Tulisiko maahanmuutossa suosia älykkäitä?

[Joe]

Äänestys on ihmisarvoa halveksiva provokatoorinen täky.

Älykkyystestit ovat kulttuuritaustaisia ja mittaavat usein huonosti varsinkin heikommin menestyviä.

Maahanmuutossa olen luullut olevan kyse humanitäärisistä syistä tulevista eli aidoista pakolaisista jonkin YK-sopimuksen mukainen kiintiö.

Ei kai heitä nyt ruveta testaamaan! Turisteja eli romanisiirtolaisia voisi Helsingin Yliopiston sosiologian laitos testata tutkimusmielessä muutaman väitöskirjan verran.

Muita maahanmuuttajia vastaanottamaan ja arpomaan  valittakoon vaikka Salon kaupunginvaltuusto.

Meillä on nyt työtöntä insinööriä ja ylioppilasta vaikka muille jakaa. Siivotaan ensin omat työttömyyskortistot kuntoon ennenkuin hamutaan haudottaviksi lisää gettokultamunia ja -munijoita.

[Ystävä]

Muotoillaan näin: vaikka älykkyydessä olisikin keskimäärin muutamien pisteiden heitto eri väestöryhmien välillä, niin tämä ei heikennä merkittävästi pärjäämistä työelämässä tai estä sopeutumista yhteiskuntaan. Harvempi ala on älyllisesti niin vaativa, että ahkeruudella, sitoutumisella ja aktiivisella opettelulla siinä ei pärjäisi.
Jostakin Somalian aavikolta länsimaiseen jälkiteolliseen yhteiskuntaan repäisty kouluja käymätön tyyppi ei ehkä saa yhtä korkeita pisteitä kuin tietoyhteiskunnassa koko ikänsä asunut henkilö, mutta mikäli lähtökohdat olisivat samat, niin ero olisi huomattavasti kapeampi.
Olen esimerkiksi opettanut luokkaa, jonka skarpein oppilas oli somalialainen Suomessa syntynyt tyttö.

[Sunt Lacrimae]

Olen esimerkiksi opettanut luokkaa, jonka skarpein oppilas oli somalialainen Suomessa syntynyt tyttö.

Pitää vähän piruilla: eikö tämä ole myös yksittäistapaus, jota ei tule yleistää?

Ei sillä, älykkyystesteissä on tietty elementti kulttuurisidonnaisuutta joka tekee testeistä itsessään sekä niiden käytöstä esimerkiksi kansallisuusvertailussa vähintäänkin kyseenalaista. Esimerkkinä japanilaiset, jotka menestyvät yleisesti ottaen hyvin näissä vertailuissa: korkea keskimääräisälykkyys voi johtua hyvin vaikkapa maan vallitsevasta korkeateknologisuudesta sekä koulutuksen arvostuksesta yhteiskunnassa ja sen asettamista menestymispaineista muiden piirteiden sijaan.

[Jouko]

Totta mooses siirtolaisuudessa pitää suosia työkkykyisiä. Humanitaarinen maahanmuutto on eri asia. Silloin ovat lapset ja naiset etusijalla.

[gml]

Aika hankalaksi voi mennä.

Työperäisten maahanmuuttajien osalta työtehtävään soveltuvuus, osaaminen jne pitäisi mielestäni olla aika pitkälti työnantajan eikä valtion arvioima asia.

Perheenyhdistämisen ja kansainvälisen suojelun osalta taas voi olla aika haastavaa saada aikaiseksi tarpeelliset lakimuutokset, jotta esim jonkun perheen lapsilta voi evätä oleskelu tai pakolaisia voi palauttaa kidutettavaksi sen perusteella, että ovat liian tyhmiä.

[Ystävä]

Olen esimerkiksi opettanut luokkaa, jonka skarpein oppilas oli somalialainen Suomessa syntynyt tyttö.

Pitää vähän piruilla: eikö tämä ole myös yksittäistapaus, jota ei tule yleistää?

Ei sillä, älykkyystesteissä on tietty elementti kulttuurisidonnaisuutta joka tekee testeistä itsessään sekä niiden käytöstä esimerkiksi kansallisuusvertailussa vähintäänkin kyseenalaista. Esimerkkinä japanilaiset, jotka menestyvät yleisesti ottaen hyvin näissä vertailuissa: korkea keskimääräisälykkyys voi johtua hyvin vaikkapa maan vallitsevasta korkeateknologisuudesta sekä koulutuksen arvostuksesta yhteiskunnassa ja sen asettamista menestymispaineista muiden piirteiden sijaan.

Toki on yksittäistapaus, mutta ihan hyvä tuoda mielestäni esille.

Jossakin tarjottiin aasialaisten menestymisen syyksi noissa kuviotesteissä heidän kirjoitusjärjestelmäänsä.
Vanhaa proffaani Kai Hakkaraista pidettiin aikoinaan jonkinlaisena älykkyystutkimuksen guruna ja muistan lukeneeni jonkin hänen kirjoittamansa kirjan, jonka mukaan älykkyys jakautuu useampiin osa-alueisiin(musikaalinen, sosiaalinen, kielellinen jne.) ja että aktiivisella harjoittelulla sitä voidaan kehittää huomattavasti. Mensan testi käsittääkseni mittaa vain tiettyjä älykkyyden osa-alueita.

[vilach]

Yksi juttu vielä. Kuten kaikki varmaan jo tietävätkin, niin meillä ei ole enää paljoa matalan vaatimustason töitä - emme tarvitse sekatyömiehiä. Matalan älykkyyden maahanmuutto aiheuttaisi siis ongelman - mitä töitä he ylipäätään voisivat tehdä? Vai menisikö sossun luukuttamiseksi suoraan?

Tietysti sossun luukuttamiseksi suoraan. Jo nyt Suomessa on satoja tuhansia työttömiä, joille kukaan ei pysty luoda työpaikkoja. Suomessa on ylitarjonta matalan osaamisen ihmisistä, jotka eivät pysty luoda itselleen korkean tuottavuuden työpaikkoja ja pula osaavasta työvoimasta, joka pystyy luomaan uusia työpaikkoja.
Tulevaisuudessa tilanne vain pahenee, koska kehitysmaalaisten määrä vain kasvaa.

