat niin kalliita per neliö ei sen takia, että niissä on paljon vessapönttöjä ja suihkuja per pinta-ala, vaan koska niiden rakentamista rajoitetaan.
Purkamalla asuntojen keskikokosääntely neliön hinta yksiöissä romahtaa.

Ei ole mitenkään epäinhimmillistä laittaa aikuisia ihmisiä asumaan kimpassa. Jos olisi, niin tällöin myös kaikille opiskelijoille tulisi kustantaa henkilökohtainen asunto.

Minusta pitää rakentaa jokaiselle opiskelijälle asunto.
Asuin kahdessa eri opiskelija-asuntolassa ja niissä molemmissa keittiö oli niin suuri, että olisi mahdollista rakentaa jokaiselle opiskelijälle oma yksiö omalla keittiökomerolla huoneen sijaan ja niiden yksiöiden kokonaispinta-ala ei olisi suurempi, kuin yhteisasunto aivan liian suuren keittiön takia.
Eli kun oli rakennettu 1 kolmio kolmelle opiskelijällä kolmen yksiön sijaan säästöä tuli hyvin vähän.
Miksi lähes kaikille yksinasuvalle työttömille maksetaan asumistukea tyhjästä huoneesta (lähes kaikki yksinasuvat asuvat kaksioissa yksiöiden pulan takia) ja opiskelijälle ei saa rakentaa edes yksiötä?

Näin ollen perustulo voitaisiin tiputtaa sellaiselle tasolla, jossa länsimaiset perusihmisoikeudet (katto, ruoka, perusterveydenhuolto) toteutuvat, mutta sitä parempi elintaso on ansaittava itse.

Minunkin mallissa juuri näin pitää olla, eli tähän riittää hyvin 450 euroa.
Luuletko, että asuminen 15 neliön yksiöissä ensimmäisessä kerroksessa kaupungin laidalla passivoisi ihmisiä liikaa verrattuna asumiseen yhteisesti?
Minusta hyvin harva tyytyisi asumiseen 15 neliöisessä yksiössä ensimmäisessä kerroksessa, eli passivoiva vaikutus olisi marginaalinen.
Toinen kysymys miten saadaan riittävästi työpaikkoja kaikille.
450 euroa riittäisi hyvin peruselämiseen pienessä yksiössä kokonaan ilman viihdetavaroita/etelämatkoja, mutta moni länsimaalainen kärsisi ilman viihdettä, ainakin minulle eläminen kokonaan ilman viihdetavaroita ja etelämatkoja olisi todella huonoa.
Ennen kuin pystytään luomaan kaikille riittävästi työpaikkoja esim. 5 euron nettopalkalla pitää olla harkintavaraisia tukia, koska osalle ihmisistä asuminen kokonaan ilman viihdettä olisi niin stresaavaa, että he joutuisivat mielisairaalaan.

[Sour-One]

Sveitsi on kyllä kallis maa elinkustannuksiltaan

Kallis, mutta ei niin kallis, että menee 1665 euroa peruselämiseen.
Jos Suomessa peruselämiseen menee 500 euroa, jos asut kaupungin vuokra-asunnossa, niin luulen, että sveitsissä se on korkeintaan 1.5 kertaa kalliimpi, eli 750 euroa.
1665 perustulolla jäisi yli 900 euroa viihteeseen.
Ja se on vuokra-asunnossa, omistusasunnossa vielä enemmän.
Tällä rahalla saa runsaasti viihdettä.
Viihdetavarat ja ulkomaanmatkustaminen ei voi olla kallista Sveitsissä, koska nämä ovat ns. kansainvälisiä asioita. Jos taulutelkkari tai kännykä on kallis itse Sveitsissä, niin aina voi ostaa postimyynnistä esim. Saksasta. Jos Sveitsiläisten lentoyhtiöiden liput ovat kalliita, niin aina voi käyttää kansainvälisiä halpalentoyhtiöitä.
Jos tekemättä mitään saa runsaasti viihdettä, niin ei kannata koskaan käydä töissä.

Olen samaa mieltä, että asumiseen tulee olla varaa, mutta olen eri mieltä siitä, että omaan henkilökohtaiseen asuntoon tulisi olla varaa

Millaiseen asuntoon? Asuntoja on erilaisia. Minusta perustulo saa olla sen kokoinen, että se riittäisi asuntoon. Mutta todella huonoon asuntoon, 15 neliötä, kaupungin laidalla, ensimmäinen kerros, ikkunat pohjoiseen.

Kyllä asumisen kustannukset saadaan alas, jos on yhteiskeittiö, suihku, wc jne.

Saadaan hyvin marginaalisesti. Vessapönttö, suihku, lavuaari ovat nykyään halpoja.
Yksiöt ovat niin kalliita per neliö ei sen takia, että niissä on paljon vessapönttöjä ja suihkuja per pinta-ala, vaan koska niiden rakentamista rajoitetaan.
Purkamalla asuntojen keskikokosääntely neliön hinta yksiöissä romahtaa.

Ei ole mitenkään epäinhimmillistä laittaa aikuisia ihmisiä asumaan kimpassa. Jos olisi, niin tällöin myös kaikille opiskelijoille tulisi kustantaa henkilökohtainen asunto.

Minusta pitää rakentaa jokaiselle opiskelijälle asunto.
Asuin kahdessa eri opiskelija-asuntolassa ja niissä molemmissa keittiö oli niin suuri, että olisi mahdollista rakentaa jokaiselle opiskelijälle oma yksiö omalla keittiökomerolla huoneen sijaan ja niiden yksiöiden kokonaispinta-ala ei olisi suurempi, kuin yhteisasunto aivan liian suuren keittiön takia.
Eli kun oli rakennettu 1 kolmio kolmelle opiskelijällä kolmen yksiön sijaan säästöä tuli hyvin vähän.
Miksi lähes kaikille yksinasuvalle työttömille maksetaan asumistukea tyhjästä huoneesta (lähes kaikki yksinasuvat asuvat kaksioissa yksiöiden pulan takia) ja opiskelijälle ei saa rakentaa edes yksiötä?

