KU: Kreikkaan oppia Zimbabwesta

[törö]

Kreikkaan oppia Zimbabwesta

Teppo Eskelinen

Kreikan valtionvelkaan suhtautumisesta kiistellään tänä päivänä paljon. Maan talouspolitiikkaa ohjaileva velkojien muodostama "troikka" esittää, että erityisesti julkiseen sektoriin osuva valtiontalouden sopeutusohjelma saa pitkällä aikavälillä maan jaloilleen, vaikka lääkkeet ovatkin kipeitä.

Kreikan tilanteesta puhuttaessa on ollut harvoin esillä, että vastaavista talouspoliittisista ohjelmista on runsaasti kokemusta. Suuri osa Afrikan maista on käynyt vastaavanlaisen prosessin läpi. Ne ylivelkaantuivat suurelta osin syistä, joihin ne eivät voineet itse vaikuttaa. 1980- ja 1990-luvuilla ne pakotettiin hyvin samankaltaisiin talouspoliittisiin toimiin kuin Kreikka tänään.

Hyvästä esimerkistä käy Zimbabwe, jonka velkatilanteesta kansalaisjärjestöt Eurodad ja Zimcodd ovat äskettäin julkaisseet kattavan raportin.
?

Zimbabwe itsenäistyi apartheid-vallasta vuonna 1980. Valkoinen vähemmistö oli hallinnut maata kovaotteisesti ja ostanut opposition kukistamiseksi velkarahalla paljon aseita. Uusi hallitus peri nämä velat. Kyse oli lyhytaikaisesta ja korkeakorkoisesta lainasta.

Myös Maailmanpankin hankkeet kasvattivat velkataakkaa. Useimpien hankkeiden hyödyt olivat minimaalisia eivätkä riittäneet hankkeista syntyneiden velkojen maksuun.

Zimbabwe joutui lainaamaan jatkuvasti lisää maksaakseen vanhoja velkojaan. Kaupalliset pankit olivat entistä haluttomampia myöntämään maalle lainaa. Sen sijaan Maailmanpankki ja IMF lainasivat Zimbabwelle, jotta se saattoi maksaa kaupallisia velkojaan.
?

Näiden velkojen yhteyteen alettiin suunnitella niin sanottuja rakennesopeutusohjelmia. Ohjelmien ytimessä olivat julkisen sektorin leikkaukset, ulkomaankaupan vapauttaminen, rahoitussektorin sääntelyn purku sekä ay-oikeuksien heikennykset.

Ohjelmien tavoitteena oli, aivan kuten Kreikassa nyt, saada talous tasapainoon ja julkisen sektorin rakenteelliset ongelmat korjattua. Lopputulos oli päinvastainen.

Rakennesopeutusohjelmien seurauksena Zimbabwen talouskasvu hyytyi parin prosentin tuntumaan aiemmalta korkealta tasoltaan. Ulkomaankauppa muuttui erittäin tuontivetoiseksi. Pääomamarkkinoiden avaaminen aiheutti valtavan pääomapaon, mikä pakotti maan hallituksen rajuun devalvaatioon. Äärimmäisessä köyhyydessä elävien määrä nousi 40 prosentista 75 prosenttiin, ja työttömyysaste nousi lähes 50 prosenttiin.

Maailmanpankki ilmaisi olevansa "erittäin tyytyväinen" Zimbabwen ohjelmaan ja sen päättäväiseen toteutukseen.
?

Ohjelmien näkyvin tulos, köyhyyden lisääntyminen, johti arvaamattomiin poliittisiin seurauksiin. Zimbabwessa nähtiin lakkoja ja rajuja ruokamellakoita, jotka kohdistuivat erityisesti maan hallitusta vastaan.

Hallitus oli vaihtoehtojen puutteessa noudattanut rakennesopeutuspolitiikkaa. Se ei kuitenkaan halunnut astua syrjään. Toisaalta rakennesopeutuspolitiikan jatkaminen olisi ollut poliittinen itsemurha, vaikka velkojat vaativat sen jatkamista. Hallituksen perinteinen kannattajakunta oli koostunut julkisen sektorin ja teollisuuden työntekijöistä, joista useimmat olivat menettäneet työnsä.

Strategiaksi valittiin huomion kääntäminen pois talousongelmista hyökkäämällä valkoisia viljelijöitä vastaan, sekä palkkojen maksaminen painamalla lisää rahaa. Seurauksena oli poliittista väkivaltaa, viennin romahtaminen ja hyperinflaatio. Maa oli raunioina.
?

Zimbabwen kokemukset ovat kiinnostava oppitunti, kun Kreikan talousohjelmien ehtoja suunnitellaan.

