2012-04-13 MTV3 Huomenta Suomi: Tutkija: Suomen varauduttava pakolaisvirtoihin

[Jouko]

Kaksi mietittävää asiaa: Muuttaisiko pois Suomesta vaiko onko mitään muita mahdollisuuksia lakata maksamasta veroja Suomeen?

Ryhtymällä ammattirikolliseksi voi välttää kaikki yhteiskunnalliset vastuut. Toinen keino on ilmoittautua turvapaikan hakijaksi. Se vain on tietyn eliitin erioikeus.

[ike60]

Eli joka kaupungille oma Rosengård ja suurtyöttömyys ei kun jatkuu.

Olisipa mullakin yhtä helpo homma kuin Migrin luusereilla. Sössisin asiat ja sitä pidettäisiin onnistumisena, koska muuten alkaisi kauhea ulina rasismista, ja jos työt uhkaisivat loppua, julkisuudessa rampaisi tutkijoita selittämässä, ettei me yksinkertaisesti pärjätä jollei mulle anneta lisää sössittävää.

Eri mieltä paristakin asiasta. Ensinnäkin oman kuvani mukaan Migrissä on ihan pätevää porukkaa, ja useimmilla on halu hoitaa työnsä mahdollisimman hyvin ja Suomen parhaaksi. Ei ole heidän vikansa että säädöksissä on kukkahattuilua, norsun kokoisia aukkoja erilaisten "pakolaisten" tulla ja erilaisia houkuttimia niille jotka eivät muuten turvapaikkaa hakisi.

Toiseksi mikäli tarkoitit julkisuudessa ramppaavilla tutkijoilla esim. Tanneria, perstuntumani mukaan erehdyt taas. Tannerin arvio että tulijamäärät saattavat viisinkertaistua vuosikymmenessä pitäisi minun mielestäni kertoa kaikille suomalaisille Suomesta välittäville äänioikeutetuille. Tanner ei tietenkään voinut sanoa asiaa niin kuin se pitäisi sanoa: "tulijamäärät voivat vuosikymmenessä viisinkertaistua jos mitään ei tehdä." Tästä voisi nousta mediassa paskamyrsky, jossa Tannerin teksteistä tutkittaisiin i:n pisteet ja t:n viivatkin mahdollisten asiavirheiden varalta.

Tanner esiintyi edukseen myös A-studion tuontiromaniohjelmassa jota on käsitelty kerjäläisoopperan puolella; tosin Kukka Rannan rinnalla kuka tahansa asiallisuuteen ja tasapuolisuuteen edes pyrkivä ja asiantuntemusta omaava henkilö varmaan vaikuttaisi Sokrateelta.

Ylipäätään olen sitä mieltä, että mitä enemmän Tanner esiintyy mediassa, sitä parempi. Oikeellinen, relevantti ja tasapuolinen tieto maahanmuuttoasioista pelaa pitkällä tähtäimellä nuivien pussiin, ja jos Tanner sitä levittää niin hän ajaa meidän asiaamme.

[Tommi Korhonen]

Komppaan Ikeä.
Turha jokaikisestä uutisesta alkaa mouhoamaan. Päinvastoin meille tällaiset uutiset ovat etu, koska se tuo asiaa esille yhä karummin. Lisäksi olen myös sitä mieltä että Maahanmuuttovirasto tuntuu tekevän työnsä ihan hyvin eikä ole heidän vikansa että aina löytyy joku kukkahattu pilaamaan heidän työtään. Tai kuten Ike sanoo, ei ole heidän vikansa että lainsäädäntö ei tue tehtävää valvoa Suomen maahanmuuttoa.

Pitää kaivaa tähän ketjuun yksi näkemäni ulkomainen saitti, josta löytyy kaikkien maiden väestökehitys interaktiivisina karttoina. Se oli TODELLA karua, ja viisinkertainen ei varmasti edes riitä. Minulle koulussa 70-luvulla kerrotiin että Maailmassa on menossa väestöräjähdys ja että Maailma on kusessa. No se ei silloin vielä tapahtunut (= ei näkynyt) mutta nyt se on totta.

