Euro-uskovaiset ja bolsevikkien perintö

[mikkojuha]

Naapurimaassamme sosialismilla tehdyn ihmiskokeen pitäisi olla varoittava esimerkki siitä, minkälaista tuhoa syntyy kun hyvintointia yritetään luoda laittamalla talouksien mammona ja osaaminen yhden ajatuksen pakkopaitaan. Lenin ja Stalin loivat terrorin ja nöyrän apurijoukon avulla kaaoksen, jonka jälkiä siivotaan vieläkin.

Uskoko selittää nykyiset euro-ongelmamme? Suomalaiset eurointoilijat ryöstöviljelevät esiintymisissään sanoja "uskon" ja "toivon", kun puhutaan euron tulevaisuudesta; sen sijaan "tiedän" esiintyy vain silloin kun puhutaan kaaoksesta, joka syntyy jos suomalaiset eivät luovu miljardeistaan tuhlarivaltioiden ja niitä rahoittaneiden pankkien hyväksi. Onko eurohurmassa kyse uskonnollisesta ilmiöstä? Vai onko kysymys puhtaasti hyvin suunnitellusta puhalluksesta - rikoksesta? Ainakin Suomessa on tuomittu rikoksesta jos lainaa rahaa, eikä tarkoitus ole maksaa takaisin.

EU:n omat asiantuntijat sekä normaalit kansalaiset käsittivät jo EMU:n alkuvaiheessa, että kehitystasoltaan erilaiset valtiot eivät voi luontevasti toimia samassa valuutassa. Varoituksista huolimatta Kreikka otettiin mukaan ja sen annettiin velkaantua.

Bolsevikit eivät huomioineet orjuuttamiensa kansojen mielipiteitä. Siinä eurokraatit ovat ottaneet oppia mestareiltaan, menetelmät ovat vaan hienostuneemmat. Voimakeinojen sijasta käytetään mm. imartelua, palkitsemista, palkkiovirkoja, taloudellista kiristystä ja tiedotusmafiaa. Kiitokseksi Suomen euro-uskovainen
tärähtäneistö kiusaa ja sortaa median avulla euro-ihanuuden epäilijöitä.

Yhteistä eurokraateilla ja kommunisteilla on myös räikeä valehtelu: lupaukset hyvinvoinnista, rauhasta, vakaudesta ja siitä, että valtioiden ei ole lupa maksaa toistensa tekemiä velkoja, naurattaisivat korniudellaan ellei suru pukkaisi pintaan. Kansan mielipidettä ei kysytty euroon liityttäessä, eikä sitä ole
kysytty EU:n ylimmän johdon paikkoja täytettäessä. Eurokraattien hyväveli-järjestelmä turvaa vakanssien sisäsiittoisen jaon.

Suomalaisilla on edessään surkea tulevaisuus EU:ssa. Neuvostoliitto pysyi pystyssä monta turhaa vuotta "hyväntahtoisten hölmöjen" avulla, kuten Lenin heitä nimitti. Myös Euro-eliitillä on tukenaan hyväntahtoisten pölvästien massa, joka uskoo, että euro-alueen valuvika poistuu seteleistä tehtyjen palomuurien, niskalenkkien ja kieltämisen avulla. Lapsemme ja lapsenlapsemme kaipaavat nyt kuitenkin sellaista vastuullisuutta, mitä hallituspuolueista ei löydy. Hallitus ei kanna vastuuta, vaan vastuullisuus on vaihdettu sokeaan, perusteettomaan uskoon.

[Nikopol]

Bolsevikeilta on myös ajatus että jos (kun) toimintakelvoton ei toimi, syy on sabotaasissa / skeptisissä.

Tätähän "vastuunkanto" tarkoittaa. Pelkkä epäily riittää horjuttamaan markkinoiden "luottamusta", joten eurodisasteriin on syypää hokkuspokkus Soini.

Vrt yksi yhteen maahanmuuton ongelmat ja patenttisyy rasismi.

Sellainen on totalitarismin sielunmaisema. Niskalaukaus parantaisi kerralla maailman, mutta yritetään nyt vielä vähän aikaa valeilla ja pelottelulla.

[Storm501]

Pianpa tämä Eurostoliitto tästä romahtaa, joten viimeisiä vaiheita tässä painajaisessa eletään. Talouskasvun edellytykset on täysin tuhottu, velka ja velkaantumisvauhti jatkaa nousuaan. Väistämätön on siis edessä, kyse on vain ajasta.

Samaan aikaan kun muu maailma porskuttaa ohi, Eurooppa on niin vähäpätöinen, ettei siitä enää paljon tarvitse välittää. Sijoittajat siirtävät rahansa taantuneesta ja epävakaasta Euroopasta parempiin kohteisiin.