[Jaska Pankkaaja]

Maahanmuuttajien sopeutumisongelmat eivät johdu mistään matalammasta älykkyydestä, vaan kulttuurillisista eroista ja koulutuksen määrästä.

Niin esimerkiksi USAn mustat elävät täysin erilaisessa kulttuurissa uskontoineen

Topicciin sanoisin että KYLLÄ mutta älykkäät eivät halua muuttaa Suomeen paitsi huijatakseen pölöjen rahat joten ehkä sittenkin ei. Ei vaiskaan mikäli työvoimaa joskus tarvittaisiin niin älykkäitä kehitysmaalaisia tulisi suosia sen jälkeen kun itäeurooppalaisia ei olisi enää tulossa.

[randomi7]

Älykkyys ei välttämättä tee maahanmuutosta kaikissa tapauksissa hyvää tai pahaa, se voi hyvinkin muuttaa hyvän ja pahan magnitudia/potentiaalia.

Esimerkiksi haluaisitko Suomeen mielummin tyhmiä vallankaappausta suunnittelevia ääri-islamisteja, vai erittäin älykkäitä vallankaappausta suunnittelevia ääri-islamisteja? Kummalla ryhmällä on parempi todennäköisyys tehdä vallankaappaus?

Toiseksi, mikäli hyvätkin maahanmuuttajat olisivat kantaväestöä huomattavasti älykkäämpiä, heistä voisi helposti tulla uusi eliittiryhmä, joka ajaa omiensa etua suomalaisessa valtiossa. Tämä ryhmä voisi sitten esimerkiksi saavuttaa 'monopolin' maahanmuuttojärjestelmässä, mediassa, hallinnossa tai pankkijärjestelmässä. Olisiko tämä toivottavaa?


Tämä nostaa hyvinkin uuden tason maahanmuuttokeskustelussa. Tietysti pisteytyksistä on aina puhuttu. Mutta pitäisikö maahanmuuttajien olla kantaväestöä parempaa/yhtä hyvää/huonompaa tietyillä kentillä?

Mikäli itse olisi pakko valita, ottaisin yhtä hyvät.

On totta jos Suomi ottaisi maahansa vaikkapa 500 000 juutalaista tai 500 000 japanilaista niin ennenpitkää he nousisivat maamme eliittiin ja tulisi isot vastakkain-asettelut heidän ja kantaväestön välillä. Kuitenkin jos Suomi ottaisi maahansa 500 000 somalia jotka ei nousisi maamme eliittiin niin tulisi samanlaisia vastakkain-asetteluja siltikin.

Siksipä kannattaakin ottaa älykkäitä monista eri maista ja kulttuureista niin ei pääse syntymään tälläisiä blokkeja.

Älykkyystestit ehdottomasti pitäisi laittaa testaamaan maahan tulevia pakolaisia, pakolaiset on kuitenkin aiheuttanut rikollisuutta ja häiriökäyttäytymistä joka maassa mihin niitä on otettu joten on ihan oikeutettua yrittää estää vastaavanlaista häiriökäyttäytymistä ja väittäisin jos Suomi testaa vaikka 10 000 Suomeen haluavaa joista otetaan sitten 1000 älykkäintä niin häiriökäyttäytyminen puolittuu.
Varmasti jotkut vihreät humanistit tulee huutamaan että onpas rasistista: mutta myös pakolaisasioissa pitää ajatella suomen kansan etua.

[Sunt Lacrimae]

Olen esimerkiksi opettanut luokkaa, jonka skarpein oppilas oli somalialainen Suomessa syntynyt tyttö.

Pitää vähän piruilla: eikö tämä ole myös yksittäistapaus, jota ei tule yleistää?

Ei sillä, älykkyystesteissä on tietty elementti kulttuurisidonnaisuutta joka tekee testeistä itsessään sekä niiden käytöstä esimerkiksi kansallisuusvertailussa vähintäänkin kyseenalaista. Esimerkkinä japanilaiset, jotka menestyvät yleisesti ottaen hyvin näissä vertailuissa: korkea keskimääräisälykkyys voi johtua hyvin vaikkapa maan vallitsevasta korkeateknologisuudesta sekä koulutuksen arvostuksesta yhteiskunnassa ja sen asettamista menestymispaineista muiden piirteiden sijaan.

Toki on yksittäistapaus, mutta ihan hyvä tuoda mielestäni esille.

Jossakin tarjottiin aasialaisten menestymisen syyksi noissa kuviotesteissä heidän kirjoitusjärjestelmäänsä.

Muistan kuulleeni vastaavan teorian, jutun ideana taisi olla teoria, jonka mukaan tuo kirjoitusjärjestelmän monimutkaisuus graafisine kuvioineen helpottaisi visuaaliseen päättelyyn perustuvien testien selvittämistä. En ole aiheen edes näennäinen asiantuntija, mutta maalaisjärjellä ajateltuna kuulostaa järkiperäiseltä.

[Ystävä]

Maahanmuuttajien sopeutumisongelmat eivät johdu mistään matalammasta älykkyydestä, vaan kulttuurillisista eroista ja koulutuksen määrästä.