Valitettavasti olen tässä Emon kanssa samaa mieltä, ilman sotia tästä ei selvitä. Se väestöpaine on niin hurjan valtava. Todenäköisesti suurimmat sodat tulevat olemaan Afrikassa, mutta se on todellista maailmanpaloa, eikä mikään paikka selviä ilman ongelmia.

[Roope]

Tanner ei tietenkään voinut sanoa asiaa niin kuin se pitäisi sanoa: "tulijamäärät voivat vuosikymmenessä viisinkertaistua jos mitään ei tehdä." Tästä voisi nousta mediassa paskamyrsky, jossa Tannerin teksteistä tutkittaisiin i:n pisteet ja t:n viivatkin mahdollisten asiavirheiden varalta.

Käsittääkseni Tanner on sitä mieltä, että asialle ei pitäisi tehdä muuta kuin helpottaa maahanmuuttoa ja valmistautua äärimmäiseen kotouttamiseen. Mikäli olen oikein ymmärtänyt, niin hänen mielestään YK:n pakolaissopimus ja sen nykyinen tulkinta löytyivät pienellä kaiverrettuna jo Mooseksen alkuperäisistä kivitauluista.

Ylipäätään olen sitä mieltä, että mitä enemmän Tanner esiintyy mediassa, sitä parempi. Oikeellinen, relevantti ja tasapuolinen tieto maahanmuuttoasioista pelaa pitkällä tähtäimellä nuivien pussiin, ja jos Tanner sitä levittää niin hän ajaa meidän asiaamme.

Vaikka olen Tannerin kanssa monista asioista eri mieltä, niin minäkin soisin keskustelun siirtyvän asia- ja asiantuntijatasolle nykyisestä ihmisoikeuskieleen painottuvasta tunnevoittoisesta löpinästä.

[ike60]

Tanner ei tietenkään voinut sanoa asiaa niin kuin se pitäisi sanoa: "tulijamäärät voivat vuosikymmenessä viisinkertaistua jos mitään ei tehdä." Tästä voisi nousta mediassa paskamyrsky, jossa Tannerin teksteistä tutkittaisiin i:n pisteet ja t:n viivatkin mahdollisten asiavirheiden varalta.

Käsittääkseni Tanner on sitä mieltä, että asialle ei pitäisi tehdä muuta kuin helpottaa maahanmuuttoa ja valmistautua äärimmäiseen kotouttamiseen. Mikäli olen oikein ymmärtänyt, niin hänen mielestään YK:n pakolaissopimus ja sen nykyinen tulkinta löytyivät pienellä kaiverrettuna jo Mooseksen alkuperäisistä kivitauluista.

Olet varmasti perehtynyt Tannerin puheenvuoroihin paremmin kuin minä - ennen tätä ohjelmaa en ollut miehen näkemyksiin perehtynyt.

Kävin muuten nopeasti googlaamassa Tanneria ja eksyin hänen sivuilleen. Mies on kirjoittanut etusivulle aika kursailemattoman kuvauksen itsestään:

Adjunct Professor Arno Tanner is an innovative, intelligent and international general political scientist, with high academic credentials and proven unit leadership skills. [..] In addition to scientific substance and methods, understands the importance of diplomacy, business communication and publishing. Good in business innovation, and fast in acute reaction.

Tanner pitäisi ehdottomasti saada Jussi Jalosen kanssa samaan TV-ohjelmaan. Siinä kyllä rikottaisiin itsetyytyväisyyden Suomen ennätys. Myönnettäköön tosin sekin, että Tannerilla on - näistä kahdesta TV-esiintymisestä päätellen - Jalosen tavoin aina välillä varteenotettavaakin sanottavaa.

[foobar]

Kävin muuten nopeasti googlaamassa Tanneria ja eksyin hänen sivuilleen. Mies on kirjoittanut etusivulle aika kursailemattoman kuvauksen itsestään:

Adjunct Professor Arno Tanner is an innovative, intelligent and international general political scientist, with high academic credentials and proven unit leadership skills. [..] In addition to scientific substance and methods, understands the importance of diplomacy, business communication and publishing. Good in business innovation, and fast in acute reaction.