Näin ollen perustulo voitaisiin tiputtaa sellaiselle tasolla, jossa länsimaiset perusihmisoikeudet (katto, ruoka, perusterveydenhuolto) toteutuvat, mutta sitä parempi elintaso on ansaittava itse.

Minunkin mallissa juuri näin pitää olla, eli tähän riittää hyvin 450 euroa.
Luuletko, että asuminen 15 neliön yksiöissä ensimmäisessä kerroksessa kaupungin laidalla passivoisi ihmisiä liikaa verrattuna asumiseen yhteisesti?
Minusta hyvin harva tyytyisi asumiseen 15 neliöisessä yksiössä ensimmäisessä kerroksessa, eli passivoiva vaikutus olisi marginaalinen.
Toinen kysymys miten saadaan riittävästi työpaikkoja kaikille.
450 euroa riittäisi hyvin peruselämiseen pienessä yksiössä kokonaan ilman viihdetavaroita/etelämatkoja, mutta moni länsimaalainen kärsisi ilman viihdettä, ainakin minulle eläminen kokonaan ilman viihdetavaroita ja etelämatkoja olisi todella huonoa.
Ennen kuin pystytään luomaan kaikille riittävästi työpaikkoja esim. 5 euron nettopalkalla pitää olla harkintavaraisia tukia, koska osalle ihmisistä asuminen kokonaan ilman viihdettä olisi niin stresaavaa, että he joutuisivat mielisairaalaan.

Laskepa sen vessan, suihkun ja keittiön neliöt pois tai siis huomioi ne yhteiskäytössä ja mieti sitten paljonko säästöä syntyisi. Perseestähän tuollainen asuminen on. Halvempaa tietty, mutta...

[vilach]

Laskepa sen vessan, suihkun ja keittiön neliöt pois tai siis huomioi ne yhteiskäytössä ja mieti sitten paljonko säästöä syntyisi.

Niissä esimerkeissä, jotka näin itse (hoas asuntolat) säästöä ei ollut lainkaan.
Toisessa yhteinen keittiö + suihku/WC olivat noin 20 neliötä.
Se oli kolmio. Eli 6.6 neliötä per huone.
Yksiöön saa helposti oman suihkun/WC:n ja keittiökomeron 6.6 neliöllä.
Eli ei ollut neliösäästöä lainkaan.

Toinen oli neliö.
Siellä yhteisen tilat (keittiö, 2 WC:tä, suiku, käytävä) olivat noin 25 neliötä.
Eli yli 6 neliötä per huone.
Taas ei ollut nöliösäästöä lainkaan.
Taloinsinöörien älykkyys on apinan tasolla.

[Jakerp]

Olen samaa mieltä, että asumiseen tulee olla varaa, mutta olen eri mieltä siitä, että omaan henkilökohtaiseen asuntoon tulisi olla varaa, jos ei halua osallistua oman henkilökohtaisen asuntonsa kustantamiseen.

Ei ole mitenkään epäinhimmillistä laittaa aikuisia ihmisiä asumaan kimpassa. Jos olisi, niin tällöin myös kaikille opiskelijoille tulisi kustantaa henkilökohtainen asunto. Kyllä asumisen kustannukset saadaan alas, jos on yhteiskeittiö, suihku, wc jne. Näin ollen perustulo voitaisiin tiputtaa sellaiselle tasolla, jossa länsimaiset perusihmisoikeudet (katto, ruoka, perusterveydenhuolto) toteutuvat, mutta sitä parempi elintaso on ansaittava itse.

Vielä halvempaa olisi pakottaa työttömät asumaan rakennustyömailla yleisiin parakkiasuntoihin. Tällöin myös minimipalkat voitaisiin hyvin tiputtaa 2€ tunti, koska asumismenot olisi saatu olemattomiksi eikä työntekijöille tarvitse maksaa enempää kuin mitä tarvitaan ruuan hankkimiseen päivässä.

Kunnolliset asunnot yhteiskunnassa voidaan sitten antaa kaikille elinikäisen työpaikan kunnollisilla eduilla saavuttaneille, jotka oikeutetusti ovat saavuttaneet aseman pedata itselleen mahdollisimman lokoisat olot tulevassa helvetissä.

[Kaptah]

Kunnolliset asunnot yhteiskunnassa voidaan sitten antaa kaikille elinikäisen työpaikan kunnollisilla eduilla saavuttaneille, jotka oikeutetusti ovat saavuttaneet aseman pedata itselleen mahdollisimman lokoisat olot tulevassa helvetissä.

Se, että kunnollinen asunto tarkoittaa samaa kuin vähintään yksiö, on täysin oma tulkintasi. Miksi opiskelijoita voidaan sitten asuttaa kunnottomiin asuntoihin? Asuin itse solussa pari vuotta, ja kyllähän siellä asui. Minusta se, että joutuu jakamaan keittiön tai kylpyhuoneen vaikkapa yhden ihmisen kanssa, ei ole kovin valtava ihmisoikeusloukkaus.

[Jakerp]

Se, että kunnollinen asunto tarkoittaa samaa kuin vähintään yksiö, on täysin oma tulkintasi. Miksi opiskelijoita voidaan sitten asuttaa kunnottomiin asuntoihin? Asuin itse solussa pari vuotta, ja kyllähän siellä asui. Minusta se, että joutuu jakamaan keittiön tai kylpyhuoneen vaikkapa yhden ihmisen kanssa, ei ole kovin valtava ihmisoikeusloukkaus.