Niin esimerkiksi USAn mustat elävät täysin erilaisessa kulttuurissa uskontoineen

Uskonto niillä on suurimmaksi osaksi sama kuin valkoisilla, mutta afroamerikkalainen kulttuuri eroaa huomattavasti valkoisten keskiluokkaisesta kulttuurista. Merkittävä osa amerikkalaisista mustista on alaluokkaisia; yksinhuoltajien määrä on tolkuton ja mustista miehistä muistaakseni joka kymmenes on istunut vankilassa. Rap- ja ghettokulttuuri ei kannusta opiskeluun tai työntekoon ja se yksinkertaisesti on tyhmentävää. Joku oli joskus linkannut tänne jonkin puolalaistaustaisen(?) opettajan blogin, jossa käytiin läpi sitä, millaista on opettaa alaluokkaisia mustia. Oppilailla itsellään oli vähänkin haastavampiin tehtäviin seuraavanlainen asenne: I can't do this, I black. Vanhempia ei kiinnostanut lasten koulunkäynti tippaakaan ja oppilaat olivat koko ajan hakeutumassa tappeluihin pienenkin tekosyyn varjolla(valkoisia vain tyydyttiin pelottelemaan, mutta kunnon nyrkkitappelut käytiin mustien välillä), tytöt keikuttivat lantiota poikien iloksi aina tilanteen tullen jonkun räpätessä jotain rivouksia tyyliin She shake that ooh, she suck that ooh, oppilaiden käyttämä slangi oli kirjakieleen nähden niin erilaista, että oikeinkirjoitus oli täysin hakusessa jne jne. Kiinnostavaa tuossa blogissa oli myös se, että mustat itse puhuvat koko ajan roduista, valkoisten oppilaiden vältellessä aihetta. Vaaleasta ihosta oltiin ylpeitä, mutta siitä myös huomauteltiin. Blogin kirjoittaja oli pyytänyt jotakuta viemään jonkin tavaran toiseen luokkaan ja valinnut mulattioppilaan tähän tehtävään, niin mustat oppilaat riemastuivat: He pick da half-breed! He half-breed!

En tiedä onko The Bell Curven kirjoittajat vertailleet alaluokkaisia valkoisia alaluokkaisten mustien kanssa keskenään, mutta silloin erot tuskin näkyvät niin suurina kuin koko populaatioita vertailtaessa.

[vilach]

mustista miehistä muistaakseni joka kymmenes on istunut vankilassa.

Mistä sait nämä tiedot?
Tietääkö joku tarkat tiedot?

[Jack]

Kulttuurin merkitys koulumenestyksen eroja arvioitaessa on vähäisin, kun oppilaat ovat samasta kulttuurista.

Jos hyvämaineisiin eurooppalaisiin perheisiin (lääkäreitä, tuomareita, virkamiehiä jne.) adoptoidaan lapsia Aasiasta ja Afrikasta, ja vertaillaan lasten koulumenestystä, tällöin perhetaustan ei pitäisi olla merkittävä tekijä siinä, miten lapset pärjäävät koulussa ja opiskelussa ja ammattiuralla.

Jos geneettisillä tekijöillä ei ole merkitystä, afrikkalaistausten ja aasialaistaustaisten adoptoitujen lasten välillä ei pitäisi olla eroja koulumenestyksessä. Kummastakin ryhmästä pitäisi yhtä suuren osan päätyä huipputehtäviin tekniikan ja tieteen talouselämän eri alueilla. Kummassakin ryhmässä pitäisi olla suunnilleen saman verran huonosti menestyviä ja eri tyyppisiin rikoksiin (varkaudet, pahoinpitelyt, raiskaukset jne.) syyllistyviä. Kummastakin ryhmästä pitäisi tulla suunnilleen saman verran taiteilijoita ja muita kulttuurin harrastajia.

Itse asiassa tuollainen koe on parhaillaan meneillään, koska lapsia adoptoidaan jo eri puolilta maailmaa. Se, miten adoptoidut lapset yleisesti ottaen ovat menestyneet opiskelussaan ja elämässään, tiedetään myös jo.

Tiettyjen etnisten ryhmien huonompaa koulumenestystä on selitetty kotitaustalla. Selitys pitää varmasti jossakin määrin paikkansa, koska onhan etnisesti yhtenäisessä Suomessakin todettu, että akateemisesti koulutettujen perheiden lapset päätyvät todennäköisemmin yliopistoihin kun "duunariperheiden" tai "työttömyysperheiden" lapset. Rotu ei siis ratkaise, koska menestyvä toimitusjohtaja ja juopotteleva luuseri kuuluvat samaan rotuun.

Kotitausta ei kuitenkaan selitä sitä, miksi etnisten ryhmien välillä yleensä alun alkaen  on eroa kotitaustassa, ja miksi kotitaustassa ei joidenkin etnisten ryhmien sisällä tunnu tapahtuvan edistymistä - kun taas joidenkin toisten etnisten ryhmien sisällä sitä tapahtuu, ja nämä ryhmät nousevat vähitellen yhteiskunnallisella arvoasteikolla toisten pysyessä aina pohjalla.

[Ystävä]

mustista miehistä muistaakseni joka kymmenes on istunut vankilassa.

Mistä sait nämä tiedot?
Tietääkö joku tarkat tiedot?

About 10.4% of the entire African-American male population in the United States aged 25 to 29 was incarcerated, by far the largest racial or ethnic group—by comparison, 2.4% of Hispanic men and 1.2% of white men in that same age group were incarcerated. According to a report by the Justice Policy Institute in 2002, the number of black men in prison has grown to five times the rate it was twenty years ago. Today, more African-American men are in jail than in college. In 2000 there were 791,600 black men in prison and 603,032 enrolled in college. In 1980, there were 143,000 black men in prison and 463,700 enrolled in college.

http://www.infoplease.com/ipa/A0881455.html

[vilach]

About 10.4% of the entire African-American male population in the United States aged 25 to 29 was incarcerated

Tämä on siis 25-29 vuoden ikäryhmässä?
Onko 10.4% 25-29 vuotiaista istunut tässä iässä, milloin tahansa elämässä vai istuu tällä hetkellä?

[K.K.]

Kulttuurin merkitys koulumenestyksen eroja arvioitaessa on vähäisin, kun oppilaat ovat samasta kulttuurista...]


[...Tiettyjen etnisten ryhmien huonompaa koulumenestystä on selitetty kotitaustalla. Selitys pitää varmasti jossakin määrin paikkansa, koska onhan etnisesti yhtenäisessä Suomessakin todettu, että akateemisesti koulutettujen perheiden lapset päätyvät todennäköisemmin yliopistoihin kun "duunariperheiden" tai "työttömyysperheiden" lapset. Rotu ei siis ratkaise, koska menestyvä toimitusjohtaja ja juopotteleva luuseri kuuluvat samaan rotuun.

