Jussi Halla-ahon kirjoituksia

[Kimmo Pirkkala]

http://www.halla-aho.com/scripta/lammilla_asuva_mies.html

Tiedätkö 100%:n varmasti, että raiskaus on tapahtunut tai raiskaaja on vastaanottokeskuksesta?

HS uutisoi raiskauksesta. Miksi emme siihen luottaisi? (<= Uuh, tekipä pahaa sanoa tuo)
Poliisi epäilee että tekijä on vastaanottokeskuksesta. Miksi emme siihen luottaisi?

Onko Halla-aho väittänyt jotain muuta näiden seikkojen lisäksi?

[Totuus EPT]

Erittäin hyvin kirjoitettu Halla-ahon Lammi-kirjoitus.
"Partasuiset sotalapset" oli hyvä vertaus. Nämä sotalapsethan pääasiassa ovat näitä miespuolisia alle 35-vuotiaita sotalapsia.

[Juha J.]

HS uutisoi raiskauksesta. Miksi emme siihen luottaisi? (<= Uuh, tekipä pahaa sanoa tuo)

Heh. Ymmärrän hyvin. Pravdaa ei paljon kehua kehtaisi.

-----

Taas huomaa kuinka idiooteilla on vaikeuksia luetun ymmärtämisessä. Sama vanha juttu joka on valitettavan yleistä jopa ns. korkeilla tahoilla.

[Kettu]

Onko Kettu sitä mieltä, että somalityttö oikeasti työnnettiin junanvaunusta ja että motiivi oli rasistinen?

Entä katsooko Kettu, että tätä (väitettyä) tapausta käytettiin agendojen edistämiseen?

Paljon muitakin paikkansapitämättömiä uutisia on jätetty korjaamatta.

Esimerkkejä:

http://www.iltalehti.fi/tampere/200902149088237_te.shtml

valvontakamerakuvista ei löytynyt mitään ja uhrin kertomus ei ollut uskottava


http://www.vartti.fi/artikkeli/0e561a6f-5118-4c09-961b-7e3f29f40c6c


Tutkinta lopetettu, ei syytä epäillä raiskausta.

jne. jne.

Monet vastaavat uutiset ovat olleet tällä palstalla kirjoittajien kiinnostuksen kohteina.

Mutta kuinka moni on viitsinyt selvittää uutisten paikkansapitävyyttä? Osa pitää paikkansa, osa ei.

Ensimmäisten tietojen tai uutisten pohjalta kannata tehdä pitkälle meneviä johtopäätöksiä. Salonkin purokeissin pohjalta moni oli valmis kaivamaan kirveet ja lähtemään antamaan opetusta neekereille.

HS teki ensimmäisessä uutisessaan Lammin raiskauksesta mokan. HS kopioi poliisin tiedotteen sellaisenaan. Poliisi oli laatinut tiedotteen rikosilmoituksen pohjalta ennen uhrin tai epäillyn kuulemista. Epäilty oli otettu kiinni, eikä ollut tutkinnallista syytä kertoa epäillyn taustasta. Epäillyn tausta olisi voitu kertoa siinä vaiheessa kun epäilty olisi joko tunnustanut tai tuomioistuin olisi antanut tuomion. Halusiko poliisi kertoa, että kaikki turvapaikanhakijat ovat potentiaalisia raiskaajia?

Se, että joku on mahdollisesti käyttänyt somalitytön epäiltyä tönäisyä poliittisen agendansa ajamiseen on vastenmielistä - yhtä vastenmielistä kuin Lammin raiskausuutisen käyttö oman poliittisen agendansa ajamiseen.

Maahanmuuttopolitiikasta keskustelussa ei päästä eteenpäin, jos tämän palstan keskeisintä antia on sipaleuutiset maahanmuuttajien tekemistä rikoksista.

[Topi Junkkari]

Maahanmuuttopolitiikasta keskustelussa ei päästä eteenpäin, jos tämän palstan keskeisintä antia on sipaleuutiset maahanmuuttajien tekemistä rikoksista.

