2012-07-04 Ruovesi-lehti: Vastaanottokeskus muuttaa Mänttä-Vilppulaan

[Lemmy]

Kolmas kerta toden sanoo...  siinä taas on esimerkki kuinka juristit ja SPR hyotyvat ihmiskaupasta. Laittoman siirtolaisuuden kustannukset tuli taysmaaraisesti vahentaa kehitysapurahoista.

[Lemmy]

Hullua että jokaisen "pakolaisen" turvapaikkahakemus täytyy käsitellä erikseen.

Vielä hullumpaa, että jokainen hakemus täytyy käsitellä kolmeen kertaan. Olisi helpompaa, jos automaattisesti paperi kiertäisi kaikki asteet 48 tunnissa.

[mietinen]

Ruoveden vastaanottokeskus muuttaa Mänttä-Vilppulaan, Maahanmuuttovirasto, 3.7.2012

Lehdistötiedotteet
3.7.2012

Ruoveden vastaanottokeskus muuttaa Mänttä-Vilppulaan

Ruoveden vastaanottokeskuksen toiminta siirretään naapurikuntaan Mänttä-Vilppulaan asteittain loppuvuoden aikana. Aloite muutosta tuli vastaanottokeskusta ylläpitävältä SPR:n Hämeen piiriltä, ja turvapaikanhakijoiden vastaanottotoimintaa ohjaava Maahanmuuttovirasto on päättänyt toteuttaa sen.

SPR on irtisanonut Ruoveden toimitilojen vuokrasopimuksen. Toiminta vanhoissa tiloissa loppuu vuoden loppuun mennessä. Ensimmäisinä, elokuun puolivälissä Mänttä-Vilppulaan muuttavat lapsiperheet, jotta lapset voivat aloittaa koulunsa uudessa kunnassa. Suurin osa Ruovedellä asuvista turvapaikanhakijoista muuttaa Mänttä-Vilppulaan joulukuun alussa.

Perusteena säästöt ja omatoimisuuden lisääntyminen

Muutolla haetaan sekä taloudellisia säästöjä että turvapaikanhakijoiden omatoimisuuden lisäämistä. Lisäksi vastaanottokeskuksen perustehtävien hoitaminen tehostuu.

Ruoveden toimitilat sijaitsevat seitsemän kilometrin päässä kuntakeskuksesta, minkä takia asiakkaille on järjestettävä kuljetuksia kauppaan, kouluun ja muihin peruspalveluihin. Mänttä-Vilppulassa kaikki asiakkaat ja vastaanottokeskuksen toimistotilat sijoitetaan kaupungin vuokra-asuntoihin lähelle peruspalveluja. Ruovedellä koko toiminnan siirtäminen laitoksesta vuokra-asuntoihin ei olisi ollut mahdollista. Pelkästään vuokrasäästöjen arvioidaan olevan vuositasolla yli 150 000 euroa.

Muutto laitoksesta vuokra-asuntoon myös helpottaa turvapaikanhakijoiden elämää sekä lisää heidän omaa aktiivisuuttaan ja kykyä huolehtia arjestaan.

Muutos on yksi askel kohti Maahanmuuttoviraston tavoitetta siirtää vastaanottotoiminta pikkuhiljaa laitoksista asuntopohjaiseen mallin.

Alaikäisyksiköiden majoituspaikkoja karsitaan 1.9.

Maahanmuuttovirasto vähentää yhteensä 41 majoituspaikkaa alaikäisille yksintulleille turvapaikanhakijoille tarkoitetuista ryhmäkodeista ja tukiasumisyksiköistä 1.9. alkaen. Vähennykset kohdistuvat Espooseen, Turkuun, Punkalaitumelle ja Siuntioon.

    Espoon nykyisistä 35 majoituspaikasta vähennetään 14. Samassa yhteydessä ryhmäkoti Ingaksen ja Siltatalon tukiasuntojen toiminta yhdistetään uudeksi ryhmäkodiksi, joka avataan Lippajärvellä, nykyisissä Espoon Turvakodin tiloissa vuoden loppuun mennessä.
    Turun nykyisistä 35 majoituspaikasta vähennetään seitsemän. Vähennys kohdistuu ryhmäkotiin, sen sijaan tukiasunnoista ei vähennetä paikkoja.
    Punkalaitumen nykyisistä 35 majoituspaikasta vähennetään 14: seitsemän ryhmäkodista ja seitsemän tukiasunnoista.
    Siuntion nykyisistä 34 majoituspaikasta vähennetään kuusi. Vähennys kohdistuu tukiasuntoihin, sen sijaan ryhmäkodista ei vähennetä paikkoja.

Syynä paikkojen karsintaan on alaikäisten yksintulleiden turvapaikanhakijoiden vähentyminen. Vuonna 2008 Suomeen saapui 706 alakäistä yksintullutta turvapaikanhakijaa, mistä määrä on laskenut vuosittain. Vuonna 2011 tulijoita oli 153. Alkuvuoden perusteella on ennakoitavissa, että tänä vuonna hakijoita tulee noin 120.

Lisätietoja medialle

Ylitarkastaja Veikko Pyykkönen, puh. 071 873 0431, s-posti: [email protected]

[mietinen]

Kuntalaki

27 §
Osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet

Valtuuston on pidettävä huolta siitä, että kunnan asukkailla ja palvelujen käyttäjillä on edellytykset osallistua ja vaikuttaa kunnan toimintaan.

Osallistumista ja vaikuttamista voidaan edistää erityisesti:

1) valitsemalla palvelujen käyttäjien edustajia kunnan toimielimiin;

2) järjestämällä kunnan osa-aluetta koskevaa hallintoa;

3) tiedottamalla kunnan asioista ja järjestämällä kuulemistilaisuuksia;

4) selvittämällä asukkaiden mielipiteitä ennen päätöksentekoa;

5) järjestämällä yhteistyötä kunnan tehtävien hoitamisessa;

6) avustamalla asukkaiden oma-aloitteista asioiden hoitoa, valmistelua ja suunnittelua; sekä

7) järjestämällä kunnallisia kansanäänestyksiä.


29 §
Tiedottaminen

Kunnan on tiedotettava asukkailleen kunnassa vireillä olevista asioista, niitä koskevista suunnitelmista, asioiden käsittelystä, tehdyistä ratkaisuista ja niiden vaikutuksista. Kunnan on laadittava tarvittaessa katsauksia kunnan palveluja, taloutta, ympäristönsuojelua ja maankäyttöä koskevista asioista. Asukkaille on myös tiedotettava, millä tavoin asioista voi esittää kysymyksiä ja mielipiteitä valmistelijoille ja päättäjille.

Milloin kunnan tehtävä on annettu yhteisön tai säätiön hoidettavaksi, kunnan on sopivin tavoin tiedotettava asukkailleen yhteisön tai säätiön toiminnasta.


43 §
Tietojensaantioikeus

Luottamushenkilöllä on oikeus saada kunnan viranomaisilta tietoja ja nähtäväkseen asiakirjoja, joita hän toimessaan pitää tarpeellisina, jollei salassapitoa koskevista säännöksistä muuta johdu.

28 §
Aloiteoikeus

Kunnan asukkaalla on oikeus tehdä kunnalle aloitteita sen toimintaa koskevissa asioissa. Aloitteen tekijälle on ilmoitettava aloitteen johdosta suoritetut toimenpiteet. Valtuuston tietoon on saatettava vähintään kerran vuodessa sen toimivaltaan kuuluvissa asioissa tehdyt aloitteet ja niiden johdosta suoritetut toimenpiteet.