Tanner pitäisi ehdottomasti saada Jussi Jalosen kanssa samaan TV-ohjelmaan. Siinä kyllä rikottaisiin itsetyytyväisyyden Suomen ennätys. Myönnettäköön tosin sekin, että Tannerilla on - näistä kahdesta TV-esiintymisestä päätellen - Jalosen tavoin aina välillä varteenotettavaakin sanottavaa.

Ilmeisesti nämä asiat on kerrottava omilla kotisivuilla eksplisiittisesti jottei lukijalle kävisi ajattelutapaturmaa joka johtaisi eriävään tulkintaan henkilöstä.

[Emo]

Kaksi mietittävää asiaa: Muuttaisiko pois Suomesta vaiko onko mitään muita mahdollisuuksia lakata maksamasta veroja Suomeen?

On. Teet vain pimeitä töitä.

Ja kaikki hankinnat ulkomailta, bensaa ja ruokaa myöten, se ALV näes..

Eli siis helpointa on muuttaa ulkomaille, maahan joka mokuttaa vähän tai ei ollenkaan (Saudi-Arabia ja vastaavat poislukien).

[Roope]

Pakko ajaa pakolaisuuteen

Ympäristösyyt pitävät huolen, ettei pakolaisten määrä vähene. Kun merenpinta kohoaa tai kuivuus tappaa pellot, ihmiset joutuvat jättämään kotinsa.

Ihmisiä on aina joutunut pakosalle luonnonmullistusten kuten maanjäristysten tai tulvien takia.

– Kun tsunami pyyhki yli Thaimaan vuonna 2004, ihmiset eivät lähteneet pois kotimaasta vaan siirtyivät sukulaisten luo toisiin kaupunkeihin, josta he sitten palasivat takaisin kotiseudulle, Helsingin yliopiston väestötieteen dosentti Arno Tanner sanoo.

Ilmastonmuutoksen aiheuttamat ympäristömuutokset ovat kuitenkin pysyviä. Yksi sen vakavimmista vaikutuksista saattaa olla massiivinen pakolaisvirta.

Merenpinnan nousu metrillä hukuttaisi Bangladeshissa kolme miljoonaa hehtaaria. Kodittomaksi jäisi 15–20 miljoonaa ihmistä. Nigeriassa vastaava nousu siirtäisi rantaviivaa jopa kolme kilometriä sisämaahan. Mitä tapahtuu, kun kokonaiset alueet muuttuvat asuinkelvottomiksi?

PAKOLAISEN MÄÄRITELMÄ KAPEA

Ilmastopakolaisista puhutaan silloin, kun ilmaston lämpenemisen seuraukset ajavat ihmisiä evakkoon tai pakolaisuuteen. Ilmastoon liittyvä pakolaisuus ei kuitenkaan ole Geneven pakolaissopimuksen mukaista pakolaisuutta.

Pakolaisuus liittyy tyypillisesti vainoon tai sen uhkaan. Henkilö saa pakolaisaseman, kun häntä UHNCR:n määritelmän mukaan vainotaan tai hänellä on perusteltua syytä joutua vainotuksi, hän ei voi kääntyä kotimaansa viranomaisten puoleen saadakseen turvaa eikä hän ei voi liikkua oman maansa sisällä voidakseen olla turvassa.

– Ihminen, jolta tsunami on vienyt talon tai kuivuus tappanut viljan, ei saisi turvapaikkaa, koska häntä ei vainota. Hänen hätänsä voi kuitenkin olla yhtä suuri kuin vainotulla, Arno Tanner sanoo.

Ilmastopakolaistermiä mieluummin Tanner puhuu olosuhdepakolaisista.

– Silloin puhutaan laajemmin eri olosuhteista: Luontoon liittyvistä asioista kuten ilmastosta mutta myös runsaasta ja hillitsemättömästä väestönkasvusta, ruoan korkeasta hinnasta tai ruuan puutteesta, joka voi johtua viljelysmaan vähyydestä.

