Jussi Halla-ahon kirjoituksia

[Aldaron]

ruotsinkielinen nuoriso näytti maalle tietä 95 vuotta sitten kun Suomi ja suomalaisuus oli uhattuna.

Jääkäriliike ei ollut erityisesti ruotsinkielisten liike, vaan koko kansan asia.

Alkuvaiheessa valtaosa jääkäriliikkeestä koostui ruotsinkielisistä. Suomenkielisistä tuli vähitellen enemmistö, mutta ruotsinkielisten prosenttiosuus jääkäreistä oli koko ajan selvästi korkeampi kuin kyseisen väestönosan prosenttiosuus koko kansasta.

Samoin myös Bobrikovin venäläistämispolitiikan vastustus oli suhteessa kovempaa ja aktiivisempaa ruotsinkielisellä kuin suomenkielisellä puolella. Ruotsinkielisten "yliedustus" jääkäriliikkeessä oli jatkoa tälle samalle vastarintapolitiikalle.

[risto]

ruotsinkielinen nuoriso näytti maalle tietä 95 vuotta sitten kun Suomi ja suomalaisuus oli uhattuna.

Jääkäriliike ei ollut erityisesti ruotsinkielisten liike, vaan koko kansan asia.

Alkuvaiheessa valtaosa jääkäriliikkeestä koostui ruotsinkielisistä. Suomenkielisistä tuli vähitellen enemmistö, mutta ruotsinkielisten prosenttiosuus jääkäreistä oli koko ajan selvästi korkeampi kuin kyseisen väestönosan prosenttiosuus koko kansasta.

Samoin myös Bobrikovin venäläistämispolitiikan vastustus oli suhteessa kovempaa ja aktiivisempaa ruotsinkielisellä kuin suomenkielisellä puolella. Ruotsinkielisten "yliedustus" jääkäriliikkeessä oli jatkoa tälle samalle vastarintapolitiikalle.

Kuinka moni tietää, että vapaussota alkoi, kun affenanmaalaiset riisuivat saaren venäläiset sotilaat aseista?

Sinänsä voidaan pohtia, mikä merkitys tällä on nykyisen, hyvin eriskummallisen kielipolitiikan kannalta. Tai ylipäätään minkään kielipolitiikan kannalta.

[Defend Finland!]

Voi olla että olen kirjoittanut väärin, eli te me-sanan sijasta mutta sanoma ei muutu sillä. Olen kiertänyt aika paljon näitä muistomerkkejä ja mm Lapuan kirkon edustalla on patsas ja nämä sanat. Oli myöskin joku toinen paikkakunta Etelä-Pohjanmaalla, jossa oli tämä teksti.

Jossain Vaasassa pitäisi olla nämä sanat - me tai te - jossain muistomerkissä. Vaasan hautausmaalla on komea muistomerkki mihin on kaiverrettu melkein 70:n  jääkärin nimet. Se pitäjä, josta suhteessa väkilukuun lähti eniten jääkäreitä on minun laskelmieni mukaan Mustasaari, kun otetaan huomioon siihen liitetyt pitäjät mm Raippaluoto. Joka tapauksessa jääkäriliikkeen ydinalue oli Vaasan seutu.

[Kimmo Pirkkala]

Onko RKP rasistinen puolue? Mielestäni aiheellinen kysymys.

- Yli 90% kansakunnasta pakotetaan valitsemaan kieliopinnoissa ruotsi, jota 75% kansasta ei tule koskaan tarvitsemaan.
- Etniset kiintiöt suosivat ruotsinkielisten helpompaa pääsyä yliopistoon opiskelemaan.
- Yleisradion ohjelmatarjonnassa suositaan yhtä etnistä ryhmää toisen kustannuksella.
- Ahvenanmaalle saa kotiseutuoikeuden ja luvan elinkeinon harjoittamiseen etnisen syrjinnän perusteella.

Näitä linjauksia käsittääkseni RKP ajaa ja kannattaa. Eivätkö ne ole rasistisia? Miksiköhän RKP haluaa tahallaan hämärtää rasismin käsitettä sisällyttämällä siihen mm. maahanmuuttokritiikin? Siksi että oma takapiha ei kestä tarkempaa silmäilyä.

[Defend Finland!]

Palataan vähäksi aikaa asiaan!

Ensin kommentti Wekkulille näistä kiintiöistä: Ymmärrän, että hän tarkoittaa juridiikan opiskelua Helsingin yliopistossa.Ei kyseessä ole mikään etninen kiintiö. Tämän taustalla oli huoli siitä, että lakia opiskelee yhä harvempi ruotsinkielinen opiskelija, joten päätettiin keskittää ruotsinkielinen opiskelu yhteen paikkaan ja alentaa vaatimuksia jotta saataisiin riittävästi opiskelijoita. Kun olen asiasta kysynyt opiskelijoilta olen saanut vastaukseksi, että jokainen suomalainen voi hakea tänne, pääsykokeet tapahtuvat kuitenkin ruotsiksi, joten ei siinä katsota ihonväriä tai etnistä taustaa.

Niin tuo Kirsi Virtanen on Ylen toimittajia ja hän oli sitä mieltä, että ruotsinkielinen väestö on totaalisesti epäisänmaallinen, ei suomalainen ja kyy isänmaan povella. Jos hän tosiaan haluaa tänne venäläisiä ruotsinkielisten sijaan niin hän tulee kohta huomaamaan minkälainen on oikea kyy! Nämä ovat lojaaleja ainoastaan "Suurelle isänmaalle" jota ei koskaan ole mikään muu kuin Pyhä Venäjä, Rodina, jolla on maailmanvalloitustehvävä!