Jos valtuuston toimivaltaan kuuluvassa asiassa aloitteen tekijöinä on vähintään kaksi prosenttia äänioikeutetuista kunnan asukkaista, asia on otettava valtuustossa käsiteltäväksi viimeistään kuuden kuukauden kuluessa asian vireilletulosta.


30 §
Kunnallinen kansanäänestys

Valtuusto voi päättää, että kunnalle kuuluvasta asiasta toimitetaan kansanäänestys.

Kansanäänestys on neuvoa-antava.

Kansanäänestys voidaan toimittaa koko kuntaa tai jotakin kunnan osa-aluetta koskevana. Kunnan osa-alueena on tällöin yksi tai useampi kunnallisvaalilaissa tarkoitettu äänestysalue.

Kaikilla äänestysoikeutetuilla on yhtäläinen äänestysoikeus. Äänestys on salainen. Menettelystä kunnallisessa kansanäänestyksessä säädetään erikseen.

Ks. 99 § ja L neuvoa-antavissa kunnallisissa kansanäänestyksissä noudatettavasta menettelystä 656/1990.


31 §
Kansanäänestysaloite

Kansanäänestysaloitteen voi tehdä vähintään viisi prosenttia äänioikeutetuista kunnan asukkaista. Valtuuston on viipymättä päätettävä, toimitetaanko aloitteessa tarkoitettu kansanäänestys.

11 luku
Oikaisuvaatimus ja kunnallisvalitus

88 §
Luvun säännösten soveltaminen

Tämän luvun säännöksiä sovelletaan oikaisuvaatimuksen tekemiseen ja kunnallisvalitukseen kunnan ja kuntayhtymän viranomaisen päätöksestä, jollei erikseen lailla toisin säädetä. Jos päätökseen voidaan muun lain nojalla hakea muutosta kunnallisvalituksin, ei 89 §:ää sovelleta.


89 § (21.12.2007/1375)
Oikaisuvaatimus

Kunnanhallituksen ja lautakunnan, niiden jaoston sekä niiden alaisen viranomaisen päätökseen tyytymätön voi tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen. Päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla.

Oikaisuvaatimus tehdään 1 momentissa tarkoitetun toimielimen ja sen jaoston sekä sen alaisen viranomaisen päätöksestä asianomaiselle toimielimelle. Oikaisuvaatimus kunnallisen liikelaitoksen johtokunnan 87 c §:n 3 momentissa ja liikelaitoskuntayhtymän johtokunnan 87 c §:n 5 momentissa tarkoitetusta päätöksestä tehdään päätöksen tehneelle johtokunnalle. Jos johtosäännössä on 51 §:n nojalla määrätty, että päätös voidaan ottaa johtokunnan käsiteltäväksi, oikaisuvaatimus johtokunnan ja sen alaisen viranomaisen päätöksestä tehdään johtokunnalle. Oikaisuvaatimus on käsiteltävä viipymättä.

Jos kunnanhallitus on 51 §:n nojalla ottanut lautakunnan, sen jaoston tai niiden alaisen viranomaisen päättämän asian käsiteltäväkseen, on päätöksestä tehty oikaisuvaatimus käsiteltävä kunnanhallituksessa.


90 § (21.12.2007/1375)
Kunnallisvalitus

Valtuuston ja kuntayhtymän 81 §:n 1 momentissa tarkoitetun toimielimen päätökseen sekä kunnanhallituksen, lautakunnan ja johtokunnan oikaisuvaatimuksen johdosta antamaan päätökseen haetaan muutosta kunnallisvalituksella hallinto-oikeudelta.

Valituksen saa tehdä sillä perusteella, että:

1) päätös on syntynyt virheellisessä järjestyksessä;

2) päätöksen tehnyt viranomainen on ylittänyt toimivaltansa; tai

3) päätös on muuten lainvastainen.

Valittajan tulee esittää 2 momentissa tarkoitetut valituksen perusteet ennen valitusajan päättymistä.

1 luku
Yleiset säännökset

1 §
Kuntien itsehallinto

Suomi jakautuu kuntiin, joiden asukkaiden itsehallinto on turvattu perustuslaissa.

Kunnan päätösvaltaa käyttää asukkaiden valitsema valtuusto. Valtuustosta samoin kuin kansanäänestyksestä ja asukkaiden oikeudesta muuten osallistua ja vaikuttaa kunnan hallintoon säädetään jäljempänä.

Kunta pyrkii edistämään asukkaidensa hyvinvointia ja kestävää kehitystä alueellaan.


23 §
Kunnanhallitus

Kunnanhallitus vastaa kunnan hallinnosta ja taloudenhoidosta sekä valtuuston päätösten valmistelusta, täytäntöönpanosta ja laillisuuden valvonnasta. Kunnanhallitus valvoo kunnan etua ja, jollei johtosäännössä toisin määrätä, edustaa kuntaa ja käyttää sen puhevaltaa.

Kunnanhallitus tai johtosäännössä määrätty kunnan muu viranomainen antaa tarvittaessa ohjeita kuntaa eri yhteisöjen, laitosten ja säätiöiden hallintoelimissä edustaville henkilöille kunnan kannan ottamisesta käsiteltäviin asioihin.


16 a § (27.4.2007/519)
Kuntakonserni

Yhteisö, jossa kunnalla on kirjanpitolain (1336/1997) 1 luvun 5 §:ssä tarkoitettu määräysvalta, on kunnan tytäryhteisö. Kunta tytäryhteisöineen muodostaa kuntakonsernin. Mitä tässä laissa säädetään kunnan tytäryhteisöstä, sovelletaan myös kunnan määräysvaltaan kuuluvaan säätiöön.


70 § (27.4.2007/519)
Tytäryhteisön tiedonantovelvollisuus

Kunnan tytäryhteisön hallituksen tai sitä vastaavan toimielimen on annettava kunnanhallitukselle kuntakonsernin taloudellisen aseman arvioimiseen ja sen toiminnan tuloksen laskemiseen tarvittavat tiedot.

[mietinen]

Viranomaistoiminnan periaatteet

Hallintolaki

5 luku
Asian käsittelyä koskevat yleiset vaatimukset


23 §
Käsittelyn viivytyksettömyys

Asia on käsiteltävä ilman aiheetonta viivytystä.

Viranomaisen on esitettävä asianosaiselle tämän pyynnöstä arvio päätöksen antamisajankohdasta sekä vastattava käsittelyn etenemistä koskeviin tiedusteluihin.


24 §
Käsittelyn julkisuus

Asia käsitellään julkisesti, jos niin on säädetty tai erityisen säännöksen nojalla päätetty.

Asiakirjojen julkisuudesta ja asianosaisen tiedonsaantioikeudesta säädetään viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetussa laissa.


27 §
Esteellisyys

Virkamies ei saa osallistua asian käsittelyyn eikä olla läsnä sitä käsiteltäessä, jos hän on esteellinen.

Mitä virkamiehen esteellisyydestä säädetään, koskee myös monijäsenisen toimielimen jäsentä ja muuta asian käsittelyyn osallistuvaa sekä tarkastuksen suorittavaa tarkastajaa.
28 §
Esteellisyysperusteet

Virkamies on esteellinen:

1) jos hän tai hänen läheisensä on asianosainen; ...



31 §
Selvittämisvelvollisuus

Viranomaisen on huolehdittava asian riittävästä ja asianmukaisesta selvittämisestä hankkimalla asian ratkaisemiseksi tarpeelliset tiedot sekä selvitykset.