Kotitausta ei kuitenkaan selitä sitä, miksi etnisten ryhmien välillä yleensä alun alkaen  on eroa kotitaustassa, ja miksi kotitaustassa ei joidenkin etnisten ryhmien sisällä tunnu tapahtuvan edistymistä - kun taas joidenkin toisten etnisten ryhmien sisällä sitä tapahtuu, ja nämä ryhmät nousevat vähitellen yhteiskunnallisella arvoasteikolla toisten pysyessä aina pohjalla.

Aiheeseen liittyen:


[...Hollantilainen sosiologian professori Jaap Dronkers on tutkinut etnisen monimuotoisuuden vaikutusta oppimiseen. Hän vertasi 15-vuotiaiden kielellisiä, matemaattisia ja fysiikan taitoja 15 länsi-maassa.

Etnisesti rikkaassa koulussa lasten aika menee mm. kulttuuriristiriitojen ratkomiseen. Tämä aika on puolestaan poissa oppimiselta.

Toinen tutkimuksen merkittävä havainto oli islamilaistaustaisten alisuoriutuminen. Asia ei ole perusteltavissa sosioekonoomisella taustalla tai koulujärjestelmällä tai syrjinnällä tai maahanmuutto taustalla. Ainoaksi selittäväksi tekijäksi jää uskonto.

Donkersin mukaan sääntöön löytyy myös positiivinen poikkeus, nimittäin kiinalaiset, etelä-korealaiset ja intialaiset...]
http://hommaforum.org/index.php/topic,30247.0.html


Uskonto on osa kulttuuria ja usein kulttuurin perusta.

[Mangustin]

Jossakin tarjottiin aasialaisten menestymisen syyksi noissa kuviotesteissä heidän kirjoitusjärjestelmäänsä.

Vanhaa proffaani Kai Hakkaraista pidettiin aikoinaan jonkinlaisena älykkyystutkimuksen guruna ja muistan lukeneeni jonkin hänen kirjoittamansa kirjan, jonka mukaan älykkyys jakautuu useampiin osa-alueisiin(musikaalinen, sosiaalinen, kielellinen jne.) ja että aktiivisella harjoittelulla sitä voidaan kehittää huomattavasti. Mensan testi käsittääkseni mittaa vain tiettyjä älykkyyden osa-alueita.

Korealaisilla on foneettinen kirjoitusjärjestelmä, mutta he ovat yhtä fiksuja kuin hanzeja piirtelevät naapurinsa. Adoptoidut, valkoisissa perheissä kasvaneet aasialaislapset pärjäävät paremmin kuin samassa perheessä kasvaneet sisaruksensa.

Kirjoitusjärjestelmän olemassaolo ylipäänsä on toki voinut muokata tiettyjä kulttuureja suosimaan älykkyytä, muistia ja pitkäjänteisyyttä. Itse uskon, että yhteiskunnan tulevaisuuden määrää sen parinvalintakulttuuri. Esimerkkinä Jane Austen-laskelmointi, Viulunsoittaja katolla-matchmaking, Punaisen Kamarin Uni -parin yhteiset runo- ja kalligrafiahetket verrattuna nykyajan rappioon, Snoop Doggin Candyshop et al. 

Vastasin kyllä, koska demografia on kaiken perusta. Maahanmuutto voi olla ihan oikeaa rikastumista, jos vain asetamme sille tiukat kriteerit. Seulonta toimii myös sinänsä houkutustekijänä hyville maahantulijoille, ja vaikuttaa yhteiskuntarauhaan & talouteen positiivisesti -> fiksut mamut jäävät, perustavat perheitä ja integroituvat.

[nuivanniemi]

Korealaisilla on foneettinen kirjoitusjärjestelmä, mutta he ovat yhtä fiksuja kuin hanzeja piirtelevät naapurinsa. Adoptoidut, valkoisissa perheissä kasvaneet aasialaislapset pärjäävät paremmin kuin samassa perheessä kasvaneet sisaruksensa.

Kirjoitusjärjestelmän olemassaolo ylipäänsä on toki voinut muokata tiettyjä kulttuureja suosimaan älykkyytä, muistia ja pitkäjänteisyyttä. Itse uskon, että yhteiskunnan tulevaisuuden määrää sen parinvalintakulttuuri. Esimerkkinä Jane Austen-laskelmointi, Viulunsoittaja katolla-matchmaking, Punaisen Kamarin Uni -parin yhteiset runo- ja kalligrafiahetket verrattuna nykyajan rappioon, Snoop Doggin Candyshop et al. 

Vastasin kyllä, koska demografia on kaiken perusta. Maahanmuutto voi olla ihan oikeaa rikastumista, jos vain asetamme sille tiukat kriteerit. Seulonta toimii myös sinänsä houkutustekijänä hyville maahantulijoille, ja vaikuttaa yhteiskuntarauhaan & talouteen positiivisesti -> fiksut mamut jäävät, perustavat perheitä ja integroituvat.

Fiksujen maahanmuutosta ottaisin ensimmäisenä esimerkkinä hugenottien maahanmuuton Belgiasta ja Ranskasta Suomeen. Tarkemmin ottaen Etelä-Pohjanmaalle. Vielä nykyisinkin Etelä-Pohjanmaalta tulee suhteettoman paljon yritysjohtajia.

Toinen esimerkki, germaanien maahanmuutto Suomen rannikoille vuosisatojen kuluessa. Saksalaisperäinen väestö vaikutti myönteisesti rannikkoseuduilla. Nämä vaihtoivat saksan kielen ruotsiin ja sulautuivat osaksi suomenruotsalaisia.

Kolmas esimerkki, Itä-Euroopan ja Keski-Euroopan juutalaisten maahanmuutto Suomeen. Kun Keski-Euroopassa on ollut kautta historian juutalaisvainoja, niin juutalaiset ovat paenneet Pohjoismaihin, joissa heidän on annettu elää rauhassa. Vähitellen he sulautuivat kantaväestöön ja vaihtoivat nimensä suomalaisiksi tai suomenruotsalaisiksi.

