2012-05-01 VU: "Uusien" EU-jäsenmaiden edustajat kokevat olevansa kakkosketjua

[skrabb]

"Uusien" EU-jäsenmaiden edustajat kokevat olevansa kakkosketjua
EU

Kirjoittanut HENNA HOPIA, BRYSSEL 01.05.2012 10:35
Viimeksi päivitetty 01.05.2012 12:51
Joukko Euroopan parlamentin keskustaoikeistolaisen EPP-ryhmän jäseniä lähetti viime viikolla Euroopan komission puheenjohtaja José Manuel Barrosolle kirjeen ilmaisten "syvän huolensa useiden viimeaikaisten keski- ja itäeurooppalaisiin kohdistuvan syrjivien toimien johdosta".

Allekirjoittaneet mepit ovat kymmenen maan eli Viron, Latvian, Liettuan, Puolan, Tshekin, Unkarin, Slovakian, Slovenian, Bulgarian ja Romanian EPP-delegaatioiden puheenjohtajia. Kirjeen alullepanijoita olivat puolalainen Jacek Saryusz-Wolski ja unkarilainen András Gyürk. Mukana oli myös Viron Tunne Kelam.

Nettisivuja ja maahanmuuttokiintiöitä

Mepit olivat huolissaan erityisesti Hollannin Vapauspuolueen helmikuun alussa pysyttämistä nettisivuista, joilla toivottiin kansalaisten raportoivan itäeurooppalaisten "massiivisesta työperäisestä maahanmuutosta" aiheutuvista ongelmista.
Samoin mepit kokivat Belgian äärioikeistolaisen Vlaams Belangin parisen viikkoa sitten käynnistävät nettisivut loukkaaviksi. Niissä yllytetään ihmisiä ilmiantamaan maahanmuuttajia, joita epäillään rikollisesta toiminnasta, kuten laittomasta työnteosta tai sosiaalietuuksien väärinkäytöstä.

Mepit kiinnittävät huomiota myös Sveitsin vastikään tekemän päätöksestä, jolla maa rajoittaa kahdeksasta uudesta EU-jäsenmaasta tulevien työntekijöiden saapumasta maahan seuraavan vuoden aikana, alkaen 1. toukokuuta. Lisäksi Sveitsin Kansanpuolue on kampanjoinut maahanmuuttoa vastaa julisteilla, joissa Sveitsin lipun yli kävellään mustilla saappailla.

Mitä tekee komissio?

Mepit tuomitsevat nämä toimet eurooppalaisten perusarvojen vastaisina. Ne asettavat Keski- ja Itä-Euroopan kansalaiset eriarvoiseen asemaan muihin verrattuna, jolloin koko EU:n perusajatus, EU-kansalaisten tasa-arvoinen kohtelu vaarantuu, he perustelevat. Poliittiset ääriliikkeet voivat inspiroitua näistä ennakkotapauksista.
- Tämä johtaisi vaarallisiin seurauksiin, kuten muukalaisvihan, ääri-ilmiöiden ja äärioikeistolaisen liikehdinnän vahvistumiseen, ja loisi syviä jakolinjoja Euroopan kansojen välille ja siten heikentäisi koko unionia, meppien tiedotteessa sanotaan.
Varsinkin EU:n suurimman kriisin aikana tämä olisi erittäin vastuutonta.
Me uskomme, kuten historia on osoittanut, että syrjintää ei tulisi enää koskaan hyväksyä, he sanovat.

Europarlamentaarikot vaativatkin Barrosoa painostamaan poliittisia liikkeitä ja jopa jäsenvaltioita tämän kehityskulun lopettamiseksi.
EU:n korkea edustaja Catherine Ashton on jo tuominnut Sveitsin asettamat kiintiöt kahdenvälistä vapaan liikkuvuuden sopimusta rikkovana, sillä se ei salli EU-kansalaisten jaottelua kansallisuuden perusteella.

Puola johtaa taistoa

Uusien jäsenmaiden edustajat ovat älähtäneet viime aikoina muistakin kokemistaan epäkohdista. Korkea edustaja Ashton on saanut osakseen kritiikkiä siitä, että vanhojen jäsenmaiden ehdokkaita olisi suosittu EU:n ulkosuhdehallinnon (EUH) nimityksissä.

EU Observer- lehden mukaan uusien jäsenmaiden ehdokkaat häviävät hauissa jatkuvasti vanhojen maiden ehdokkaille ja jo EU:ssa työskenteleville virkamiehille - seitsemästä kategoriasta vain yhdessä uusien jäsenmaiden ehdokkaat pärjäsivät paremmin kuin muut. Ero oli merkittävä varsinkin EU:n ulkosuhdehallinnon Brysselin päämajan tehtävissä.
Varsinkin Puola suurimpana uutena jäsenmaana kokee jääneensä sivuraiteille. Meppi Jacek Saryusz-Wolski on ollut äänekäs ajamaan maansa asiaa ja kokee, että Puola on saanut asukasmääräänsä nähden paikkoja vain 36 prosenttia tavoitellusta, kun jotkut maat ovat päässeet edustautumisessaan "yli 300 prosenttiin".
Taustalla voi olla tietenkin myös se, että hakijoita on uusista maista on vähemmän tai että he eivät ole vielä sopeutuneet EU:n hakukulttuuriin.

Taas kiistellään rahasta

Uusimmat jäsenmaat peräävät oikeuksiaan myös kun EU-kakkua jaetaan.
Viime viikolla Luxembourgissa käytyjen EU:n monivuotiseen budjettiin liittyvien neuvottelujen yhteydessä niin sanotut "koheesion ystävät" syyttivät vanhoja jäsenmaita siitä, että ne haluavat leikata nimenomaan niille tukia. Koheesion ystäviin kuuluu 13 maata, Puola etunenässä, ja ne koostuvat pääosin uusista jäsenmaista.

Lisäksi joukko nettomaksajia eli "paremman rahankäytön ystävät", johon myös Suomi lukeutuu, haluaa asettaa uusia ehtoja kuten talouskurin ja makrotalousvelvoitteiden noudattamista EU-tukien saamiseksi.
Nettomaksajat haluavat myös leikata niin monivuotisen kuin EU:n ensi vuoden budjetin kattotasoa ehdotetusta, mitä koheesion ystävät vastustavat.
Monivuotisten rahoitusneuvottelujen keskiössä on koheesiovajeen lisäksi EU:n maatalouspolitiikan uudistaminen, jonka yhtenä pääkysymyksenä on kuinka tasata tuet oikeudenmukaisemmin eri jäsenmaiden välillä.

http://www.verkkouutiset.fi/index.php?option=com_content&view=article&id=78055:quusienq-eu-jaesenmaiden-edustajat-kokevat-olevansa-kakkosketjua&catid=65:eu-paeaeuutinen&Itemid=33