Kirjastosta ja ihmiseläimen oppimisesta

[mietinen]

Kirjastosta ja ihmiseläimen oppimisesta

Ihmisen kehittynyt ajattelu erottaa ihmisen selvimmin eläimistä. Seuraavassa käsittelen ihmisen kehittyneen ajattelun edellytyksiä.

Ihmiseläimet ovat hyvin samankaltaisia muiden apinaeläinten kanssa fysiologisesti. Yksi merkittävimmistä eroista on eräässä sisäelimessä tapahtunut pieni rakenteellinen kehitys. Tämä sisäelin on aivot. Aivoilla on kyky muuttaa omaa rakennettaan koko ihmiseläimen eliniän ajan. Nämä rakenteelliset muutokset tarkoittavat hermosolujen kytkeytymistä uudelleen toisten hermosolujen kanssa.

Hermosolujen kytkeytymisessä tapahtuvat muutokset johtavat ihmiseläimen käytöksessä tapahtuviin muutoksiin. Tyypillisesti näistä muutoksista puhutaan oppimisena.

Eräs parhaista tavoista opettaa ihmiseläintä, jollainen itsekin olen, on antaa hänellä muiden, jopa kuolleiden, ihmiseläinten ajatuksia silmäiltäväksi. Hyvin tärkeä periaate silmäilyssä on, että se kohdistuu toisten ihmiseläinten luomiin teksteihin, ei heidän aivoihinsa. Ajatukset ovat opittavissa silmäilemällä, tai kuten usein sanotaan lukemalla, tekstejä. Usein ihmiseläin haluaa kirjoittaa pitkään jatkuneen oppimisen tulokset tekstiksi jopa kirjaksi.

Kirjoihin tiivistyy yli ihmiseläinsukupolvien aikana opitut ajatukset. Suomen alueella elävät ihmiseläimet ovat kutsuneet tätä sivistykseksi. Sen on uskottu tekevän tulevien ihmiseläinsukupolvien elämän turvallisemmaksi ja mukavammaksi. Koska olen oppinut uskomaan tuohon ajatukseen, pidän alla olevan kaltaisia uutisia uhkana tulevien sukupolvien turvallisuudelle ja elämän mukavuudella. Sukupolvien yli jatkuneen oppimisen perinteen jatkumisen näen tärkeänä, tosin oppimisen mahdollistavilla ratkaisuilla ei ole väliä.

Hämmästyttävintä on, että silmäilemällä - lukemalla - ihmiseläin oppii ja saavuttaa kehittyneen ajattelun tason. Tämä yksinkertainen teko yhdistettynä omaan pohdiskeluun muuttaa ajatteluamme tavalla, jota pidetään eläinkunnassa poikkeuksellisena. Jos ajattelun kehittymistä, oppimista, ei tapahdu, ihmiseläimen käyttäytyminen ei eroa merkittävällä tavalla muista eläimistä.

Suomessa kirjastoja on pidetty kansan sivistyksen - ajattelun - kehtoina.

Kirjastojen näivettyminen huolestuttaa syrjäseuduilla, YLE, 15.6.2012

Kotimaa 15.6.2012 klo 19:58 | päivitetty 15.6.2012 klo 19:58
Kirjastojen näivettyminen huolestuttaa syrjäseuduilla
Kirjastopalvelujen häviäminen huolestuttaa monia maaseudun asukkaita. Vaikka kirjastojen käyttö on Suomessa tasaisesti laskenut, ovat kirjastot yhä merkittävä osa koulutusta ja sivistystä.

Mistä on kyse?

Äänekosken Suolahdessa paikallinen kirjasto on noussut arvoon arvaamattomaan. Kirjasto muutti elokuussa 2011 remontin vuoksi pienempiin tiloihin ja suurin osa aineistosta jätettiin vanhaan kirjastoon odottamaan remontin valmistumista.

Toukokuussa 2012 kuitenkin selvisi, että kirjastolla tuskin on paluuta entisiin tiloihinsa, sillä tilalle aiotaan perustaa päiväkoti. Nyt Suolahden kirjasto toimii lehtilukusalin ja 1 500 kirjan voimin ostoskeskuksen yhteydessä.