Neljäs esimerkki, Siperian väestön maahanmuutto Itä-Suomeen. Suomen koko miesväestöstä 60 % kuuluu Siperiasta tulleeseen "Niilon klaaniin" eli N-geeniryhmään, jonka alkuperä on ilmeisesti jossakin Mongolian seutuvilla. Vain ankariin Siperian oloihin jalostunut N-genetiikan omaava miesväestö on pärjännyt Itä-Suomen olosuhteissa, pystyen näin elättämään perheensä. Länsi-Suomen lauhoilla rannikkoseuduilla taasen ovat pärjänneet myös germaanis-skandinaavisen geeniperimän omaavat miehetkin.

Kiintoisana yksityiskohtana muuten, että Suomen naisväestö on länsieurooppalaista alkuperää. Eli tästä voitaisiin päätellä, että historiallisina aikoina perheiden selviytyminen olisi riippunut nimenomaan miesväestön kyvyistä ja taidoista, ja naiset olisivat pärjänneet siinä ikään kuin kaupantekijäisinä.

( Linkki: http://kurrinsuku.net/7 )

Kaikkia näitä menestystarinoita yhdistää se, että tänne tullut väestö on ollut erityisen lahjakasta ja yritteliästä, ja tullut 'fiksujen ihmisten maista' Itämeren ympäristöstä tai ankarien olosuhteiden Siperiasta. Ensinnäkin on pitänyt selviytyä matkasta tänne Suomeen ja vielä keksiä, että kuinka aikoo elättää itsensä täällä, kun ei ole ollut sossuja tai hyysäreitä. Tämä luonnonvalinta on ollut tehokas siivilöijä, jyvät akanoista.

Itse uskon, että yhteiskunnan tulevaisuuden määrää sen parinvalintakulttuuri.

Tähän kommentoisin sen verran, että perinteisesti valkoisissa kristityissä maissa on ollut hyvinkin tarkkaa se, että kuka saa mennä kenenkin kanssa avioon ja perustaa perheen. On oltu tarkkoja siitä, että pariskuntien molempien osapuolten on oltava kristittyjä ja saman rodun edustajia. 1960-luvun vapaamielinen edistysaate romutti tämän käytännön, ja nykyisin sitä harjoitetaankin lähinnä uskonnollisten lahkojen piirissä.

Yhdysvaltojen etelävaltioissa oltiin aikoinaan tarkkoja siitä, että valkoisten ja mustien tuli pysytellä omissa ympyröissään, koska pelättiin, että lisääntyvä kanssakäyminen johtaisi väistämättä myös rotujenvälisiin seurustelusuhteisiin, avioliittoihin ja sekarotuisiin lapsiin. Tätä pidettiin uhkana valkoisen väestön olemassaololle. Ainoaksi keinoksi säilyttää valkoisen väestön puhtaus nähtiin tämä rotuerottelu. Australiassa ja Uudessa-Seelannissa sallittiin vain valkoisen rodun maahanmuutto aina tuonne 1960-luvulle saakka. Eli kyllä näistä asioista on oltu tarkkoja ennen vanhaan.

[Lunoir]

Vastasin kyllä. Puolestani ainakin jokainen, joka haluaa saada Suomen kansalaisuuden voisi MYÖS ÄO-testata. Kaikkien maahan tulevien testaaminen on kaikin puolin käytännössä absurdi idea, kun on esimerkiksi näitä humanitäärisistä syistä tulleita, ja heitähän on eettisesti arvelluttavaa testata (sen puoleen mielestäni koko pakolaishärdellin voisi lakkauttaa kokonaan).

Mä en niin millään tajua tuota väitettä että ei pitäisi koska älykkyydellä ei ole väliä sillä kouluttautumisessa ja muussa pärjäämisessä vaikuttavat ahkeruus, oppimiskyky, sinnikyys ja mukautumiskyvykkyys. Tai vielä parempaa: tulijan kotimaan kulttuuri. Jos sinnikkyyttä ja mukautumiskykyä voisi jotenkin testata, niin ne korreloisivat hyvin voimakkaasti älykkyysosamäärän kanssa. Älykkyystestit nimenomaan mittaavat oppimiskykyä ja tiedonsovellusta. Kulttuuri taas ei ole mikään taivaista pudonnut monoliitti vaan jonkinlainen keskiarvo ja kompromissi jonkin ihmisyhteisön yksilöiden arvoista ja etiketeistä. Kulttuuri on ihmiset, ja hupsistakeikkaa mehän voidaan nytkin vaivatta huomata selkeitä trendejä eli älykkyysosamäärävyöhykkeiden ja kulttuurien välillä! Sama vähän selkeämmin: paskat ihmiset synnyttävät paskoja kulttuureita ja yhteiskuntia.

[Avantgarde]

Maahanmuuttajien sopeutumisongelmat eivät johdu mistään matalammasta älykkyydestä, vaan kulttuurillisista eroista ja koulutuksen määrästä.

Niin esimerkiksi USAn mustat elävät täysin erilaisessa kulttuurissa uskontoineen

Uskonto niillä on suurimmaksi osaksi sama kuin valkoisilla, mutta afroamerikkalainen kulttuuri eroaa huomattavasti valkoisten keskiluokkaisesta kulttuurista. Merkittävä osa amerikkalaisista mustista on alaluokkaisia; yksinhuoltajien määrä on tolkuton ja mustista miehistä muistaakseni joka kymmenes on istunut vankilassa. Rap- ja ghettokulttuuri ei kannusta opiskeluun tai työntekoon ja se yksinkertaisesti on tyhmentävää. Joku oli joskus linkannut tänne jonkin puolalaistaustaisen(?) opettajan blogin, jossa käytiin läpi sitä, millaista on opettaa alaluokkaisia mustia. Oppilailla itsellään oli vähänkin haastavampiin tehtäviin seuraavanlainen asenne: I can't do this, I black. Vanhempia ei kiinnostanut lasten koulunkäynti tippaakaan ja oppilaat olivat koko ajan hakeutumassa tappeluihin pienenkin tekosyyn varjolla(valkoisia vain tyydyttiin pelottelemaan, mutta kunnon nyrkkitappelut käytiin mustien välillä), tytöt keikuttivat lantiota poikien iloksi aina tilanteen tullen jonkun räpätessä jotain rivouksia tyyliin She shake that ooh, she suck that ooh, oppilaiden käyttämä slangi oli kirjakieleen nähden niin erilaista, että oikeinkirjoitus oli täysin hakusessa jne jne. Kiinnostavaa tuossa blogissa oli myös se, että mustat itse puhuvat koko ajan roduista, valkoisten oppilaiden vältellessä aihetta. Vaaleasta ihosta oltiin ylpeitä, mutta siitä myös huomauteltiin. Blogin kirjoittaja oli pyytänyt jotakuta viemään jonkin tavaran toiseen luokkaan ja valinnut mulattioppilaan tähän tehtävään, niin mustat oppilaat riemastuivat: He pick da half-breed! He half-breed!