Tuosta jääkäriliikkeestä vielä sen verran, että kyllä sen alullepanijat ymmärsivät,että täytyy värvätä myöskin suomenkielisiä ja poikia kaikista sosiaaliluokista. Kirsi Virtaselle tiedoksi, niin istuin vähän aikaa työn merkeissä varsinaisen "kyyperheen" kotona ja siinä tämä Virtasen mainitsema epäisänmaallisuus oli käsin kosketeltavissa. Kyseessä oli mies, jonka äiti oli talvisodassa kaatuneen jääkärikapteeni Reinhold von Essenin tytär. Seinät olivat täynnä kuvia suvun miehistä, jotka ovat taistelleet ja kaatuneet Suomen puolesta ja tuli kyllä sellainen tunne, että Kirsi Virtasen puheet tuntuvat olevan toiselta planeetalta.

Mies sanoi lakoonisesti, että suvun miesten velvollisuus on kautta vuosisatojen ollut tämä. Jepuan von Essenin perheestä kolme poikaa lähtivät jääkäreiksi Saksaan, neljännen gendarmit ampuivat kun hän oli värväämässä lisää jääkäreitä. Näistä pojista yksi kaatui 1918, seuraava 1940 jne.

Siinä on kyllä Virtasen kaipaamaa isänmaallisuutta vaikka muille jakaa!

[Totuusko?]

Palataan vähäksi aikaa asiaan!

...

Ja tuo pitkähkö vuodatuksesi siis oikeuttaa pakkoruotsin ja kielikiintiöt?

[Jussi Halla-aho]

Olen käynyt näillä sivuilla siksi, että kansainsiirrot - ja niin Suomenkin maahanmuutto - ovat huutavan väärä muoti-ilmiö.

Kun luin Halliksen, ja sittemmin Mäki-Ketelänkin, "kielipolitiikasta" ymmärsin onneksi, ettei "Homma", sen paremmin kuin "Muutos 2011", tarkoita mitään terävämpää kuin muutkaan.

JHA ja JMK vastustavat suomalaisuutta, johon kuuluvat kansalliset kielemme.

Näin yhden (tärkeän) asian liikkeestä on kehkeytynyt täysin samanlainen "yhden asian liike" kuin muut ovat: vallan ja etuisuuksien tavoittelun poliittinen liike.
 

Tämä on varsin tyypillinen primitiivireaktio aina, kun olen jostakin asiasta jonkun kanssa eri mieltä.

Aika hassu ajatus, että jos maahanmuuttokriittinen henkilö vastustaa myös ruotsin kielen nykyistä asemaa ja statusta, hän osoittautuu vallan ja etuisuuksien tavoittelijaksi. Tässä varmasti on jokin logiikka ja ajatus, mutta se jää minulta huomaamatta.

[kaivanto]

Aika hassu ajatus, että jos maahanmuuttokriittinen henkilö vastustaa myös ruotsin kielen nykyistä asemaa ja statusta, hän osoittautuu vallan ja etuisuuksien tavoittelijaksi. Tässä varmasti on jokin logiikka ja ajatus, mutta se jää minulta huomaamatta.

Jussi, "logiikalla tai niin sanotuilla järkiperusteluilla ei ole todellista merkitystä uskonnollisista kysymyksistä käytävässä keskustelussa." 

Moni tekee äänestyspäätöksen ehdokkaan ulkonäön perusteella. Moni jonkun vielä triviaalimman seikan perusteella. Moni jättää äänestämättä, koska luulee, että se on jonkinlainen protesti.

Ei kannattaisi tuhlata yhtään ruutia niihin, jotka ovat äänestyspäätöksensä tehneet. Ajankuluksi voi tietysti aina vängätä kaiken maailman änkyröiden kanssa, mutta toisaalta aikaa on hyvin rajallisesti. Tämän olen ihan kadulla kampanjoidessa jo oppinut edellisissä vaaleissa.

[Aldaron]

Onko RKP rasistinen puolue? Mielestäni aiheellinen kysymys.

- Yli 90% kansakunnasta pakotetaan valitsemaan kieliopinnoissa ruotsi, jota 75% kansasta ei tule koskaan tarvitsemaan.
- Etniset kiintiöt suosivat ruotsinkielisten helpompaa pääsyä yliopistoon opiskelemaan.
- Yleisradion ohjelmatarjonnassa suositaan yhtä etnistä ryhmää toisen kustannuksella.
- Ahvenanmaalle saa kotiseutuoikeuden ja luvan elinkeinon harjoittamiseen etnisen syrjinnän perusteella.

Näitä linjauksia käsittääkseni RKP ajaa ja kannattaa. Eivätkö ne ole rasistisia? Miksiköhän RKP haluaa tahallaan hämärtää rasismin käsitettä sisällyttämällä siihen mm. maahanmuuttokritiikin? Siksi että oma takapiha ei kestä tarkempaa silmäilyä.

Wekkulin pitäisi olla vähän tarkempi faktojen kanssa, sillä hänen viestinsä sisältää useita aika pahoja asiavirheitä.

Hän on jäsentänyt sen neljän ranskalaisen viivan avulla. Ensimmäinen kohta koskee ruotsin pakollisuutta kouluaineena, jota en tässä käsittele, sillä olen kirjoittanut siitä varsin yksityiskohtaisesti jo ylempänä tässä ketjussa. Totean tässä vain lyhyesti ettei kysymys jonkin tietyn kielen pakollisuudesta tai vapaaehtoisuudesta liity rotuoppeihin millään tavalla. Käsittelen tässä kolme jälkimmäistä väitettä.

1) "Etnisiä kiintiöitä" ei ole olemassa. Jos tällaisia olisi, se tarkoittaisi sitä, että tietty määrä opiskelupaikkoja olisi varattu ihmisille joiden rekisteröity äidinkieli on ruotsi. Ja näinhän ei ole, joten väite on väärä.