ONGELMAT NIVOUTUVAT YHTEEN

Monien ennusteiden mukaan nykyinen pakolaisaalto on vasta alkusoittoa tulevasta. Vaikka Syyrian ja Afrikan maiden konflikteihin löydettäisiin ratkaisu, mitä tapahtuu, kun pula vedestä tai ruoasta ajaa ihmiset liikkeelle? Kauhuskenaarioissa kymmenet miljoonat ihmiset joutuvat jättämään kotinsa seuraavien vuosikymmenten aikana. Tosin kokonaismäärää on vaikea arvioida, sillä ilmastonmuutoksen lopullisia vaikutuksia ei vielä tiedetä.

[...]

Arno Tanner pitää nuorisotyöttömyyttä paljon akuutimpana muuttoliikkeen syynä kuin ilmaston muutosta. Kun pellot kuivuvat, perheet muuttavat kaupunkeihin etsimään töitä, mutta suurkaupungit eivät pysty elättämään kaikkia. Suurimmassa osassa Afrikan maita kansantaloudet eivät kasva kuin yhtä vauhdilla kuin syntyvyys.

– Ylikansoittuneissa suurkaupungeissa nuorille ei löydy töitä. Sotajoukkojen on hirvittävän helppo värvätä näitä turhautuneita nuoria joukkoihinsa.

Tämä lisää konflikteja alueella.

– Myös Arabikevään kansannousuissa aktiivisimmat olivat näitä nuoria työttömiä.

Kun kaupungit ylikansoittuvat, ihmiset alkavat pohtia, lähtisikö Sisiliaan ja hakisi Euroopasta, Yhdysvalloista tai rikkaista Arabinmaista turvapaikkaa.

Nykyiset pakolaisvirrat ovat seurausta 20 vuoden takaisesta väestönkasvusta ja tämän hetkisestä nuorisotyöttömyydestä. Jo 20 vuotta sitten asiantuntijat varoittivat siitä.

[...]

– Nälkäpakolaisuus on yksi olosuhdepakolaisuuden muoto. Usein kaikkein pahimmissa tilanteissa olevat eivät kuitenkaan ole niitä, jotka lähtevät ylittämään Välimerta, Arno Tanner toteaa.

Nälkäpakolaisuus on paljon paikallisempaa.

– Ihmisillä, jotka kuihtuvat nälässä ja sairastuvat, ei ole edellytyksiä lähteä pidemmälle. Usein nälkä kulkee käsi kädessä lukutaidottomuuden ja köyhyyden kanssa.

Ylitulevilla on kännykät, tietoa ja perheenkokoamaa rahaa.

– Ne, jotka liikkuvat, eivät välttämättä ole keskiluokkaa eikä heillä välttämättä ole koulutusta, mutta heillä on kuitenkin tietoa ja usko työllistymismahdollisuuksiin.

Aikamerkki 6.2.2017

[MiljonääriPlayboy]

Olosuhdepakolaisuus. 

Sen alamuotoja lienevät sitten mm. "blonditoosanpuute-pakolaisuus", "länsimaisenelintasonpuute-pakolaisuus",  "notkuntapaikanpuute-pakolaisuus" ja "wejustwantourmoney"-pakolaisuus?

Ja sitten siellä vielä puhutaan nuorisotyöttömyydestä ja  "uskosta työllistymismahdollisuuksiin". Oikeita moku-klassikoita taas.

Kysymys tutkijalla: jos ne geelipäät ovat kerran työn perässä, niin A) minkä takia muuttaa alun perinkään suurtyöttömyyden vaivaamaan maahan ja B) minkäs takia ne eivät työllisty edes usean maassa notkuneen sukupolven jälkeen? Kertooko se mahdollisesti tulijoiden motiiveista jotain aivan muuta?

Tutkija voisi samalla kertoa, että mihinkäs kategoriaan esim. alla olevan jutun shoppailijat menevät:

http://www.iltalehti.fi/uutiset/201701232200058460_uu.shtml

Ateenasta perhe jatkoi matkaansa Saksan ja Ruotsin kautta Suomeen. Isän mukaan häntä neuvottiin valehtelemaan viranomaisille kotimaan asioista.