Asianosaisen on esitettävä selvitystä vaatimuksensa perusteista. Asianosaisen on muutoinkin myötävaikutettava vireille panemansa asian selvittämiseen.


41 §
Vaikuttamismahdollisuuksien varaaminen

Jos asian ratkaisulla voi olla huomattava vaikutus muiden kuin asianosaisten elinympäristöön, työntekoon tai muihin oloihin, viranomaisen tulee varata näille henkilöille mahdollisuus saada tietoja asian käsittelyn lähtökohdista ja tavoitteista sekä lausua mielipiteensä asiasta.

Asian vireilläolosta ja vaikuttamismahdollisuuksien käyttämisestä on ilmoitettava asian merkityksen ja laajuuden kannalta sopivalla tavalla.

Asian vireilläolosta ei kuitenkaan tarvitse ilmoittaa, jos se vaarantaa ratkaisun tarkoituksen toteutumisen tai aiheuttaa muuta merkittävää haittaa taikka jos se on ilmeisen tarpeetonta.


42 §
Tietojen kirjaaminen

Tiedot suullisesti esitetyistä vaatimuksista ja selvityksistä, jotka saattavat vaikuttaa asian ratkaisuun, on kirjattava tai muulla tavoin rekisteröitävä. Sama koskee henkilötietolaissa (523/1999) tarkoitetusta henkilörekisteristä saatua tietoa.


43 § (11.6.2010/581)
Päätöksen muoto

Hallintopäätös on annettava kirjallisesti. ...


44 §
Päätöksen sisältö

Kirjallisesta päätöksestä on käytävä selvästi ilmi:
...
3) päätöksen perustelut ja yksilöity tieto siitä, mihin asianosainen on oikeutettu tai velvoitettu taikka miten asia on muutoin ratkaistu; sekä ...


45 §
Päätöksen perusteleminen

Päätös on perusteltava. Perusteluissa on ilmoitettava, mitkä seikat ja selvitykset ovat vaikuttaneet ratkaisuun sekä mainittava sovelletut säännökset. ...


8 luku
Päätöksessä olevan virheen korjaaminen

50 § (11.6.2010/581)
Asiavirheen korjaaminen

Viranomainen voi poistaa virheellisen päätöksensä ja ratkaista asian uudelleen, jos:

1) päätös perustuu selvästi virheelliseen tai puutteelliseen selvitykseen;

2) päätös perustuu ilmeisen väärään lain soveltamiseen;

3) päätöstä tehtäessä on tapahtunut menettelyvirhe; tai

4) asiaan on tullut sellaista uutta selvitystä, joka voi olennaisesti vaikuttaa päätökseen.

Päätös voidaan korjata 1 momentin 1–3 kohdassa tarkoitetussa tilanteessa asianosaisen eduksi tai vahingoksi. Päätöksen korjaaminen asianosaisen vahingoksi edellyttää, että asianosainen suostuu päätöksen korjaamiseen. Asianosaisen suostumusta ei kuitenkaan tarvita, jos virhe on ilmeinen ja se on aiheutunut asianosaisen omasta menettelystä. Päätös voidaan korjata 1 momentin 4 kohdassa tarkoitetussa tilanteessa ainoastaan asianosaisen eduksi.

Laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
1 luku
Yleiset säännökset

1 §
Julkisuusperiaate

Viranomaisten asiakirjat ovat julkisia, jollei tässä tai muussa laissa erikseen toisin säädetä.

Oikeudesta seurata eduskunnan täysistuntoa, valtuuston ja muiden kunnallisten toimielinten kokouksia sekä tuomioistuinten ja kirkollisten toimielinten istuntoja säädetään erikseen.


3 §
Lain tarkoitus

Tässä laissa säädettyjen tiedonsaantioikeuksien ja viranomaisten velvollisuuksien tarkoituksena on toteuttaa avoimuutta ja hyvää tiedonhallintatapaa viranomaisten toiminnassa sekä antaa yksilöille ja yhteisöille mahdollisuus valvoa julkisen vallan ja julkisten varojen käyttöä, muodostaa vapaasti mielipiteensä sekä vaikuttaa julkisen vallan käyttöön ja valvoa oikeuksiaan ja etujaan.


3 luku
Oikeus saada tieto asiakirjasta

9 §
Tiedonsaanti julkisesta asiakirjasta

Jokaisella on oikeus saada tieto viranomaisen asiakirjasta, joka on julkinen.

Tiedon antaminen asiakirjasta, joka 6 ja 7 §:n mukaan ei ole vielä julkinen, on viranomaisen harkinnassa. Harkinnassa on otettava huomioon, mitä 17 §:ssä säädetään.


4 luku
Tiedon antaminen asiakirjasta

13 §
Asiakirjan pyytäminen

Pyyntö saada tieto viranomaisen asiakirjan sisällöstä on yksilöitävä riittävästi siten, että viranomainen voi selvittää, mitä asiakirjaa pyyntö koskee. Tiedon pyytäjää on diaarin ja muiden hakemistojen avulla avustettava yksilöimään asiakirja, josta hän haluaa tiedon. Tiedon pyytäjän ei tarvitse selvittää henkilöllisyyttään eikä perustella pyyntöään, ellei tämä ole tarpeen viranomaiselle säädetyn harkintavallan käyttämiseksi tai sen selvittämiseksi, onko pyytäjällä oikeus saada tieto asiakirjan sisällöstä.

Pyydettäessä saada tieto salassa pidettävästä asiakirjasta taikka viranomaisen henkilörekisteristä tai muusta asiakirjasta, josta tieto voidaan luovuttaa vain tietyin edellytyksin, tiedon pyytäjän on, jollei erikseen toisin säädetä, ilmoitettava tietojen käyttötarkoitus sekä muut tietojen luovuttamisen edellytysten selvittämiseksi tarpeelliset seikat sekä tarvittaessa tiedot siitä, miten tietojen suojaus on tarkoitus järjestää.


5 luku
Viranomaisen velvollisuudet edistää tiedonsaantia ja hyvää tiedonhallintatapaa

17 §
Tiedonsaantioikeuksien huomioon ottaminen päätöksenteossa

Viranomainen on tämän lain mukaisia päätöksiä tehdessään ja muutoinkin tehtäviään hoitaessaan velvollinen huolehtimaan siitä, että tietojen saamista viranomaisen toiminnasta ei lain 1 ja 3 § huomioon ottaen rajoiteta ilman asiallista ja laissa säädettyä perustetta eikä enempää kuin suojattavan edun vuoksi on tarpeellista ja että tiedon pyytäjiä kohdellaan tasapuolisesti. ...


19 §
Viranomaisen tiedonantovelvollisuus keskeneräisissä asioissa

Viranomaisen on, jollei salassapitosäännöksistä muuta johdu, pidettävä saatavissa asiakirjoja, joista selviävät tiedot:

1) lainsäädännön uudistamista koskevan työn käynnistämisestä, sitä koskevasta toimeksiannosta, asetetusta määräajasta sekä valmistelusta vastaavasta henkilöstä;

2) valmisteilla olevista yleisesti merkittäviä kysymyksiä koskevista suunnitelmista, selvityksistä ja ratkaisuista.

Viranomaisen on pyydettäessä annettava suullisesti tai muulla sopivalla tavalla tietoja 1 momentissa mainittujen asioiden käsittelyvaiheesta, esillä olevista vaihtoehdoista ja niiden vaikutusten arvioinneista sekä asiaan liittyvistä yksilöiden ja yhteisöjen vaikutusmahdollisuuksista.