Mitä tarkoittaa sipaleuutinen?

Maahanmuuttajat tekevät kaikilla perusteltavissa olevilla mittareilla enemmän rikoksia (lukumääräänsä suhteutettuna) kuin kantaväestö. Ainakin pääkaupunkiseudulla tämä näkyy erityisesti väkivalta- ja seksuaalirikoksissa. Kyseessä on viranomaisen toteama fakta, ei poliittinen mielipide.

Miksi näistä rikoksista uutisointi ja keskustelu pitäisi kieltää?

[Jussi Halla-aho]

Maahanmuuttopolitiikasta keskustelussa ei päästä eteenpäin, jos tämän palstan keskeisintä antia on sipaleuutiset maahanmuuttajien tekemistä rikoksista.

Itse en mitenkään näe enkä koe, että ne olisivat tämän palstan keskeisintä antia.

Ehkä Rami Sipilä on maahanmuuttokriittisyyden keskeisintä antia.

[Miniluv]

Maahanmuuttopolitiikasta keskustelussa ei päästä eteenpäin, jos tämän palstan keskeisintä antia on sipaleuutiset maahanmuuttajien tekemistä rikoksista.

Missä mittakaavassa oikein asetat vastuun maahanmuuttopoliittisesta keskustelusta meidän nuiville harteillemme?

[Jussi Halla-aho]

Maahanmuuttopolitiikasta keskustelussa ei päästä eteenpäin, jos tämän palstan keskeisintä antia on sipaleuutiset maahanmuuttajien tekemistä rikoksista.

Missä mittakaavassa oikein asetat vastuun maahanmuuttopoliittisesta keskustelusta meidän nuiville harteillemme?

No mutta, Suomessahan käytäisiin laadukasta maahanmuuttopoliittista keskustelua, jos ns. maahanmuuttokriittisinä esiintyvät henkilöt eivät...

a) kirjoittaisi nimimerkillä (toisin kuin kaikki muut)
b) sotkisi maahanmuuttoon liittyviä käsitteitä (toisin kuin kaikki muut)
c) TÄYTTÄISI INTERNETTIÄ kirjoittamalla asiattomia viestejä esim. Suomi24-palstalle
d) tekisi VAKAVASTIOTETTAVIA uhkauksia facebookissa.

[pelle12]

Maahanmuuttopolitiikasta keskustelussa ei päästä eteenpäin, jos tämän palstan keskeisintä antia on sipaleuutiset maahanmuuttajien tekemistä rikoksista.

Missä mittakaavassa oikein asetat vastuun maahanmuuttopoliittisesta keskustelusta meidän nuiville harteillemme?

No mutta, Suomessahan käytäisiin laadukasta maahanmuuttopoliittista keskustelua, jos ns. maahanmuuttokriittisinä esiintyvät henkilöt eivät...

a) kirjoittaisi nimimerkillä (toisin kuin kaikki muut)
b) sotkisi maahanmuuttoon liittyviä käsitteitä (toisin kuin kaikki muut)
c) TÄYTTÄISI INTERNETTIÄ kirjoittamalla asiattomia viestejä esim. Suomi24-palstalle
d) tekisi VAKAVASTIOTETTAVIA uhkauksia facebookissa.

Maahanmuuttokritiikittömillä ja monikultturisteilla on täysi syy kirjoittaa anonyyminä. Jos he paljastaisivat oman nimensä, he joutuisivat hengenvaaraan.  Maahanmuuttokriittisillä taasen ei ole omalla nimellä kirjoittamisella MITÄÄN riskiä. Tämä kannattaa muistaa.

[Mika.H]

Mutta kuinka moni on viitsinyt selvittää uutisten paikkansapitävyyttä? Osa pitää paikkansa, osa ei.

oletkos muuten huomannut, että nykyään googletetaan aika usein noiden maahanmuuttopolitiikasta kirjoittavien taustoja juuri tuon uskottavuuden takia?

minun on esimerkiksi hyvin vaikea uskoa kaikkea mitä joku vanha taistolainen nykyäänkään kirjoittaa.

uutisten kommentointi on kyllä suotavaa. uutisiinhan me uskomme, vai mitä?