Sopeutusohjelmien vahingollisuus on hyvin tiedossa. Tämä vahingollisuus ei kuitenkaan koske ainoastaan "sosiaalisia" tekijöitä, vaan myös ja nimenomaan taloutta. Aivan kuten Zimbabwessa, taloudelliset tavoitteet karkaavat ohjelmien myötä yhä kauemmaksi, sen sijaan että parantaisivat tilannetta.

Ohjelmien tavoitteena on ollut viennin ja tuonnin saaminen tasapainoon, julkisen velan saaminen kestävälle tasolle, talouskasvun kiihdyttäminen sekä työllisten määrän lisääminen. Jokaisessa tavoitteessa on menty ohjelmien myötä takapakkia.

Myös Zimbabwen poliittinen tilanne on ollut kaikkea muuta kuin miellyttävä. Kreikassa ollaan nyt samaan tapaan siinä tilanteessa, että poliitikot joutuvat miettimään, suostuvatko he talousohjelmiin vai lähtevätkö hakemaan populistista kannatusta kyseenalaisilla ohjelmilla. Jälkimmäinen voi osoittautua houkuttelevaksi.

Juttu ilmestyi Kansan Uutisten Viikkolehden Tulosvaroitus-sivulla perjantaina 4.5. Sunnuntaina Matti Ylönen kirjoittaa julkisesta tilasta.

http://www.kansanuutiset.fi/uutiset/kotimaa/2787329/kreikkaan-oppia-zimbabwesta

Jää kyllä vähän epäselväksi mikä on se jorgoksia sortanut valkoinen valta, joka on velkaannuttanut Kreikan kysymättä kansan enemmistöltä mitään. Muistelen jopa veronkiertäjät ovat valinneet johtajansa demokraattisesti.

Muuten artikkeli on oikein hyvä ja herättää varmasti huolta niissä, jotka eivät vielä ole tajunneet, että Kreikan talous on menossa vessasta alas. Tämä on kuitenkin jo kuudes kerta ja kokemusta on varmasti kertynyt niin paljon, ettei siellä pääse valtaan joku Mugaben tasoinen kaistapää, joka tuhoaa senkin vähän mikä ei vielä ole pilalla.

[repsikka]

Melkoista historian mutkien oikomista koko artikkeli. Siinä sivuutetaan täysin Mugaben henkilökohtainen vastuu. Kerrataanpa vähän.
Ennen vuotta 1980 Zimbabwen (silloinen Etelä-Rhodesia) kansantulo oli Afrikan kärkipäässä, maalous kukoisti ja vienti veti.  Harare oli maanosan siisteimpiä ja turvallisimpia akupunkeja.Tultuaan presidentiksi Mugabe alkoi toimia normaalin afrikkalaisen despootin tavoin. Pohjois-Korean asiantuntemuksella hän organisoi turvallisuuspalvelun , rekrytoi joukkoihinsa vai oman heimonsa miehiä ja aloitti etnisen puhdistuksen. Ensiksi hän kävi kilpailijansa Joshua Nkomon ZAPU-sissiliikkeen kimppuun tappaen kymmeniätuhansia tämän heimolaisia asein ja nälkään näännyttämällä. Myöhemmin valkoiset ajettiin maasta ulos, samalla lähtivät kaikki muutkin, jotka jotain osasivat. Lopputuloksen näemme.
Lähde: Miniluvin suosittelema The State os Africa by Martin Meredith.

[akez]

Zimbabwe itsenäistyi apartheid-vallasta vuonna 1980.

Eli Zimbabwe luopui monikulttuurista vuonna 1980. Apartheid on nimittäin tyylipuhdasta monikulturismia. Monikulturismi on näkemys, jonka mukaan yhteiskunta muodostuu enemmän tai vähemmän itsenäisistä kulttuuriyhteisöistä, joita tulee kohdella useilla elämän osa-alueilla, kuten lainkäyttö, koululaitos ja työmarkkinat, erillisinä ja toisistaan riippumattomina. (Paul Scheffer)

Viimeksi apartheid saatettiin voimaan Helsingissä, kun kaupunginhallitus alkoi positiivisesti syrjiä suomalaisia työnhaussa. Nimestään huolimatta asia tarkoittaa sitä, että ulkomaalaiset (lue: pääosin turvapaikkajärjestelmää väärinkäyttävät ja Euroopan parhaiden sossuetujen tänne houkuttelemat neekerit ja muslimit) asetetaan etusijalle ja suomalaisia syrjitään. Ydinkysymys on, kauanko suomalaisilta kestää, ennen kuin he hiffaavat, mitä heidän valtaan äänestämänsä luottamushenkilöt tosiasiassa puuhaavat?

[Marjapussi]

Sen verran on omahohtaista kokemusta Zimbabwesta, että olen vakuuttunut maan ahdinkon johtuvan Mugaben harjoittamasta neekeritaloudesta.  Kieltämättä Kreikassakin on läjä kommareita, jotka pyrkivät saamaan maan vieläkin pahempaan ahdinkoon talouden lainalaisuuksista piittamatta.