En tiedä onko The Bell Curven kirjoittajat vertailleet alaluokkaisia valkoisia alaluokkaisten mustien kanssa keskenään, mutta silloin erot tuskin näkyvät niin suurina kuin koko populaatioita vertailtaessa.

Tuossa on sekin, että amerikkalaisilla mustilla on ristiriitaista suhtautumista alaluokan ghettokulttuuriin. Amerikk. mustille (yleistys) on tärkeää mustuuden kulttuuri ja se on semmoinen soppa, kun eivät monetkaan tiedä juuriaan (orjuus) niin ollaan kehitetty yhteinen ns. mustuuden kulttuuri. "Proud to be black jne."
Ghettokulttuurin huonoja ilmiöitä vastustavat ja niistä irti haluavat mustat (ja näitä on alauokasta ylempään) eivät hylkää *kaikkea mikä liittyy ns. ghettokulttuuriin eivätkä hylkää niiden väkeä, koska lojaalius ja koska siinä on juurensa osin noidankehissä joilla amerikk.mustat alkujaan köyhtyivät ja joutuivat kierteisiin.
Ghettokulttuurin mustuuden *yleisempään kulttuurin liittyvät piirteet ovat esim. musiikissa ja huumorissa - se yhteinen perusta ikään kuin voi löytyä mutta siinä missä esimerkiksi keskiluokkainen musta ei kannata klubi/gangsta-rappia (poikkeuksen kokemukseni mukaan muodostaa ainakin Tupac, koska tällä erityiskykyjä lyyrisesti + muutakin sanomaa kuin gangstaus), hän ei todellakaan mene hylkäämään hip hopin mustia juuria (ja silloin kun vielä oli sanomaa hip hopissa) jonakin jota haukkuisi huonoksi.

Nykypäivän rappia tuntuvat halveksuvan, ei ole kunnollista kuten ennen. Mustien naisten pepunheilunta on kyseenalaistettu tuntemieni mustien naisten keskusteluissa, ovat aika lailla osa tuohduksissa siitä, miksi pitää mennä halventamaan itseään ja mustaa naista näin. Halutaan fiksumpaa.

Haluavat fiksumpaa myös muutoin (yleistys). On yleinen huoli siitä, miten ratkaista koulutukseen/köyhyyteen jne liittyviä asioita. Kritisoivat myös omiaan. Esimerkiksi alaluokan mustia miehiä vaaditaan ryhdistäytymään ja ottamaan vastuuta; vankiloissa heitä tosiaan on liian paljon, ovat todenneet - vankiloista käsin ei perhettä hoidetta eikä anneta ok esikuvaa. Noidankehien katkaisu...

Mustan kulttuurinsa kanssa ovat kyllä sitten hmm... vähän "liiallisia", mitä olen huomannut. Eivät ole vapautuneet sen kahleista, jos näin voi sanoa. Liian valkoiseksi muuttunut musta on melkein luopio, jolloin on parasta että sellainen tajuaa jotenkin korostaa ns. juuriaan, siihen riittää mustan musiikkimaun näyttäminen ja se että sanoo Malcolm X:n olleen fiksu mies aikanaan (kuten olikin).

Koska juuret ovat heille tärkeitä, käsittävät myös muiden juurien tärkeyden, kunnioittavat. Tosin ovat itse enemmän rasistisia juurikin valkoisia kohtaan, koska historain painolasti ja koska yleistys rasistisista kokemuksista.

Yksiä fiksuimpia keskusteluita olen käynyt alaluokkaan kuuluvan mustan miehen kanssa, toisaalta yhden toisen kanssa myös typerintä keskustelua. Fiksuus joko on tai se ei ole, luokista viis.

[gloaming]

Ne, joilla on realistiset mahdollisuudet integroitua (koulutus, kielitaitoa, omaisuutta, työkokemusta), saavat suosituimmuusaseman; He ovat arvokkaampia. Muut jatkavat kehitysmaaelämää Paskastaniansa kehitysmaaolosuhteissa kehitysmaaelinajanodotteensa ajan.

[MikkoAP]

Vastasin myöntävästi. Älykkyyden tulisi olla kriteeri, mutta eihän kukaan ole väittänyt, että sen tulisi olla ainoa kriteeri? Onhan jo sekin, ettei ihan jokaista rajan yli haluavaa päästetä sisään ja hänelle anneta kansallisuutta, sitä hirmuisenkarmeankammottavaa syrjintää.

[K.K.]

Vanhassa ketjussa: "Joistakin kulttuureista tulevien ihmisten maahanmuuttoa Suomeen tulisi rajoittaa",päästiin kai jonkinasteiseen konsensukseen siitä,että vastikkeettoman rahan jakaminen karsisi tehokkaasti kaikkien ei toivottujen ryhmien maahanmuuttoa.

http://hommaforum.org/index.php/topic,62424.msg841845.html#msg841845

[...minusta sopivuus asumiseen suomalaisessa yhteiskunnassa mitataan kahdella mittarilla:
- henkilö työskentelee ja elättää itsensä, eikä ajaudu verovaroilla elätettäväksi
- henkilö noudattaa Suomen lakeja

Näiden kriteereiden täyttämiseksi ei tarvita mitään selvityksiä, tutkimuksia ja verovaroilla palkattuja byrokraatteja. Se malli minkä minä esitin riittää: Rahan jakaminen tulijoille lopetetaan, jolloin tänne valikoituu automaattisesti itsensä elättämään pyrkiviä, työtätekeviä ihmisiä. Ja rikollisille mononkuva persauksiin. Ja se parakkimajoitus & ruoka takaa vielä senkin, että jos nyt oikeasti jollakin on humanitäärinen hätä, niin tänne saa tulla sitä hätää pakoon (mutta se ei poista velvoitetta elättää itsensä ja noudattaa lakeja).

