2012-04-23 Yle: Valtion epäonnistunut it-hanke nieli 9 miljoonaa euroa

[skrabb]

Valtion epäonnistunut it-hanke nieli 9 miljoonaa euroa
A-studio selvitti, miksi kallis järjestelmä ei kelpaakaan virastoille.

Julkishallintoa varten kehitetyn Valda-tietojärjestelmän piti palvella 60 000 käyttäjää, mutta pian koko 9 miljoonaa euroa maksanut järjestelmä ajetaan alas.
Valda-järjestelmän kehitystyö alkoi vuonna 2006. Tavoite oli kunnianhimoinen. Tarkoitus oli saada virastoissa ja ministeriöissä pyörivä paperitulva hallintaan.

Valtiovarainministeriön suunnitelmissa todettiin Valdasta vuonna 2008: "Kaikki valtionhallinnon viranomaisten asiakirjat ja muut dokumentit luodaan, ylläpidetään ja käsitellään sisällönhallintajärjestelmässä."
Koska tavoitteena oli palvella koko valtionhallintoa, varauduttiin suureen käyttäjämäärään. Valtion palvelinsaleihin rakennettiin kapasiteettia palvelemaan 60 000 käyttäjää.

Julkisen hallinnon ICT-johtaja Timo Valli Valtiovarainministeriöstä toteaa, että palvelinkapasiteetin rakentaminen ja ohjelmiston pitkällinen kehitystyö johtivat ennakoitua suurempiin kustannuksiin, noin 9 miljoonaan euroon.
Järjestelmän oli määrä olla valmis vuonna 2009, mutta sitä pystyttiin tarjoamaan käyttäjille vasta kuluvan vuoden alussa.

Kehitystyön aikana virastoihin oli kuitenkin jo hankittu muita ohjelmistoja, joten käyttäjämäärä jäi kauas suunnitellusta.
- Kun tänä keväänä eri hallinnonaloilta kysyttiin, kuinka paljon halukkaita käyttäjiä olisi, ei niitä kovin montaa tuhatta olisi ollut, Valli toteaa.

Lopulta ohjelmisto otettiin käyttöön vain Aluehallintovirastoissa, joissa ohjelmistoa käyttää 190 työntekijää. Aluehallinnostakin järjestelmä ajetaan alas ja vaihdetaan johonkin muuhun ohjelmistoon.

Tarkastaja: Kustannuksia vääristeltiin

Valtiontalouden tarkastusviraston johtava tuloksellisuustarkastaja Tomi Voutilainen arvostelee koko hanketta kovin sanoin. Hän muistuttaa, että tarkastusvirasto puuttui selväsanaisesti hankkeeseen jo vuonna 2007.
- Esitetyt kustannukset olivat virheellisiä. Niitä vääristeltiin siitä syystä, että jos todelliset kustannukset olisivat olleet päätöksentekijöiden tiedossa, tällaista investointia ei olisi tehty, hän lataa.

Voutilainen paheksuu myös tapaa, jolla Valtiovarainministeriö suhtautui tarkastusviraston hankkeen esiselvityksestä tekemään arviointiraporttiin.
- Totesimme että hanketta ei pitäisi tehdä, mutta silti se tehtiin ja meidän lausunto vielä haukuttiin, ja sanottiin että me torpedoidaan hankkeita.

ICT-johtaja kaavailee jättisäästöjä

Timo Valli tuli vetämään valtion it-hankkeita vuoden 2011 heinäkuussa, eli hän ei ollut mukana kehittämässä Valdaa. Hän ei peittele hankkeen ongelmia ja myöntää, että VTV:n kritiikkiä olisi pitänyt kunnella.
Vallin mukaan yksi syy Valdan ongelmiin oli se, että valtionhallinnon eri haarat eivät ole osanneet tehdä tarpeeksi yhteistyötä it-asioissa.
- Aikaisemmin virastot ovat olleet vapaita hankkimaan juuri sellaisia ratkaisuja kuin niiden toiminta vaatii.

Vallin mukaan linja kuitenkin muuttuu, eikä Valdan kaltaisia ohjelmistoseikkailuja enää tule. Jo syksyllä voimaan tullut laki vaatii, että it-hankkeiden hyödyt selvitetään ennalta Valtiovarainministeriössä.
- Tutkimme ministeriössä hyvin tarkkaan eri hallinnonalojen esittämät tietohallintohankkeet, ja päätämme saavatko ne rahoitusta vai eivät, hän tiivistää.