Itse asiassa kyse on Helsingin yliopiston ruotsinkielisistä opintolinjoista. Tällaisia on olemassa, koska HY on maan ainoa yliopisto, joka tarjoaa opetusta sekä suomeksi että ruotsiksi. Monilla aloilla opetusta on vain suomeksi, mutta esimerkiksi oikeustieteellisessä ja lääketieteellisessä on ruotsinkieliset opintolinjat, joihin noiden alojen ruotsinkielinen koulutus on valtakunnallisesti keskitetty. Maan muut oikikset ja lääkiksethän käyttävät opetuskielenään pelkästään suomea. Lisäksi ei pidä unohtaa sitä, että monella alalla ei Suomessa järjestetä ruotsinkielistä opetusta ollenkaan.

Jos oikein muistan, niin Helsingin lääkiksen ruotsinkielisen linjan aloituspaikat ovat suurin piirtein 5% koko maan lääkisten aloituspaikoista. Ruotsinkielisistä lukioista valmistuu muistaakseni vähän yli 6% koko maan ylioppilaista. Nämä luvut ovat ulkomuistista. Viimeisimpien lukujen tarkistaminen kaikkien ruotsinkielisten opintolinjojen suhteen koko maassa vaatisi jonkin verran työtä, mutta senhän voi tehdä kuka tahansa joka on valmis näkemään sen vaivan.

Ruotsinkielisille opintolinjoille voivat hakea

a) ruotsinkielisistä lukioista valmistuneet sekä

b) ne jotka suorittavat ruotsin kielikokeen sen toteamiseksi, osaavatko he todella ruotsia riittävän hyvin pystyäkseen seuraamaan opetusta.

Se onko hakija rekisteröity ruotsinkieliseksi ei siis ole kriteeri, vaikka monet niin luulevatkin. "Etnisestä kiintiöstä" ei toisin sanoen ole kyse.

2) Mitä FST:hen taas tulee, viittaan tässä vain lyhesti mm. ohjelmien suomenkieliseen tekstitykseen. Asiasta voisi kirjoittaa pitempäänkin, mutta en halua tehdä tästä viestistä pienoisromaania.

3) Ahvenanmaa on aina suosikkiaiheita. Sitä tosin miten wekkuli luulee Rkp:n liittyvän asiaan on hieman vaikeampi selittää, sillä Eduskunta ei voi muuttaa Ahvenanmaan itsehallintolakia ilman Ahvenanmaan maapäivien suostumusta. Ja Rkp:llä puolestaan ei ole mitään toimintaa Ahvenanmaalla, kuten jo aika monta kertaa on todettu. Yksikään Manner-Suomen puolueista ei toimi Ahvenanmaalla, vaan siellä on oma puoluelaitos. Rkp ja ahvenanmaalaiset ovat siis toisensa pois sulkevia käsitteitä.

Mitä Ahvenanmaan kotipaikkaoikeuteen taas tulee, se vastaa tuossa autonomisessa valtiontapaisessa kansalaisuutta. Ja, kuten kansalaisuus, sen saamiseen liittyy ehtoina se että on asunut maakunnan alueella tietyn määrän vuosia ja että osaa ruotsia, joka on maakunnan virallinen kieli. Samat säännöt siis pätevät kaikkiin Manner-Suomesta Ahvenanmaalle muuttaviin, olivat nämä sitten ruotsin- tai suomenkielisiä. Ainoa ero on siinä, että ruotsinkielinen tietysti osaa ruotsia jo valmiiksi. Tosin on hieman erikoista ajatella että joku onnistuisi asumaan Ahvenanmaalla viisi vuotta oppimatta ruotsia. Ihan sama asia kuin jos asuisi Kajaanissa viisi vuotta eikä oppisi suomea. Silloinhan on vikaa joko korvien välissä tai asenteessa. Kysymys ei siis tässäkään tapauksessa ole etnisen kriteerin soveltamisesta vaan kielitaitovaatimuksesta.  

Henkilökohtaisesti olen sitä mieltä että ahvenanmaalaiset hieman liioittelevat. Mieluiten ulottaisin sekä Manner-Suomen kielilainsäädännön että asevelvollisuuslain myös Ahvenanmaalle, jos voisin. Totesin kuitenkin edellä, että tähän ei kykene edes Suomen Eduskunta ilman Ahvenanmaan maapäivien suostumusta. Ahvenanmaalla on toisin sanoen perustuslain takaama veto-oikeus näihin asioihin. Se mitä esim. Keskusta, Kokoomus, Sdp tai Rkp näistä asioista päättäisivät olisi täysin irrelevanttia, sillä tuo kaikki kuuluu maakunnan omaan, ei Suomen valtion kompetenssiin. Väitteellä siitä että Ahvenanmaan omalla lainsäädännöllä olisi muka jotain tekemistä Rkp:n kanssa ei toisin sanoen ole mitään kosketusta todellisuuteen.

Käsittelen lopuksi kaikkein keskeisimmän väitteesi: Rkp on mielestäsi rasistinen puolue. Puhut myös siitä että Rkp on syyllistynyt rasismin käsitteen hämärtämiseen. Tästä viimeisestä on todella merkkejä eräiden Rkp:n poliitikkojen lausunnoissa, mutta tämähän ei poikkea millään tavalla muiden hallituspuolueiden edustajien käytännöstä. Onhan jopa Sdp:hen kohdistunut hiljattain rasismisyytöksiä puolueen viimeisimpien maahanmuuttopoliittisten linjausten takia, jotka kuitenkin ovat olleet varsin maltillisia. Muistetaan hyvin, miten Sinnemäki reagoi tv-studiossa kun Urpilainen "kehtasi" sanoa "Maassa maan tavalla" ja millaista "vastenmielisyyttä" Heinäluoman muka muukalaisvastaiset lausunnot herättivät Vanhasessa. Tässä suhteessa hallituspuolueiden edustajat eivät kovinkaan paljon eroa toisistaan. Mielenkiintoinen yksityiskohta on tosin, että kaikki muut hallituspuolueet haukkuivat Sdp:tä Urpilaisen ja Heinäluoman lausuntojen takia kovemmalla äänellä kuin Rkp.