[JoKaGO]

– Vuokrauksella Koskelantalot saa noin 200 000 euron vuositulon, joten siinä mielessä vaihtoehto on varmasti houkutteleva yhtiölle, joka on hyvin heikossa taloudellisessa tilanteessa, Mänttä-Vilppulan kaupunginjohtaja Esa Sirviö perustelee.

Eli 555€ kuussa per asunto. Ei paha hinta meidän muiden maksettavaksi.

Mua ihmetyttää vähän, miksi Ruoveden päättäjät eivät nosta meteliä asiasta. Olisivat varmasti tyytyneet pienempään "vuosituloon", jos mamut olisivat majoittuneet Jäminkipohjaan ja/tai Visuvedelle tyhjiin kämppiin.
Tai pirustako tuon tietää. Voivathan he olla helpottuneitakin 

[Fiftari]

^Visuvedellä taas tuttujen mielipiteitä kuunnellessa ollut se että heitä ei tänne kaivattaisi.

[Jukka Wallin]

Kuntalaiset voivat äänestää syksyllä muutoksen asiaan.. Halloo Muutos 2011 ja PerusS aktiivit tuollapäin..

[Blanc73]

pelko että perheelle tulee kolmas kielteinen päätös ja maastakarkotus Afganistaniin.

Mitä he vielä tekevät Suomessa? Voi helvata noita meidän pumpulinpehmoisia viranomasia....

[mietinen]

VOK:in SIIRTOSOPIMUS:  sopimusosapuolet Maahanmuuttovirasto ja mikä?

Vastaanottokeskuksen (VOK) siirto Mänttä-Vilppulaan on maahanmuuttoviraston toimenpide. Maahanmuuttovirasto on sopinut VOK:in siirrosta joko Koskelantalot OY:n, Mänttä-Vilppulan kunnan(hallituksen / johtajan / tms.) tai SPR:n kanssa. Sopimus on kirjallinen ja se on julkinen asiakirja. Sopimuksen saa maahanmuuttovirastosta: ylitarkastaja Veikko Pyykkönen, puh. 071 873 0431, s-posti: [email protected]

Laki maahanmuuttajien kotouttamisesta ja turvapaikanhakijoiden vastaanotosta annetun lain muuttamisesta

6 §
Sisäasiainministeriön ja Maahanmuuttoviraston tehtävät
...
Sisäasiainministeriö päättää valtion vastaanottokeskusten perustamisesta ja lakkauttamisesta sekä niiden toimipaikoista. Muun vastaanottokeskuksen perustamisesta, lakkauttamisesta ja toimipaikasta sopimisesta sisäasiainministeriö antaa valtuudet Maahanmuuttovirastolle.


21 §
Vastaanoton järjestämisestä sopiminen

Maahanmuuttovirasto voi sopia, saatuaan siihen 6 §:n mukaiset valtuudet, turvapaikanhakijoiden vastaanoton ja tilapäistä suojelua saavien vastaanoton järjestämisestä sekä siitä aiheutuvien kustannusten korvaamisesta kunnan, kuntayhtymän, muun julkisoikeudellisen yhteisön taikka yksityisen yhteisön tai säätiön kanssa.

VOK:in VUOKRASOPIMUS

Koskelantalot OY on tehnyt sopimuksen huoneistojen vuokraamisesta VOK:in käyttöön. Sopimus on kirjallinen ja se on julkinen asiakirja. Sopimuksen saa Mänttä-Vilppulan kaupunginjohtajalta: Esa Sirviö, s-posti: [email protected]

Noiden kahden sopimuksen hankkiminen toisi paljon selvyyttä vastuun jakautumiseen. En ole halukas toimimaan omalla nimellä, voisiko joku pyytää sopimukset ja julkaista ne foorumilla?

[mietinen]

VOK keskustelutilaisuuden livevideointi

Vastaanottokeskuksesta keskustelutilaisuus

Mänttä-Vilppulaan suunnitellusta turvapaikanhakijoiden vastaanottotoiminnasta järjestetään yleinen ja avoin keskustelutilaisuus 7. elokuuta kello 15.

Keskustelutilaisuus järjestetään Mänttä-Vilppulan kaupungintalon valtuustosalissa.

Keskustelutilaisuuden järjestävät Ruoveden vastaanottokeskus ja SPR:n Hämeen piiri.

KVM-lehti

Jos joku on menossa tilaisuuteen, niin seuraavaa voi harkita.

Bambuser lets you broadcast live and interactive video from your mobile phone, webcam or DV camera — and it's free!

Help: How do I broadcast from my phone?

See our getting started guide.

    First of all you need to install our application on your phone. You can download it here or by pointing you mobile browser to http://m.bambuser.com.
    Start the application and press the broadcast button Options » Settings.
    Enter your username and password (or sign up if you don't have an account)

Getting started guide

Video jää katseltavaksi palveluun. Lisäksi lähetyksen aikana voi "chatätä".

[mietinen]

Virkarikoksen mahdollisesti täyttävää salailua

Kuvaus tapahtumista kaupunginjohtaja Esa Sirviön kertomana.

Koskelantalot Oy päätti itsenäisesti asuntojen vuokraamisesta, KMV-lehti, 8.7.2012

Asiasta on noussut Mänttä-Vilppulassa poikkeuksellisen kiihkeä keskustelu, jossa kaupunginhallitusta on syytetty muun muassa valmistelun salailusta.

Asuntojen vuokraaminen nousi hallituksessa ensimmäisen kerran esille 18. kesäkuuta, jolloin se käsitteli Koskelantalot Oy:n taloudellista tilannetta. Tässä yhteydessä kerrottiin suunnitelmasta vuokrata asuntoja SPR:n Hämeen piirille. Asiaa selvitti hallitukselle SPR:n vastaanottokeskuksen johtaja Minna Jussila.

– Tällöin käsiteltiin erityisesti ongelmia, joita vastaanottokeskuksesta mahdollisesti aiheutuu kaupungin sivistyspuolelle.

Kaupunginhallituksen kokouksen pöytäkirjassa 18.6.2012
1) ei ole mainintaa suunnitelmasta vuokrata asuntoja vastaanottokeskukselle
2) eikä  mainintaa vastaanottokeskuksen kaupungille aiheuttamista ongelmista.
Vastaanottokeskuksen johtaja Minna Jussila on kuintenkin merkitty läsnäolleeksi.

Kirjaamatta jättäminen on tekona tahallinen, koska käsitellyt asiat ovat olleet merkittävä osa kokousta. Asiaa on selvittänyt paikalle vartavasten kutsuttu vastaanottokeskuksen johtaja. Kunnan talouden ja asukkaiden kannalta vastaanottokeskuksen siirtäminen on vaikutuksiltaan suuri päätös.

Mänttä-Vilppulan kaupungin hallintosäännön ja hallintolain mukaan asian käsittely ja annetut selvitykset olisi tullut kirjata pöytäkirjaan.

Mänttä-Vilppulan kaupungin hallintosääntö

16 § Pöytäkirjan laatiminen, tarkastaminen ja nähtävänä pitäminen

Pöytäkirjan kirjoittaa puheenjohtajan johdolla pöytäkirjanpitäjä. Pöytäkir-
jan allekirjoittaa puheenjohtaja ja varmentaa pöytäkirjanpitäjä. Pöytäkir-
ja tarkastetaan toimielimen päättämällä tavalla.