Valda-järjestelmällä yritettiin palvella eri viranomaisten erityistarpeita, mutta tämä ei onnistunut.
Nyt linjauksena on, että suurisuuntaisten järjestelmähankkeiden sijasta perustietoteknologia laitesaleineen ja tietoliikenneyhteyksineen paimennetaan yhteen.

Valtionhallinnon käytössä on nykyään noin 150 palvelinsalia, mutta Vallin mukaan niitä tarvittaisiin vain viisi tai kuusi, jos eri viranomaisten palvelimet pakattaisiin samoihin tiloihin.
- Olemme alustavasti arvioineet, että perustietoteknologian yhtenäistämisellä säästettäisiin vuodessa 60-70 miljoonaa euroa, hän toteaa.

Tuomas Kerkkänen YLE Uutiset

http://yle.fi/uutiset/valtion_epaonnistunut_it-hanke_nieli_9_miljoonaa_euroa/6007672

VM:n Hetemäki ainakin on ollut herra isoherra, kun projektiin on rahaa määrättömästi hassattu  - ja Käteinen valtiovarainministerinä.
Mutta onhan meillä ollut varaa!

Ps. Hetemäki - ei siis valtiovarainministeri Jurpilainen - oli eilen TV-uutisissa selittelemässä IMF:n resurssien vahvistamista.
Mitä virkaa mitättömillä ja ammattitaidottomilla (mm. Käteinen, Jurpilainen, M G-R, Kyllönen, Arhinmäki, Wallin,) ministereillä on? Virkamiehet pyörittävät mennen tullen ja vielä palatessakin.

boldaukset omia

Edit. typo

[kekkeruusi]

Julkisen puolen systeemien toteutus on aina yhtä laadukasta. Sähköistä reseptiäkin on kehitelty 15+ vuotta ja vieläkään ei mitään tulosta. Rahaa hassataan näihin tolkuttomasti ilman mitään valmista.

[LambOfGod]

Mä olen törmännyt muutamiin tällaisiin ohjelmistoihin ja aina on pitänyt naamapalmuttaa miettiessäni ketkä ihmeen tohelot näitä ohjelmistoja kehittävät, ja miksi juuri he? Suomessa on ohjelmoinnin alalla ihan älyttömästi taitoa (peliteollisuudesta mm. flatoutien ja maxpaynejen tekijät esimerkkinä) mutta näitä valtioiden ja kuntien ohjelmia otetaan tekemään aivan käsittämättömän huonot porukat.

[kekkeruusi]

Mitä olen itse huomannut lääkärissä käydessä, niin lääkäreillä menee ainakin 80% potilaan ajasta sen tietokoneen kanssa temppuillessa. Ei oikein voi sanoa tällöin tietoteknisten järjestelmien pelkästään parantaneen asiaa entiseen kynä-paperit-kirjat-meininkiin verrattuna.

[hoxpox]

Mä olen törmännyt muutamiin tällaisiin ohjelmistoihin ja aina on pitänyt naamapalmuttaa miettiessäni ketkä ihmeen tohelot näitä ohjelmistoja kehittävät, ja miksi juuri he? Suomessa on ohjelmoinnin alalla ihan älyttömästi taitoa (peliteollisuudesta mm. flatoutien ja maxpaynejen tekijät esimerkkinä) mutta näitä valtioiden ja kuntien ohjelmia otetaan tekemään aivan käsittämättömän huonot porukat.

Olen ollut mukana julkisen sektorin it-hankkeissa, ja ne ovat erittäin puuduttavia projekteja. Virkamiesasiakkailla ei useinkaan ole minkäänlaista käsitystä mistään, ja silti he haluavat osallistua projektin suunnitteluun.

Eräässä palaverissa käytiin läpi tuntikausia yrityksemme monisatasivuista ohjelmistomalli-dokumenttia, vaikka kaikki paitsi asiakkaan edustaja tiesivät, että käytännössä kyseistä ohjelmistomallia ei noudateta, eikä sitä ole monikaan yrityksen työntekijä edes lukenut. Toisaalta ohjelmistomallin läpikäyminen oli järkevää, sillä tällöin asiakkaan edustajalle ei jäänyt aikaa sotkea projektia muulla tavoin.