Itse asuin joskus solussa, jossa muut asukkaat eivät siivonneet ollenkaan yhteisiä tiloja (eivät omistaneet edes siivous välineitä). Eivät suostuneet edes siivoamaan minun omistamillani siivousvälineillä. Lisäksi he polttivat hamppua päivittäin ja kasvattivat asunnossa huumeita. Tämän lisäksi he melusivat joka yö johonkin neljään - viiteen asti yöllä jolloin nukkiminen yöllä oli lähes mahdotonta. Koko asunto yhteisiä tiloja myöten oli täynnä heidän pitsalaatikoitaan, koska hampun poltto lisäsi ruokahalua ja hipit eivät ikinä vieneet laatikoitaan roskiin.

Kirveelläkään heistä ei päässyt eroon, eikä järjestelmä (HOAS) välittänyt pätkääkään siitä minkälaiset kämppikset minulla on eikä antanut minulle mitään vaikutusvaltaa vaikuttaa kämppisten valintaan, koska suurin osa soluasunnon asukkaista oli näitä hippejä olin yksin suurempaa joukkoa vastaan ja hipit pitivät toistensa puolia todistaakseen, että ongelmien aiheuttaja olin minä. Jos esim. valitin sotkusta hipit rupesivat vaatimaan, että vien pesukoneeni ja muut kodin koneet pois asunnosta, koska ne ovat heidän tiellään. Tästä huolimatta he tyytyväisenä pesivät pyykkinsi minun pesukoneellani ja kuivattivat vaatteensa minun laittamillani pyykkinaruilla.

Onneksi löysin toisen asunnon 6 kuukauden jälkeen muuten olisin varmaan leiponut hippejä ylämummoon ja ottanut tuomion siitä. Aloin etsiä uutta asuntoa jo samalla viikolla kun hipit muuttivat soluasuntoon ja edelliset asukkaat muuttivat pois, joten voi sanoa, että tein kaikkeni mitä järjestelmä sallii päästäkseni hipeistä eroon mahdollisimman nopeasti. Olin onnekas, että uusi asunto löytyi 6 kuukaudessa joskus on menny vuosikin.

Soluasunnossa voin kyllä asua, mutta en enää ikinä mene mihinkään asumismuotoon, jossa joku ulkopulinen kuten HOAS tai muu puulaaki päättää asukkaat kuin minä. Ihan sama vaikka joku hommafoorumilainen hehkuttaa työttömien kimppa kämppiä ihanana ratkaisumuotona työttömien asumisongelmiin.

[Sour-One]

Laskepa sen vessan, suihkun ja keittiön neliöt pois tai siis huomioi ne yhteiskäytössä ja mieti sitten paljonko säästöä syntyisi.

Niissä esimerkeissä, jotka näin itse (hoas asuntolat) säästöä ei ollut lainkaan.
Toisessa yhteinen keittiö + suihku/WC olivat noin 20 neliötä.
Se oli kolmio. Eli 6.6 neliötä per huone.
Yksiöön saa helposti oman suihkun/WC:n ja keittiökomeron 6.6 neliöllä.
Eli ei ollut neliösäästöä lainkaan.

Toinen oli neliö.
Siellä yhteisen tilat (keittiö, 2 WC:tä, suiku, käytävä) olivat noin 25 neliötä.
Eli yli 6 neliötä per huone.
Taas ei ollut nöliösäästöä lainkaan.
Taloinsinöörien älykkyys on apinan tasolla.

Eli tarkoitatko, ettei se yksiö voisi olla pienempi?

[Bill Milton Hicks Friedman]

Soluasunnossa voin kyllä asua, mutta en enää ikinä mene mihinkään asumismuotoon, jossa joku ulkopulinen kuten HOAS tai muu puulaaki päättää asukkaat kuin minä. Ihan sama vaikka joku hommafoorumilainen hehkuttaa työttömien kimppa kämppiä ihanana ratkaisumuotona työttömien asumisongelmiin.

Ei soluasuminen tarkoitakaan pakosti sitä, että on asuttava valtion omistamassa ja jonkun kelaämmän hallinnoimassa asuntolassa. Kimppakämppiä voi hankkia vapailta markkinoilta. Tsekkaa huviksesi miten osa opiskelijoista ja jopa osa nuorista työssäkäyvistä asuu kaupungeissa. Jos lähtökohtana on se, että työttömille pitää muka kustantaa yksiöitä tai kaksioita, niin eikö kuitenkin ensin työssäkäyvillä tulisi olla niihin varaa?

Jos on kysyntää soluasunnoille, niin sellaisia myös löytyy vapailta markkinoilta.
Eivät vuokranantajatkaan pidä asuntoja pitkään tyhjillään vain siksi, etteivät halua työttömiä sinne asumaan.

Koska nykyisin työttömät kuitenkin asuvat veronmaksajien kustantamana omissa asunnoissaan esim kaupunkien keskustoissa, niin jokainen tällainen asunto on markkinoilta pois => vuokrat nousevat ja veronmaksajat joutuvat itse asumaan kimppakämpissä tai kalliimmissa yskiöissä ja kaksioissa. Työttömät asukoon yksiöissä jossain peräkylässa tai asukoon omien säästöjensä / liiton rahoilla kasvukeskuksissa, mutta työssäkäyviä ei tulisi rankaista siitä, että työnvieroksujat tai epäpätevät henkilöt eivät kykene itse elättämään itseään.