[kaivanto]

Maahanmuuttokritiikittömillä ja monikultturisteilla on täysi syy kirjoittaa anonyyminä. Jos he paljastaisivat oman nimensä, he joutuisivat hengenvaaraan.  Maahanmuuttokriittisillä taasen ei ole omalla nimellä kirjoittamisella MITÄÄN riskiä. Tämä kannattaa muistaa.

pelle12, jos tämä on normaalihuumoriasi, niin kieriskelen lattialla hohottaen... On kuitenkin valitettavasti kaikki syyt olettaa, että Suomessa-kin ja -han äärivasemmalla on väkivaltaisia hörhöjä, jotka ovat viattomien tuotantoeläinten "vapauttamisen" lisäksi valmiita tuhopolttoihin ja muuhun ihmishenkiä uhkaavaan toimintaan, joten kaikki tällä palstalla nimellään kirjoittavat ovat ihan vastaavassa hengenvaarassa kuin Asteroidi.

Aina kun esiin tulee argumentti "jos sanat muuttuvat teoiksi", on syytä välittömästi kääntää kysymys takaisin: "onko suvisrintama valmis kantamaan vastuun väkivallasta, jota sen ajattelu ja propaganda aiheuttaa?"

[SK]

Mutta kuinka moni on viitsinyt selvittää uutisten paikkansapitävyyttä? Osa pitää paikkansa, osa ei.

Silloin pitäisi perustaa oma media(vastaava). Ymmärrät varmaan että siihen ei ole resursseja. Onko hyviä ideoita, esim. mistä olisi saanut luotettavaa tietoa vaikka Salon purokaustin todellisista tapahtumista?

[...] Epäilty oli otettu kiinni, eikä ollut tutkinnallista syytä kertoa epäillyn taustasta. Epäillyn tausta olisi voitu kertoa siinä vaiheessa kun epäilty olisi joko tunnustanut tai tuomioistuin olisi antanut tuomion. Halusiko poliisi kertoa, että kaikki turvapaikanhakijat ovat potentiaalisia raiskaajia?

Lue seuraava uutinen vaikka pärinäpoikien puuhasteluista. Ei uutisoinnissakaan silloin ole tarvetta tutkinnallisista syistä kertoa, että kiinniotetut olivat MC Pampersin edustajia. Uutisonti johtuu siitä, että jos he ovat pärinäpoikia niin silloin he ovat. Itse asiassa sekin saattaa olla aika liukuva käsite, toisin kuin turvapaikanhakija.

Poliisi kertoo, että "ovat ottaneet kiinni yhden MC Helvatun Henkselien jäsenen..." niin kertooko poliisi, että kaikki Helvatun Henkselit ovat potentiaalisia X teon suorittajia? Vai onko kyseessä piilorasismi?

Maahanmuuttopolitiikasta keskustelussa ei päästä eteenpäin, jos tämän palstan keskeisintä antia on sipaleuutiset maahanmuuttajien tekemistä rikoksista.

Tämän palstan keskeisintä antia ei ole mamujen rikollisuus, vaan politiikka, maahanmuuttopolitiikka ja monikulttuurisuus kaikkine siihen liittyvine ilmiöineen. Yksi teemoista se kuitenkin on ja pysyy sellaisena. Ja millä tavalla ei päästä eteenpäin? Mitä sitten pitäisi uutisoida ja mitä käsitellä täällä?

[Phantasticum]

Maahanmuuttopolitiikasta keskustelussa ei päästä eteenpäin, jos tämän palstan keskeisintä antia on sipaleuutiset maahanmuuttajien tekemistä rikoksista.

Näinkö se keskustelu sitten etenee? Että nimimerkki Kettu vain valittaa rikosuutisten uutisoinnista osallistumatta itse keskusteluun millään muulla tavalla?