Pöytäkirja pidetään yleisesti nähtävänä toimielimen päättämänä aikana
ja paikassa siten kuin siitä vähintään yhtä päivää aiemmin on ilmoitettu.

Toimielimen pöytäkirjaan merkitään:
1. Järjestäytymistietoina:
-toimielimen nimi
-kokouksen alkamis- ja päättymisaika sekä kokouspaikka
-läsnä ja poissa olleet ja missä ominaisuudessa kukin on ollut läsnä sekä
-kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus.

2. Asian käsittelytietoina:
-asiaotsikko
-selostus asiasta
-päätösehdotus
-esteellisyys
-tehdyt ehdotukset ja onko niitä kannatettu
-äänestykset: äänestysesitys, äänestystapa, äänestysjärjestys sekä äänestyksen tulos
-vaalit: vaalitapa ja vaalin tulos
-päätöksen toteaminen sekä
-eriävä mielipide.

3. Laillisuustietoina:
-oikaisuvaatimusohjeet ja valitusosoitus
-puheenjohtajan allekirjoitus
-pöytäkirjanpitäjän varmennus
-merkintä pöytäkirjan tarkastuksesta sekä
-merkintä nähtävänä pidosta, mikäli pöytäkirja on ollut yleisesti nähtävänä.



Hallintolaki - Tietojen kirjaaminen
42 § Tietojen kirjaaminen

Tiedot suullisesti esitetyistä vaatimuksista ja selvityksistä, jotka saattavat vaikuttaa asian ratkaisuun, on kirjattava tai muulla tavoin rekisteröitävä. Sama koskee henkilötietolaissa (523/1999) tarkoitetusta henkilörekisteristä saatua tietoa.

Rikoksen tunnusmerkistöt mahdollisen virkarikosten osalta.

7 § (12.7.2002/604)
Rikoslaki - Virka-aseman väärinkäyttäminen

Jos virkamies hankkiakseen itselleen tai toiselle hyötyä taikka aiheuttaakseen toiselle haittaa tai vahinkoa

1) rikkoo virkatoiminnassa noudatettaviin säännöksiin tai määräyksiin perustuvan virkavelvollisuutensa osallistuessaan päätöksentekoon tai sen valmisteluun tai käyttäessään julkista valtaa muissa virkatehtävissään taikka

2) käyttää väärin asemaansa käskyvallassaan tai välittömässä valvonnassaan olevaan henkilöön nähden,

hänet on tuomittava virka-aseman väärinkäyttämisestä sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi.

Virkamies voidaan tuomita myös viralta pantavaksi, jos rikos osoittaa hänet ilmeisen sopimattomaksi tehtäväänsä.


9 § (12.7.2002/604)
Rikoslaki - Virkavelvollisuuden rikkominen

Jos virkamies virkaansa toimittaessaan tahallaan muulla kuin edellä tässä luvussa tai 11 luvun 9 a §:ssä säädetyllä tavalla rikkoo virkatoiminnassa noudatettaviin säännöksiin tai määräyksiin perustuvan virkavelvollisuutensa, eikä teko huomioon ottaen sen haitallisuus ja vahingollisuus ja muut tekoon liittyvät seikat ole kokonaisuutena arvostellen vähäinen, hänet on tuomittava virkavelvollisuuden rikkomisesta sakkoon tai vankeuteen enintään yhdeksi vuodeksi. (4.12.2009/990)

Virkamies voidaan tuomita myös viralta pantavaksi, jos hän on syyllistynyt 1 momentissa mainittuun rikokseen rikkomalla jatkuvasti tai olennaisesti virkavelvollisuutensa ja rikos osoittaa hänet ilmeisen sopimattomaksi tehtäväänsä.

[ElinaElina]

Ruovesi lehti 18.7.2012

[mietinen]

Kiitos ElinaElinalle lehtileikkeestä.

Ruovesi lehti 18.7.2012
...
Kaikkien Suomeen tulevien turvapaikanhakijoiden asioista päättää Maahanmuuttovirasto, joka myös maksaa suoraan vastaanottomomentilla kaikki toimintaan liittyvät kulut.
...
Suurimmat menoerät vastaanottotoiminnassa on henkilöstö- ja kiinteistökulut. Lisäksi kuluja tulee terveydenhuollosta, oikeusavusta ja vastaanottorahasta. Turvapaikanhakijoille menee suoraan vain vastaanottoraha, muut kustannukset palautuvat Suomen yhteiskunnalle erilaisina laskuina ja verotulonoina. Lisätietoa www.migri.fi
...
Alkukeväällä 2012 pyydettiin Ruoveden kunnalta ja kunnanjohtajalta lupaa saada tulla esittelemään hajasijoitusmahdollisuuksia Ruoveden kunnalle. Kunnanjohtaja ei halunnut asiaa lainkaan listalle.
...
Sen sijaan oleskeluluvan saaneesta kuntaan muuttaneesta henkilöstä voi kunta saada 3-4 vuoden kustannukset valtiolta korvauksina, mikäli kunnalla on olemassa ELY-keskuksen kanssa. Nämä henkilöt eivät kuitenkaan enää liity vastaanottokeskukseen tai sen palveluihin. Ruovedellä otettiin aikoinaan kiintiöpakolaisia ja heistä kunta sai edellä mainitut korvaukset.
...
Kunnan järjestetäessä valmistavan opetuksen luokan, se saa kaksinkertaisen valtionosuuden / oppilas. Yleisopetukseen integroitavista lapsista kunta saa normaalin valtionosuuden / oppilas.
...
Minna Jussila
Johtaja

Ruovedellä oli ilmeisesti kokemusperäistä tietoa kiintiöpakolaisista. Jos turvapaikanhakijoille tarjotaan hyvät asunnot läheltä keskustaa, he jäävät kunnan vastuulle (sen sijaan, että muuttaisivat Helsinkiin tai Turkuun) saatuaan oleskeluluvan. Voiko joku Ruoveteläinen tai muu vahvistaa tai kiistää olettamuksen tosipohjaa?

[ElinaElina]

Onko lehtileikkeen tieto oikea, eli onko tosiaan näin? Ihan alussa. Turvapaikanhakija muuttuu pakolaiseksi kun saa turvapaikan? Onko se totta?

SPR:lle ei kelvannut mikään hajasijoitus Jäminkipohjaan ja Visuvedelle, vaan he halusi keskustaan.

Ruoveden kunnanjohtaja jää kohta eläkkeelle. Hänessä oli loppumetreillään puhtia tehdä oikeat päätökset.

[Roope]

Ruovesi lehti 18.7.2012

SPR:n Minna Jussilan mukaan oleskeluluvan saaneet turvapaikanhakijat "eivät enää liity vastaanottokeskukseen tai sen palveluihin". Kyllä he sikäli liittyvät vastaanottokeskukseen, että he jäävät usein samaan kuntaan. Ja mikäpä on jäädessä, kun kunta on tarjonnut vuokra-asunnon jo turvapaikanhakijavaiheessa. Jussila ei pitkässä kirjoituksessaan selitä, miten nämä paikkakunnalle jäävät oleskeluluvan saajat muuttuisivat valtion 3-4 vuoden tukien loppumisen jälkeen muuksi kuin kunnan kulueräksi.

Koulussa on oltu myös huolissaan lasten suuresta vaihtuvuudesta. Suomessa turvapaikkaprosessit on kuitenkin niin pitkiä, että samat lapset ovat olleet koulussa vuosia.

Näin.

