Elinvoimaa yhteisöistä ~ sosiaalinen pääoma ja terveys

[Brandöt]

Neurologi, dosentti ja kirjailija Markku T. Hyypän artikkeli kulttuurin ja sosiaalisen pääoman tuottamasta hyvinvoinnista uusimmassa Terveydenhoitaja-lehdessä oli mielenkiintoinen, tässä muutamia makupaloja siitä:

Kulttuurifriikki voi hyvin ja elää kauan

Suomen ruotsinkielisen rannikon väestö ja Japaniin kuuluvan Okinawan saaren väestö ovat poikkeuksellisen terveitä ja pitkäikäisiä. Mikä näitä kahta väestöä yhdistää?

Molemmat em. väestöt ovat etnisiä vähemmistöjä omissa maissaan, mutta niiden terveys, pitkäikäisyys ja eliniän odote ovat maailman huippua. Se on suuri paradoksi, sillä kansojen terveysvertailut ovat varmistaneet pääsäännöksi sen, että vähemmistöt voivat huonommin ja kuolevat nuorempina kuin valtaväestöt. Kiinnostava terveysihme vaatii selvittämistä - etenkin, kun se ilmenee omassa maassamme.

Olen tutkinut suomenruotsalaisten ja okinawalaisten hyvän terveyden ja pitkäikäisyyden syitä 1990-luvulta lähtien. Runsas sosiaalis-kulttuurinen pääoma on ominaista molemmille vähemmistöille. Voiko se edistää heidän hyvinvointia, terveyttä ja pitkäikäisyyttä itsellisesti muista terveyteen vaikuttavista tekijöistä riippumatta?

Perinteitä ja pitkäikäisyyttä

Objektiivisin havainnoin ja tieteellisin tutkimuksin on voitu osoittaa, että sosiaalinen ja kulttuurinen aineeton pääoma liittyvät elinvoimaan, terveyteen ja pitkään elinikään. Mitä enemmän yhteisöissä on sosiaalista ja kulttuurista pääomaa, sitä pidempään ihmiset elävät.

Okinawalla sosiaalinen pääoma ilmenee perinteenä, jolle keskinäisen luottamukseen perustuva vuorovaikutusverkosto, oman kulttuuri-identiteetin säilyttäminen, talkoot ja yhteisöllisyys sekä lapsuudesta asti toimivat luokka- ja osuustoimintakokoukset antavat yhteisöllisen leimansa. Luotettavat ystävät ja itsellinen selviäminen kuuluvat okinawalaisten elämäntapaan. Puolet Okinawan väestöstä toimii vähintään yhdessä yhteisössä tai yhdistyksessä. Vaikka kuvaus on maapallon toiselta puolelta, pääpiirteiltään se sopii ällistyttävän hyvin tuntemaani ja tutkimaani suomenruotsalaiseen elämäntapaan.

Sosiaalinen ja kulttuurinen pääoma

Sosiaalinen pääoma on tapana jakaa kahteen ulottuvuuteen: rakenteelliseen ja kognitiivis-kulttuuriseen. Edellinen tarkoittaa sosiaalista osallistumista, vapaaehtoista kansalaistoimintaa ja yhdistys- ja harrastustoimintaa. Jälkimmäinen tarkoittaa ihmisten keskinäistä eli sosiaalista luottamusta.

[Mitä olemmekaan jo oppineet keskinäisestä luottamuksesta monikulttuurisessa yhteiskunnassa?]

Vuonna 1996 terveystutkijat Ruotsissa osoittivat, että ahkerasti kulttuuria kuluttavista merkitsevästi suurempi osa kuin kulttuuritilaisuuksissa harvoin käyneistä eli "sohvaperunoista" säilyi kahdeksan vuoden aikana hengissä. Muut terveyteen vaikuttavat tekijät eivät selittäneet kulttuurin kuluttamisen hengissä säilyttävää vaikutusta. Mikäli sohvaperunat muuttivat seuraavien viiden vuoden kuluessa tapojaan ja ryhtivät käymään kulttuuritilaisuuksissa, heistä suurempi osa kuin sohvaperunoina pysyneistä säilyi elossa.

Norjassa ja Yhdysvalloissa saatiin samansuuntaisia, kulttuurin kuluttamiselle myönteisiä tuloksia. Suomessa kulttuuria harrastavien tehdastyöläisten kuoleman riski oli kolmanneksen pienempi kuin sohvaperunoiden. Kulttuuriharrastus puolitti itsemurha-, väkivalta- ja tapaturmakuoleman riskin. Tutkimus julkaistiin Työterveyslaitoksen ja brittiläisten yliopistotutkijoiden yhteistyönä vuonna 2009.