Veronmaksajat kustantavat työttömille vielä sairaanhoidon, kelan, työvoimatoimiston, poliisin, palokunnan, rajavartion, infrastruktuurin jne, joten millä perusteella jokaisella tulee olla varaa asua esim Helsingin keskustassa toisten rahoilla?

[vilach]

Itse asuin joskus solussa, jossa muut asukkaat eivät siivonneet ollenkaan yhteisiä tiloja (eivät omistaneet edes siivous välineitä). Eivät suostuneet edes siivoamaan minun omistamillani siivousvälineillä. Lisäksi he polttivat hamppua päivittäin ja kasvattivat asunnossa huumeita. Tämän lisäksi he melusivat joka yö johonkin neljään - viiteen asti yöllä jolloin nukkiminen yöllä oli lähes mahdotonta.

Minullakin asuminen HOASissa oli ongelmallista.
Naapuri (kehitysmaalainen) piti päällä musiikkia noin kello 1-2 saakka yöllä. Valittaminen ei auttanut.
Hän oli vihainen siitä, että minä häiritsin häntä kuunnella musiikkia.
Menin HOASiin, kerroin tilanteen ja sain nopeasti toisen huoneen.
Siellä ei ollut mitään ongelmia naapurien kanssa.
Nämä hoas asuntolat ovat kuin sika säkissä, voi saada huoneen kunnollisten naapurien kanssa, voi saada helvetin.
Viranomaiset eivät anna mitään rangaistusta näille ongelmaihmisille.
Sen lisäksi HOAS asuntoloissa on surkea äänieristys, koska monet seinät ovat ohuita puuseiniä.
Miksi säästetään näissä asioissa? Betoni ja äänieristysmateriaalit ovat nykyään halpoja.
Erilaisiin turhiin asioihin löytyy miljardeja, mutta pieniä summa tärkeisiin asioihin ei löydy.

Kirveelläkään heistä ei päässyt eroon, eikä järjestelmä (HOAS) välittänyt pätkääkään siitä minkälaiset kämppikset minulla on eikä antanut minulle mitään vaikutusvaltaa vaikuttaa kämppisten valintaan

Ongelman voi ratkaista hyvin helposti.
Jos huono käyttäytyminen jatkuu, niin irtisanotaan heidän vuokrasopimus ja annetaan huone talossa, jossa kaikki ovat ongelmaisia. Eli omat asuntolat kunnollisille ihmisille, omat ongelmaihmisille.
Ongelman korjaaminen on hyvin helppo, tarvitaan vain poliittista tahtoa.
Suomen oikeuslaitos on läpimätä.

Eli tarkoitatko, ettei se yksiö voisi olla pienempi?

En ymmärtänyt kysymystä. Voitko tarkentaa?

Työttömät asukoon yksiöissä

Miten he voivat asua yksiöissä, jos yksiöitä on hyvin vähän, mutta puolet talouksista ovat yhden hengen talouksia?
Suurin osa heistä asuu kaksioissa. Yksi huone pysyy tyhjänä.
Tämän tyhjän huoneen vuokraa maksavat veronmaksajat.
Ja sama tilanne jatkuu todennäköisesti pitkään, vaikka sen voi helposti korjata, tarvitaan vain poliittista tahtoa.

[Sour-One]

Itse asuin joskus solussa, jossa muut asukkaat eivät siivonneet ollenkaan yhteisiä tiloja (eivät omistaneet edes siivous välineitä). Eivät suostuneet edes siivoamaan minun omistamillani siivousvälineillä. Lisäksi he polttivat hamppua päivittäin ja kasvattivat asunnossa huumeita. Tämän lisäksi he melusivat joka yö johonkin neljään - viiteen asti yöllä jolloin nukkiminen yöllä oli lähes mahdotonta.

Minullakin asuminen HOASissa oli ongelmallista.
Naapuri (kehitysmaalainen) piti päällä musiikkia noin kello 1-2 saakka yöllä. Valittaminen ei auttanut.
Hän oli vihainen siitä, että minä häiritsin häntä kuunnella musiikkia.
Menin HOASiin, kerroin tilanteen ja sain nopeasti toisen huoneen.
Siellä ei ollut mitään ongelmia naapurien kanssa.
Nämä hoas asuntolat ovat kuin sika säkissä, voi saada huoneen kunnollisten naapurien kanssa, voi saada helvetin.
Viranomaiset eivät anna mitään rangaistusta näille ongelmaihmisille.
Sen lisäksi HOAS asuntoloissa on surkea äänieristys, koska monet seinät ovat ohuita puuseiniä.
Miksi säästetään näissä asioissa? Betoni ja äänieristysmateriaalit ovat nykyään halpoja.
Erilaisiin turhiin asioihin löytyy miljardeja, mutta pieniä summa tärkeisiin asioihin ei löydy.

Kirveelläkään heistä ei päässyt eroon, eikä järjestelmä (HOAS) välittänyt pätkääkään siitä minkälaiset kämppikset minulla on eikä antanut minulle mitään vaikutusvaltaa vaikuttaa kämppisten valintaan

Ongelman voi ratkaista hyvin helposti.
Jos huono käyttäytyminen jatkuu, niin irtisanotaan heidän vuokrasopimus ja annetaan huone talossa, jossa kaikki ovat ongelmaisia. Eli omat asuntolat kunnollisille ihmisille, omat ongelmaihmisille.
Ongelman korjaaminen on hyvin helppo, tarvitaan vain poliittista tahtoa.
Suomen oikeuslaitos on läpimätä.

Eli tarkoitatko, ettei se yksiö voisi olla pienempi?

En ymmärtänyt kysymystä. Voitko tarkentaa?

