2006-02-20 Kasvukeskuksista vie syrjäytyneiden paluupuro väestökatokuntiin

[nuivanniemi]

Ongelma-asujat muuttavat sinne mistä saavat katon pään päälle
Kunnanjohtaja: Välttämättä emme haluaisi kaikkia tulijoita

Maakuntien kasvukeskuksista väestökatokuntiin muuttavat ongelma-asukkaat vaikeuttavat monien syrjäisten kuntien elämää.

Kyse on tarkemmin tutkimattomasta ilmiöstä, jossa parhaassa työiässä olevia asukkaita menettävät kunnat saavat tilalle moniongelmaisia, sosiaali- ja terveyspalveluja paljon kuluttavia ihmisiä.

Korvausmuuton akanvirta suuntautuu sinne, missä on tarjolla edullisia vuokra-asuntoja. Ilmiö on tuttu kaikkialla pääkaupunkiseudun ulkopuolella.

"Meillä on tästä hajatietoa. Maakunnissa on liikkeellä liikemiehiä, jotka ostavat asuntoja ja vuokraavat niitä edelleen alle markkinahintojen", toteaa ylitarkastaja Juha Saikkonen ympäristöministeriöstä.

Saikkosen mukaan siitä on seurauksena kaksi asiaa. Moniin syrjäisiin kuntiin kertyy epämääräistä väkeä, ja asukkaat kaikkoavat halvempiin asuntoihin kunnallisista vuokrataloista. Se sekoittaa asuntomarkkinoita ja kuristaa vuokrataloyhtiöiden taloutta.

"Liikkeellä on kuitenkin vastuullisiakin yrityksiä", Saikkonen muistuttaa.

Ilmiö on tuttu myös Valtion asuntorahaston suunnittelupäällikölle Olavi Lehtiselle. Hänen mukaansa kunnissa on keskusteltu, onko sittenkään hyvä asia hankkia asukkaita kaikin mahdollisin keinoin.

"Tätä kysymystä ei ole selvitetty laajassa mitassa", Lehtinen huomauttaa.

Kainuun liiton entinen suunnittelupäällikkö Heino Hiltunen on tehnyt eläkkeellä ollessaan asumisstrategioita useille väestökatokunnille. "Otaksun, että kuntien edustajat ovat perin vaiteliaita tästä asiasta puhuessaan. Se on aihe, joka on haluttu pitää pimennossa", Hiltunen sanoo.

Hänen mukaansa kunnat joutuvat asukkaita valitessaan vaikeisiin tilanteisiin. Osa torjuu epätoivottujen tulijoiden akanvirtaa kyseenalaisin perustein.

"Aina ei tiedä, liikutaanko perustuslain oikealla vai väärällä puolella."

Hiltusen mukaan syrjäytyneiden paluupuro on todellisuutta kymmenillä paikkakunnilla. Kuntien vuokra-asuntojonoissa oli marraskuussa lähes 80000 ihmistä. Samaan aikaan tyhjiä vuokra-asuntoja oli väestötappiokunnissa 3000-4000. "Tämä on paljon isompi asia kuin julkisuudessa on kerrottu."

Syrjäytyneiden paluuvirta on tuttu ilmiö Ilomantsin kunnanjohtajalle Seija Teittiselle. Hänen edellisessä työpaikassaan järjestettiin kampanja, jolla haalittiin pääkaupunkiseudulta asukkaita tyhjiin vuokra-asuntoihin. Yhtään kunnon vuokralaista ei löytynyt.

"Hakijat olivat juuri niitä, jotka eivät saaneet asuntoa mistään muualta", kunnanjohtaja muistelee.

Teittisen nykyisessä kunnassa on aivan sama suuntaus. Tulijoita olisi etenkin maakuntakeskuksesta Joensuusta. Ilomantsissa pyritään kuitenkin valitsemaan asujat siten, ettei ongelmia syntyisi.

Luhangan kunnanjohtajan Reijo Urttin mukaan syrjäytyneiden akanvirta on ilmiö, joka kasvaa. Keski-Suomessa siinä ei ole kyse vain maakunnan sisäisestä muuttoliikkeestä. "Meille hakeutuu ihmisiä tyhjiin vuokra-asuntoihin ympäri Suomea. Kyselyjä tulee Jyväskylän lisäksi myös Joensuusta ja Lappeenrannasta."

Ongelma-asujien paluuvirta ei ole vierasta Kainuussakaan. "Välttämättä emme haluaisi kaikkia tulijoita", Puolangan kunnanjohtaja Erkki Vanhanen muotoilee.

Sosiaali- ja terveysministeriön ylitarkastajan Jaakko Ellisaaren mukaan syrjäytyneiden muuttoliike kertoo siitä, ettei kunnista tahdota antaa vuokra-asuntoja kaikkein pienituloisimmalle väestönosalle. Siksi markkinoille tunkee yrittäjiä, jotka haluavat tarjota asuntoja kaikille.

"Kyllä se helpottaa pienituloisen väestönosan tilannetta."

http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/Kasvukeskuksista+vie+syrj%C3%A4ytyneiden+paluupurov%C3%A4est%C3%B6katokuntiin/HS20060220SI2YO019hg

Voisikohan myös suuria maahanmuuttajaperheitä kannustaa muuttamaan suurista etelän kaupungeista maaseudulle kyläkouluihin? Näin vapautuisi tuhansia kohtuuhintaisia kunnallisia vuokra-asuntoja, jotka voitaisiin antaa edelleen kantaväestön edustajille, jotka tarvitsevat työ- tai opiskelupaikan takia katon pään päälle suurista kaupungeista.