Luuletko, että perestroikalla uudistamme koko unionin ja valuutaan, ja saamme eurofiilit näkemään todellisuuden? Ei, koko korttitalon tulee romahtaa, jotta voimme alkaa rakentamaan parempia perustuksia uudelleen.

[mikkojuha]

"""""Luuletko, että perestroikalla uudistamme koko unionin ja valuutaan, ja saamme eurofiilit näkemään todellisuuden? Ei, koko korttitalon tulee romahtaa, jotta voimme alkaa rakentamaan parempia perustuksia uudelleen.""""""""

Perestroikka tuskin olisi pelastanut Neuvostoliittoa hajoamiselta, vaikka sitä olisi ollut riittävästi ja ajoissa. Kansojen väkivaltainen orjuuttaminen oli tehnyt liian syvät haavat. Euron idea on vielä mahdottomampi. Vain utopisti voi kuvitella, että Euro voisi oikeasti toimia. EMU-maat ovat liian erilaisia.

Suomen liittyminen Euroon perustui pitkälti politiikkojemme haihatteluun ja ehkä myös oman edun tavoitteluun. Marko Karttusen väitöskirjasta käy ilmi, että päätöksenteon keskiössä oli oikeastaan neljä henkilöä: SDP:n puheenjohtaja ja pääministeri Paavo Lipponen, kokoomuksen valtionvarainministeri Sauli Niinistö ja Suomen Pankin Matti Vanhala ja Sirkka Hämäläinen.

Merkittävää on, että missään vaiheessa kansalaisten enemmistö ei ollut liittymisen kannalla. Vuonna 1997 lähes 60 prosenttia ihmisistä vastusti liittymistä, kun kannattajia oli reilut 20 prosenttia. Silti Suomea vietiin koko ajan kohti rahaliittoa.
Vuonna 1998 EMUn kannattajien määrä ohitti vastustajien määrän, mutta siltikin jäätiin selkeästi alle 50 prosentin

Vuonna 1997 talousvaliokunnan lausuntoon http://217.71.145.20/TRIPviewer/show.asp?tunniste=TaVL+5/1997&base=erml&palvelin=www.eduskunta.fi&f=WP eriävän mielipiteen esittivät kokoukseen osallistujista vain: Seppo Kääriäinen /kesk  Vuokko Rehn /kesk  Sakari Smeds /skl

Tutkimusten mukaan Suomi olisi pärjännyt jopa paremmin ilman Euroa. Etenkin viime lamasta nousu olisi sujunut paremmin oman valuutan avulla.

EMU:uun liittymistä perusteltiin myös kohtuullisilla 200 miljoonan markan kustannuksilla. Erokustannuksista ei tunnu kellään olevan mitään käsitystä - vähiten eurooppaministeri Alexander Stubbilla. Sen sijaan hän kyselee lukuja opposition edustajilta, vaikka Stubbin käytössä on koko virkamieskunnan viisaus.

[sivullinen.]

Leninin - ja jopa Stalinin - aikoihin Neuvostoliitto eli loistoaikoja. Teollisuus kukoisti, maahan saatiin sähköt, sodassa voitettiin jopa suuri Saksa ja teknologisessa kehityksessä kilpailtiin tasavertaisina amerikan kanssa. Vasta kun byrokraattinen toiminta pääsi valloilleen alkoi kulku kohti kehitysmaata. Bolsevikkien perinnöstä on siis turha puhua. Pitää puhua neuvostobyrokratian perinnöstä.

Siinä virkamies edustaa toimeenpanovaltaa; kun mitään ei tee mitään, ei tee myöskään mitään väärää.

Lakikirja edustaa säädäntövaltaa; kunhan pykälät on oikein aseteltu, niin järkeä ei tarvita -ajattelu.

Virastot edustavat tuomiovaltaa; voit yrittää valittaa päätöksistä, jolloin saat seuraavat vuodet tapella koneistoa vastaan.

"Kansat ovat eri kehitysasteilla, toiset siirtymässä keskiaikaisista oloista porvarillisiin demokratioihin ja toiset siitä proletariseen demokratiaan. Kullekkin kansalle on myönnettävä itsemääräämisoikeus, sillä tämä tie vie eteenpäin työtätekivien itsemääräämistä. Suomen proletariaatin eroamisprosessi porvaristosta tapahtuu huomattavan selvästi, voimakkaasti, syvästi. Suomessa kehitys käy toisia teitä kuin Venäjällä. Jos sanomme, ettei ole mitään Suomen kansaa on sellainen puhe tyhjää hölynpölyä. Emmehän voi tosiasiaa, olevaista kieltää.
-- Lenin

Lenin "antoi" Suomelle itsenäisyyden. Olli Rehn "antoi" sen pois. Ei näillä miehillä ole mitään tekemistä toistensa kanssa. Toinen oli viisas teoreetikko ja toinen on kepulainen maanpetturi. Bolsevismia voidaan käyttää kirosanana kuten natsismia tai vaikka Iivana Julmaa.