[JoKaGO]

"Nyt asiakkaamme ja henkilökuntamme on uuden haasteen edessä"

Asiakkaamme 

Ai niin. Silloin kun oli vielä poliiseja jalkapartiossa kadulla, niin arvatkaa miksi heillä oli pamppu aina vasemmassa kädessä? No tietenkin siksi, että asiakas oli aina oikeassa!

[Roope2]

"Turvapaikanhakijoilla on prosessin aikana erittäin rajoitetut oikeudet palveluihin, esimerkiksi terveydenhuollossa on oikeus akuuttiin ja välttämättömään  hoitoon."

Niin minullakin maksajana on oikeus, mutta valitettavasti yhteiskunta ei aina ole mahdollistanut sitä.

[mietinen]

Turvapaikanhakijoiden enemmistö
72 % on miehiä [1]
95 % on täysi-ikäisiä [1]
95 % on ostanut yli 10 000 euron salakuljetuksen [2]
95 % ei ole aihetta pelätä vainoa [1] ja [3]

Tarkennuksia
Kohta: 95 % on täysi-ikäisiä [1]. 5 % on yksin saapuneita alaikäisiä.
Kohta: 95 % ei ole aihetta pelätä vainoa [1] ja [3]. Vain 5 prosenttia hakijoista saa turvapaikan joka myönnetään, jos niille joilla on perustellusti aihetta pelätä joutuvansa vainotuksi.


Lähteet
[1] TILASTOKATSAUS 2011/3, Turvapaikkayksikkö, Maahanmuuttovirasto, 29.2.2012
[2] Poliisi: Turvapaikanhakijoiden salakuljetus valtava bisnes Ruotsissa, HS, 29.12.2009
[3] Ulkomaalaislaki - Turvapaikka

[mietinen]

Turvapaikanhakijan kustannukset
"Yhden turvapaikanhakijan kustannukset vastaanottokeskuksessa ovat keskimäärin 12 000 euroa vuodessa", kirjoittaa maahanmuutto- ja eurooppaministeri Astrid Thors. [1]

"Suomessa turvapaikkaprosessit on kuitenkin niin pitkiä, että samat lapset ovat olleet koulussa vuosia", kirjoittaa vastaanottokeskuksen johtaja Minna Jussila. [2]


Vaihtoehtoehdon kustannukset
Lapsen kouluttaminen kotimaassaan maksaa UNICEF:in mukaan 12 euroa vuodessa.


Vaihtoehtojen seurausten moraalinen punnitseminen

Inhimillisen kehityksen indeksi, Wikipedia

Inhimillisen kehityksen indeksi eli HDI (engl. Human Development Index) on Yhdistyneiden Kansakuntien kehitysohjelman (UNDP) luoma mittari, joka koostuu odotettavissa olevasta elinajasta, lukutaidosta, koulutuksesta ja elintasosta. Sen tavoitteena on tarjota vertailukelpoinen inhimillisen kehityksen mittari eri maiden välille ja kuvata, kuinka hyvän elämän laadun maat pystyvät tarjoamaan asukkailleen.

"Vain ihminen, joka tietää tekonsa seuraukset ja omaa selkeät arvot, voi toimia moraalisesti", näin kirjoitin viestissä Moraali ja syy-seuraussuhteet.


Lähteet
[1] Turvapaikkamenettelyä nopeutetaan, Astrid Thors, Etelä-Saimaa, 21.4.2009
[2] Mielipidekirjoitus, Minna Jussila, Ruovesi-lehti, 18.7.2012

[mietinen]

Kokonaiskuva maailmassa vuonna 2015

• yli 600 miljoonaa on vailla puhdasta juomavettä
• lähes miljardi ihmistä yrittää selvitä alle 1,25 dollarilla päivässä
• äidit kuolevat synnytyksissä ja lapset kuolevat ehkäistävissä ja hoidettavissa oleviin sairauksiin
• puutteellinen sanitaatio heikentää edistystä terveyden ja ravitsemuksen saralla

YK:n vuosituhattavoitteiden seurantaraportti 2012, UNDP, 2.7.2012

"Nämä tulokset ovat vähentäneet inhimillisiä kärsimyksiä valtavasti ja ne ovat selkeä osoitus vuosituhattavoitteiden edustaman lähestymistavan toimivuudesta", pääsihteeri Ban Ki-moon totesi. "Mutta ne eivät ole syy ottaa rennosti. Edistysaskeleista huolimatta kohdattavana on suuria haasteita. Ennusteet vuodelle 2015 osoittavat, että yli 600 miljoonaa ihmistä maailmassa tulee edelleen olemaan vailla puhdasta juomavettä, lähes miljardi ihmistä yrittää selvitä alle 1,25 dollarilla päivässä, aivan liian monet äidit tulevat kuolemaan synnytyksissä ja lapset tulevat kuolemaan ehkäistävissä ja hoidettavissa oleviin sairauksiin. Puutteellinen sanitaatio heikentää edistystä terveyden ja ravitsemuksen saralla. Lisäksi kasvihuonekaasupäästöt tulevat edelleen olemaan uhka ihmisille ja ekosysteemeille."

[Koskela Suomesta]

Kokonaiskuva maailmassa vuonna 2015

• yli 600 miljoonaa on vailla puhdasta juomavettä
• lähes miljardi ihmistä yrittää selvitä alle 1,25 dollarilla päivässä
• äidit kuolevat synnytyksissä ja lapset kuolevat ehkäistävissä ja hoidettavissa oleviin sairauksiin
• puutteellinen sanitaatio heikentää edistystä terveyden ja ravitsemuksen saralla

YK:n vuosituhattavoitteiden seurantaraportti 2012, UNDP, 2.7.2012

"Nämä tulokset ovat vähentäneet inhimillisiä kärsimyksiä valtavasti ja ne ovat selkeä osoitus vuosituhattavoitteiden edustaman lähestymistavan toimivuudesta", pääsihteeri Ban Ki-moon totesi. "Mutta ne eivät ole syy ottaa rennosti. Edistysaskeleista huolimatta kohdattavana on suuria haasteita. Ennusteet vuodelle 2015 osoittavat, että yli 600 miljoonaa ihmistä maailmassa tulee edelleen olemaan vailla puhdasta juomavettä, lähes miljardi ihmistä yrittää selvitä alle 1,25 dollarilla päivässä, aivan liian monet äidit tulevat kuolemaan synnytyksissä ja lapset tulevat kuolemaan ehkäistävissä ja hoidettavissa oleviin sairauksiin. Puutteellinen sanitaatio heikentää edistystä terveyden ja ravitsemuksen saralla. Lisäksi kasvihuonekaasupäästöt tulevat edelleen olemaan uhka ihmisille ja ekosysteemeille."

Se vain on niin että noita juttuja ei oikein kannata edes ryhtyä korjaamaan kovin aktiivisesti ennenkuin noiden maiden ihmisten lisääntymistahti saadaan kuriin. Se olisi sellainen maailman mittakaavan väestöpommi jos nuo kaikki lapset jäisivät henkiin että alta pois. Kyynistä, mutta valitettavan totta. Näin on jo monin paikoin käynyt Afrikassa. Perustasonkin alkeellinen länsimainen terveydenhoito on aiheuttanut sen että yhä useampi lapsi on jäänyt henkiin, samoin mittava ruoka-apu, ja seuraus on ollut väestöräjähdys. Noiden asioiden kuntoonlaittaminen ilman samanaikaista lisääntymisen estämistä on seuraamuksiensa vuoksi rikos ihmiskuntaa vastaan. Niin heitä kuin meitä.