Toivoisin niiden muutamien vastarannankiiskien, jotka ovat uskaltautuneet tulla Hommaan mukaan, ottavan joskus kantaa myös asiakysymyksiin - eikä vain valittavan siitä, että Homman uutisointitapa on vääränlainen, viallinen tai muuten vaan hanurista.

Voisit esimerkiksi kertoa, tuntisitko olosi kotoisaksi Pariisin Rue Myrhalla. Video löytyy täältä.

http://hommaforum.org/index.php?PHPSESSID=08buirj621j16mbmrub7abm5i0&topic=30046.msg400993#msg400993

[Iiro Iso-Ilomäki]

Harvat uskaltavat lähteä kirjoittelemaan ja  nousemaan barrikadeille oikeasti mamukriittisyyden puolesta, kun jo pelkästään JH-A joutui melkoiseen ajojahtiin. Varsinkin kun nykypäivän idea näyttää olevan se että jos mamukriittinen puhuu asiaa, se puhutaan kakalla kumoon. Tai hiljennetään muilla keinoin. Todennäköisesti itse asiassa näitä fiksusti kirjoittavia/puhuvia/esiintyviä mamukriittisiä on mutta heitä ei näy, koska valtamedia ja suvaitsevaisto blokkaavat heidät pois näkyviltä. Jos jollain olisi heittää tästä vielä todisteita niin olisipa kivaa.

[PK]

Eikös se kvalitatiivinen tutkimus ole sosiologiassa se vallitseva suuntaus? Tilastot kun yleistää, ja tahallaan vääristää.

Ja jos ajaa politiikkaa, joka vähentää haitallisen maahanmuuton haittoja, niin eikö ole aika oletettavaa, että silloin kirjoituksissa joskus käsitellään haitallisen maahanmuuttopolitiikan* haitallisia seurauksia? 

*tässä tapauksessa enempi haitallisen kuntaanmuuttopolitiikan?

[Itä ei nuku]

Jussilla ja muilla hommalaisilla on näemmä yhä ongelmia ymmärtää median sisäistä dynamiikkaa. Sinänsä on täyttä asiaa, että uutisen ja kommenttiosion sensurointi on Pravdalta munatonta ja vastenmielistä propagandaa. Mutta miettikääpä myönteistä puolta: Hesarin nettitoimituksessa on ainakin yksi toimittaja, jolle epäillyn raiskaajan taustasta kertominen ei ollut ongelma. Uutista saksittiin vasta, kun politrukki oli sattunut sen lukemaan ja vetoamaan journalistin ohjeisiin.

[Kettu]

En tiedä uskallanko vastata tähän ketjuun, sillä minulle annettiin varoitus trollaamisesta, johon en mielestäni ole syyllistynyt.

-
Halla-aho vaatii ilmeisesti minua kertomaan nimeni. Nimeni ei sano kenellekään mitään. Sukunimi on Kettunen.

Halla-aho hehkutteli yhteen varmistamattomaan rikosuutiseen perustuen hämeenlinnalaisen aloittelevan poliitikon aivopieruja melkein yhtä naurettavalla tavalla.

Halla-ahon kirjoitus sisälsi myös mediakritiikkiä ilman, että olisi ottanut selvää, itse lähteiltä (HS:n toimituksesta) miksi uutisen sanamuodot muutettiin.

Minä taas keskityin kritiikissäni siihen, että laadullisesti huonon uutisoinnin perusteella tehdään pitälle meneviä johtopäätöksiä. Toimitukset julkaisevat poliisin ja muiden tahojen tiedotteita ilman mitään lähdekritiikkiä.

[Kettu]

http://www.halla-aho.com/scripta/nomina_sunt_odiosa.html

Kysyn Jussilta: oletko huomannut, että tämä kommentoimasi Savon Sanomien uutinen on julkaistu lehden viihdesivuilla, jotka pyrkivät jäljittelemään Pahkasika-huumoria?