Jos osaa ohjelmoida, kannattaa hakeutua peli- tms. alalle jossa asiakkaina ovat yksityiset. Tällöin projektit etenevät rationaalisemmin.

[skrabb]

Valtiontalouden tarkastusvirasto on jo v. 2007 puuttunut tiukasti asiaan ja ilmoittanut, että järjestelmän investointipäätöstä ei pitäisi tehdä esiselvityksen perusteella, mutta siitäkö VM viis veisasi.
"Siitä huolimatta se tehtiin ja meidän lausunto, se vielä haukuttiin ministeriössä, että tämmösiä lausuntoja tarkastusvirasto kirjoittaa ja torpedoi hankkeita..." (Sami Voutilainen johtava tuloksellisuustarkastaja, VTV)

http://areena.yle.fi/video/1335207055251 (alk. 01.27)

A-studio
Valtion epäonnistunut IT-hankinta. Lapin Karesuvannon turistikärhämät.Timo Harakan kolumni.

Boldaus oma

[JNappula]

Ongelma julkishallinnossa on myös se että he ovat mielestään jumalasta seuraavia, eikä heidän siis tarvitse miettiä omia toimintatapojaan tai saada niitä synkattua jo joidenkin valmiina olevien (ja kohtuuhintaisten) järjestelmien kanssa. Ehei, vaan tyhjältä pöydältä täytyy veronmaksajien rahoilla alkaa luomaan uutta systeemiä joka kustomoidaan ko. putkan omaan (vähän väliä muuttuvaan) toimintatapaan. Jokin sisällönhallinta nyt on kuitenkin peruskamaa firmoille.

Ongelma ei ole firmoissa, vaan jukisessa sektorissa itsessään. Jolle siis kustannustehokkuus ei merkitse mitään. Tärkeintä on että viskaalit pääsevät egotrippailemaan veronmaksajien rahoilla palavereissa...

[LambOfGod]

Olen ollut mukana julkisen sektorin it-hankkeissa, ja ne ovat erittäin puuduttavia projekteja. Virkamiesasiakkailla ei useinkaan ole minkäänlaista käsitystä mistään, ja silti he haluavat osallistua projektin suunnitteluun.

Siis huonoa työtä tehdään koska asiakas on huono? Kenen tässä pitäisi katsoa peiliin?

[kekkeruusi]

Olen ollut mukana julkisen sektorin it-hankkeissa, ja ne ovat erittäin puuduttavia projekteja. Virkamiesasiakkailla ei useinkaan ole minkäänlaista käsitystä mistään, ja silti he haluavat osallistua projektin suunnitteluun.

Siis huonoa työtä tehdään koska asiakas on huono? Kenen tässä pitäisi katsoa peiliin?

Asiakkaalla on näissä projekteissa määräysvalta. Jos asiakas ei tiedä mitä pitäisi tehdä eikä suostu toimittajan ehdotuksiin, niin mitä toimittaja siinä voi tehdä? Tällainen kuvio oli muistaakseni MOT:n ohjelmassa tuosta sähköisestä reseptistä. Sitten siihen vielä päälle, että kun projekti pitkittyy niin tilaajan projektista vastaavan tahon henkilöstö voi vaihtua ja taas on uudet mielipiteet miten homma pitäisi hoitaa jne.

[LambOfGod]

Olen ollut mukana julkisen sektorin it-hankkeissa, ja ne ovat erittäin puuduttavia projekteja. Virkamiesasiakkailla ei useinkaan ole minkäänlaista käsitystä mistään, ja silti he haluavat osallistua projektin suunnitteluun.

Siis huonoa työtä tehdään koska asiakas on huono? Kenen tässä pitäisi katsoa peiliin?

Asiakkaalla on näissä projekteissa määräysvalta. Jos asiakas ei tiedä mitä pitäisi tehdä eikä suostu toimittajan ehdotuksiin, niin mitä toimittaja siinä voi tehdä? Tällainen kuvio oli muistaakseni MOT:n ohjelmassa tuosta sähköisestä reseptistä. Sitten siihen vielä päälle, että kun projekti pitkittyy niin tilaajan projektista vastaavan tahon henkilöstö voi vaihtua ja taas on uudet mielipiteet miten homma pitäisi hoitaa jne.