Rasismikäsitteen hämärtämistä on se, että tuo sana leikataan irralleen varsinaisesta merkityksestään, joka liittyy "rotuun" eli ihmisen genetiikkaan. Puhe "ikärasismista", "sukupuolirasismista", "kielirasismista" tai "uskontorasismista" on siis epätarkkaa kielenkäyttöä ja rasismikäsitteen hämärtämistä.

Wekkuli on edellä venyttänyt rasismin käsitettä tarkoittamaan Ylen ruotsinkielistä ohjelmatarjontaa (jota hän ilmeisesti pitää ylimitoitettuna) sekä sitä tosiseikkaa, että sekä Ahvenanmaan kotiseutuoikeus että ruotsinkielisille opintolinjoille pääseminen edellyttävät ruotsin kielitaitoa.

Oleellinen pointti on siinä, että kielitaidon voi koska tahansa hankkia. Omaa geneettistä perimäänsä taas ei voi muuttaa. Ja puhe rasismista edellyttää aina sitä, että erottelu tapahtuu rodullisin eli geneettiseen perimään perustuvin kriteerein.

Apartheid-ajan Etelä-Afrikassa väestö oli virallisesti jaettu neljään roturyhmään, joiden jäsenyys ei ollut vapaasti valittavissa. Valtio määritti jokaisen kansalaisen rodun. Vain rajatapauksissa kansalainen sai anoa rotuluokituksensa muuttamista. Esimerkiksi musta saattoi anoa luokituksensa muuttamista värilliseksi, koska hän pystyi todistamaan, että toinen hänen isoisistään oli itse asiassa valkoinen.

Apartheid-ajan koulut käyttivät opetuskielenä joko englantia, afrikaansia tai jotain maan monista bantukielistä. Maan yliopistot olivat kaikki joko englannin- tai afrikaansinkielisiä. Yliopistot oli eritytetty roturyhmien mukaan ja suurin osa niistä oli varattu valkoisille.

Oletetaan nyt, että rotuerottelu olisi lakkautettu, mutta erilliset bantukieliset koulut säilytetty (nykyisinhän niissä on isolta osalta siirrytty englantiin opetuskielenä). Oletetaan edelleen, että yliopistojen sisäänottoon olisi liitetty englannin tai afrikaansin kielikoe (yliopistosta riippuen) sen varmistamiseksi, että ne jotka eivät ole käyneet koulua sillä kielellä jolla yliopisto toimii kuitenkin osaavat kyseistä kieltä riittävän hyvin pystyäkseen seuraamaan opetusta. Kysymys kuuluu: olisiko tällainen kielikoe rasismia? Vastaus on tietenkin ei, sillä kielitaito on hankittavissa oleva ominaisuus, ei peritty niin kuin "rotu".

Ne Rkp:n poliitikot, joista on eniten ollut puhetta Hommaforumilla ovat Astrid Thors, Stefan Wallin ja Eva Biaudet. Kaikki forumilla eivät välttämättä ole perillä siitä, että

a) sekä Wallin että Biaudet ovat suomenkielisten äitien lapsia ja että

b) sekä Wallinin että Thorsin puolisot ovat suomenkielisiä.

Muistutan tässä kohtaa vielä siitä, että wekkulinkaan mielestä rasismikäsitettä ei saa hämärtää eikä muutenkaan väärinkäyttää. Sanan rasismi oikea käyttö edellyttää siis aina taustalla vaikuttavaa rotuideologiaa.

Rkp ei tietääkseni pidä suomenkielisiä erillisenä rotuna. Ja jos pitäisi, se olisi genetiikan uusimpien tulosten valossa hieman erikoinen väite, kun ottaa huomioon, että eri Y-haploryhmien frekvenssit suomenruotsalaisten ja suomenkielisten länsisuomalaisten välillä ovat lähes identtiset. Ero toisaalta itäsuomalaisiin ja toisaalta riikinruotsalaisiin on selvä.

Jopa jos Rkp jostain syystä uskoisi täysin tieteenvastaisesti siihen että suomenkieliset muka ovat ruotsinkielisistä erillinen "rotu" tässä maassa, on eräs seikka joka tällöin tulisi hyvin outoon valoon: se mitä edellä olen kertonut puolueen kolmesta tunnetuimmasta poliitikosta.

Ja mitä ruotsinkieliseen väestöön yleensä tulee, sen hyvin suuri taipumus pariutua suomenkielisten kanssa (yli 50%) tuskin kielii mistään erityisen "rasistisesta" asenteesta ainakaan suomenkielisiin nähden.

En ole Rkp:läinen eikä minulla ole mitään erityistä syytä puolustaa sitä (sen enempää kuin esim. Kokoomustakaan), mutta en pidä siitä että esitetään paikkaansa pitämättömiä väitteitä, joilla pyritään todistamaan omituinen teoria jonkin tietyn puolueen väitetystä "rasistisuudesta".

Käsitteet on nimittäin pidettävä selkeinä. Ja faktoista on otettava selvää. Jos näin ei tee, ei kykene myöskään esittämään uskottavia argumentteja. Nettihuhut, urbaanilegendat ja perustelemattomat mielipiteet eivät käy argumenteista.      

[Aldaron]

Aldadron, kyllä sinä olet taitava. Kiteytät viimeistä piirtoa myöten todeksi sananlaskun: "Kiertää kuin kissa (Felis silvestris catus, joskus Felis catus) kuumaa puuroa". Mössanin nosto sille.

Täsmennä. Jos jostain löytyy kuuma puuro, niin eiköhän sille löydy myös nimi. Ja perustelut tälle nimelle.