- Neuvottiin kertomaan, että Irakissa tapahtui minua ja perhettäni kohtaan uhkailua, vaikka todellisuudessa kaikki oli hyvin asuinolosuhteissani. Minulla oli hyvä asua Irakissa, isä tunnustaa

[Ari-Lee]

Jos kyse olisi esimerkiksi Islannin tulivuoripakolaisista tai Japanin tsunamipakolaisista mitään ongelmaa ei olisi. Ongelman muodostavat valhepakolaiset, keiden taustalla ei ole muuta motiivia kuin tilan haltuunotto ja omien agendojen, ja niiden samojen ongelmien, joilla pilasivat kotimaansa, levittäminen kaikkialle. Seksuaalinen hätätilapakolaisuus on pilannut kaiken.

[MiljonääriPlayboy]

Jos kyse olisi esimerkiksi Islannin tulivuoripakolaisista tai Japanin tsunamipakolaisista mitään ongelmaa ei olisi. Ongelman muodostavat valhepakolaiset, keiden taustalla ei ole muuta motiivia kuin tilan haltuunotto ja omien agendojen, ja niiden samojen ongelmien, joilla pilasivat kotimaansa, levittäminen kaikkialle. Seksuaalinen hätätilapakolaisuus on pilannut kaiken.

^ Tämä. Yliopistojen tutkijat voisivat pelastaa edes rippeet uskottavuudestaan, jos pystyisivät edes sekunnin puhumaan TOTTA näistä moku-aiheista. Mutta ei. Koko ajan keksitään vaan uusia selityksiä ja uusia luokituksia vanhojen päälle. Koko ajan raivokkaammin ja raivokkaammin kuvaillaan niitä vaatteita, joita keisarilla ei ole päällään.

Ei jatkoon, dosentti Tanner. Jos koulutuksesta ja yliopistoilta leikkaaminen tarkoittaisi tällaisten virkojen lopettamista, niin ei muuta kuin SON MORO, kuten tamperelainen kaiketi sanoisi.

[Roope]

Samasta demarilehdestä:

Maastamuuton syyt moninaistuvat

Maahanmuutto on yhteiskunnallinen ongelma vain, jos olemme jo luopuneet ajatuksesta, että voimme taata työtä, toimeentuloa ja hyvinvointipalveluita kaikille yhteiskunnan jäsenille, myös heikoimmassa asemassa oleville, Kaisa Penny kirjoittaa.

Ihmiset ovat muuttaneet aina, erilaisista syistä, sotien, kuivuuden, tulvien, työn, tai tautien vuoksi. Muuttoliikkeet ovat olleet pieniä tai suuria, välillä kohti Eurooppaa ja toisinaan sieltä poispäin. Maasta- tai maahanmuutto ja muuttoliikkeet ovat myös aina puhuttaneet, suututtaneet tai tuoneet toivoa, toisin sanoen herättäneet tunteita.

[...]

Maailmanhistoriassa on myös hetkiä, jolloin on todettava haluammeko olla historian oikealla vai väärällä puolella. Haluammeko mahdollistaa lukemattomien ihmisten kuoleman katsomalla toisaalle tai hokemalla, ettei asia meille kuulu. Ihmiskunta on toiminut näin lukemattomia kertoja, oli sitten kyse Natsi-Saksasta, Kambodzhasta tai Ruandasta. Arviota siitä onko kyseessä kansanmurha vai ei, on mahdotonta tehdä ulkopuolelta, tai rajat karkuun pyrkiviltä sulkien. Siksi Euroopan valtioiden on nyt ja tulevaisuudessa varmistettava, että emme käsittele vastaavien katastrofien traumoja tulevaisuudessa. Tähän ei pelkkä kansainvälisten sopimusten minimivaatimusten noudattaminen riitä.

Akuutin sotatilan edessä on EU:n tehtävä yhteisiä päätöksiä, jossa pakolaiset pääsevät pakenemaan hätää myös Eurooppaan. Yhteisen politiikan on oltava kestävää, tehokasta ja toimijoiden riittävästi resursoituja, jotta turvapaikkahakemukset voidaan käsitellä nopeasti ja oikeudenmukaisesti jokaisessa Euroopan maassa. Pakolaisia on kohdeltava osana yhteiskuntaa, ihmisinä joiden ihmisarvo on yhtä jakamaton ja oikeudet yhtä todelliset, kuin kenen tahansa muun.  Kriisin helpottaessa on myös paluusta tehtävä helppoa, ja turvallista.