Työttömät asukoon yksiöissä

Miten he voivat asua yksiöissä, jos yksiöitä on hyvin vähän, mutta puolet talouksista ovat yhden hengen talouksia?
Suurin osa heistä asuu kaksioissa. Yksi huone pysyy tyhjänä.
Tämän tyhjän huoneen vuokraa maksavat veronmaksajat.
Ja sama tilanne jatkuu todennäköisesti pitkään, vaikka sen voi helposti korjata, tarvitaan vain poliittista tahtoa.

Eli kun on yhteiskeittiö, -vessa ja -kylpyhuone, itse asunnon voi suunnitella pienemmäksi. Esim. mainitsemasi 6,6 neliötä. Näinhän on esim. soluasunnoissa. Vanhan remppaamisessa huonejärjestelyjen muutos toki on hankalampaa.

[Liskohallitus]

Veronmaksajat kustantavat työttömille vielä sairaanhoidon, kelan, työvoimatoimiston, poliisin, palokunnan, rajavartion, infrastruktuurin jne, joten millä perusteella jokaisella tulee olla varaa asua esim Helsingin keskustassa toisten rahoilla?

Veronmaksajia on monenlaisia. Moni itseään veronmaksajana pitävä saa kuitenkin enemmin vastinetta kuin maksaa veroja kun ajatellaan esimerkiksi terveydenhuollon tai infran todellisia kustannuksia.

[Bill Milton Hicks Friedman]

Veronmaksajat kustantavat työttömille vielä sairaanhoidon, kelan, työvoimatoimiston, poliisin, palokunnan, rajavartion, infrastruktuurin jne, joten millä perusteella jokaisella tulee olla varaa asua esim Helsingin keskustassa toisten rahoilla?

Veronmaksajia on monenlaisia. Moni itseään veronmaksajana pitävä saa kuitenkin enemmin vastinetta kuin maksaa veroja kun ajatellaan esimerkiksi terveydenhuollon tai infran todellisia kustannuksia.

Tässä tuleekin juuri se kysymys esiin, että mitä kaikkea (todellisten) veronmaksajien tulee loisille kustantaa?

Paljonko ja millä perusteella sopii varastaa toisilta ihmisiltä heidän työnsä tulosta?

Minun mielestäni perusturvan taso on asetettava sellaiseksi, että perusihmisoikeudet toteutuvat, mutta loput on sitten ansaittava itse omalla työllään.

Oma henkilökohtainen asunto ei kuulu perusihmisoikeuksiin, koska jos kuuluisi, niin silloin jokaiselle opiskelijallekin tulisi sellainen kustantaa. Vai onko 25-vuotias opiskelija vähempiarvoinen kuin 25-vuotias työtön?

Riittävän niukka perustulo olisi oiva ratkaisu siihen, että työnteosta palkittaisiin niitä, joille palkinto oikeudenmukaisesti kuuluu, mutta samalla kuitenkin kaikkien perusihmisoikeudet toteutuisivat ilman kallista ja raskasta työn vastaanottamista estävää byrokratiaa.

[vilach]

Eli kun on yhteiskeittiö, -vessa ja -kylpyhuone, itse asunnon

Minkä asunnon?

voi suunnitella pienemmäksi.

Pienemmäksi, kuin mikä?

Näinhän on esim. soluasunnoissa.

En tiedä mitä tarkoittaa termi soluasunto.
HOASissa missä minä asuin oli ihan tavallinen kolmio aika suurella keittiöllä ja vessa/suihku tila.
Jokaisessa huoneessa asui 1 opiskelija.

Toinen oli ihan tavallinen neliö suurella keittiöllä, 1 WC ja 1 suihku/WC tila (siis 2 vessapönttöä yhteensä).
Siinä asui 4 opiskelijaa.

Vai onko 25-vuotias opiskelija vähempiarvoinen kuin 25-vuotias työtön?

Päättäjien mukaan on. Työtön (yksinasuva) saa toimeentulotukea 461 euroa, sähkön kokonaan, vuokraan Helsingissä maksimissaan 600 euroa.
Vuokraan hän saa 100%, eli vuokran suuruus ei vaikuta perusosaan.
Opiskelijä saa 298 euroa opintotukea ja 80% vuokraan. Vuokran maksimimäärä on vain 200 euroa, jota ei riitä edes asuntolaan.

Riittävän niukka perustulo olisi oiva ratkaisu siihen, että työnteosta palkittaisiin niitä, joille palkinto oikeudenmukaisesti kuuluu

Monien pitkäaikaistyöttömien osaaminen/työtahti on niin heikkoa, että nykyisellä minipalkalla heistä tulisi tappiota työnantajalle. Minipalkkoja pitää laskea, erityisesti helpolla töillä (esim. 5 euroon tavallisina aikoina ja 4 euroon kriisiaikoina), esim. vahtimestari, joka istuu tuolella ja voi surffata netissä työn aikana.

[sunimh]

Soluasunnossa voin kyllä asua, mutta en enää ikinä mene mihinkään asumismuotoon, jossa joku ulkopulinen kuten HOAS tai muu puulaaki päättää asukkaat kuin minä. Ihan sama vaikka joku hommafoorumilainen hehkuttaa työttömien kimppa kämppiä ihanana ratkaisumuotona työttömien asumisongelmiin.

Ei soluasuminen tarkoitakaan pakosti sitä, että on asuttava valtion omistamassa ja jonkun kelaämmän hallinnoimassa asuntolassa. Kimppakämppiä voi hankkia vapailta markkinoilta. Tsekkaa huviksesi miten osa opiskelijoista ja jopa osa nuorista työssäkäyvistä asuu kaupungeissa. Jos lähtökohtana on se, että työttömille pitää muka kustantaa yksiöitä tai kaksioita, niin eikö kuitenkin ensin työssäkäyvillä tulisi olla niihin varaa?