Helpoista asioista ei tarvitse tehdä vaikeita.

[Avantgarde]

No ei. Kun on tarpeeksi älykäs, älyää käyttää hyväkseen kaikkia systeemejä mahdollisimman suvereenisti. (vitsi, vitsi, puolittain totta)

Pointti vain siinä, ettei älykkyys kulje moraalin kanssa samoja ratoja. Olennaisimpia kriiterejä (vissiin jo mainittu) sopeutuvuus, jota arvioida asenteen, reaalivalmiuksien ja sen sellaisten puitteissa.

[Joe]

Kulttuurin merkitys koulumenestyksen eroja arvioitaessa on vähäisin, kun oppilaat ovat samasta kulttuurista...]


[...Tiettyjen etnisten ryhmien huonompaa koulumenestystä on selitetty kotitaustalla. Selitys pitää varmasti jossakin määrin paikkansa, koska onhan etnisesti yhtenäisessä Suomessakin todettu, että akateemisesti koulutettujen perheiden lapset päätyvät todennäköisemmin yliopistoihin kun "duunariperheiden" tai "työttömyysperheiden" lapset. Rotu ei siis ratkaise, koska menestyvä toimitusjohtaja ja juopotteleva luuseri kuuluvat samaan rotuun.

Kotitausta ei kuitenkaan selitä sitä, miksi etnisten ryhmien välillä yleensä alun alkaen  on eroa kotitaustassa, ja miksi kotitaustassa ei joidenkin etnisten ryhmien sisällä tunnu tapahtuvan edistymistä - kun taas joidenkin toisten etnisten ryhmien sisällä sitä tapahtuu, ja nämä ryhmät nousevat vähitellen yhteiskunnallisella arvoasteikolla toisten pysyessä aina pohjalla.

Aiheeseen liittyen:


[...Hollantilainen sosiologian professori Jaap Dronkers on tutkinut etnisen monimuotoisuuden vaikutusta oppimiseen. Hän vertasi 15-vuotiaiden kielellisiä, matemaattisia ja fysiikan taitoja 15 länsi-maassa.

Etnisesti rikkaassa koulussa lasten aika menee mm. kulttuuriristiriitojen ratkomiseen. Tämä aika on puolestaan poissa oppimiselta.

Toinen tutkimuksen merkittävä havainto oli islamilaistaustaisten alisuoriutuminen. Asia ei ole perusteltavissa sosioekonoomisella taustalla tai koulujärjestelmällä tai syrjinnällä tai maahanmuutto taustalla. Ainoaksi selittäväksi tekijäksi jää uskonto.

Donkersin mukaan sääntöön löytyy myös positiivinen poikkeus, nimittäin kiinalaiset, etelä-korealaiset ja intialaiset...]
http://hommaforum.org/index.php/topic,30247.0.html


Uskonto on osa kulttuuria ja usein kulttuurin perusta.

Sopisi lukea alan perusteos:

Protestanttinen etiikka ja kapitalismin henki on Max Weberin vuonna 1905 julkaistu teos, jossa hän kuvaa, kuinka kapitalismi kehittyi Pohjois-Euroopassa, kun protestanttinen (erityisesti kalvinistinen) etiikka vaikutti suuren määrän ihmisiä tekemään töitä maallisessa maailmassa; käytännössä tämä tarkoitti omien yritysten kehittämistä, kaupantekoa ja varallisuuden keräämistä investointitarkoituksissa. Weberin mukaan protestanttinen työetiikka oli tärkeä voima sen suunnittelemattoman ja koordinoimattoman joukkotoiminnan takana, joka vaikutti kapitalismin kehitykseen.

Että miettii vaan luterilaisen kansankirkon roolia Suomen työmoraalissa ja myös puolustustahdossa.

Älykkyyden mittaaminen mamuilta herättäisi varmaan yhtä suuren älämölön ja maaiman huomion kuin olisi tapahtunut Haaviston ja parturin presidenttipari tanssimassa linnan juhlissa härkäparina...

Älkää enää näitä kauhunäkyjä tarjotko ainakaan sunnuntaisin.

[K.K.]

[...Sopisi lukea alan perusteos:

Protestanttinen etiikka ja kapitalismin henki on Max Weberin vuonna 1905 julkaistu teos, jossa hän kuvaa, kuinka kapitalismi kehittyi Pohjois-Euroopassa, kun protestanttinen (erityisesti kalvinistinen) etiikka vaikutti suuren määrän ihmisiä tekemään töitä maallisessa maailmassa; käytännössä tämä tarkoitti omien yritysten kehittämistä, kaupantekoa ja varallisuuden keräämistä investointitarkoituksissa. Weberin mukaan protestanttinen työetiikka oli tärkeä voima sen suunnittelemattoman ja koordinoimattoman joukkotoiminnan takana, joka vaikutti kapitalismin kehitykseen.

Että miettii vaan luterilaisen kansankirkon roolia Suomen työmoraalissa ja myös puolustustahdossa.

Älykkyyden mittaaminen mamuilta herättäisi varmaan yhtä suuren älämölön ja maaiman huomion kuin olisi tapahtunut Haaviston ja parturin presidenttipari tanssimassa linnan juhlissa härkäparina...

Älkää enää näitä kauhunäkyjä tarjotko ainakaan sunnuntaisin.

En ole vielä lukenut Max Weberin teosta,mutta ajattelen jo osittain samoin?