[RP]

http://www.halla-aho.com/scripta/nomina_sunt_odiosa.html

Kysyn Jussilta: oletko huomannut, että tämä kommentoimasi Savon Sanomien uutinen on julkaistu lehden viihdesivuilla, jotka pyrkivät jäljittelemään Pahkasika-huumoria?

ja oliko mielestäsi jutussa mainittu vähemmistövaltuutetun ylitarkastaja Annika Parsons fiktiivinen henkilö vai mukana jutussa huumorimielessä...?

[Kettu]

http://www.halla-aho.com/scripta/nomina_sunt_odiosa.html

Kysyn Jussilta: oletko huomannut, että tämä kommentoimasi Savon Sanomien uutinen on julkaistu lehden viihdesivuilla, jotka pyrkivät jäljittelemään Pahkasika-huumoria?

ja oliko mielestäsi jutussa mainittu vähemmistövaltuutetun ylitarkastaja Annika Parsons fiktiivinen henkilö vai mukana jutussa huumorimielessä...?

Nimenomaan huumorimielessä.

[wjp]

Annika Parsons on todellinen henkilö ja titteliltään ylitarkastaja vähemmistövaltuutetun toimistossa. (valitettavasti)

[Kettu]

Annika Parsons on todellinen henkilö ja titteliltään ylitarkastaja vähemmistövaltuutetun toimistossa. (valitettavasti)

Tiedän tämän. Silti Annika on mukana viihdesivuilla huumorimielessä. Löysätkää pantaa.

[MW]

Eikös se kvalitatiivinen tutkimus ole sosiologiassa se vallitseva suuntaus? Tilastot kun yleistää, ja tahallaan vääristää.

Ja jos ajaa politiikkaa, joka vähentää haitallisen maahanmuuton haittoja, niin eikö ole aika oletettavaa, että silloin kirjoituksissa joskus käsitellään haitallisen maahanmuuttopolitiikan* haitallisia seurauksia?  

*tässä tapauksessa enempi haitallisen kuntaanmuuttopolitiikan?

A. Thorsin mukaan maahanmuuton tilastojen tutkiminen "saattaisi yksinkertaistaa todellisuutta liian paljon".

Onhan monimutkaiset selitykset kivoja, onhan? Totuus vaan usein on yksinkertainen.

[rontti4]

Annika Parsons on todellinen henkilö ja titteliltään ylitarkastaja vähemmistövaltuutetun toimistossa. (valitettavasti)

Tiedän tämän. Silti Annika on mukana viihdesivuilla huumorimielessä. Löysätkää pantaa.

Mitä tarkoittaa,että virkamies on mukana "huumorimielessä" ei siis seiso sanojensa takana? Omituista.

[JM-K]

Eikös se kvalitatiivinen tutkimus ole sosiologiassa se vallitseva suuntaus? Tilastot kun yleistää, ja tahallaan vääristää.

No kun aihetta tässä juuri oikoluen, niin muutama sitaatti. Lähteitä en jaksa alkaa kopioimaan. Jos jotakin kiinnostaa, niin privaa sitten vaan tänne.

- lyhyesti: laad. tutkimus ei pyri tilastollisessa mielessä todistamaan mitään.
- ei pyri myöskään esittämään mitään yleistettävyyden näkökulmasta.
- kuvaa nimensä mukaisesti ilmiön laatua, ei määrää.

****

Esimerkiksi Kvalen (1996, 1), Kiviniemen (2001, 74 – 75) ja Metsämuurosen (2001, 14) näkemyksen mukaan laadullinen tutkimusote soveltuu erityisen hyvin nimenomaan sellaiseen tutkimukseen, joka pyrkii tuomaan esiin haastateltavan sisäistä todellisuutta, hänen arkisia näkemyksiään ja kokemuksiaan sekä niitä merkityksiä, joita hän niille antaa. Laadullinen tutkimus puolustaa paikkaansa myös silloin, kun halutaan saada tietoa tiettyihin tapauksiin liittyvistä syy-seuraussuhteista tai ollaan kiinnostuneita ihmisille tapahtuneista asioista sekä niistä merkitysrakenteista, joita he tapahtumille antavat.