[mietinen]

Koskelantalot pyytää konserniohjausta vastaanottokeskuksesta, KMV-Lehti, 2.8.2012


Koskelantalot Oy:n hallitus pyytää Mänttä-Vilppulan kaupungilta konserniohjausta vastaanottokeskusta koskevassa asiassa. Koskelantalojen hallitus päätti ohjeistuksen pyytämisestä kokouksessaan 25. heinäkuuta.

Mänttä-Vilppulan kaupunginhallitus käsittelee konserniohjausta 13. elokuuta.

SPR järjestää vastaanottokeskusta koskevan info- ja keskustelutilaisuuden tiistaina 7. elokuuta kello 15 Mänttä-Vilppulan kaupungintalolla.

Kaupunginvaltuustolle pidetään vastaanottokeskuksen toiminnasta ja sen vaikutuksista suljettu infotilaisuus yleisen keskustelutilaisuuden jälkeen.

Vastaanottokeskuksen toiminnan siirtäminen Ruovedeltä Mänttä-Vilppulaan on herättänyt kiivasta keskustelua.

Kaupunkia on arvosteltu erityisesti siitä, ettei Pitkä-Louhelan asuntojen vuokraamista SPR:n Hämeen piirille eli käytännössä koko vastaanottotoiminnan siirtämistä Mänttä-Vilppulaan ole käsitelty kaupungin virallisissa elimissä.

[matkamasentaja]

Pakolaiseksi ei muututa turvapaikan saamisen yhteydessä. Ei ei ei. Ainoastaan YK pakolaisstatuksen saaneet ovat pakolaisia, muut loisia, siirtolaisia, maahanmuuttajia, ketkuja, turvapaikkashoppailijoita jne.

esimerkiksi: http://www.lyseo.edu.ouka.fi/suvaitsevaisuus/pakjaulk/avainter.html

"PAKOLAISUUDEN MÄÄRITELMÄ
YK:n pakolaisen oikeusasemaa koskevan yleissopimuksen mukaan "pakolainen on henkilö, joka on kotimaansa ulkopuolella ja jolla on perusteltua aihetta pelätä joutuvansa kotimaassaan vainotuksi rodun, uskonnon, kansallisuuden, tiettyyn yhteiskunnalliseen ryhmään kuulumisen, tai poliittisen mielipiteen johdosta".

TURVAPAIKANHAKIJA
on henkilö, joka pyytää suojaa ja oleskeluoikeutta vieraasta maasta. Turvapaikkahakemus on jätettävä maahan tullessa tai mahdollisimman pian maahan tulon jälkeen".

edit:
Pakolainen

on henkilö, jolle on myönnetty kansainvälistä suojelua kotimaansa ulkopuolella. Hän on paennut kotimaastaan ihmisoikeusrikkomuksia, sotaa ja levottomuuksia. Hän on joutunut jättämään kotimaansa, koska hänellä on perusteltu syy pelätä joutuvansa vainotuksi. Pakolaista vainotaan hänen alkuperänsä, kansallisuutensa, uskontonsa, yhteiskunnalliseen ryhmänsä tai poliittisen mielipiteensä perusteella.

Ulkomaalaislaissa pakolaisella tarkoitetaan ainoastaan niitä, jotka ovat saaneet Geneven pakolaissopimuksessa määritellyn turvapaikan eli pakolaisen statuksen. Yleiskielessä pakolaisella viitataan usein kaikkiin niihin, joilla on suojeluperusteinen oleskelulupa.

http://www.pakolaisneuvonta.fi/index_html?lid=106&lang=suo

[Iloveallpeople]

Ruoveden vastaanottokeskus muuttaa Mänttä-Vilppulaan

Punaisen Ristin Hämeen piirin Ruoveden vastaanottokeskus muuttaa vuoden loppuun mennessä naapurikuntaan Mänttä-Vilppulaan. Muuton taustalla ovat sekä taloudelliset syyt että pyrkimys siirtää vastaanottotoiminta laitoksista asuntoihin. Ruovedellä vastaanottokeskus on toiminut entisen emäntäkoulun asuntolatiloissa. Mänttä-Vilppulasta löytyi kerrostalo, jossa oli tarpeeksi tyhjiä huoneistoja kaikkien 150 vastaanottokeskuksen asukkaan majoittamiseen.

Mänttä-Vilppulaan on tarkoitus muuttaa ensin lapsiperheet, jotta kouluikäiset voisivat aloittaa kouluvuotensa uudessa paikassa. Kaikki asukkaat muuttavat Mänttä-Vilppulaan vuoden loppuu mennessä.

Vastaanottokeskuksen apulaisjohtaja Jaana Nguyen myöntää, että tieto uusiin tiloihin muuttamisesta tuli haastavaan aikaan kesälomien aikana, ja kiireisimpiä haasteita on järjestää lasten koulunkäynti. Kouluikäisiä lapsia on keskuksessa noin 20.

Myös aikuisten turvapaikanhakijoiden koulutukseen liittyvien tilojen haku on vielä kesken. Turvapaikanhakijoita yritetään osallistaa ja orientoida suomalaiseen yhteiskuntaan muun muassa päivittäisissä kerhoissa.

Turun Sanomat

[mietinen]

Mänttä-Vilppulan kaupunginvaltuuston suljettu kokous

Mänttä-Vilppulan kaupunginvaltuuston pitää suljetun kokouksen 7. elokuuta avoimen keskustelutilaisuuden jälkeen. Ei julkisen kokouksen pitäminen edellyttää kaupunginvaltuuston päätöstä ja painavaa syytä. Kaupunginvaltuusto ei ole tehnyt päätöstä suljetusta kokouksesta eikä se ole myöskään perustellut painavalla syyllä salaamisen tarpeellisuutta.

Salaaminen lisää epämääräisyyttä ja epäilyksiä Mänttä-Vilppulan avointa ja demokraattista päätöksentekoa kohtaan. Mitä kuntalaisilta halutaan salata? Mikä totuus ei kestä päivänvaloa?

Rikkooko Mänttä-Vilppulan kaupunginvaltuusto lakia?
Kuka päätti sulkea ja salata kaupunginvaltuuston kokouksen?

Koskelantalot pyytää konserniohjausta vastaanottokeskuksesta, KMV-Lehti, 2.8.2012

SPR järjestää vastaanottokeskusta koskevan info- ja keskustelutilaisuuden tiistaina 7. elokuuta kello 15 Mänttä-Vilppulan kaupungintalolla.

Kaupunginvaltuustolle pidetään vastaanottokeskuksen toiminnasta ja sen vaikutuksista suljettu infotilaisuus yleisen keskustelutilaisuuden jälkeen.

Kuntalaki - Kokouksen julkisuus

57 § (21.5.1999/622)
Kokouksen julkisuus

Valtuuston kokoukset ovat julkisia, jollei kokouksessa käsitellä asiaa tai asiakirjaa, joka on lailla säädetty salassa pidettäväksi tai jollei valtuusto muuten painavan syyn vuoksi jossakin asiassa toisin päätä.
...

Pari asiaa demokratian ja avoimuuden puolesta

• Lista salailun puolustajista on julkinen, tämä on hyvä jokaisen valtuutetun tiedostaa.
• Kokous on julkinen kunnes kaupunginvaltuusto on toisin päättänyt. Kokouksen seuraajia voidaan pyytää poistumaan salista vasta, kun päätös suljetusta kokouksesta on tehty.
• Mikäli salista pyritään poistamaan perusteetta, tilanne tulee äänittää ja/tai videoida.
• Salaamisperusteet tulee tallentaa ja saada täsmällisinä. Laajuudeltaan tai syiltään perusteeton salaaminen on virkarikos.