[saint]

...miten Suomi voi olla poikkeuksellisen vaarallinen ja väkivaltainen maa, jos se selkeitä mittareita käytettäessä osoittautuu maailman yhdeksänneksi rauhallisimmaksi maaksi.

Jussi Halla-aho on kirjoittanut taas napakasti ase- ja turvallisuusasioista.

http://www.halla-aho.com/scripta/aseista_ja_turvallisuudesta_taas.html

[erilainen]

...miten Suomi voi olla poikkeuksellisen vaarallinen ja väkivaltainen maa, jos se selkeitä mittareita käytettäessä osoittautuu maailman yhdeksänneksi rauhallisimmaksi maaksi.

Jussi Halla-aho on kirjoittanut taas napakasti ase- ja turvallisuusasioista.

http://www.halla-aho.com/scripta/aseista_ja_turvallisuudesta_taas.html

NApakka esitys jälleen. Pidän näistä lyhyemmistä teksteistä erityisesti. Oletan että valtaosaan puree lyhyt esitys muutenkin paremmin noin vaikka ihan poliittisen uranluonninkin kannalta.

[Lemmy]

Eli loppupäätelmänä on vanha totuus: "valhe, emävalhe, tilasto", tai oikeammin tilaston tulkinta.

[Osku]

Mielestäni historialla on oleellinen osa ihmisten kielioikeuksia määriteltäessä.

Ruotsin, saamen ja suomen kielten (tai muiden historiallisten kielten) on oltava niitä äidinkielenään puhuvien käytettävissä, heidän käyttäessään valtiollisia palveluita, tai kunnallisia palveluita omissa kunnissaan, koska ovat näitä palveluita vastaan maksaneet veroja. Näiden alkuperäiskielten asema on perusteltavissa sillä, että he ovat asettuneet asumaan jokseenkin hyödyntämättömille alueille ja rakentaneet itse hyvinvointinsa, ja joutuvat tästä hyvinvoinnista maksamaan valtiolle lupauksesta, että valtio lupaa tarjota korvaamattomia palveluita näille ihmisille.

Venäjän, englannin, kiinan tai minkään muunkaan kielen puhjilla ei ole tätä oikeutta, koska he ovat itse vapaaehtoisesti muuttaneet kielialueelle, ja silloin on heidän oma velvollisuutensa opetella kieltä, jonka käyttäjiltä he palveluita haluavat.

Julkiset palvelujen tarjoaminen pitäisi rajata kielestä riippumatta vain tiettyihin ydinpalveluihin, kuten turvallisuus, koulutus ja terveydenhoito. Näissäkin tulisi palveluiden tason olla kaikille kieliryhmille sama, esimerkiksi sisäänpääsyvaatimukset kouluihin. Paras tapa useimpien palveluiden järjestämiseen olisi valtiolta yytyä vain rahoittajan rooliin, jolloin kansalaiset voivat itse päättää, kuinka suuren arvon he jonkin kielen käytölle antavat. Yle olisi supistettava korkeintaan suomen ja ruotsinkielisiin uutislähetyksiin, viranomaistiedotuksiin ja Tarjan uudenvuodenpuheeseen suhteella 3*1/3. Mielummin lopetettava kokonaan.

On täysin selvää, että nykyinen kielipolitiikka perustuu ruotsinkielisen valta- ja rahaeliitin omaa etua ajavaan politiikkaan.

Jos valtio järjestää kaikki palvelut jokaiselle erikseen eri kielellä, tulee siitä hyvin kallista, ja muu laatu heikkenee. Tällöin suuri kieliryhmä joutuu tukemaan pienen kieliryhmän tehotonta palvelua. Tällainen tukeminen ei mitenkään voi olla toisen kieliryhmän velvollisuus. Tietenkin jokainen voi itse tukea pienempiä kieliryhmiä halutessaan.

Ruotsin kielen opiskelu on lähes tarpeetonta suurimmalle osalle suomalaisia, ja siten suurta resurssien haaskausta. Ei yksittäisellä ihmisellä voi olla mitään velvollisuutta oppia jotain kieltä vain sen vuoksi, että joku kielivähemmistö sitä tahtoo. Kunnallisen valtakielen oppimista voidaan pitää perusteltuna yksilön oman hyvinvoinnin kannalta, koska ilman sitä on ihminen hyvin heikossa asemassa yhteiskunnassa. Myös yhden vieraan kielen oppimista voidaan perustella samoin, mutta tämä ei enää ole niin pakottava tarve. Suurin osa kyllä haluaa opiskella useampaa kieltä, ja tähän on koulun tarjottava mahdllisuus.

Ahvenanmaalla ja kaikkilla muillakin maakunnilla pitäisi olla yhtenäiset oikeudet omaan hallintoon ja mahdollisuus irrottautua Suomesta maanomistajien enemmistön niin päättäessä. Myös kuntien pitäisi pystyä tähän. Tällöin muu Suomi tai maakunta voisi tehdä irtaantuneen alueen kanssa yhteisiä puolustussopimuksia tai vuokrata linnoitusalueita.

Mielestäni nämä ovat sellaisia oikeuksia, mitä valtion pitäisi toteuttaa, eikä se voi alkaa polkea niitä sillä verukkeella, että Ruotsissa tai Venäjällä poljetaan vastaavasti kielivähemmistöjen tai -enemmistöjen oikeuksia.

[Aldaron]

Välittömästi yllä olevaan viestiin liittyen:

Ymmärtääkseni tämän ketjun ideana on se, että kommentoidaan aina J H-a:n viimeisintä (ei esim. viimeistä edellistä) kirjoitusta ja rajoitetaan keskustelu siihen aihepiiriin josta siinä on kyse.

Vai olenko ymmärtänyt väärin?

