2014-08-17 HS: Toisenlaisissa neliöissä

[Saippuakupla]

Jutussa kerrotaan myös parista pottunokasta, joista yksi asuu vuoden ympäri asuntovaunussa ja toinen pariskunta asuu omakotitalossa.

Toisenlaisissa neliöissä

Asumisen kalleus on ajanut yhden asuntovaunuun, toisen metsään, kolmannen pendelöimään ja neljännen sukulaisten nurkkiin. Kukaan ei valita, mutta kaikki voisivat asua toisinkin.

[...]

"Aika paljon hyttysiä", Luca Gentile, 32, toteaa rauhallisesti samalla, kun hän talloo varvastossuilla risukasoja ja siirtelee puiden oksia sivummas.

Perillä ollaan. Tässä se on – Luca Gentilen koti.

Ympärillä ei ole muuta kuin puita ja öttiäisiä, mutta tuossa maassa hän on nukkunut. Ei ole sohvaa, johon istuttaa vieraita. Kahvia ei keitellä.

Vajaan vuoden Suomessa asunut teatterinäyttelijä majailee mieluummin metsässä kuin panee rahansa asumiseen. Vuokrat ovat miehen mielestä törkeitä.

"Jos vertaan Suomen hintoja muihin maihin, täällä asuminen on todella kallista."

[...]

Luca Gentile kaivaa reppuaan metsän keskellä. Hän on täyttänyt kantamuksensa lähes koko omaisuudellaan: kompassi, älypuhelin, ilmapatja, vesipullo, neljä t-paitaa, kaksi paria sukkia, alusvaatteita ja pyjama, mies esittelee.

Jauhopussin kokoisesta paketista paljastuu Gentilen sänky, makuupussi.

Hän levittää itselleen petin, putsaa jalat ja pujahtaa pussin sisään. Pienestä reiästä pilkottavat vain silmät, nenä ja suu.

Mies totutteli askeettisiin oloihin jo pikkupoikana Italiassa. Silloin tämä tosielämän Nuuskamuikkunen pystytti huoneeseensa teltan. Myöhemmin hän rakensi pihapuuhun majan ja lampsi tarpeita varten kotipuutarhan biokäymälään sisävessan sijasta.

Nyt Gentile käy suihkussa kerran viikossa, jos sattuu löytämään sohvasurffaajien yhteisöstä sopivan paikan. Yleensä hän löytää.

"Ihmiset eivät usko minua, kun kerron, että nukun ulkona. He tarjoavat heti apuaan ja ehdottavat, että yövyn heidän luonaan."

Talven tullen sohva kelpaa, kun makuupussissa alkaa olla liian kylmä.

"Vaihtamalla yöpymispaikkaa tutustun samalla mielenkiintoisiin ihmisiin ja pääsen paremmin perille paikallisesta kulttuurista."

Kesäisin Gentile valitsee nukkumispaikkansa kännykän karttasovelluksesta. Hän katsoo, missä on paljon vihreää ja suuntaa sinne. Metsässä mies pyrkii mahdollisimman syvälle. Hän ei ole tuntenut oloaan turvattomaksi, vaikka välillä seuraa ovat pitäneet ketut ja metsän muut pienet villieläimet.

"Mutta pahimpia ovat hyttyset. Ja kerran puri punkki, kun oli niin kuuma, etten voinut nukkua makuupussin sisällä."

Täksi illaksi hänet on kutsuttu päivälliselle Otaniemeen. Yöpymispaikka on kuitenkin yhä arvoitus.

"Todennäköisesti nukun metsässä."

[...]

Oma koti. Se on Juma Fungon, 23, haave. Ugandassa syntynyt nuori mies on yksi pääkaupunkiseudun asunnottomista.

Taivasalla hän ei sentään ole vaan jakaa kerrostalokolmion epävirallisesti siskonsa, tämän lapsen ja kaverin kanssa. Vuokraa he maksavat 1 200 euroa kuussa.

Aiemmin hän nukkui kaverinsa sohvalla. Se oli rankkaa.

"Siellä kävi paljon kavereita, mutten voinut sanoa heille, että lähtekää pois, haluan nukkua. Se ei ollut minun kotini."

Muuten Fungon arki vaikuttaa aika tavalliselta: hänellä on kavereita, hän käy töissä ruokakaupassa ja harrastaa musiikkia.

Ongelmana on, että hän on menettänyt luottotietonsa. Se vaikeuttaa asunnon saantia, sillä taistelu pääkaupunkiseudun vuokra-asunnoista on veristä.

[...]

Fungon kaltaisia nuoria asunnottomia oli viime vuonna vajaat 2 000. Yhä useampi asunnoton on maahanmuuttaja. Heitäkin oli viime vuonna parituhatta.

Asunnottoman mielestä asunnon saaminen on jopa vaikeampaa kuin työpaikan löytäminen. Parhaimmillaan hän on tehnyt kymmenenkin asuntohakemusta päivässä, lähetellyt sähköposteja ja soitellut.

"En ole koskaan nähnyt vuokranantajia kasvotusten. En ole ikinä päässyt näyttöön asti. Tuntuu, ettei minuun luoteta, ei anneta mahdollisuutta. Menneisyyden taakasta ei pääse eroon. Kannan sitä koko loppuelämän", Fungo sanoo.

Kun hakijoita on paljon mutta asunnoista pulaa, maksuhäiriömerkinnän saaneet eivät ole vuokranantajien suosikkeja.

"Mutta kyllä minä pärjään. Olen pärjännyt tähänkin asti. Vaikeampaa on heillä, joilla ei ole mitään paikkaa."

http://www.hs.fi/koti/Toisenlaisissa+neli%C3%B6iss%C3%A4/a1408075811074

[Blanc73]

Taivasalla hän ei sentään ole vaan jakaa kerrostalokolmion epävirallisesti siskonsa, tämän lapsen ja kaverin kanssa. Vuokraa he maksavat 1 200 euroa kuussa.

Vuokran maksavat veronmaksajat soskun kautta?

[Tabula Rasa]

Ja yhtään kotimaista ei enää löydy asuntojonoista? Ainoastaan soskuneekereillä on oikeus olla köyhiä ja kipeitä? Suomalaisia ei suomessa ole enää olemassakaan?

[J.M]

Ja yhtään kotimaista ei enää löydy asuntojonoista? Ainoastaan soskuneekereillä on oikeus olla köyhiä ja kipeitä? Suomalaisia ei suomessa ole enää olemassakaan?

Sanomatalon ikkunalaseissa on punavihreä filtterikerros, jonka läpi eivät heijastu suomalaiset kodittomat ja vähäosaiset. Ainoastaan tuhansien kilometrien päästä tänne vaeltaneet kauhian kohtalon kokeneet ugandalaiset, jotka joutuvat hetkisen makoilemaan kaverin tai siskon sohvalla.

Suomalainen aidosti koditon ja hädänalainen ihminen on Sanomatalon ikkunoiden läpi katsottuna... Niin. Sitä ei siis ole.

[Rekku]

Missään muualla ei tietenkään voi asua kuin siellä, missä ei ole varaa asuntoon.
Suomi on täynnä paikkoja joissa on pulaa vuokra-asukkaista.