Tässä tämä tulikin aika näppärästi tiivistettynä. Itsekin voi yrittää ratkaista niitä oman elämänsä kysymyksiä (kuten asumismuodon) ilman että Valden pitää lusikoida puurokin suuhun valmiiksi pureskeltuna.

[K.K.]

Kaikille 500 €/kk? – Tutkija ehdottaa "kenttäkoetta" Suomessa

Palkansaajien tutkimuslaitoksen vanhempi tutkija Ohto Kanninen haluaisi kokeilla perustulon vaikutuksia suomalaisten elintasoon ja työllistymiseen kenttäkokeella. Kannisen mukaan poliittiseen keskusteluun säännöllisesti nousevan perustulomallin vaikutuksista ei nykyisin tiedetä tarpeeksi, jotta sitä voisi suositella tai vastustaa.

–Mutta niin kiehtova ajatus se on, että kunnollisen kenttäkokeen se ansaitsee, Kanninen kirjoittaa Palkansaajien tutkimuslaitoksen Talous & Yhteiskunta -lehdessä.

Suomessa etenkin vihreät ja vasemmisto ovat ehdotelleet perustulomallin eli kaikille kansalaisille jaettavan vastikkeettoman ja säännöllisen tulon käyttöönottoa. Myös kokoomuslaiset kansanedustajat ovat tehneet oman esityksensä, jossa samoin kuin aiemmissa malleissa perustulon määräksi on hahmoteltu noin 500 euroa.

Perustulon puoltajat perustelevat ajatusta muun muassa eriarvoistumisen ja byrokratian vähentämisellä sekä taloudellisen tuottavuuden kohottamisella, tutkija Ohto Kanninen kiteyttää kirjoituksessaan. Lisäksi esimerkiksi pienyrittäjät, joilla ei nykyisin ole työttömyysturvaa, hyötyisivät perustulosta.

Vastustajat sen sijaan nostavat esiin perustulon kustannukset sekä työnteon kannustimien heikentymisen.

–Jos palkan tuottama hyöty on suurempi kuin työstä koituva haitta, työntekoa lisätään ja päinvastoin. Tämän teorian perusteella voisi ennustaa, että perustuloa nauttiessaan suurin osa työvoimasta pyrkisi vähentämään työntekoaan vähintäänkin hieman. Toisaalta taas kaikkein pienituloisimpien kannattaisi lisätä työntekoaan, Kanninen kirjoittaa.

Tämä johtuu siitä, että perustulo todennäköisesti nostaisi rajaveroastetta keskituloisilla, mutta laskisi sitä pienituloisilla, Kanninen kirjoittaa.

Kannisen mukaan perustulon mittaluokan uudistuksilla on kuitenkin "niin monen kertaluokan vaikutuksia, että niiden ennustaminen on tavallistakin vaikeampaa".

–Sen takia asiantuntijoiden on vaikea suositella tällaista politiikkaa, hän toteaa.

Ohto Kanninen haluaisi kokeilla perustulon yhteiskunnallisia vaikutuksia satunnaistetuilla kokeilla, joilla esimerkiksi Ruotsissa on kokeiltu sairausvakuutuksen vaikutuksia.

–Alueellinen, vaikkapa syntymäpäivän mukaan satunnaistettu muutaman vuoden kestoinen koe voisi tarjota vastauksen moniin tässäkin artikkelissa esitettyihin kysymyksiin. Verrokkiryhmä jatkaisi vanhalla vero- ja sosiaalipoliittisella järjestelmällä. --- Osa koeryhmästä kohtaisi vihreiden ehdottaman perustulomallin ja osa kohtaisi vasemmistoliiton mallin, Kanninen hahmottelee.

Kokeella saataisiin Kannisen mukaan vastauksia siihen, kuinka todelliset talouden toimijat reagoivat eri perustulomalleihin suhteessa nykyjärjestelmään ja kuinka tämä vaikuttaisi järjestelmän välittömiin kustannuksiin. Satunnaiskokeeseen osallistuminen olisi vapaaehtoista.

http://www.uusisuomi.fi/kotimaa/55963-kaikille-500-eukk-tutkija-ohto-kanninen-ehdottaa-kenttakoetta-suomessa


Kannatan.

[sr]

–Alueellinen, vaikkapa syntymäpäivän mukaan satunnaistettu muutaman vuoden kestoinen koe voisi tarjota vastauksen moniin tässäkin artikkelissa esitettyihin kysymyksiin. Verrokkiryhmä jatkaisi vanhalla vero- ja sosiaalipoliittisella järjestelmällä. --- Osa koeryhmästä kohtaisi vihreiden ehdottaman perustulomallin ja osa kohtaisi vasemmistoliiton mallin, Kanninen hahmottelee.

Kokeella saataisiin Kannisen mukaan vastauksia siihen, kuinka todelliset talouden toimijat reagoivat eri perustulomalleihin suhteessa nykyjärjestelmään ja kuinka tämä vaikuttaisi järjestelmän välittömiin kustannuksiin. Satunnaiskokeeseen osallistuminen olisi vapaaehtoista.

Erinomainen ajatus testata oikeasti kokeella sitä, mitä tuosta seuraisi. Tällä hetkellä molemmat puolet, kannattajat ja vastustajat, voivat sanoa perustellusti melkein mitä tahansa ilman, että sitä voi kumota, koska todellista koemateriaalia asiasta ei ole.

