2012-04-29 HS: Osa opettajista harkitsisi kiintiöitä

[Embo]

Onpa harmi, jos oppilas saa kerta toisensa jälkeen kuulla olevansa "rikkaus" pelkällä olemassaolollaan. Mitenhän hän sen mahtaan tulkita? Ovatko muut sitten "köyhyys", tai onko mitä tahansa mitä hän ilmentää tai tekee "rikkautta"?

Nimittäin minusta tuntuu yhä voimakkaammin siltä, että tämän kehumisen ja kulttuurisensitiivisyyden vuoksi varsinaisilta puuttuu monikulttuurista kompetenssia - ei tajuta, että Suomessa vallitsee erilainen arvomaailma kuin vaikkapa islamilaisissa maissa, eikä haluta ottaa siitä edes selvää.

[foobar]

Meidän koulussa on 20-30% maahanmuuttajia eikä mulla ole mitään niitä vastaan, jos saataisiin kanssa kouluavustajia ja muuta tukea riittävästi. Tällä hetkellä pd-rahalla ei kuuhun mennä ja sitäkin taidetaan jakaa alueen sosioekonomisen statuksen mukaan eikä maahanmuuttajien määrän. Mamut työllistävät kolmin verroin natiivia enemmän ja tulevat tulkkeineen ja lisäpalveluineen kalliimmaksi. Koulujen tasapuolisuuden nimissä mamuja voisi sijoitella tasaisemmin.

Aina kun näen tuon termin, tulee mieleen että yhteiskunnassa on byrokraattikunnassa kuollutta painoa jonka ainoa tavoite on hankkia tänne lisää ongelmia jotka työllistäisivät heitä. Ja viimeistään siinä vaiheessa kun tämä tavoite on saavutettu, pyritään parhaan mukaan piilottamaan se, että siitä tuli aivan uusi, aiemmassa yhteiskunnassa tarpeeton rahareikä. Aktiivisuutta on kyllä passivoinnin ja rinnakkaiskulttuuristamisen eteen nähty paljon ja se kantaa hedelmää. Tuntuu olevan täysin irrelevanttia, onko tästä hyötyä muillekin kuin julkisen sektorin toimijoiden työllistymiselle.

[elven archer]

Peruskoulun oppimäärä ei ole ollenkaan vaativa. Jos se tuottaa niin suuria vaikeuksia joillekin, puheet rikkaudesta voinee unohtaa siltäkin kannalta. Erilaisuudessa ei ole itsessään mitään rikasta. Se on vain erilaista. Se voi olla hyvää tai huonoa riippuen seurauksista, mutta itseisarvoisesti se ei ole kumpaakaan. Rikkaus on ihmisten elämänlaadun parantamista. Sen synnyttäminen vaatii kyvykkyyttä ja tarmoa.

[Aallokko]

Miksi kukaan haluaisi rajoittaa saamansa rikkauden määrää? Edes eläin- tai kasvikunnassa ei vastusteta hyvän maksimaalista saantia. Jommassa kummassa on nyt vika: joko "rikkaus" ei olekaan rikkautta tai sitten sen kiintiöintitoiveet ovat luonnonvastaisia, kaikella tapaa omituisia.

[yxtoine humanisti]

Kiintiöitä perusteltiin hieman yllättäen myös sillä, että monikulttuurisuuden ja suomalaisen yhteiskunnan moninaisuuden olisi syytä näkyä kaikissa kouluissa.

"Ennen kaikkea jokaisessa koulussa tulisi olla maahanmuuttajataustaisia oppilaita. He ovat rikkaus, ja meillä on puolin ja toisin paljon opittavaa", vantaalainen alakoulun opettaja perusteli.

Onko kyseessä jonkin sortin kosto?

Hyvin halla-aholainen ja mainio kysymys!

"He ovat rikkaus" [...] Millainen indoktrinaatio on vaadittu, että joku on sisäistänyt tuon?

Protestanttisen (hyöty)etiikan paukuttama indoktrinaatio? "Kärsimys kasvattaa" - sen lisäksi, että saa hyvän omantunnon sovittaessaan perisynnin kirousta: "otsasi hiessä pitää sinun leipäsi syömän".

'Kärsimyshän' on tietyin varauksin 'suvaitsemisen' synonyymi. Tätäkin Halla-aho on kirjoituksissan hienosti pohtinut, tehnyt suorastaan maahanmuuttopolitiikan psykonalayysiä.

Mitä opittavaa meillä on heiltä? Esimerkiksi?

Tarkoitatko, ettei suvaitsevaisuuden hyve riitä kirkkauden kruunuusi helmeksi?

...suomensuomalaiset oppilaat oppivat huomaamaan, että ihmiset ovat lopulta samanlaisia kaikkialla ja kaikissa kulttuureissa

... Ja että kaikissa kulttuureissa ei saa ilmaista universaalia ihmisyyttään yhtä vapaasti kuin toisissa kulttuureissa. 