[jahve]

H-A kirjoittaa Aseista ja turvallisuudesta taas "Mielestäni Suomen pieni vankimäärä ei suinkaan kerro yhteiskunnan rauhallisuudesta vaan omituisesta oikeuskäytännöstä."

Tässä kohtaa olen jyrkästi eri mieltä H-A:n kanssa.(Ääri)ankarat rangaistukset eivät vähennä rikollisuutta, tästä hyvänä esimerkkinä USA (suhteessa väestöön 10x enemmän vankeja kuin Suomessa).
Mitä yleensä haetaan ankarilla rangaistuksilla? Asiaan osallistumattomien kostoa ja mielihyvää?

Toisaalta taas tässä linkissä http://it.promo.web.id/islamic-sharia-laws-lowest-crime-rates-in-the-world näyttäisi siltä että Suomenkin kannattaisi vaihtaa vatiouskonto islamiin ja ottaa käyttöön sharia-laki ja hudud-rangaistukset (aviorikkojen kivitystuomiot, ruoskimiset, raajojen amputaatiot), olisivatko nämä rangaistukset sopivan ankaria?


Minusta tavoitteena on turvallinen ja vakaa yhteiskunta ja vahinko vaan, ankarat rangaistukset eivät ole tähän oikea tie (ainakaan länsimaissa).

Parempi on korjata kuntoon asioita ennalta kuin jälkikäteen rangaista.

[Ernst]

Ankarat rangaistukset eivät toimi, jos toimimisen ainoana  arviointiperusteena on rikolisuuden väheneminen. Rangaistuksilla on toki muitakin merkityksiä, joista kosto ja mielihyvä voivat olla edelliselle kirjoittajalle tärkeitä. Rangaistukset ovat ainakin hyvityksiä pahasta teosta, pelote pahaa tekemättömille ja pahan tekijän hoitamista & ohjaamista oikealle tielle.

Rangaistusten pitäisi heijastaa ainakin johonkin mittaan kansan oikeustajua tai ei ainakaan olla karkeasti ihmisten mielestä oikeustajun vastaisia.

[asaura]

Mitä yleensä haetaan ankarilla rangaistuksilla? Asiaan osallistumattomien kostoa ja mielihyvää?

Hakematta tulee heti mieleen kolme asiaa:

1) Vankeusrangaistus eristää rikollisen muusta yhteiskunnasta. Kun Jeppe on vankilassa, Jeppe ei ryöstä ja raiskaa kunnon ihmisiä vaan korkeintaan muita vankeja. Tässä vankeusrangaistuksen pituus vaikuttaa suoraan yleiseen turvallisuuteen.

2) Rangaistuksilla on pelotevaikutus. Kovat rangaistukset ehkäisevät ennalta rikollisuutta. (eivät tietenkään kokonaan, jaada jaada jaada)

3) Jos yleisö ja etenkin rikosten uhrit ja heidän omaisensa eivät koe oikeuslaitoksen rangaistuksia riittävän ankariksi, he ryhtyvät jakamaan oikeutta oman käden kautta. Rangaistusten täytyy ylittää jokin minimiraja, jonka alittuessa vigilantismia alkaa ilmetä.

[Snuiva]

Mitä yleensä haetaan ankarilla rangaistuksilla? Asiaan osallistumattomien kostoa ja mielihyvää?

Ympäröivän yhteiskunnan suojelua siihen soputumattomilta.

[Miniluv]

.(Ääri)ankarat rangaistukset eivät vähennä rikollisuutta, tästä hyvänä esimerkkinä USA (suhteessa väestöön 10x enemmän vankeja kuin Suomessa).

Vankimäärää paisuttavat pienistä huumerikoksista tuomitut ja jotkut three strikes-jutut.

Pienimpien murhalukujen listalta löytyy osavaltioita, joissa on melko lailla samantapaista porukkaa kuin Suomessa:

TEN SAFEST STATES FOR MURDER, 2003
STATE   PER 100,000

(1) Maine    1.2
(2) South Dakota    1.3
(3) New Hampshire    1.4
(4) Iowa    1.6
(5) Hawaii    1.7
(6) Idaho    1.8
(7) North Dakota    1.9
(8 ) Oregon    1.9
(9) Massachusetts    2.2
(10) Rhode Island    2.3

http://www.benbest.com/lifeext/murder.html

Helsinki jotain 4 / 100 000 ja Kainuu 8 / 100 000. Koko Suomi 2,8 / 100 000.

http://www.nationmaster.com/red/graph/cri_mur_percap-crime-murders-per-capita&int=-1

Vanhoja lukuja USAn osalta ja tuomiotkin vaihtelevat ossvaltioittain, mutta jotain suuntaa kuitenkin.

[jahve]

.(Ääri)ankarat rangaistukset eivät vähennä rikollisuutta, tästä hyvänä esimerkkinä USA (suhteessa väestöön 10x enemmän vankeja kuin Suomessa).

Vankimäärää paisuttavat pienistä huumerikoksista tuomitut ja jotkut three strikes-jutut.

Pienimpien murhalukujen listalta löytyy valtioita, joissa on melko lailla samantapaista porukkaa kuin Suomessa:

TEN SAFEST STATES FOR MURDER, 2003
STATE   PER 100,000

(1) Maine    1.2
(2) South Dakota    1.3
(3) New Hampshire    1.4
(4) Iowa    1.6
(5) Hawaii    1.7
(6) Idaho    1.8
(7) North Dakota    1.9
(8 ) Oregon    1.9
(9) Massachusetts    2.2
(10) Rhode Island    2.3

http://www.benbest.com/lifeext/murder.html

Helsinki jotain 4 / 100 000 ja Kainuu 8 / 100 000. Koko Suomi 2,8 / 100 000.

http://www.nationmaster.com/red/graph/cri_mur_percap-crime-murders-per-capita&int=-1

Vanhoja lukuja USAn osalta ja tuomiotkin vaihtelevat ossvaltioittain, mutta jotain suuntaa kuitenkin.