Minun mielestäni asian osaava ohjelmointifirma sanoisi asiakkaalle suoraan ja peittelemättä, että homma ei toimi noin. Homma pitää hoitaa siten, että asiasta ymmärtävät johtavat työtä.

Toinen asia on sitten jos ohjelmointifirma on suoraan kertonut asiakkaalle miten työ onnistuu ja miten ei, ja silti asiakas haluaa toimimattoman ohjelman. Tällöin toki asiakas voi tilata paskaa. Minusta vaan tuntuu että ohjelmointifirma vaan nyökyttelee ja nöyristelee asiakkaan edessä, eikä uskalla sanoa, että keisarilla ei ole vaatteita. Tai sitten vain evät osaa työtänsä.

[Mansikka]

Jos Suomessa olisi käytössä suora demokratia ja sen epäluottamuslausemenettely, voisimme nyt erottaa asiasta vastuussa olevat korkeat virkamiehet. Kaikkia päätöksen tehneitä vastaan pitäisi käydä oikeutta, jotta he voisivat korvata osan menetyksestä omaisuudellaan. Tämän jälkeen heidän palkastaan ulosmitataan valtiolle osa koko heidän loppuelämänsä.

Nämä rahat, jotka he tuhosivat, verotettiin kansalta pakolla, joten ehdotan, että käytämme heihinkin pakkoa. Valta kansalle!

[Tabula Rasa]

Kyllä tuossa pitäisi olla vastuuta tuottajafirmallakin. Jos tilaa esim nettiyhteyden niin sen pitää toimia AINA hurrikaania pienemmissä olosuhteissa. Mikäli ei toimi niin ruvetaan laittamaan korvausvastuuseen se kuka myi toimimatonta toimivana. Esimerkiksi kymmenen vuoden täystakuu voisi olla isoissa hankinnoissa hyvä.

[hoxpox]

Olen ollut mukana julkisen sektorin it-hankkeissa, ja ne ovat erittäin puuduttavia projekteja. Virkamiesasiakkailla ei useinkaan ole minkäänlaista käsitystä mistään, ja silti he haluavat osallistua projektin suunnitteluun.

Siis huonoa työtä tehdään koska asiakas on huono? Kenen tässä pitäisi katsoa peiliin?

Asiakkaalla on näissä projekteissa määräysvalta. Jos asiakas ei tiedä mitä pitäisi tehdä eikä suostu toimittajan ehdotuksiin, niin mitä toimittaja siinä voi tehdä? Tällainen kuvio oli muistaakseni MOT:n ohjelmassa tuosta sähköisestä reseptistä. Sitten siihen vielä päälle, että kun projekti pitkittyy niin tilaajan projektista vastaavan tahon henkilöstö voi vaihtua ja taas on uudet mielipiteet miten homma pitäisi hoitaa jne.

Minun mielestäni asian osaava ohjelmointifirma sanoisi asiakkaalle suoraan ja peittelemättä, että homma ei toimi noin. Homma pitää hoitaa siten, että asiasta ymmärtävät johtavat työtä.

Toinen asia on sitten jos ohjelmointifirma on suoraan kertonut asiakkaalle miten työ onnistuu ja miten ei, ja silti asiakas haluaa toimimattoman ohjelman. Tällöin toki asiakas voi tilata paskaa. Minusta vaan tuntuu että ohjelmointifirma vaan nyökyttelee ja nöyristelee asiakkaan edessä, eikä uskalla sanoa, että keisarilla ei ole vaatteita. Tai sitten vain evät osaa työtänsä.

Asian osaava ohjelmoija voi toki haluta sanoa asiakkaalle miten homma hoidetaan. Mutta usein asiakasrajapinnassa on myyjä, joka haluaa saada projektista laskutettavaa lisätyötä, ja tällöin kannattaa toteuttaa työ ensin huonosti, jotta sitä saadaan sitten myöhemmin korjata.

Ongelman ydin on tilaaja joka ei käytä omia rahojaan. Tilaajakin voi tällöin haluta että projekti pitkittyy, joten hänen ei tarvitse tehdä muita töitä.

[kekkeruusi]

Tuottajafirman kannaltahan se on aika se ja sama kestääkö se projekti kuukauden vai 10 vuotta, jos rahaa tulee. Vielä parempi vaan, jos ei tarvitse tehdä mitään sen rahan eteen.