- Ennen meillä oli yli 50 000 nidettä. Nyt ne odottavat muovin alla vanhoissa tiloissa. Nämä jäljellä olevat kirjat ovat niitä, joita ihmiset ovat palauttaneet, kertoo Suolahden ja Äänekosken kirjastojen osastonhoitaja Pia Ronkanen.

Erilaisia tilavaihtoehtoja uudelle kirjastolle on esitetty ja asia onkin tällä hetkellä Äänekosken kaupungin käsittelyssä. Suolahtelaisia kuitenkin huolestuttaa, loppuuko sivukirjaston toiminta kokonaan. Seuraavaksi lähin kirjasto löytyisi kymmenen kilometrin päästä Äänekosken kaupungista, johon Suolahti liittyi vuonna 2007.

Taistelu kirjastosta on poikinut useita lehtikirjoituksia, mielenosoituksen sekä adressin, johon kertyi alle kahdessa viikossa yli tuhat nimeä. Kirjastoa pidetään tärkeänä erityisesti syrjäytyneiden, vanhusten ja lasten kannalta.

- Tuossa vieressä ovat sekä ylä- että alakoulu, joissa on yhteensä yli 700 oppilasta. Emme ole pystyneet palvelemaan heitä ollenkaan kohta vuoteen, Ronkanen harmittelee.
Suuret kukoistavat, pienet kutistuvat

Kansainvälisesti verrattuna suomalaiset ovat ahkeraa kirjastokansaa. Kuitenkin opetus- ja kulttuuriministeriön vuosittaisten tilastojen mukaan sekä palvelut että käyttö vähenevät koko ajan. Viime vuonna, ensimmäisen kerran moneen vuoteen, kävijä- ja lainausmäärät nousivat hieman edellisestä vuodesta.

Kävijämäärän laskua selittää osittain väestön ja kirjaston aktiivikäyttäjien vanheneminen. Samalla kirjastojen verkkopalveluita käytetään vuosi vuodelta enemmän.

Kirjastojen merkitys ei laskusta huolimatta ole vähentynyt, sanoo Kirjastoseuran toiminnanjohtaja Sinikka Sipilä.

- Ihmiset ovat sisäistäneet kirjastolaitoksen osaksi omaa elämäänsä. Sitä käyttävät kaiken ikäiset ja monipuolisesti. Kirjastoon tullaan lukemaan, kokoontumaan, lukemaan sähköpostia, tekemään töitä. Moni hakee kirjastosta myös rauhaa.

Sipilä pitää kirjastoverkoston epätasaisuutta huolestuttavana ilmiönä. Kun suurimpien paikkakuntien kirjastoista on tulossa monipuolisia kulttuurikeskuksia, supistuvat kylien sivukirjastot lainaus- ja palautuspisteiksi.

Kirjastolla onkin erityisen suuri merkitys juuri maaseudulla, jossa kulttuuritarjontaa on muutenkin vähän, Sipilä sanoo.

- Kirjasto tarjoaa monipuolisesti tietoa ja kulttuuria kansalaisille maksuttomasti. Kirjasto on meille niin itsestään selvä, että emme usein ajattelekaan, kuinka tärkeä se on ja kuinka pienellä panostuksella kansalaiset saavat tämän kaiken käyttöönsä. Kunnissahan kirjastomenot ovat alle prosentin luokkaa.

    Emilia Mölsä

Wikipedian englanninkielinen artikkeli aivoista.

[sivullinen.]

Oikeaan osuvaa puhetta ihmisen älyllisestä kehityksestä. Valitettavasti kirjastoiden osuus tiedon jakamisessa on häviämässä. Kuten Ylen artikkelikin kertoo, ei kirjastoista enää pelkästään haeta tietoa ja totuutta vaan tehdääntöitä ja luetaan sähköpostia. Kaiken huippu on Helsingin Kirjasto10. Siellä ei ole kirjoja nimeksikään vaan paikka on trendilehtien lukusalin ja musiikkibaarin yhdistelmä. Rahoituksensa saa sivistysrahoista, joten siksi nimessä pitää olla kirjasto. Valtion halu suitsia ihmisten sivistystä - itsenäistä maailmankuvan muodostusta - ja yleinen idiotismin ihannointi on muutenkin tuhoamassa kaiken opin. Tieto on uhka valtiolle ja kulutusyhteiskunta ideologialle ja orjuudelle, joten se yritetään piilottaa. Kannattaa huomioida kehitys kirjastojen aineistovalikoimissa; neuvostotiede on hävitetty ja tilalle on tuotu Hollywood elokuvat. Kirjastot pyrkivät muokkaamaan aatteitamme.