****

Syrjäläinen (1996, 99) ja Puuronen (2007, 103, 116) painottavat sitä, että laadullisen tutkimuksen luotettavuus ja raportointi ovat toisistaan riippuvaisia. Siksi raportoinnin tulee kuvata tutkimusta ja sen eri vaiheita systemaattisesti, tarkasti ja selkeästi. Yksityiskohtainen raportointi auttaa lukijaa seuramaan sitä, miten aineisto on kerätty ja analysoitu. Samalla lukija voi todeta esitettyjen kuvausten ja niistä tehtyjen teoreettisten johtopäätösten olevan perusteltuja. Lisäksi raportointiin pyritään sisällyttämään kuvauksia myös tutkijan omakohtaisista kokemuksista ja tunteista tutkimusprosessin aikana. Näin lukijalle tarjotaan tilaisuus ymmärtää, millä tutkija perustelee sanomansa ja samalla arvioida tutkimuksen luotettavuutta ja tutkijan tulkintojen paikkansapitävyyttä. Tutkimusraportti on parhaimmillaan kuvaava kertomus, jonka tarjoaa lukijalle selkeän kuva tutkimuksen kohteesta sekä siitä, miten tutkija on tämän kuvan luonut.

****

Syrjälä et al. (1994, 129 – 130) nostavat laadullisen aineiston ja siitä tulkitsemalla esiin saatujen merkitysten luotettavuuden mittariksi kaksi asiaa: siitä, miten ne vastaavat tutkittavien ilmaisuissaan tarkoittamia merkityksiä sekä siitä, missä määrin ne vastaavat tutkimuksen teoreettisia lähtökohtia. Luotettavuus on korkea silloin, kun tutkittavat henkilöt puhuivat tai muuten ilmaisivat itseään samasta asiasta, mitä tutkija oletti. Johtopäätöksien ja tulkittujen merkitysten kohdalla luotettavuus puolestaan tarkoittaa sitä, että tulkinnat vastaavat sitä, mitä tutkittavat todellisuudessa tarkoittivat. Toisin sanoen tutkija ei ole esimerkiksi ylitulkinnut aineiston ilmaisuja tai hänen omat ajatuksensa eivät ole vaikuttaneet tulkintaan.

****

Tynjälän (1991, 390) Denzinin ja Lincolnin (1994, 14, 15; 2000, 21, 22; 2005, 24), Guban ja Lincolnin (1994, 114), Soinisen (1995, 122 – 123, 124) ja Tuomen ja Sarajärven (2002, 136 – 137) mukaan laadullisessa tutkimuksessa pidetään luotettavuuden kannalta keskeisinä määritteinä seuraavia tekijöitä:
1.   uskottavuus / totuudellisuus (credibility), joka kuvaa sitä, miten hyvin tutkijan tekemät havainnot vastaavat tutkittavalle hahmottuvaa todellisuutta ja sitä, miten tämä vastaavuus voidaan todentaa.
2.   siirrettävyys / sovellettavuus (transferability), jolla tarkoitetaan sitä, missä määrin tulokset ovat siirrettävissä tai sovellettavissa toiseen, suunnilleen samanlaiseen viitekehykseen tai tutkimusryhmään. Siirrettävyyttä voidaan arvioida sen mukaan, miten yksityiskohtaisesti tutkija on aineiston keruun ja analyysin eri vaiheet kuvannut. Tutkija ei voi itse tehdä johtopäätöksiä tulostensa siirrettävyydestä tai sovellettavuudesta, vaan arviointi jää tutkimuksen lukijoille. Jotta lukijat saavat riittävät välineet tutkimuksen siirrettävyyden tai sovellettavuuden arvioimiseksi, tulee tutkijan kuvata riittävän tarkasti oman tutkimuksensa tietolähteet ja heidän toimintaympäristönsä.
3.   varmuus / pysyvyys (dependability), joka kuvaa sitä, kuinka varmasti tulokset olisivat samat, jos tutkimus toistettaisiin samoille tai samanlaisille yksilöille samassa tai samanlaisessa tilanteessa. Keskeisenä kriteerinä on tulosten tutkittavuus (auditability) eli se, voiko toinen tutkija tutkimusprosessissa tehtyjä ratkaisuja ja päätöksiä seuraamalla seurata samalla myös tutkimuksen kulkua kokonaisuudessaan ja halutessaan toistaa sen. Koska laadullisen tutkimuksen aineisto koostuu yksilöiden tärkeiksi nostamista ainutkertaisista kokemuksista, ei tutkimusta voida koskaan toistaa täysin samanlaisena. Keskeistä on kuitenkin, että tutkimusprosessi ja siinä tehdyt ratkaisut ovat seurattavissa ja toistettavissa.
4.   vahvistettavuus (confirmability). Vahvistettavuuden tarkasteluissa korostuvat tulosten merkityksellisyys ja yhteys tutkittavaan ilmiöön sekä se, miten tutkija on aineistoa kerätessään tavoittanut tutkittavien omakohtaisen todellisuuden, omakohtaiset kokemukset sekä niihin liittyvät merkitykset.
5.   Luotettavuustarkastelut edellyttävät myös tiettyä neutraalisuutta tai objektiivisuutta. Olennaista on se, kuinka varmaa on, että tulokset ovat vastaajista ja heidän ominaisuuksistaan sekä tilanteista ja viitekehyksestä johtuvia sen sijaan, että ne olisivat esimerkiksi tutkijan luulojen, kiinnostuksen kohteiden tai omien etujen ohjaamia.