Sulkemalla Euroopan ulkorajat tuomitsemme ihmisiä – miehiä, naisia ja lapsia – kuolemaan Välimereen ja luomme ihmiskauppiaille ja salakuljettajille mittaamattoman arvokkaan kauppapaikan. Sulkemalla lailliset reitit Eurooppaan olemme itseasiassa luoneet tilanteen, jossa turvapaikanhakujärjestelmästä on tullut ainoa maahanmuuton reitti, ja siten vääristäneet koko järjestelmän omilla toimillamme, tehden hädänalaisten asemasta entistä vaikeamman.

[...]

Muuttoliikkeet ovat kautta historian hyödyttäneet kohdemaita taloudellisesti, eikä nykypäivä ole tässä poikkeus. Muuttajat tulevat taitoineen, tietoineen ja kokemuksineen osaksi uuden maan yhteiskuntaa, työvoimaksi ja veronmaksajiksi jota ei ole tarvinnut kasvattaa, kouluttaa ja kustantaa.

Maahanmuutto myös pääsääntöisesti, ja tutkitusti, luo työllisyyttä, eikä lisää työttömyyttä. Mikäli kotouttamisessa epäonnistutaan, esimerkiksi osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen osalta, maahanmuutto voi kuitenkin aiheuttaa kilpailua ja lisätä työttömyyttä matalapalkka-aloilla, mutta se ei ole välttämättömyys, vaan poliittisten valintojen tulosta.

Yksi eurooppalaisia yhteiskuntia voimakkaimmin uhkaavista ilmiöistä on väestön ikääntyminen ja sen mukanaan tuoma kestävyysvaje, palveluiden ja huoltosuhteen heikkeneminen ja yhteiskunnan taloudellisen vakauden rapautuminen. Me tarvitsemme maahanmuuttoa paikkaamaan tätä riskiä. Maahanmuuton lisääminen lyhyellä aikavälillä parantaa huoltosuhdetta ja lisää käytettävissä olevaa, yhteiskuntiimme kasvanutta työvoimareserviä pidemmällä aikavälillä. Maahanmuuttoon positiivisesti suhtautuvan politiikan lyhyen aikavälin (vaalimenestykseen liittyvät) riskit ovat pientä siihen yhteiskunnalliseen junaturmaan verrattuna, jonka maahanmuuttoon negatiivisesti suhtautuva politiikka saa aikaan muutaman vuosikymmenen aikana ikääntymisen riskien realisoituessa.

Muuttoliikkeiden aiheuttamat kulttuuriset yhteentörmäykset ja jännitteet ovat säännöllisesti taloudellisten ongelmien ja pelkojen seurausta. Työttömyyden lisääntyessä, palveluiden heiketessä ja omien tulevaisuuden odotusten murentuessa muuttoliikkeet koetaan uhkana, jota populistien on helppo hyödyntää vastakkainasettelua korostamalla ja pelon ilmapiiriä lietsomalla. Yhteiskunnissa, joissa kotouttaminen ja monikulttuurisuuspolitiikka ovat olleet onnistuneempia, kuten Iso-Britanniassa tai erityisesti Kanadassa, ei ole syntynyt samanlaisia kärjistyneitä tai tulehtuneita tilanteita eri etnisten, tai uskonnollisten ryhmien välille, ei edes taloudellisesti vaikeimpina aikoina.

Maahanmuuttopolitiikan prioriteettina tulisikin olla taloudellisten epäkohtien korjaaminen koko väestölle, taustasta riippumatta. Hyvän työllisyystilanteen vallitessa maahanmuutto ei ole ongelma, johon jaksettaisiin paljon kiinnittää huomiota, mutta taloudellisen kriisiretoriikan aikana se on oiva syntipukki hyvinvointivaltion muille ongelmille. Maahanmuutto on yhteiskunnallinen ongelma vain, jos olemme jo luopuneet ajatuksesta, että voimme taata työtä, toimeentuloa ja hyvinvointipalveluita kaikille yhteiskunnan jäsenille, myös heikoimmassa asemassa oleville.