Esimerkiksi kirjastojen kulurakennetta tutkimalla huomataan miten suurin osa rahoista menee henkilöstökuluihin, seuraavaksi suurin osa kirjailijoille maksettaviin tukiin, sitten seuraavat IT-investoinnit, arkkitehtuurit ja vain pieni osa kirjojen hankintaan. Kirpputorilta tai divarista voi ostaa hyvän kirjan parilla eurolla, mutta kirjaston kulurakenteen takia jokainen lainaus vie verovaroja jopa viitisen euroa. Ei siis ole mitään syytä ylläpitää kirjastolaitosta nykyisellään. Tieto levitköön internetissä. Se on nykyaikaa. Kun vielä saadaan vanhat kirjat digitoitua, voidaan koko kirjastolaitos unohtaa. Internet olkoon tiedonvaltatie; e-kirjasta tulkoon lukukokemuksemme.

[AstaTTT]

Kirjasto, painettujen kirjojen lainaamo, on tosiaankin jo hieman vanhentunut konsepti, koska internet.

Sen sijaan, että ajetaan alas hieno kirjastoverkosto, sille voisi miettiä laajempaa toimenkuvaa vaikkapa alueen ns. asukastupana. Jääliinkin on suunnitteilla sellainen Oulun mallin mukaisesti:
http://www.xn--jli-qlaa.fi/ajankohtaista/jaaliin-asukastupa-suuralueinfo-jaalissa-8-5-2012

[Emo]

Painettu sana, kirja, ei vanhene koskaan. Netti kaatuilee ja virukset infektoivat sitä, kirja säilyy ja jos ei säily niin uuden saa kätevästi tilalle.

Kirjastot kirjastoina, eikä minään asukastupina.

[AstaTTT]

^ Tuollainen jyrkkyys voi johtaa siihen, että kirjastolaitos ajetaan alas, kun sen käyttöaste heikkenee. Järkevämpää olisi hyödyntää olemassaolevaa laajaa verkostoa jollakin muullakin tavalla, jotta kirjastolaitos EI katoa.

[PaulR]

Uskon, että tulevaisuudessa e-kirjat tulevat syrjäyttämään paperikirjat.

Divarinpitäjien ala on kuoleva laji. Ei mulle. Tarvitsee pitää ja hypistellä paperia.

[Koskela Suomesta]

Tampereen alueen kirjastolaitos karkotti minut jo vuosia sitten käyttäjäkunnastaan kokonaan.

He nostivat niinsanottuja myöhästymissakkojaan aivan tolkuttomiin saakka. Olin erittäin ahkera lainaaja, ja hain aina suuremman kasan kerrallaan, luin ja kävin palauttamassa ja hain samalla uuden kasan.

Työ ja muiden juttujen takia meni sitten pariin otteeseen palautusaika ohi ja vein kirjat pari kolme viikkoa myöhässä, toisella kerralla olin reissussa kaukana. Maksuja meni niin paljon jo noilla muutamalla viikolla myöhästymisestä, että totesin divarien olevan halpoja, eikä Akateemisen Kirjakaupankaan hinnat mitään ryöstöä ole, jääväthän kirjat sentään minulle.

Eli siirryin ostamaan kirjat, ei ole stressiä palautusajasta, eikä se ole edes kovin paljon kalliimpaa kuin nuo kirjaston sakkomaksut. Näin sitä ohjataan taloudellisilla sanktioilla ihmisten käyttäytymistä.

En siis ole kovin myötätuntoinen kirjastolaitokselle, jos se käyttäjien vähentyessä itkee asian takia. Itsehän ajoitte minutkin pois tolkuttomuuksillanne 35 vuoden kirjaston käytön jälkeen. Ymmärrän että jokin roti pitää palautuksissa olla, mutta että myöhästymisestä sakotetaan niin kovaa, että kirjan ostaminen alkaa olla samoissa hinnoissa.

[Koskela Suomesta]

Uskon, että tulevaisuudessa e-kirjat tulevat syrjäyttämään paperikirjat.