1 Louisiana    13.0
(2) Maryland    9.5
(7) South Carolina    7.2
( California    6.8


Ja tilastoista kaivettua

TEN WORST LARGE CITIES FOR MURDER, 2002
(1) Washington, DC    45.8
(2) Detroit    42.0
(3) Baltimore    38.3
(4) Memphis    24.7
(5) Chicago    22.2
(6) Philadelphia  19.0
(7) Columbus    18.1
( Milwaukee    18.0
(9) Los Angeles 17.5
(10) Dallas    15.8

TEN SAFEST LARGE CITIES FOR MURDER, 2002
CITY
   
PER 100,000
(1) Honolulu    2.0
(2) El Paso    2.4
(3) San Jose    3.1
(4) Austin    3.7
(5) San Diego    3.8
(6) Portland    3.9
(7) Seattle    4.5
( New York    7.3
(9) San Francisco 7.3
(10) Oklahoma City 8.5

http://www.ylioppilaslehti.fi/2000/12/01/kriminaalipolitiikan-norsunluutorni-murtuu/


Ja kuinka kovilla rangaistuksilla vähennetään esim. Jokelan kaltaisia tapahtumia tai huumeiden käyttöä?

Huomion arvoinen myös se seikka, että Suomi ja muut pohjoismaat ovat maailman laajuisesti paitsi alhaisten vankilukujen, niin myös alhaisen rikollisuuden maita.

[Miniluv]

(1) Washington, DC    45.8

Osaatko yhtään arvailla, mitkä ovat seuraukset, jos tuolla siirrytään antamaan tapoista ja murhista lyhyitä tuomioita?

Ja kuinka kovilla rangaistuksilla vähennetään esim. Jokelan kaltaisia tapahtumia tai huumeiden käyttöä?

Ei mitenkään. Mikä on reseptisi Jokelan tapahtumia vastaan?

Tässä on kysymys ihmisluontoon liittyvistä asioista. Missään tapauksessa en ole tarjoamassa 'vanhatestamentillista' rangaistuskäytäntöä miksikään yleislääkkeeksi. Voisit tosiaan kertoa tarkemmin kannattamastasi linjasta.

[Valkea]

Usassa mustat ja latinot tekevät selvästi enemmän rikoksia kuin valkoiset ja aasialaiset. Jos Suomen väestörakenne muuttuu lisää samantyyppiseen suuntaan kuin Usassa, paine tuomioiden koventamiseen kasvaa lisää. Suomessa tuomiot ovat naurettavan ja törkeän lievän välillä. 

Tässä on viime päiviltä taas yksi tiedonmuru:

http://www.amnation.com/vfr/archives/016868.html

[risto]

H-A kirjoittaa Aseista ja turvallisuudesta taas "Mielestäni Suomen pieni vankimäärä ei suinkaan kerro yhteiskunnan rauhallisuudesta vaan omituisesta oikeuskäytännöstä."

Tässä kohtaa olen jyrkästi eri mieltä H-A:n kanssa.

Voit olla huoleti eri mieltä, mutta vankien määrää tosiaan säädellään lailla ja oikeuskäytännöillä. Yleisen turvallisuuden tai rauhallisuuden kanssa vankimäärällä sinänsä on hyvin vähän tekemistä.

Aiheesta tuli muistaakseni radiosta joskus ohjelmaa. Muistaakseni ohjelmassa viitattiin muunmuassa ehdollisiin vankeusrangaistuksiin ja siihen, että tuomioista istutaan vain osa. Muitakin vaihtoehtoisia rangaistuksia on, ja ylipäätään näin maallikkona tuntuu siltä, että häkki heilahtaa vasta sitten, kun mitään muuta mahdollisuutta ei enää ole.

Yleistä oikeustajua vastaan sotii Suomessa nähdäkseni lähinnä olemattomat raiskaustuomiot, "ajoneuvon luvaton käyttöönotto" ja pahoinpitelyistä ja toisen omaisuuden tärvelystä tulevat naurettavat rangaistukset. Tuskin karrikoidun jenkkityylin 30643 vuoden vankeusrangaistuksia väärästä pysäköinnistä kaipaa kukaan. Jokin kohtuu pitäisi kuitenkin olla näissä hommissa. Ja Halla-ahon(kin) argumentti siitä, että linnakundi on yhteiskunnalle ja muille ihmisille vaaraton istuessaan linnassa on myös pätevä ja varteenotettava argumentti.

[Jussi Halla-aho]

En usko, että rangaistusasteikoilla on oikeastaan mitään tekemistä rikollisuuden määrän kanssa, kumpaankaan suuntaan. Ei ole juurikaan näyttöä siitä, että ankarat rangaistukset vähentäisivät rikollisuutta, eikä varsinkaan siitä, että löysät rangaistukset vähentäisivät sitä.

Rangaistuksissa on nähdäkseni ensisijaisesti kyse a) yhteiskunnan suojelemisesta mätäpaiseelta X (joka vankilassa ollessaan ei voi tehdä rikoksia viattomia sivullisia vastaan) ja b) hintalapusta, jonka yhteiskunta asettaa loukatulle oikeushyvälle.

Jos esim. raiskauksesta saa 3kk vankeutta, naisen fyysinen koskemattomuus on yhteiskunnan mielestä 90 vankeudessa vietetyn päivän arvoinen. Jos samainen 3kk määrätään ehdollisena, naisen fyysisellä koskemattomuudella ei ole arvoa lainkaan.

Yhdysvalloissa on ankarampi rangaistuskäytäntö kuin suurimmassa osassa Eurooppaa, koska Yhdysvallat on demokraattisempi kuin suurin osa Euroopasta, eikä marksilainen oikeusfilosofia tämän vuoksi ole päässyt romuttamaan ihmisten oikeudenmukaiseksi kokemaa järjestelmää.