[...Suomen hyvinvointi perustuu työntekoon,siksi karu,kylmä ja luonnonvaraton maamme on.Kristinusko voi puolestani hiipua,kunhan LUTERILAINEN TYÖMORAALI ja PROTESTANTTINEN ETIIKKA säilyy...]

http://hommaforum.org/index.php/topic,32946.msg436008.html#msg436008

[...Itse koen,että mitä homogeenisempi yhteiskunta on,sitä enemmän löytyy maanpuolustustahtoa.

Päivä päivältä Suomessa on suurempi määrä ihmisiä,joidenka puolesta en olisi valmis kuolemaan.
-Uskon,että tunne on molemminpuolinen...]

http://hommaforum.org/index.php/topic,30386.msg406376.html#msg406376

16.3.2012 "Hyvinvointivaltio on luterilainen ahkeruusvaltio"

http://hommaforum.org/index.php/topic,63395.msg865675.html#msg865675

[nuivanniemi]

No ei. Kun on tarpeeksi älykäs, älyää käyttää hyväkseen kaikkia systeemejä mahdollisimman suvereenisti. (vitsi, vitsi, puolittain totta)

Pointti vain siinä, ettei älykkyys kulje moraalin kanssa samoja ratoja. Olennaisimpia kriiterejä (vissiin jo mainittu) sopeutuvuus, jota arvioida asenteen, reaalivalmiuksien ja sen sellaisten puitteissa.

Asenteita voi muokata, genetiikka sen sijaan on pysyvää. Eli hyvällä asenteella tulevien maahanmuuttajien lapsistakin voi tulla häiriintyneitä. Sen sijaan älykkäiden lapsista tulee myös älykkäitä. Sen takia älykkyys olisi minusta kestävämpi tekijä.

[AstaTTT]

Maahanmuutossa tulisi suosia kohtuuälykkäitä, sopeutuvaisia, ystävällismielisiä, arvomaailmaltaan mahdollisimman länsimaisia ja yhteistyökykyisiä ihmisiä, joilla olisi edellytykset kotoutumiseen ja maan rakentamiseen yhdessä alkuperäisen väestön kanssa.

Vastikkeeton taikaseinä tulisi muuttaa vastikkeelliseksi eli rahaa annetaan osallistumisen mukaan. On perusosa ja kannustinosa, joka ei kuitenkaan voi ylittää suomalaisen saamaa tukea. Jos ei osallistu esimerkiksi kieli- ja kulttuurikoulutukseen sovitulla tavalla, kannustinosaa ei makseta. Kannustinosan maksaminen päättyy tietyn ajan kuluttua, jolloin maahanmuuttajan (puhun tässä koko ajan ns. varsinaisista) on vastattava itse elämiskuluistaan tai hän joutuu elämään työllistämistuella ja hakemaan sossusta apua, niin kuin suomalaisetkin ja samojen sääntöjen mukaan.

Suomalaisille on sanottu maahanmuuttoasiassa: "Opetelkaa uimaan." Mielestäni alkaa olla aika sanoa ns. varsinaisille maahanmuuttajille tuo sama.

Aiheesta olisi paljonkin sanottavaa, mutta riittäköön tältä erää.

[nuivanniemi]

Maahanmuutossa tulisi suosia kohtuuälykkäitä, sopeutuvaisia, ystävällismielisiä, arvomaailmaltaan mahdollisimman länsimaisia ja yhteistyökykyisiä ihmisiä, joilla olisi edellytykset kotoutumiseen ja maan rakentamiseen yhdessä alkuperäisen väestön kanssa.

Hyvin sanottu. Olen samaa mieltä. Tämä voisi olla tiivistettynä Perussuomalaisten tai Muutos 2011:n maahanmuuttopoliittinen linjaus.

[Avantgarde]

No ei. Kun on tarpeeksi älykäs, älyää käyttää hyväkseen kaikkia systeemejä mahdollisimman suvereenisti. (vitsi, vitsi, puolittain totta)

Pointti vain siinä, ettei älykkyys kulje moraalin kanssa samoja ratoja. Olennaisimpia kriiterejä (vissiin jo mainittu) sopeutuvuus, jota arvioida asenteen, reaalivalmiuksien ja sen sellaisten puitteissa.

Asenteita voi muokata, genetiikka sen sijaan on pysyvää. Eli hyvällä asenteella tulevien maahanmuuttajien lapsistakin voi tulla häiriintyneitä. Sen sijaan älykkäiden lapsista tulee myös älykkäitä. Sen takia älykkyys olisi minusta kestävämpi tekijä.

Näen logiikkasi mutta tuossa on vaan se, että jos asenteen etusijalle pistetään älykkyys ja luotto siihen, että kyllä tuo omaa kulttuuriaan ja uskontoaan vankasti muuttomaan tapoja ja lakeja "oikeampana" (kaikkien sivuilmiöineen) pitävä sopeutumisvalmiuksiltaan ideologisesti (asenne) oleva Mensa-testien mukainen valopää on sopeutuvampi tänne koska... älykkyys. Karrikoitu esimerkki.

Sitten on aiempien mainitsema älytestien kulttuurisidonnaisuus. Se todellinen älykkyys, johon genetiikalla on osuutensa, on silloin siellä mutta ei pääse välttämättä esille.

Kyseenalaista jos älytestit tulisivat käyttöön. Ns. oikeiden hädänalaisten pakolaisten kohdalla näkisin tämän jopa rienaukseksi tai joksikin sellaiseksi. "Kuule, istupa tähän tuoliin ja tässä on länsimainen Mensa-testi jolla katsotaan oletko tarpeeksi nerokas meidän seuraan. Ai, oliko silmät menneet muslimimiehen happohyökkäyksestä? Odotas, eiköhän tähän saada joku tulkki ja kirjoittaja. Asiat hoituvat täällä hyvin, kuten huomaat. Tai siis sori, et näe."

Veikeänä vetona joku voisi sanoa kriteeriehdotukseksi hyvännäköisyyden. Ei liity sopeutumiseen paitsi jos aletaan sille linjalle, että niin hyvännäköiset sopeutuisivat ja kirjaimellisesti yhdistyisivät suomalaisiin, kannattajat sanoisivat että parantaisivat jotain geenipoolia samalla jne. En kannata tätäkään. Tuli vain mieleen.