Mutta ymmärrän pointtisi; hyvä kommentti joka tapauksessa.

"Ei vaikuta oppimiseen", "elekieltä", "kahdeksasluokkalaiset". Nyt ihan oikeasti!

*REPS! *

[rähmis]

Muhis ehdottaa maahanmuuttajaoppilaille minimikiintöitä Hesarin mielipiteissä.

"Jokaisen koulun tulisi ottaa vastaan esimerkiksi viisi prosenttia maahanmuuttajataustaisia oppilaita."

Helsingin Sanomat kertoi kaupunkisivuilla 29. 4. siitä, että osa opettajista harkitsisi enimmäiskiintiöitä maahanmuuttajaoppilaille. Aiemman tutkimuksen mukaan enemmistö vanhemmista pääkaupunkiseudulla kannattaa tällaisia kiintiöitä. Kiintiöitä perustellaan sillä, että monen maahanmuuttajataustaisen oppilaan suomen kielen taito on koulua aloittaessa usein heikko. Liian monen heikosti suomea osaavan läsnäolo samassa luokassa vaatii opettajalta erityistä huomiota, mikä voi vähentää muiden oppilaiden mahdollisuutta saada riittävää ja tehokasta opetusta.

Jos taas koulussa on vain vähän suomenkielisiä oppilaita, maahanmuuttajalapsilla on huonommat mahdollisuudet oppia suomen kieltä. Myös kontaktit valtaväestöön voivat jäädä vähäisiksi.

Maahanmuuttajatausta ei kuitenkaan ole oikea kriteeri koulujen kohtaamien haasteiden ratkomiseen. Maahanmuuttajataustaiset oppilaat ovat hyvin heterogeeninen ryhmä. Osa on syntynyt Suomessa ja osaa kieltä yhtä hyvin kuin kantaväestöön kuuluvat koululaiset. Osa taas on vasta muuttanut maahan eikä juurikaan osaa kieltä.

Aiemmin Suomessa lapsen koulu määräytyi sen mukaan, millä alueella hän asui. Nyt valinnanvapautta on lisätty niin, että vanhemmat voivat päättää periaatteessa vapaasti, mihin kouluun lapsensa panevat. Samaan aikaan jotkut haluavat rajoittaa maahanmuuttajataustaisten vanhempien mahdollisuutta valita edes lähikoulu lapselleen.

Oppilaiden sulkeminen pois koulusta siksi, "että koulussa on liikaa maahanmuuttajia" olisi yhtä väärin kuin jos suomalaissyntyisiltä koululaisilta evättäisiin mahdollisuus päästä lähikouluun sillä perusteella, että sen "suomalaissyntyisten kiintiö" on täynnä. Käytännössä kaikissa Länsi-Euroopan maissa on suhteellisesti Suomea enemmän maahanmuuttajia ja heidän jälkeläisiään. Muissa maissa ei kuitenkaan tiettävästi ole vastaavia kiintiöitä.

Jos kiintiöiden uskotaan olevan ainoa oikea ratkaisu, toisenlaiset kiintiöt toimisivat todennäköisesti paljon tehokkaammin: asetetaan maksimikiintiöiden sijaan minimikiintiöt. Jokaisen koulun tulisi ottaa vastaan esimerkiksi viisi prosenttia maahanmuuttajataustaisia oppilaita. Oppilailta ei saisi evätä koulupaikkaa lähikoulusta, mutta heitä pitäisi houkutella myös niihin kouluihin, joissa ei ole paljon maahanmuuttajataustaisia oppilaita.

Kiintiöt eivät siis koskisi suoraan oppilaita vaan oppilaitoksia. Kouluille tavoitteeksi asetettu maahanmuuttajaoppilaiden minimikiintiö yhtäältä vähentäisi riskiä maahanmuuttajaoppilaiden kasautumisesta tiettyihin kouluihin. Toisaalta ne koulut, joissa on vähän maahanmuuttajataustaisia oppilaita, monipuolistuisivat ja niiden oppilaat saisivat kasvaa yhdessä erilaisista taustoista tulevien ihmisten kanssa.

Husein Muhammed
oikeustieteen maisteri
Helsingin kaupungin opetuslautakunnan varajäsen (vihr)

Hesari (digilehti)

Sitten joku opettajaopiskelija Anna-Mili (kuka näitä nimiä keksii, ei kai kukaan vanhempi voi antaa lapselleen tuollaista nimeä) kertoo siellä, että valtaosa opettajista ei ikimaailmassa edes harkitsisi kiintiöitä. Pienoisten ongelmien ratkaisemiseen hänellä on tarjota todella omaperäinen ratkaisu: Lisätään resursseja.