Kyllähän meilläkin kansan syvät rivit ovat sopivasta rangaistustasosta ihan samaa mieltä kuin amerikkalaiset serkkunsa.

[Ernst]

Suomessakin on kerätty ihan riittävä data esimerkiksi henkirikosten uusimisriskin suhteen. Jos vaikkapa yhden henkirikoksen (tappo, murha) nuorena tehnyt persoonaltaan häiriintynyt päästetään alta keskimääräisen elinkautisen vapaalle, odotusarvo uudelle hengenmenolle vapausaikana on alta viisi vuotta. Riippuu päihdeongelmasta ja kieroon kasvamisen tyypistä jonkin verran, mutta ero taviksen (=koko väestö) odotusarvoon saa kertoimen 100. Suomalaisen elinikäodote ensimmäiseen hengenmenorikokseen kun on melko jämpti 500 vuotta. Jos mietitte vaikkapa kolmekymppisinä, tuleeko koskaan tapettua ihminen, niin oletus on, että pitkää ikää se ainakin vaatii...   

Pitkä vankeusaika säästää joissakin tapauksissa ihmishenkiä. Olisi tietysti järkevää hyödyntää tutkimustietoa, mutta...

Kumpi ompi tärkeämpi - rikollinen vai sivullinen...

[celine79]

Tietysti kovat rangaistukset vähentävät rikollisuutta. Ja juuri paras esimerkki tästä on USA. Tällaista kommenttia on helppo lyödä tilastolla "katso, luvut eivät ole muuttuneet!!!!!"... jep jep, mutta mitkäs ne luvut olisivat kun nuo ja nuo olisivat vapaalla jalalla? Tämä siis jahvelle, joka jauhaa tuota ties kuinka monta kymmentä vuotta vanhaa paskapuhevirttä.

[PK]

Suomessa kovat rangaistukset toimivat vain ajatus- ja veronkiertorikosten kohdalla.

[saint]

H-A kirjoittaa Aseista ja turvallisuudesta taas "Mielestäni Suomen pieni vankimäärä ei suinkaan kerro yhteiskunnan rauhallisuudesta vaan omituisesta oikeuskäytännöstä."

Tässä kohtaa olen jyrkästi eri mieltä H-A:n kanssa.

Voit olla huoleti eri mieltä, mutta vankien määrää tosiaan säädellään lailla ja oikeuskäytännöillä. Yleisen turvallisuuden tai rauhallisuuden kanssa vankimäärällä sinänsä on hyvin vähän tekemistä.

Aiheesta tuli muistaakseni radiosta joskus ohjelmaa. Muistaakseni ohjelmassa viitattiin muunmuassa ehdollisiin vankeusrangaistuksiin ja siihen, että tuomioista istutaan vain osa. Muitakin vaihtoehtoisia rangaistuksia on, ja ylipäätään näin maallikkona tuntuu siltä, että häkki heilahtaa vasta sitten, kun mitään muuta mahdollisuutta ei enää ole.

Yleistä oikeustajua vastaan sotii Suomessa nähdäkseni lähinnä olemattomat raiskaustuomiot, "ajoneuvon luvaton käyttöönotto" ja pahoinpitelyistä ja toisen omaisuuden tärvelystä tulevat naurettavat rangaistukset. Tuskin karrikoidun jenkkityylin 30643 vuoden vankeusrangaistuksia väärästä pysäköinnistä kaipaa kukaan. Jokin kohtuu pitäisi kuitenkin olla näissä hommissa. Ja Halla-ahon(kin) argumentti siitä, että linnakundi on yhteiskunnalle ja muille ihmisille vaaraton istuessaan linnassa on myös pätevä ja varteenotettava argumentti.

Oikeusministeri lanseeraa uutta rangaistusmuotoa, jalkapantaa, jonka avulla koppituomion tai osan siitä voisi sovittaa kotisohvalla istuen.

Tosin keksintö sinänsä on vanha, onhan se on ollut käytössä jo silloin, kun miehet vielä olivat rautaa ja jalkapantakin oli sepän paikalleen takoma, Siihen kiinnitettiin sitten järeällä ketjulla paino, jolla vangin liikkumista rajoitettiin. Nykyisessä mallissa itse pantaa on kevennetty ja elektroniikka korvaa ketjun ja painon.

Jalkapantarangaistuksen sanotaan säästävän kustannuksia ja varmasti se niin tekeekin.
Mutta hirtehisesti voisi pohtia, että entä sitten, jos asiakas haluaakin nauttia vankeinhoitolaitoksen palveluista täysimääräisesti?

Kuinka muonitus on tarkoitus hoitaa, vai maksetaanko kenties ateriakorvaus rahana?

Korvaako vankeinhoitolaitos oman asunnon käyttämisen sellinä? Puhumatta luontaisetuihin kuuluvien "vapaa-ajan"-aktiviteettien järjestämisestä asiakkaan haluamalla tavalla.

No, luottakaamme siihen, että DEMLA-juristit osaavat asiansa. 

[Nanfung]

"Kansakoulusivistyksen omaavana ja teologiaa opiskelleena (rippikoulu)..."

Vaikuttaa siltä, että olet kateellinen kansakoulusivityksen omaaville suomalaisille, niin kuin Hannu Taanila, joka ruotsittuneen Ylen ohjelmissaan tämän tästä arvosteli formulakuljettaja Mika Häkkistä.

Ruotsittuneen Ylen toimittajalle Hannu Taanilalle oli liikaa se, ettei pieni matkalaukullinen akateemisia oppiarvoja tuottanut yhtä arvokasta tulosta kuin kansakoulupohjalla ympyrää kiertävälle Mika Häkkiselle.