Pidän sosiaalisia suhteita kuitenkin olennaisena tekijänä, kun mitataan kulttuurin terveysvaikutuksia. Mielestäni kaikki kulttuurifriikkeys on luonteeltaan sosiaalista, eivätkä pelkästään kulttuuri- ja taide-elämykset selitä vähentynyttä kuoleman riskiä. Tutkimusryhmäni osoitti, että sosiaalisesti osallistuvat ja aktiivisimmin kerhoissa kerhoissa ja yhdistyksissä toimivat sekä kulttuuria harrastavat säilyvät hengissä pitempään kuin passiiviset tai vähemmän harrastavat.

Käytännössä siis näin: Peruskulttuuri -> Me-henki -> Sosiaalinen pääoma -> Terveys = Kansan, kansakunnan, väestön tai ryhmän peruskulttuurissa on (tai ei ole) me-henkisyyttä, josta sosiaalinen pääoma (keskinäiseen luottamukseen perustuva kansalais- ja kulttuuriaktiivisuus) ilmaantuu (eli emergoituu). Sosiaalinen pääoma tuottaa terveyttä ja elinvoimaa. Heikkojen nuolien osoittama vastakkainen vaikutus (terveydestä sosiaaliseen pääomaan jne.) on luonnollisesti olemassa, mutta sen teho on heikompi kuin tämä nuolien osoittama vaikutussuunta.

Kriittisiä huomautuksia

Kriitikot epäilevät sosiaalisen pääoman terveysvaikutuksien johtuvan taloudellisista seikoista. Taloudellinen tilanne ja sosiaalinen asema vaikuttavat eloonjäämiseen, mutta ne eivät selitä sosiaalisen pääoman erillistä vaikutusta. Esimerkiksi Mini-Suomi-terveystutkimuksessa hyvä taloudellinen asema paransi hieman hengissä pysymisen mahdollisuuksia, muttei eliminoinut sosiaalisen pääoman voimakasta myönteistä vaikutusta. Terveys 2000-terveystutkimuksen väestöaineistosta selvitimme erityisesti taloudellisen aseman vaikutusta sosiaalisen pääoman ja hyvän terveyden suhteisiin. Tulokset torjuvat arvelun, että taloudellinen asema selittäisi sosiaalisen pääoman terveysvaikutuksen. Väestötutkimuksemme osoittavat myös, että keskinäinen luottamus on tärkeä elämää ylläpitävä ominaisuus, eikä taloudellinen asema selitä sen vaikutusta.

Sosiaalinen luottamus vahvistaa sosiaalista pääomaa

Miten peruskulttuuri, me-henki, sosiaalinen pääoma ja kulttuuriharrastus muuttuvat terveydeksi? Taustalla on yhteisön elämäntapa eli kulttuuri, joka ohjaa varhaislapsuudesta lähtien yhteisöön kuuluvien havaintomaailman muotoutumista ja tunne-elämän kehittymistä. Varhaislapsuuden kiintymyssuhteiden onnistumisella on tärkein merkitys lapsen luottamuksen kehittymiselle.



Me siis jo tiedämme monikulttuurisuuden vähentävän keskinäistä luottamusta lyhyellä tähtäimellä tietyllä alueella, tiedämme nyt myös miten tärkeää keskinäisen yhteisöllisyyden ja me-hengen ylläpitäminen ja säilyttäminen yksilön hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen kannalta olisi. Me myös tiedämme, ettei maahanmuuttajien eriytyminen omille alueillensa (alueellinen segregaatio) ole hyvää ja toivottavaa kehitystä yleisen aluekehityksen kannalta, ja poliittinen painopiste onkin eri kulttuuritaustoista tulevien kansalaisten sekoittamisessa ja sekoittumisessa keskenään - eli kehitys pois päin alueellisesta segregaatiosta.

Miten nämä kaksi linjaa (se mikä tosiasiassa tuottaa yksilölle hyvinvointia ja poliittinen toimintamalli) voivat olla keskenään näin suuressa ristiriidassa? Eikö meillä yhteiskunnallisella tasolla ymmärretä sitä mikä tuottaa ihmiselle hyvinvointia? 

[Kuvio]

http://pinione.blogspot.com/2010/06/why-people-on-okinawa-dislike-americans.html
Viha elättää pitkään?

[Brandöt]

http://pinione.blogspot.com/2010/06/why-people-on-okinawa-dislike-americans.html
Viha elättää pitkään?

Tai toisin sanoen auttaa pitämään kansakunnan yhtenäisenä ja me-hengen vahvana kansalaisten keskuudessa? Sillä on terveyden kannalta eittämättä suotuisia vaikutuksia (ei ehkä sillä "vihalla" niinkään).

[Siili]

Impivaaralaisuus pidentää ikää?   