[hoxpox]

Kyllä tuossa pitäisi olla vastuuta tuottajafirmallakin. Jos tilaa esim nettiyhteyden niin sen pitää toimia AINA hurrikaania pienemmissä olosuhteissa. Mikäli ei toimi niin ruvetaan laittamaan korvausvastuuseen se kuka myi toimimatonta toimivana. Esimerkiksi kymmenen vuoden täystakuu voisi olla isoissa hankinnoissa hyvä.

Tässäkin voidaan tehdä ylilyöntejä.

Jos palvelulle määrätään toimintavarmuudeksi esim. 99% sijaan 99,99% tietyllä tarkasteluvälillä, niin kustannukset voivat kasvaa huimasti.

On järjetöntä asettaa palveluille liian suuria toimintavarmuusvaatimuksia, varsinkin jos ostetut palvelut eivät ole ihan tärkeimmästä päästä.

Mutta ongelman ydin on tässäkin se että tilaaja ei käytä omia rahojaan, joten vaatimuksille ei ole rationaalisia perusteita. Tilataan vaan semmoista mikä kuulostaa hyvältä.

[Soromnoo]

Eräs suuri ongelma näissä keikoissa on se että käytännössä pari toimittajaa tekevät kaikki valtion / valtion yhtiöiden isot IT-projektit eikä sillä ole väliä kuinka pahasti ovat ryssineet edelliset.

[JNappula]

Ongelma ei ole firmoissa, vaan jukisessa sektorissa itsessään.

Olen eri mieltä. Jokainen itseään kunnioittava toimittaja haluaa tehdä kauppaa vastaisuudessakin, olkoonkin, että suomalainen julkinen sektori on ollut erittäin hyvä lypsylehmä.

Höpsis. Ongelma on nimenomaan se että julkisella sektorilla ei ole mitään pidäkkeitä olla tuhlaamatta veronmaksajien rahoja. Miksi he (julkisella sektorilla noiden asioiden kanssa puuhastelevat) siis edes yrittäisivät hoitaa asiat kunnolla? Eli aloittaa palkkaamalla projekteja vetämään asiantuntijoita, eikä puoluetovereita ja muita saunakavereita? Pätevät asiantuntijat eivät kuule herrahississä nouse, hehän olisivat uhaksi näille puuhastelijoille.

Missä julkisen sektorin pulju, siellä ongelma. Yksityisellä sektorilla moisesta töppäilystä saa fudut, mitens kovapalkkaiselle virkamiehelle käy?

[sivullinen.]

Mitä olen itse huomannut lääkärissä käydessä, niin lääkäreillä menee ainakin 80% potilaan ajasta sen tietokoneen kanssa temppuillessa. Ei oikein voi sanoa tällöin tietoteknisten järjestelmien pelkästään parantaneen asiaa entiseen kynä-paperit-kirjat-meininkiin verrattuna.

Sama tutkittuna:

Toisaalta erään tutkimuksen mukaan lääkäriltä kuluu ajanvarauspotilaalle varatusta ajasta 43 prosenttia tietokoneen käyttöön. Tästä ajasta hieman yli puolet oli sellaista, jolloin potilas ei ollut läsnä. Lääkäreiden arvion mukaan nykyisiä vaikeakäyttöisiä potilastietojärjestelmiä käytettäessä kuluu tietojen etsimiseen ja tallentamiseen tietokoneelle enemmän aikaa kuin paperisia potilaskertomuksia käytettäessä.

Valtiontarkastusviraston raportti sähköisistä potilaskertomuksista (http://www.vtv.fi/files/2442/217_2011_netti_korjattu_uusi.PDF)

Tällä kertaa oli kyse kuitenkin pienestä summasta: 9 miljoonasta eurosta. Ja homma vielä lopetettiin kun todettiin ettei se vaan onnistu. Minun mielestäni se meni hyvin; joskin olisivat ne voineet kaiken saada ensimmäisellä kerralla toimimaan joka olisi ollut vielä parempi. Näitä 9 miljoonan projekteja kun yleensä jatketaan 18 miljoonan projektilla jota taas 36 miljoonan projektilla ..., ja lopulta saadaan joku täysin turha tuotos aikaan jota sitten voidaan toimistotyöntekijät pakottaa käyttämään. Niin saadaan homma edes näyttämään onnistuneelta. Pitäisi pystyä myöntämään jos rahat meni hukkaan ja lopettaa. Eikä vain - niin kuin uhkapeliriippuvainen - pelata kunnes saa edes jotain takaisin. Mutta poliittiselle päättäjälle epäonnistumisen myöntäminen on mahdottomuus, pelirahat yhteisestä kassasta otettuja ja voittajat vielä palkitaan runsaskätisesti. Silloin kannattaa pelata. Silloin kansa häviää mutta poliitikko voittaa.