[...]

Kaisa Penny

Kirjoittaja on toiminut pitkään kansainvälisessä sos.dem.-liikkeessä
ja ollut suuren osan aikuisiästään maahanmuuttaja.
Hän toimii useissa tehtävissä SDP:n järjestökentässä.

Aikamerkki 30.11.2016

[Impi Waara]

Sitä sitten poimittiin rusinat historian pullastakin  Pullaan jäi ne agendaan sopimattomat massavyöryt, joissa vyöryjen kohteeksi joutuneet yhteiskunnat taantuivat ja/tai kaatuivat. On se metkaa, kun hätää kärsivät aina vain ne vyöryvät massat, mutta jalkoihin jääneiden hätä unohtuu...

[Ari-Lee]

Kiitos, Roope, päivän naurut tulivatkin Kaisa Pennyltä. Siinähän olikin kaikki ja mitään ei puuttunut. Ei kerrassaan mitään. Hytkyn ja hekotan. #unelma

Toisaalta nuo Kaisa Pennyt eivät nauratakaan, koska heillä on hyvinvointi ja he ovat hyvissä asemissa. Pieni vähemmistö terrorisoi suurta enemmistöä. Tuskin Kaisa Penny tekee "töitänsä" penneillä tai alle tuhannen euron kuukausi. Oikeisiin töihin hän tuskin on kyennyt koskaan. Eikun, hetkinen, anteeksi. Onhan hän ollut oikeissa töissäkin.

Kaisa Emilia Penny (o.s. Vatanen, s. 1981 Tampere) on suomalainen poliitikko ja entinen sirkustaiteilija, joka toimii nykyään tamperelaisen Sorin Sirkuskoulun apulaisrehtorina ja Euroopan sosiaalidemokraattisen nuorisojärjestön YES:n puheenjohtajana.

Penny lopetti trapetsitaiteilijan uransa jo parikymmenvuotiaana erilaisten vammojen takia, minkä jälkeen hän opiskeli valtio-oppia Helsingin yliopistossa ja kansainvälistä politiikkaa Southamptonin yliopistossa. Penny on toiminut muun muassa Sosialidemokraattisten Opiskelijoiden pääsihteerinä sekä oikeusministeri Leena Luhtasen avustajana vuosina 2006–2007 ja SDP:n puheenjohtajan Jutta Urpilaisen eduskunta-avustajana 2009–2010. Euroopan nuorten sosialistien YES:n puheenjohtajaksi hänet valittiin ensimmäistä kertaa huhtikuussa 2011, sekä uudelleen toiselle kaksivuotiskaudelle maaliskuussa 2013. Sorin Sirkuksen apulaisrehtorina Penny on työskennellyt vuodesta 2013 lähtien. Hän oli SDP:n ehdokkaana vuoden 2014 europarlamenttivaaleissa.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Kaisa_Penny

[Paawo]

Sosiaalidemokratia on työkykyyn alentavasti vaikuttava sairaus.
Taas olen siitä piirun verran varmempi. Alan uskoa että lääkärin toteamille sosiaalidemokraateille tulisi kustantaa eläke alkaen toteamispäivästä, varmasti veronmaksajille parempi vaihtoehto kuin antaa heidän osallistua päätöksentekoon. 

Tässä koko sosiaalidemokratian kantava ajatus, kiitokset taas kerran Kaisa;

Maahanmuuttopolitiikan prioriteettina tulisikin olla taloudellisten epäkohtien korjaaminen koko väestölle, taustasta riippumatta.

Korvaa yltä kursivoimani sana maahanmuutto millä tahansa sanalla ja tajuat mitä demarit tarkoittaa. Ei sellaista paskaa tule demarilla mieleen jota ei kaikkien muidenkin niskaan kuuluisi saavista kaataa. Miettikää hyvät huonot ihmiset ihan oikeasti ketä äänestätte.