[mietinen]

Mänttä-Vilppulalla on perinteitä omituisessa demokratiassaan

• 2009-02-26 AL: Lapsia Mänttä-Vilppulaan
• SPR ja vastaanottokeskukset
• 2011-02-22 Demari: Siivet Oy:lle melkein 100 000€/alaikäinen
• Rankka kouluviikko Ruoveden vok:ssa!

Alma Medialla on omituisia journalistisia käytäntöjä

• http://www.aamulehti.fi/uutiset/pirkanmaa/lasten-turvapaikka-mantta-vilppulaan/132373
  Aamulehdella on omituinen ja toistuva tapa poistaa omia juttujaan. Miksi?
• www.kmvlehti.fi/cs/Satellite/Uutiset/1194618266938/artikkeli/somalit+sopeutumassa+manttaan.html
  KMV-Lehdellä on omituinen tapa poistaa omia juttujaan. Miksi?

[mietinen]

Mänttä-Vilppulan hallituksen puheenjohtaja kiistää salailun, YLE, 3.8.2012

Vastaanottokeskuksen siirtoaikeissa Ruovedeltä Mänttä-Vilppulaan on toimittu nopealla aikataululla, myöntää Mänttä-Vilppulan kaupunginhallituksen puheenjohtaja Jaakko Vastamäki. Mistään salailusta ei Vastamäen mukaan kuitenkaan ole kyse.

Mistä on kyse?

• Mänttä-Vilppulan kaupunginhallituksen puheenjohtajan Jaakko Vastamäen mukaan vastaanottokeskusasiassa ei ole salailtu
• Asiaa on viety eteenpäin kiireellä, jotta kaupunki voi hakea vastaanottokeskuksen lasten opetusta varten valtiolta tukea
• Asiasta järjestetään avoin keskustelutilaisuus 7. elokuuta, jolloin myös valtuustolla on oma infonsa

Ruoveden vastaanottokeskus ryhtyi vilkuilemaan Mänttä-Vilppulan suuntaan sen jälkeen, kun se halusi muuttua laitoksesta hajasijoitetuksi keskukseksi. Kun idea ei edennyt Ruovedellä, otti toiminnasta vastaava SPR loppukeväällä yhteyttä naapurikaupunkiin. Sen jälkeen asia eteni nopeasti yhdessä vuokrataloyhtiö Koskelantalojen kanssa.

Liian nopeasti, ajattelee osa kaupunkilaisista. Asiasta olisikin voinut tiedottaa, mänttäläinen Tuija Kuopio näpäyttää.

- Jotta olisi voinut sulatella asiaa. Yksi kaunis päivä oli lehdessä, että tänne tulee 150 henkeä. Kyllä se vähän herätti sellaista, että ei voi olla totta, mikä on homman nimi. Miksi pitää vähän kuin salassa toimia? Enkä tiedä onko salassa toimittu, mutta kyllä se vähän siltä vaikuttaa.

Kaupunginvaltuustoa informoidaan elokuussa

- Eihän tässä mitään salattu ole. Aikataulun tiukkuus tässä on nyt johtanut siihen, että tätä informaatiota ei esimerkiksi ole kaikille kaupunginvaltuuston jäsenille annettu. Sitä olisi tietysti voinut antaa, puolustautuu Mänttä-Vilppulan kaupunginhallituksen puheenjohtaja Jaakko Vastamäki (kok.).

Nopea aikataulu johtuu Vastamäen mukaan siitä, että vastaanottokeskuksessa olevien lasten pitää olla koulussa syyskuun 20 päivään mennessä. Silloin kaupunki voi anoa valtiolta tukea opetuksen järjestämiseen.

Kaupunginvaltuustolle asiasta on luvassa info 7. elokuuta. Samana päivänä Ruoveden vastaanottokeskus ja SPR Hämeen piiri järjestävät asiasta yleisen ja avoimen keskustelutilaisuuden kaupungintalon valtuustosalissa kello 15.

Kaupunginhallitus käsittelee asiaa kokouksessaan myöhemmin, sillä vuokrataloyhtiö haluaa omistajaltaan ohjausta asiassa.

Jaakko Vastamäki uskoo, että asia etenee hallitusti. Ensimmäisten asukkaiden on tarkoitus muuttaa Mänttään elokuun lopussa. Koko vastaanottokeskuksen on tarkoitus siirtyä Mänttä-Vilppulaan vuoden loppuun mennessä.

Koulupuolella tuskaillaan kiireen kanssa

Sivistysjohtaja Taina Peltonen, Savosenmäen koulun rehtori Katri Tuominen ja Koskelan koulun rehtori Juhani Pollari joutuvat puolestaan tekemään normaalia enemmän töitä, jotta kaupunkiin muuttavat vastaanottokeskuksen lapset pääsevät kouluun.

- Hyvin hämmentyneet tunnelmat, sanoi Tuominen torstaina, kun sai ensimmäisen kerran oppilaslistan käsiinsä.

- Listan mukaan näyttää todellakin, että valmistavaan opetukseen tulevat oppilaat ovat pääosin alakoulun oppilaita ja myös yleisopetukseen siirtyvät lapset siirtyvät meidän kouluun. Laskeskelin tuossa pikaisesti, että saamme uusia maahanmuuttajaoppilaita syksyllä 24 kappaletta, kertoo Katri Tuominen.

Sekä Tuomista että Pollaria on harmittanut nimenomaan kiireinen aikataulu. Syksyn suunnitelmat kun on tehty valmiiksi jo keväällä, nyt joudutaan tekemään muutoksia varsin lyhyellä aikataululla. Ja tietenkin palkkaamaan henkilökuntaakin.

Sivistysjohtajalla on oma kantansa asiaan.

- Koska tämä asia tuli meille yllätyksenä, nyt me rauhassa pohdimme tämän rehtoreiden kanssa yhteisesti. Tässä jo ilmoitan oikeastaan kaikille, että resursseja tulen pyytämään niin paljon kuin vain näyttää, että tarvitaan. Jos kaupunki ja kaupungin asuntoyhtiö tällaisen päätöksen tekee, sitten me tarvitsemme resursseja ja tulemme kyllä niitä pyytämään, painottaa sivistysjohtaja Taina Peltonen.

Mänttä-Vilppulan päätöksenteko on kaaoksessa. Kaupunginhallituksen puheenjohtaja ei kiiren takia ehdi kirjoittamaan kokouspöytäkirjaan hallituksen saamia selvityksiä ja tekemiä päätöksiä. Ajaako kiire Mänttä-Vilppulan suohon? Tulisiko päättömänä ryntäilevän kaupunginhallituksen erota?

[skrabb]

Kiireellä puolustelusta on näemmä tullut maan tapa vrt. hallituksen €uro-politiikka. Kiireen (=kähminnän/salailun) varjolla runtataan mahdollisia vastusta nostattaviä päätöksiä.

[CaptainNuiva]

Kiireellä puolustelusta on näemmä tullut maan tapa vrt. hallituksen €uro-politiikka. Kiireen (=kähminnän/salailun) varjolla runtataan mahdollisia vastusta nostattaviä päätöksiä.

Jep, ennen ei tehty jos ei keritty nyt tehdään vaikkei keritä...
Onkohan nämä aikataulun kiireellisyyteen vetoajat jotain entisiä loma-osakemyyjiä?
Kaikenlaisen kusetuksen onnistuminen perustuu aina kiireeseen.