2012-05-18 Ruotuväki: Sulauttava palvelus

[Kuvitteellinen hahmo]

Suomalaisten maahanmuuttoasenteet ovattiukentuneet viime vuosina. Nyt tuore ElinkeinoelämänValtuuskunnan (EVA) raportti osoittaa, että maahanmuuttokriittisyyden kasvu on kuitenkin pysähtynyt. Maahanmuuttoasenteet ovat osittain palautuneet viime vuosikymmenen lopun tasolle, jolloin tiukentuminen alkoi. Siitä huolimatta suomalaiset ovat edelleen varsin varautunutta kansaa. Asenteisiin maahanmuuttajia kohtaan vaikuttaa usein muu yhteiskunnallinen kehitys. EVAn tutkimuksen mukaan vuodesta 2008 alkaneet finanssi- ja talouskriisit ovat muuttaneet asenteita torjuvammiksi. Vastaavanlaista kehitystä näkyi myös hiljattain pidetyissä Kreikan vaaleissa, joissa parlamenttiin pääsi erittäin maahanmuuttovastainen puolue. Väitteisiin maahanmuuton hyödyistä suhtaudutaan epäillen, oli kyse sittenmaamme talouden tarpeista tai kulttuurisesta kansainvälistymisestä. EVAn tutkimuksessa vain kolmannes kansalaisista helpottaisi maahanmuuttoa väestömme ikääntymisen vuoksi. Selvä enemmistö vaatii, että kulttuurimme omaleimaisuutta varjeltaisiin tehokkaasti kansainvälistymistä vastaan. Suomalaisia tuntuu pelottavan, että rajojen avaaminen olisi uhka omalle kulttuurille. Maahanmuuttokriittisyyden taustalla on usein ennakkoluuloja.

Toisenlaisia ennakkoluuloja aiheuttaa pukeutuminen. Tärähtäneet ämmät –niminen taiteilijaryhmä selvitti eri yhteiskuntaluokkien tapoja erottautuamuista pukeutumisella. He valokuvasivat ja haastattelivat vapaaehtoisia,joista suurin osa samaisti itsensä keskiluokkaan. Vaikka useimmat eivät tietoisesti halua viestittää pukeutumisellaan sosiaalisesta asemastaan, katsojat sijoittavat heidät johonkin luokkaan.Monen mielestä ei ole suotavaa, että ylä-, ala- ja keskiluokan väliset erot kasvavat. Yhdysvallat on kuluneen sanonnan mukaan kansojen sulatusuuni. Suomessa yleinen asevelvollisuus on perinteisesti toiminut eri sosiaaliluokkien sulatusuunina, jota edesauttaa yhdenmukainen varustus. Univormuilla – oli sitten kyse sotilaan tai koululaisen asusteesta – on tasapäistävä merkitys.

Lisäksi asevelvollisuudesta on tulossa nykyään myös entistä enemmän eri kaksoiskansalaisia ja eri etnisiä taustoja yhteiskuntaan sulauttava voima. Yhä useampi ulkomaalaistaustainen suomalainen suorittaa varusmiespalveluksen. Kaikki eivät välttämättä palvelukseen astuessaan osaa edes suomea. Kokemukset näistä taistelijoista ovat olleet pääosin erittäin myönteisiä. Onpa palveluksessa sellaisiakin,jotka ovat eläneet aiemmassa kotimaassaan sodan tai vainon keskellä. Leiriolosuhteissa parivartiossa keskellä yötä ei voi olla ennakkoluuloja palveluskaveria kohtaan. Siellä ei ole merkitystä taistelutoverin sosiaalisella, poliittisella tai etnisellä taustalla. Kaikkia yhteiskuntaluokkia ja maahanmuuttajia tarvitaan puolustukseen.

Ruotuväen pääkirjoitus 18.5.2012

http://www.puolustusvoimat.fi/wcm/aea60c004b49798aaceefc5a8cf01b5b/Ruotu+10_2012+low.pdf?MOD=AJPERES&CONVERT_TO=url&CACHEID=aea60c004b49798aaceefc5a8cf01b5b

Hmm, olipa vain mielenkiintoista lukea tällainen pääkirjoitus Ruotuväestä. Pitääköhän päätoimittaja huonona, että näihin väitteisiin maahanmuuton taloudellisesti ja kulttuurillisista hyödyistä suhtaudutaan epäillen?

Yksi iso este varusmieskoulutuksen monikulttuuristumiselle taitaa olla se, että Suomen kansalaisuuden omaavatkaan maahanmuuttajat eivät varmaan kovin isolla prosentilla valitse asepalvelusta.