[Mansikka]

Ovatko okinawalaiset yhtä koulutettuja kuin suomenruotsalaiset? Korkea koulutustaso tuottaa haltijalleen terveyttä enemmän kuin taloudellinen asema.

[Brandöt]

Lainasin kesälukemiseksi tämän Markku T. Hyypän kirjan: Elinvoimaa yhteisöistä ~ sosiaalinen pääoma ja terveys (aiemmin otsikkoni oli hieman harhaan johtava käsitellen kulttuuriharrastusten vaikutusta ihmisen hyvinvoinnille - tavallaan tästäkin on kysymys, mutta laajemmin ymmärrettynä tämä teema nimenomaan liittyy sosiaalisen pääoman hyvinvointia lisäävälle vaikutukselle, johon aivan olennaisilta osin liittyy yhteinen kulttuuritausta ihmisyhteisöissä).

Muutama nosto esille tästä kirjasta:

"Yhteishengen tunne on ehkä kaikkein tärkein yhteisön ominaisuus. Yhteishenki perustuu yhteiseen historiaan, johon on mahtunut epäonnistumisia ja onnistumisia. Historialla tarkoitetaan tässä yhteistä kulttuuritaustaa, sillä yhdenkään yhteisöön kuuluvan ei tarvitse itse elää kyseistä historiaa, vaan pelkkä tietoisuus yhteisistä kokemuksista riittää. Suomalaiset tuntevat parhaiten "talvisodan hengen", jonka voima yhdisti poliittiset liikkeet laidasta laitaan ja yhtenäisti koko kansan".

"Laajimman määritelmän mukaan sosiaalinen pääoma tarkoittaa yhteiskunnan sosiaalisiin rakenteisiin juurtuneita normeja ja sosiaalisia suhteita, jotka antavat ihmisille mahdollisuuden koordinoida toimintaansa haluttujen tavoitteiden saavuttamiseksi. Laajat määritelmät eivät sido käsitettä kansalaisyhteisöön, jonne se mielestäni kuuluu.

Paljon suppeampi määritelmä on peräisin Putnamilta: hän tarkoittaa sosiaalisella pääomalla kansalaisten keskinäistä luottamusta, normeja ja verkostoja, jotka parantavat yhteiskunnan toimintaa. Putnam tarkasteli sosiaalista pääomaa horisontaalisena verkostona, joka sitoi toimijat (kansalaiset) toisiinsa."

"Sosiaalisten verkostojen tutkimuksia varten sosiaalisen pääoman käsite voidaan vielä jakaa yhteisön suunnasta ilmiötä tarkastelevaan normiperusteiseen ja yksilöiden kannalta tarkastelevaan välineelliseen lajiin. Edellinen tarkoittaa suunnilleen samaa mitä Putnamilainen yhteisöllisyys. Suljetun verkoston idea on kuitenkin peräisin Colemanilta ja tarkoittaa mallia, jossa vuorovaikutusverkosto on suljettu social closure -malliksi. Mitä tiiviimpi yksilöiden ja toimijoiden välinen suhdeverkosto on, sitä enemmän siihen kerääntyy sosiaalista pääomaa, joka puolestaan edistää kaikkien yksilöiden hyvinvointia."

(Itse asiassa Putnamin tutkimustulosten mielenkiintoinen ruodinta jatkuu tässä monta sivullista, en nyt ala kaikkea naputtelemaan ylös..)

"Malmössä tehty laaja väestötutkimus puolestaan vahvisti, että heikko yhteisöllisyys eli vähäinen sosiaalinen osallistuminen liittyi vapaa-ajan liikunnan puutteeseen". (< Malmössä heikkoa yhteisöllisyyttä.. hmm.. mistäköhän tämä voisi kertoa.)

"Vähemmistöillä - etenkin siirtolaisilla - on paljon sopeutumisongelmia. He joutuvat asumaan keskimääräistä huonommin, uuteen kulttuuriin sopeutuminen on henkisesti erittäin ahdistavaa, ja turvattomuus hallitsee tunneskaalaa vuosia".

"Jättäessään kotiseutunsa muuttajat olivat keskimäärin suhteellisen terveitä, joten huono terveys ei aja muuttajia hakeutumaan uusiin elinoloihin, vaan hyvinvoinnin heikkeneminen ja terveyden menetys tapahtuvat vasta muuton kohdemaassa."

"..sanoisin, että sosiaalinen pääoma on samaa kuin yhteisöhenki. Siksi se ei ole yhteisötoimintaa eikä siitä seuraavaa käyttäytymistä vaan niitä edeltävä ja Fukuyaman etsimä piilevä (latentti) ominaisuus". (<- Kiitos tästä.)