[Marko Parkkola]

Ongelma on nimenomaan se että julkisella sektorilla ei ole mitään pidäkkeitä olla tuhlaamatta veronmaksajien rahoja.

On siellä jonkinlaiset budjetit. Ongelma on siinä, että projektin johtoryhmä syö pullien muodossa budjetista turhan ison siivun.

[Tabula Rasa]

Pieni ratkaisuehdotus:

Lakiehdotelma jonka mukaan virkamies on aina vastuussa yhteisen rahan käytöstään, eikä kykene tekemään omaa vuosipalkkaansa suurempia päätöksiä ilman että päätöksen vastuunkantajiksi lähtee muitakin. Vastuunkanto ilmenee siten, että mikäli yhteisiä varoja käytetään tuottamattomaan/toimimattomaan projektiin/tms eikä näitä rahoja saada toimittajalta laillisin keinoin takaisin tulee virkamiehen suorittaa omasta palkastaan täysmääräisesti korvaukset, joukon takaajia ollessa kyseessä jokainen osallistuja maksaa kunnes hävitty rahasumma on saatu korkoineen takaisin.

Luulisi vähentävän julkisen rahan tuhlailua, ongelmaksi muodostuisi vain lain valvonta, koska nykyinen oikeuslaitos on niin läpikorruptoitunut p*ska niin pitäisi jostain saada edes jokin luotettava taho tätäkin(ja monta muuta toimintaa) valvomaan.

[Ari-Lee]

Usein olen miettinyt montako kymmentä miljoonaa euroa valuu niihin lukemattomiin valtion instanssien kotisivuihin. Monet sivustoista ovat luokatonta, epästandardia tuubaa.

[hoxpox]

Pieni ratkaisuehdotus:

Mielestä paras ratkaisu olisi pienentää koko julkista sektoria. Sen sijaan että aletaan luomaan uutta byrokratiaa valvomaan nykyisen byrokratian rahankäyttöä, tulisi vähentää kaikkea byrokratiaa.

Julkisen sektorin ei tarvitse muodostaa jopa 56% bruttokansantuotteesta kuten se nyt muodostaa. Sosiaaliturva, oikeuslaitos ja maanpuolustus voitaisiin oikeasti järjestää murto-osalla tästä.

[Ari-Lee]

VALTIONHALLINTO Susanna Lyytikäinen, 19.8.2011, 16:30

It-menot söivät 13 prosenttia virastojen budjeteista


Valtion virastot ja laitokset käyttivät vuonna 2010 tietohallintoon yhteensä 907,6 miljoonaa euroa, joka oli 13 prosenttia niiden toimintamenoista ja 1,8 prosenttia koko valtion budjetista.

Suurimmat kuluerät olivat palvelujen ostot (57 prosenttia) sekä palkat ja palkkiot (23 prosenttia). Ulkopuolisia tietotekniikkapalveluita valtio osti 521 miljoonalla eurolla.

Valtionhallinto tarjoaa yhä enemmän sähköisiä palveluita. Vuonna 2010 erillisiä palvelunimikkeitä oli yli 300. Se on huomattavasti enemmän kuin vuonna 2008, jolloin tietoja palveluista kerättiin edellisen kerran. Vuoden lopussa sähköisen asioinnin osuus oli keskimäärin 41 prosenttia ja sähköisiä asiointitapahtumia 232 miljoonaa.

Lukuihin ovat vaikuttaneet useat vuoden 2010 alussa tapahtuneet organisaatiomuutokset, joista merkittävin on yliopistojen siirtyminen valtion budjettitalouden ulkopuolelle.

Tiedot on saatu valtiovarainministeriön julkaisemasta Tietoja valtion tietohallinnosta 2010 -raportista, joka on tehty valtion virastoille ja laitoksille suunnatun kyselyn pohjalta. Kyselyyn vastasi 77 organisaatiota, 32 vähemmän kuin edellisellä kerralla.