Tutkimuksen varmuus, vahvistettavuus, uskottavuus ja tehtyjen tulkintojen siirrettävyys pohjautuvat siis aina viime kädessä tutkijan tekemien valintojen ja tutkimusmenettelyjen huolelliseen raportointiin, jonka avulla lukija voi seurata tutkimuksen kulkua ja arvioida sen luotettavuutta ja uskottavuutta.

[Phantasticum]

Annika Parsons on todellinen henkilö ja titteliltään ylitarkastaja vähemmistövaltuutetun toimistossa. (valitettavasti)

Tiedän tämän. Silti Annika on mukana viihdesivuilla huumorimielessä. Löysätkää pantaa.

Et voi olla tosissasi.    Joku rohkea voisi kysyä Annikalta itseltään.

[rontti4]

u
quote]

Voisit varmaan pelkistää tuon jutun muutamaan matemaatiseen  kaaavaan. Muuten alkaa pahasti haista puppulause generaattorin tuotokselta.
ystävyydellä

[Topi Junkkari]

Onkohan vähemmistövaltuutetun toimiston virkoihin jonkinlaisena pätevyysvaatimuksena se, että pitää olla etunimeltään supisuomalainen nainen, joka on hankkinut vierasmaalaisen sukunimen? Parsons, Kruskopf ja Okuogume tuskin ovat ns. tyttönimiä. Muistelen, että näitä oli siellä aiemmin enemmänkin. Nykyään on webisivujen mukaan enää viisi ylitarkastajaa. Asiakkaita palvellaan arkisin kello 10-12.

http://www.vahemmistovaltuutettu.fi/intermin/vvt/home.nsf/pages/AF0E9A664D94128FC2257377004065A4?opendocument

[Jussi Halla-aho]

Halla-aho vaatii ilmeisesti minua kertomaan nimeni. Nimeni ei sano kenellekään mitään. Sukunimi on Kettunen.

Mistä tuo tyyppi puhuu?

[RP]

ja oliko mielestäsi jutussa mainittu [] [ylitarkastaja Annika Parsons fiktiivinen henkilö vai mukana jutussa huumorimielessä...?

Nimenomaan huumorimielessä.

Ymmärsimmekö me muut väärin vähemmistövalttuutetun toimiston huumorintajua myös tapauksissa "lakupekka" ja "neekerinpusu"...?