Divarinpitäjien ala on kuoleva laji. Ei mulle. Tarvitsee pitää ja hypistellä paperia.

Olen tässä viimeisen kuukauden aikana yrittänyt lukea padilta ekirjoja.... ei toimi tuollainen. Kädet on hetken kuluttua aivan väsyksissä sen ohuen ja liukkaan sekä loppujen lopuksi painavan padin puristamisesta, sivut ei käänny kunnolla vaan pitää lääppiä ruutua kymmenen kertaa ennenkuin se suostuu kääntämään sivua, vähän väliä painaa vahingossa käsien otetta muuttaessaan sitä hemmetin ainoaa nappia ja sitten ollaankin taas työpöydällä ja etsimässä sen kirjan kuvaketta jotta pääsee takaisin lukemaan... pidempään lukiessa pitää laittaa piuha kiinni, kun värkistä loppuu virtaska... nämä vitutuksen aiheet noin aluksi, muitakin on.

Eli ei ole kirjan käyttöliittymän voittanutta vielä keksitty. Ja otan sen oikean kirjan mieluummin, etenkin kun veloittavat niistä ekirjoista saman kuin oikeista. Helppo palata vuosia myöhemmin johonkin kirjaan kun taas "löytää" sen hyllystään... viimeisin yritys on että joutuisin ostamaan "lukuoikeuksia" vuodeksi niihin ekirjoihin, ja edelleen täydellä hinnalla.... ei, kirja ei häviä näillä käyttöliittymillä ja laitteilla ja bisnessmalleilla yhtään mihinkään vielä aikoihin. Niin pielessä siinä on vielä todella moni asia ekirjojen osalta.

[sivullinen.]

Uskon, että tulevaisuudessa e-kirjat tulevat syrjäyttämään paperikirjat.

Divarinpitäjien ala on kuoleva laji. Ei mulle. Tarvitsee pitää ja hypistellä paperia.

Divarit ovat ainoita kirjapaikkoja tulevaisuudessa. Divareista saa hyviä vanhoja kirjoja, joita ei ole digitoitu ja siksi ei ole muualta saatavissa; kaiken lisäksi halvalla. Kirjasto ja kirjakauppa tarjoavat uutuuksia, jotka ovat alunperin kirjoitettu tietokoneella ja siksi digimuoto on jo valmiiksi olemassa. Kun vaan laitteet tulevat paremmiksi, niin uudet kirjat myydän kaikki digitaalisena; jos sellaisia linkkejä ja ääntä sisältäviä virityksiä edes kirjoiksi enää voi sanoa.

[AstaTTT]

Olen tässä viimeisen kuukauden aikana yrittänyt lukea padilta ekirjoja.... ei toimi tuollainen.

Ei niin, paperikirjoja tarvitaan. Vielä kun otetaan huomioon jokin ennenkuulumaton magneettimyrsky, siinäpä kerralla katoaa digitaalinen maailmankirjastomme. Puhumattakaan tulevien softien yhteensopivuusongelmista.

1984 muuten löytyy varaston muuttolaatikosta, kaiken varalta. 

[Koskela Suomesta]

Tampereen alueen kirjastolaitos karkotti minut jo vuosia sitten käyttäjäkunnastaan kokonaan.

He nostivat niinsanottuja myöhästymissakkojaan aivan tolkuttomiin saakka. Olin erittäin ahkera lainaaja, ja hain aina suuremman kasan kerrallaan, luin ja kävin palauttamassa ja hain samalla uuden kasan.

Työ ja muiden juttujen takia meni sitten pariin otteeseen palautusaika ohi ja vein kirjat pari kolme viikkoa myöhässä, toisella kerralla olin reissussa kaukana. Maksuja meni niin paljon jo noilla muutamalla viikolla myöhästymisestä, että totesin divarien olevan halpoja, eikä Akateemisen Kirjakaupankaan hinnat mitään ryöstöä ole, jääväthän kirjat sentään minulle.

Eli siirryin ostamaan kirjat, ei ole stressiä palautusajasta, eikä se ole edes kovin paljon kalliimpaa kuin nuo kirjaston sakkomaksut. Näin sitä ohjataan taloudellisilla sanktioilla ihmisten käyttäytymistä.