Tietoviikko

Eli kyseessä suuremmat rahat kuin voisi äkkiä luulla.

[LambOfGod]

Asian osaava ohjelmoija voi toki haluta sanoa asiakkaalle miten homma hoidetaan. Mutta usein asiakasrajapinnassa on myyjä, joka haluaa saada projektista laskutettavaa lisätyötä, ja tällöin kannattaa toteuttaa työ ensin huonosti, jotta sitä saadaan sitten myöhemmin korjata.

Ongelman ydin on tilaaja joka ei käytä omia rahojaan. Tilaajakin voi tällöin haluta että projekti pitkittyy, joten hänen ei tarvitse tehdä muita töitä.

Eli tälläkin alalla on se niinsanottu "hehkulamppuefekti: Tehdään huonoa tuotetta, jotta voidaan laskuttaa huollosta tai uudesta tuotteesta. Tuttu juttu mm. elektroniikasta.
Mutta kuitenkin: Kenellä on vastuu huonosta tuotteesta? Mielestäni valmistajalla.

[hoxpox]

Asian osaava ohjelmoija voi toki haluta sanoa asiakkaalle miten homma hoidetaan. Mutta usein asiakasrajapinnassa on myyjä, joka haluaa saada projektista laskutettavaa lisätyötä, ja tällöin kannattaa toteuttaa työ ensin huonosti, jotta sitä saadaan sitten myöhemmin korjata.

Ongelman ydin on tilaaja joka ei käytä omia rahojaan. Tilaajakin voi tällöin haluta että projekti pitkittyy, joten hänen ei tarvitse tehdä muita töitä.

Eli tälläkin alalla on se niinsanottu "hehkulamppuefekti: Tehdään huonoa tuotetta, jotta voidaan laskuttaa huollosta tai uudesta tuotteesta. Tuttu juttu mm. elektroniikasta.
Mutta kuitenkin: Kenellä on vastuu huonosta tuotteesta? Mielestäni valmistajalla.

Ok. Miten mielestäsi pitäisi rangaista valmistajia, jotka tekevät huonoja tuotteita, joita kansalaiset innokkaasti ostavat?

[Marko Parkkola]

900 miljoonaa euroa mennyt ja tapahtumia reilut 200 miljoonaa? Kalliiksi tulevat nuo asioinnit.

[MW]

Avainasemissa toimivien virkamiesten valinta vaalilla. Haittaa sulle-mulle toimintaa.

[LambOfGod]

Ok. Miten mielestäsi pitäisi rangaista valmistajia, jotka tekevät huonoja tuotteita, joita kansalaiset innokkaasti ostavat?

Ei tarvitse rangaista. Vapaassa markkinataloudessa (mitä nyt ei oikein missään ole, mutta ideana on kaunis) hyödykkeen valmistaja tekee tasoisensa hyödykkeen ja määrittelee hinnan. Osataja päättää ostaako sellaisen hyödykkeen siihen hintaan vai onko ostamatta. Sanoin vain, että huonon tuotteen valmistajalla on vastuu tuotteensa laadusta, ei kellään muulla. Jos valtio tai kuka tahansa haluaa ostaa paskaa sen kun ostakoon. Harmi vain, että kansalta ei kysytä, onhan se valtion omistaja.

[tyhmyri]

Missä julkisen sektorin pulju, siellä ongelma. Yksityisellä sektorilla moisesta töppäilystä saa fudut, mitens kovapalkkaiselle virkamiehelle käy?

Yksityisen sektorin sekoiluista tietojärjestelmäjutuissa ei nyt vain kerrota julkisuuteen jos sen voi mitenkään välttää. Julkisuuteen päätyvät vain julkisen sektorin mokat. Eikä ne viranhaltijoiden palkat ole kovinkaan mainittavia verrattaessa vastaavia päätöksiä tekeviin yksityisen sektorin tyyppeihin.

Yleensä yksityisen puolen tietojärjestelmäsekoilut nousevat julkisuuteen vasta jonkun oikeusjutun tai asiakkaalle koituvien todellisten ongelmien myötä. Olen minäkin ollut mukana hautaamassa isoja tietojärjestelmäruumiita konsernin takapihalle. Ei niistä kenellekään puhuta jos ei ole pakko. Julkisella sektorilla on taas pakko tunnustaa...