Se tosin tuossa epäilyttää, että tuohon kokeeseen osallistumisesta tehdäänkin vapaaehtoista. Tämähän tarkoittaa sitä, että kokeeseen tulevat osallistumaan vain ne, jotka katsovat henkilökohtaisesti hyötyvänsä perustulosta, kun taas se vastaus, mitä kokeen pitäisi tuottaa, on, että mikä perustulon vaikutus olisi siinä tapauksessa, että se toteutetaan läpi yhteiskunnan koskien kaikkia ihan niin kuin kaikki muutkin sosiaaliturvalait koskevat. Niinpä oli tulos melkein mitä tahansa, niin se kokeen "hävinnyt" osapuoli tulee takertumaan siihen, että koepa ei täysin testannut sitä, mikä olisi koko yhteiskunnan tasolla toteutetun perustulon vaikutus.

[Bill Milton Hicks Friedman]

Kanninen on täysin väärässä kahdesta syystä

1. Pienituloisten ei kannata lisätä työntekoaan lainkaan. 500 euron perustulo on niin pieni, että pienituloinen saisi lisäksi harkinnanvaraisia tukia, joka nostaa hänen tulotasonsa ehkä jonnekin 1000 euron hujakoille tai ylikin.

Mitä virkaa tällaisella perustulolla olisi?

Perustulossa harkinnanvaraiset elintasotuet tulisi lopettaa.

2. Kaikissa perustulomallissa on perustavanlaatunen virheolettama työmäärän rajattomasta joustavuudesta.

Voitko esittää nuo kaikki perustulomallit vai teetkö hieman hätäisen johtopäätöksen?

Ts. oletetaan, että ...

Mihin tutkimuksiin perustuen väität näin?

Perustulomallien kokeilujen lopputulos on jo tiedossa. Työnteko tulee väistämättä laskemaan eikä byrokratiassa säästetä yhtään mitään.

Mihin tutkimuksiin perustuen väität näin?

[antero]

Harkinanvaraisia ei voi mitenkään lopettaa jos perustulo on vain 500 euroa kuussa. Perustulon pitäsi olla vähintään n. 1000 euroa kuussa ennen kun harkinnanvaraiset voitaisiin lopettaa. Jokainen ymmärtää mitä työnteolle tapahtu sellaisella automaattisella sosiaaliavustuksella.

Järkihän sen sanoo miten tuo homma toimii. Perustulo ei ole realismia koska se perustuu olettamuksiin, joita ei ole olemassa tosielämässä, kuten tuo työnteon lähes täydellinen ajallinen joustavuus.

Jokainen ymmärtää että nykymallissa 1000 euroa tukia saavan ei kannata tehdä mitään.

Jokainen ymmärtää että perustulomallissa 1000 euroa tukia saavan kannattaa tehdä mitä tahansa.

[Bill Milton Hicks Friedman]

Jokainen ymmärtää että nykymallissa 1000 euroa tukia saavan ei kannata tehdä mitään.

Jokainen ymmärtää että perustulomallissa 1000 euroa tukia saavan kannattaa tehdä mitä tahansa.

1000 euroa tukia saavan ei kannata tehdä mitään niin kauan kuin vakituista ja parempaan ansioon johtavaa työpaikkaa ei ole varmasti saatavilla.

1000 euroa perustuloa saavan kannattaa tehdä mitä tahansa (esim oman firman pyörittäminen), jos tavoitteena on lisätä tuloja.

Trollina tunnettu hkanime ei ole sisäistänyt perustulon perusideaa, vaan olkiukkoilee ja trollailee perustelematta mitenkään mielipidekirjoituksiaan.

Flemmingin Jouni on blogannut asiasta hyvin.

[Semiretardi]

sano minkä takia perustussa pitäisi olla harkinnanvaraisia. Sopii elää halvemmin.

[Bill Milton Hicks Friedman]

sano minkä takia perustussa pitäisi olla harkinnanvaraisia. Sopii elää halvemmin.

Flemming toteaa:

Itse siis kannatan perustuloa, erityisesti negatiivisen tuloveron mallin mukaisesti toteutettuna. Tässä mallissa jokainen ei saa automaattisesti perustuloa vaan perustulo toteutetaan siten, että minimituloveroprosentti ei ole 0 %, kuten nyt, vaan negatiivinen. Tästä nimi "negatiivisen tuloveron malli". Ei, se ei tarkoita, että jokaisen tuloveroprosentti olisi negatiivinen vaan sitä, että jos sinulla ei ole ansiotuloja yli tietyn rajan, vaikkapa 500 euron kuussa, tuloveroprosenttisi tippuu negatiiviseksi, jolloin saat valtiolta rahaa automaattisesti takaisinpäin. Mitä vähemmän tienaat, sen enemmän tuloveroprosenttisi on miinuksella ja tulojesi noustessa, veroprosenttisikin nousee. Ei niin, että yhden euron saaminen lisää töistä nostaisi veroja vastaavasti yhdellä eurolla, vaan vaikkapa 50 sentillä.

Perustulon voi rakentaa monella eri tavalla. Kannustavuutta voidaan siis säätää, eikä perustulon tarkoitus olekaan, että voi jäädä kotiin surffaamaan netissä ja katsomaan telkkua, vaan tarkoitus on, että on rahaa syödä niukasti, asua niukasti, eli ts. pelkällä perustulolla voi saavuttaa vain alhaisen elintason.

[antero]

Jokainen ymmärtää että nykymallissa 1000 euroa tukia saavan ei kannata tehdä mitään.

Jokainen ymmärtää että perustulomallissa 1000 euroa tukia saavan kannattaa tehdä mitä tahansa.

Miten nuo tuet eroavat toisistaan mitä tulee työn kannustavuuteen?