Kuka ehtii ensimmäisenä tarjoamaan 100%:n kiintiöitä? Siis etnisesti puhtoisia, rassismista vapaita kouluja puolin ja toisin.

[Saturoitunut]

Sitten joku opettajaopiskelija Anna-Mili (kuka näitä nimiä keksii, ei kai kukaan vanhempi voi antaa lapselleen tuollaista nimeä) kertoo siellä, että valtaosa opettajista ei ikimaailmassa edes harkitsisi kiintiöitä. Pienoisten ongelmien ratkaisemiseen hänellä on tarjota todella omaperäinen ratkaisu: Lisätään resursseja.

Kirjoitus on tosiaan otsikoitu noin, vaikka vain reilu kolmannes opettajista oli kiintiöitä vastaan. Leipätekstissä väite koskee valtaosaa uusmaalaisista ja opettajista, mikä voi toki sekin olla väärin. Olisi ollut kiva tuon opettajille suunnatun kyselyn yhteydessä selvittää, vaikuttaako työskentely mamurikkaissa kouluissa opettajan mielipiteeseen asiasta. Ei tarttis arvailla puolin ja toisin.

Muhammed toteaa tekstissään, että ihan yhtä väärin olisi evätä suomalaissyntyiseltä mahdollisuus päästä lähikouluun tilanteessa, jossa suomalaissyntyisten kiintiö on täynnä. Seuraavassa kappaleessa hän ehdottaa suomalaissyntyisille 95 prosentin maksimikiintiötä. Mamuoppilas saisi valita vapaasti lähikoulun ja muiden koulujen väliltä. Muhammed ei kerro, miten tässä systeemissä asianlaita olisi suomalaissyntyisen oppilaan kohdalla. Epäselväksi jää myös se, millä keinoilla kulttuurisesti köyhän koulun tulisi houkutella mamuoppilaita itseään rikastamaan.

[Hassutassu]

Sitten joku opettajaopiskelija Anna-Mili (kuka näitä nimiä keksii, ei kai kukaan vanhempi voi antaa lapselleen tuollaista nimeä) kertoo siellä, että valtaosa opettajista ei ikimaailmassa edes harkitsisi kiintiöitä. Pienoisten ongelmien ratkaisemiseen hänellä on tarjota todella omaperäinen ratkaisu: Lisätään resursseja.

Kirjoitus on tosiaan otsikoitu noin, vaikka vain reilu kolmannes opettajista oli kiintiöitä vastaan. Leipätekstissä väite koskee valtaosaa uusmaalaisista ja opettajista, mikä voi toki sekin olla väärin. Olisi ollut kiva tuon opettajille suunnatun kyselyn yhteydessä selvittää, vaikuttaako työskentely mamurikkaissa kouluissa opettajan mielipiteeseen asiasta. Ei tarttis arvailla puolin ja toisin.

Muhammed toteaa tekstissään, että ihan yhtä väärin olisi evätä suomalaissyntyiseltä mahdollisuus päästä lähikouluun tilanteessa, jossa suomalaissyntyisten kiintiö on täynnä. Seuraavassa kappaleessa hän ehdottaa suomalaissyntyisille 95 prosentin maksimikiintiötä. Mamuoppilas saisi valita vapaasti lähikoulun ja muiden koulujen väliltä. Muhammed ei kerro, miten tässä systeemissä asianlaita olisi suomalaissyntyisen oppilaan kohdalla. Epäselväksi jää myös se, millä keinoilla kulttuurisesti köyhän koulun tulisi houkutella mamuoppilaita itseään rikastamaan.

Se on vain Suomi, joka ei ole itsenäinen maa, jossa kaikki ovat suomalaisia edellä kohtelussa.
Muualla Euroopassa asiat on ratkaistu hieman eri tavoin.
http://www.bbc.co.uk/news/world-europe-17425269
Ei turhaa lämmitystä tai toimivia hisseja muualta tuleville.
Jostain syystä suomalainen media ei taida paljoa kertoa, jos ollenkaan, näistä ratkaisutavoista jotka muualla on valittu.
En siis kannata sitäkään että asetetaan muualta tulevat alempaan asemaan, mutta se se vasta omituista on että alimpia ovat suomalaiset, Suomessa.

[Marjapussi]

Jos johonkin kouluun ei riitäkkään minimikiintiötä maahanmuuttajista, niin jatketaanko vaikka hieman parrottuneilla lapsosilla turhapaikkojen vastaanottokeskuksista vai tuetetaanko heitä perheineen ulkomailta?