[Hämeenlinnan Oraakkeli]

No aikamoista unkkalaahan tuo kirjoitus oli. Zimbabwen vaikeudet johtuvat siitä että Mugaben rosvohallinnon takia mihinkään tuottavaan ei uskalleta investoida, ja kun ei investoida niin verotulojakaan ei tule. Kreikan ongelmat ovat vähän samanlaisia. Jättimäinen julkinensektori. Korruptiota harmaata taloutta yms. Maassa on yliopistot politikoinnin kehtoja, kun ne muualla ovat bisneksen kehtoja. The Social Network elokuva  ei olisi millään voinut kertoa Ateenan yliopiston nörteistä.

Suomessakin on suuntaus mennyt vähän samaan kuin ateenassa. Meilläkin katotaan vähän pahana sitä jos saa esimerkiksi pääomatuloja. Tai että pörssin näivetystila ei tunnu kiinnostavan ketään.

Ja vielä selvemmin sanottuna Mugaben valtaantulosta on jo 30 vuotta. Jos talouskasvusta ja tuotannonkasvusta olisi pidetty huolta niin isokin lainan olisi inflaatio syönyt pois.

[Alkuasukas]

Kreikkaan oppia Zimbabwesta
Zimbabwe itsenäistyi apartheid-vallasta vuonna 1980. Valkoinen vähemmistö oli hallinnut maata kovaotteisesti ja ostanut opposition kukistamiseksi velkarahalla paljon aseita. Uusi hallitus peri nämä velat. Kyse oli lyhytaikaisesta ja korkeakorkoisesta lainasta.

Onko tästä lähteitä olemassa? Oma käsitykseni Rhodesian nykyisestä alennustilasta liittyy nimenomaan Mugaben neekeröintipolitiikkaan.

[Hämeenlinnan Oraakkeli]

Kreikkaan oppia Zimbabwesta
Zimbabwe itsenäistyi apartheid-vallasta vuonna 1980. Valkoinen vähemmistö oli hallinnut maata kovaotteisesti ja ostanut opposition kukistamiseksi velkarahalla paljon aseita. Uusi hallitus peri nämä velat. Kyse oli lyhytaikaisesta ja korkeakorkoisesta lainasta.

Onko tästä lähteitä olemassa? Oma käsitykseni Rhodesian nykyisestä alennustilasta liittyy nimenomaan Mugaben neekeröintipolitiikkaan.

On lähteitä olemassa
http://www.indexmundi.com/g/g.aspx?c=zi&v=143
Lähteet vaan osoittaa että kirjoitus on zimbabwen osalta paskaa. Ja kyseisen lehden toimituksessa unohdetaan että vasemmistoliitto on kannattamassa kyseistä talouspolitiikkaa Kreikalle. Tosin se on selvää että Kreikan talous ei nykyisillä keinoilla toivu.
Ja Zimbabwen kaaos johtuu selvästi maan neekeröinnistä eikä korkeasta ulkomaanvelasta.

[Alkuasukas]

Tällaisen kavoin, joten voisi kai sanoa että ei tuo vassareiden kirjoitus ihan totuudenmukainen ollut.

(http://s9.postimage.org/ahyyqg7p9/zbbwe.jpg)


http://www.zimbabweinstitute.org/File_Uploads/docs/Progressive%20Zimbabwe%20Final.pdf

[Hämeenlinnan Oraakkeli]

Tällaisen kavoin, joten voisi kai sanoa että ei tuo vassareiden kirjoitus ihan totuudenmukainen ollut.

(http://s9.postimage.org/ahyyqg7p9/zbbwe.jpg)


http://www.zimbabweinstitute.org/File_Uploads/docs/Progressive%20Zimbabwe%20Final.pdf

Elikkäs vasta 2006 lähtien maan talous on ollut totaalisen romahduksen tilassa.
Toki koko mugaben ajan talous on mennyt vituralleen, mutta romadushan on alkanut melko myöhään.

[Alkuasukas]

Ulkomaanvelka rupesi kasvamaan 1990, ja noin 2000 homma levisi käsille.

[Vesisade]

Viimeksi apartheid saatettiin voimaan Helsingissä, kun kaupunginhallitus alkoi positiivisesti syrjiä suomalaisia työnhaussa. Nimestään huolimatta asia tarkoittaa sitä, että ulkomaalaiset (lue: pääosin turvapaikkajärjestelmää väärinkäyttävät ja

OT:
Tuotanoin...
Milloin Helsingissä ei ole ollut apartheidia? Siellä on erikseen suomalaiset koulut, ruotsalaiset koulut, suomalaiset terveyskeskukset, ruotsalaiset terveyskeskukset, suomalaiset yliopistot ja ruotsalaiset yliopistot.