Molemmissa tapauksissahan tuet laskevat jos menee töihin. Ethän sinä varmaan kuvitellut, että perustulossa 1000 eurosen saisi pitää vaikka menee hommiin? Ehei, ei se niin mene. Tämä tonni verotetaan pois ihan samalla lailla kun harkinnanvaraisetkin tippuvat jos menee duuniin.
Perustulo sensijaan houkuttelee jäämään kotiin koska siinä ei edes ole harkinnanvaraisen hakukynnystä. Riittää, että ilmoittaa lopetavansa työnteon ja perustulo tippuu tilille ilman mitään velvollisuuksia.

Jokainen ymmärtää että nykymallissa 1000 euroa tukia saavan ei kannata tehdä mitään, koska esim satunnaisia hommia tekemällä käteen jäävä raha (tuki+palkka) voi jopa pienentyä.

Jokainen ymmärtää että perustulomallissa 1000 euroa tukia saavan kannattaa tehdä mitä tahansa, koska esim satunnaisia hommia tekemällä käteen jäävä raha on aina suurempi kuin perustulo.

[Bill Milton Hicks Friedman]

Jokainen ymmärtää että perustulomallissa 1000 euroa tukia saavan kannattaa tehdä mitä tahansa, koska esim satunnaisia hommia tekemällä käteen jäävä raha on aina suurempi kuin perustulo.

Oletetaan perustuloksi 500 euroa kuussa. Paljonko valtio saisi verotuloja 500 euron perustulomallissa, jos oletetaan, että perustulon saaja kuluttaa kaikki rahat (alv jne)?

Entä jos perustulonsaaja menee töihin ja tienaa 1000 euroa palkkaa kuukaudessa, josta verotetaan 25% ensimmäisestä 500 eurosta ja 50% seuraavasta 500 eurosta. Paljonko henkilö maksaisi veroja alvien ja kaikkien muiden verojen jälkeen. Oletetaan vielä, että työnantaja maksaa eläkemaksut yms (nämäkin veroluonteiset maksut maksaa oikeasti työntekijä).

Onko 500 euron perustulo kannustavampi kuin 1000 euron? Vai jokin tuolta väliltä, esim 650 euroa. Millainen veroprogressio olisi toimivin kannustavuuden kannalta?

[Bill Milton Hicks Friedman]

Onko 500 euron perustulo kannustavampi kuin 1000 euron? Vai jokin tuolta väliltä, esim 650 euroa.

Erittäin vaikea kysymys. ..blaa blaaa blaaa blaa...

Mikset vastaa tähän:

Oletetaan perustuloksi 500 euroa kuussa. Paljonko valtio saisi verotuloja 500 euron perustulomallissa, jos oletetaan, että perustulon saaja kuluttaa kaikki rahat (alv jne)?

Entä jos perustulonsaaja menee töihin ja tienaa 1000 euroa palkkaa kuukaudessa, josta verotetaan 25% ensimmäisestä 500 eurosta ja 50% seuraavasta 500 eurosta. Paljonko henkilö maksaisi veroja alvien ja kaikkien muiden verojen jälkeen. Oletetaan vielä, että työnantaja maksaa eläkemaksut yms (nämäkin veroluonteiset maksut maksaa oikeasti työntekijä).

Ensin oletus: Kaikki harkinnanvaraiset on lopetettu + koko työkkäri suljettu.

Matematiikkaa:

Perustulo  +500€
Ruoan ALV on 13%
Yleinen ALV on 23%

Verotuloja kertyy vähintään 500€*13% = 65€

1) Henkilö menee töihin, tienaa 500€, jota verotetaan 25% = 125€ veroja
Hän kuluttaa kaikki 375€, joista veroja vähintään 13% = 48,75€

Nettotulot:  500€ + 500€ - 65€ - 125€ - 48,75€ = 761,25€/kk
Maksetut verot: 65€ + 125€ + 48.75€ = 238.75€

2) Henkilö saa paremman paskaduunin ja tienaa vielä 500€ lisää, jota verotetaan 50% = 250€ tuloja ja 250€ veroja.
250€ tulot kulutetaan, joista veroja vähintään 13% = 32.50€

1500€ bruttotuloilla koko 500€ perustulo on rahoitettu, vaikka henkilö asuisi kotona äidin kainalossa ja ostaisi pelkkää ruokaa kaupasta.
1500€ bruttotuloilla omassa vuokra-asunnossa asuva henkilö maksaisi toki suuremmat verot (sähkö, vesi, jne) sekä tietenkin vuokranantajan pääomatuloverot, kiinteistöverot jne.

3) mikä tahansa kuukausipalkka perustulon lisäksi.

Miten edellä mainitut skenaariot toteutettaisiin nykyisessä byrokratiakannustinloukussa?
Mitkä ovat nykyisen byrokratiaviidakon kustannukset vs em perustulomalli?

[antero]

Jokainen ymmärtää että nykymallissa 1000 euroa tukia saavan ei kannata tehdä mitään, koska esim satunnaisia hommia tekemällä käteen jäävä raha (tuki+palkka) voi jopa pienentyä.

Jokainen ymmärtää että perustulomallissa 1000 euroa tukia saavan kannattaa tehdä mitä tahansa, koska esim satunnaisia hommia tekemällä käteen jäävä raha on aina suurempi kuin perustulo.

Minä myös ymmärrän, että jos jaetaan 1000 euroa rahaa ei mistään, niin moni lopetta työnteon. Ne, jotka nyt tienaavat vaikka 1300 euroa brutto ei kannata mennä duuniin lainkaan koska saman rahan saa tekemättä työtä.

Jokainen ymmärtää, että nykymallissa jaetaan 1000 euroa rahaa ei mistään, ja siltikään moni ei lopetta työnteon.

Jokainen ymmärtää, että perustulomallissa jaetaan 1000 euroa rahaa ei mistään, ja siltikään moni ei lopetta työnteon.