[Eugen235]

Voitaisiin katsoa viime kunnallisvaalien tuloksista minne kouluihin ja alueille maahanmuuttajat sijoitettaisiin. Kokoomusta ja Vihreitä äänestäneet haluavat sellaista rikkautta eniten ja mikäpä me olemme sitä heiltä kieltämään. Helsingissä nähtäisiin valtaisa väestön siirtyminen Myllypurosta, Vesalasta, Kontulasta, Jakomäestä... nk paremmille alueille. Se olisi myös taloudellisesti tasaava siirto, koska Itä- ja Koillis-Helsingin asuntojen arvot kohoaisivat ja muualla taas laskisivat.

tässä analyysissa on järkeä. Asian ydin niille pääkaupunkiseutulaisille jotka eivät ole vielä ratkaisseet omaa mielipidettään.

Oikeastaan kaikkien etu olisi vastustaa näitä kiintiöitä. Varsinkin muualla kuin slummeissa asuvien veronmaksajien. Mitä järkeä olisi kokea rikastuttajien invaasio omalla alueellaan mistä on hankkinut saatanan kalliin asunnon tai maksaa saatanan kovaa vuokraa? Jos kiintiöitä ei tule, on se kaikkien muiden paitsi ghetto-alueiden etu. Pelastautukoon ken voi.

[ekto]

Kiintiöiden huonona puolena on se, ettei ongelma räjähdä käsiin niin nopeasti. Sama pätee tähän hajautus tekniikkaan jolla yritetään estää getot.

Jos kiintiöitä ei tule, meillä on nopeasti tulossa useita mamukouluja, joista länkkärit katoaa. Nämä pakottavat edes joihinkin toimenpiteisiin.

Kiintiön avulla mamut leviää tasaisesti. Aluksi kiintiö on vaikka 10%. Kun se alkaa olemaan täynnä, kiintiötä kasvatetaan kunnes se on kasvanut erittäin suureksi ja ongelmia on kaikkialla samanaikaisesti. Tätä sotkua on huomattavasti vaikeampi siivota.

[Jaska Pankkaaja]

Ehdoton ei kiintiöille ja kyllä eritymiselle. Ongelmat tulevat nopeammin esiin etenkin kun taikaseinän antia leikattaisiin esim. kelan maksamalla kaikille yhtä suurella kansalaispalkalla tms. Etenkin vastikkeelisella kansalaispalkalla.

[Tuomas3]

Ehdoton ei kiintiöille ja kyllä eritymiselle. Ongelmat tulevat nopeammin esiin etenkin kun taikaseinän antia leikattaisiin esim. kelan maksamalla kaikille yhtä suurella kansalaispalkalla tms. Etenkin vastikkeelisella kansalaispalkalla.

Eikös ne ongelmat ole jo näkyvillä? Varteenotettavia esimerkkejä saa mm. Ranskassa, jos suomalaiset esimerkit eivät kelpaa.

[ekto]

Eikös ne ongelmat ole jo näkyvillä?

Aika harvassa ovat ne henkilöt jotka eivät ongelmia rehellisesti näkisi, mutta esimerkiksi vuosia kestänyt asian puolesta taistelu saattaa estää kelkan kääntämistä. Jotkut myös näkevät tätä "rikkautta" joka heidän mielessään kompensoi ongelmat.

Kaiken sen mitä me, tietyt poliitikot ja tietyt maahanmuuttajaryhmät ovat tehneet asian esille tuomiseksi, se ei yksinkertisesti tule koskaan riittämään tiettyjen ihmisten pään kääntämiseksi. Jossain pitää jotain tapahtua ja sen täytyy olla aika kamalaa.

Katsokaamme esim. ruotsia ja sen tiettyjä lähiöitä. Ei ole mitään viitteitä siitä, etteikö suomessa tultaisi päästämään tilannetta vähintään samaksi. Eihän sielläkään ole vielä tapahtunut mitään käännöstä meininkiin, vaan yhtälailla puhutaan rikkaudesta ja ihanuudesta. Vasta sitten kun tilanne menee todella huonoksi alkaa kelkka kääntyä, kun muita vaihtoehtoja ei ole. Onko se sitten jo liian myöhäistä?

[Joe]

Kurdi Husein Muhammed ja opettajaopiskelija Anna-Mili Tölkkö kunnostautuivat Vappuaamun kauhuina. Meinasi mennä aamukon... eikun vihreä tee väärään kurkkuun. Alan toipua järkytyksestä ja löysin tämän ketjun.

Suomen kouluissa vallitsee siis vielä maahanmuuttajapula. Jokaiseen kouluun 5% maahanmuuttajia minimikiintiöksi. Tarkoittaa ilmeisesti vain ns. tavallisen kansan peruskouluja.

Koulubussit kiertämään jakamaan kultamunia ympäri Helsinkiä joka arkiaamu. Helpottaa Itä-Helsingin elämää ja rikastaa Munkkiniemen suuntaa. Ja lisäresurssit kaupungin pohjattomasta kukkarosta. Näkis vaan senkin liikenneruuhkan...