En siis ole kovin myötätuntoinen kirjastolaitokselle, jos se käyttäjien vähentyessä itkee asian takia. Itsehän ajoitte minutkin pois tolkuttomuuksillanne 35 vuoden kirjaston käytön jälkeen. Ymmärrän että jokin roti pitää palautuksissa olla, mutta että myöhästymisestä sakotetaan niin kovaa, että kirjan ostaminen alkaa olla samoissa hinnoissa.

Ainakin Turun kaupunginkirjastossa pystyi uusimaan lainat netissä jo vuosia sitten, joten ihmettelisin ellei tuo olisi mahdollista myös Tampereella. Näin olisit välttynyt noilta fasistisilta kauheilta myöhästymismaksuilta. Tietty joku voi olla myös sitä mieltä että lainat tulee palauttaa suunnilleen ajoissa jotta muutkin halukkaat voivat lainata niitä kirjoja, mutta se olisi varmaan liian tunkkaisen impivaaralaista sinun makuusi.

Jos se sinua yhtään helpottaa, niin tämä tapahtui aikana jolloin internet oli kyllä olemassa, mutta kirjasto oli vielä vuosien päässä siihen liittymisestä.

Kylläpä taas löysitkin oleellisen asian tuosta postauksestani. Mutta se on osaltasi siinä. Olen ihan oman mukavuuteni vuoksi laittanut muutamia tarpeettomimpia kirjoittajia ingnore-listalle. Olen sietänyt sinua ihan narrin roolisi vuoksi, mutta enää sekään ei tunnu riitävältä syyltä. Et ole edes niin hyvä trolli että sinua viitsisi lukea. Sinun ei kannata enää vastailla kirjoituksiini, koska en niitä tän jälkeen näe, eli turha vaiva puoleltasi. Pakko yrittää pitää nurkkia edes jotenkin siisteinä.

[Avantgarde]

Miten pahalla silmällä nyt luet noita, kmruuska. "Joo, olennaisin osa on varmaan se että säännöt eivät mielestäsi koske sinua ja ruikutat kun ilmainen kirjastolaitos sakottaa kun et viitsi palauttaa lainojasi ajoissa. Onneksi useimmat aikuiset osaavat tai maksavat sakkonsa urputtamatta."

Onhan tossa tilaa ymmärrykselle, jos ei vaikka aiemmin ole ollut useamman kirjan satsi ollut myöhässä paria viikkoa, mikä kielisi aika hyvästä kirjojen palautuskontrollista... Niin sitten voi tulla yllätyksenä, että myöhästymismaksu voi olla aikalainen parin viikon myöhästymisen jälkeen. Useampi kirja kerää...

Käynyt parikin kertaa.... uusin netissä mutta jos on eri kirjastoista lainassa, niin on vielä vaikeampi pitää muistissa eräpäiviä jne. Välillä sitten teen päätöksiä, että nyt en lainaa yhtään mitään, kun en osaa pitää rotia kaikista. Sitten on pakko (siis oikeasti pakko, ei vapaa-aikahommaa) lainata. Pyrin rotiin.

[Mursu]

Oikeaan osuvaa puhetta ihmisen älyllisestä kehityksestä. Valitettavasti kirjastoiden osuus tiedon jakamisessa on häviämässä. Kuten Ylen artikkelikin kertoo, ei kirjastoista enää pelkästään haeta tietoa ja totuutta vaan tehdääntöitä ja luetaan sähköpostia. Kaiken huippu on Helsingin Kirjasto10.

Kyllähän netin käyttö on pitkälle tiedonhakua. Kaikilla ei ole välttämättä konetta tai nettiyhteyttä kotonaan. Lisäksi pankki- ja viranomaisasiointi siirtyy pitkälle nettiin. Tällöin on vain hyvä, että näitä voi hoitaa kirjastossa. Kirjasto 10:ssa on lisäksi varsin kattava äänilevykokoelma. Sieltä voi lainata musiikkia ja kopioida itselleen laillisti sen sijaan, että lataisi verkosta laittomasti. Kirjasto 10 on myös monille kirjojen palautuspaikka. Kirjastossa voi myös käyttää omia koneitaan. Voi esimerkiksi jotain asiaa tutkiessa yhdistää tiedon hakemisen kirjosta ja netistä.