Jussi Halla-ahon kirjoituksia

[SoulBrother]

Rautalankaa niille, joilla on vaikeuksia ymmärtää lukemaansa:

Kukaan ei ole missään ehdottanut mitään sellaista, että kaikilla ihmisillä olisi aseet kannattavanaan. Kukaan ei ole vaatinut sellaisia muutoksia lakiin, että aseen omistaja saisi kantaa asetta esimerkiksi kännissä.

Tätä piti juuri tulla sanomaan, mutta kiitos, kun ehdit ensin. Aihe saa ihmiset niin kiimoihinsa, ettei katse tahdo pysyä rivillä.

Jälleen kerran palaisin siihen että rivikansalaisen varustautumista ei siis tule tapahtumaan. Kuinka suuren osan väestöstä siis näkisitte kantavan piilossa asetta näiden näkymien toteutuessa? Mitä käytännön hyötyä tästä olisi? Mikäli aseenkantajia olisi vain murto-osa, mitään varsinaista kauhun tasapainoa ei toteutuisi, aseellisen kansalaisen vastaantulemisen mahdollisuuden ollessa suhteellisen pieni.

Tämänkin sanottuani, en kuitenkaan aivan täysin tuomitse tätä. Suoraan sanottuna en tiedä oikeaa vastausta asiaan. Intuitio heittää kuitenkin siihen suuntaan että aseiden kantaminen julkisella paikalla ei ole hyvä asia. Tosin tiukan seulan jälkeen harva niitä kantaisikaan enkä ymmärrä mitä käytännön hyötyä koko asialla teidän näkökulmastanne sitten olisi.

[Ernst]

Tämänkin sanottuani, en kuitenkaan aivan täysin tuomitse tätä. Suoraan sanottuna en tiedä oikeaa vastausta asiaan. Intuitio heittää kuitenkin siihen suuntaan että aseiden kantaminen julkisella paikalla ei ole hyvä asia. Tosin tiukan seulan jälkeen harva niitä kantaisikaan enkä ymmärrä mitä käytännön hyötyä koko asialla teidän näkökulmastanne sitten olisi.

Minä näen CCW:n mahdollisuutena ja oikeuskysymyksenä. Sillä ihmisellä, joka osoittaa harkintaa ja taitoa eikä todennäköisesti ole vaaraksi muille, olisi oikeus ja mahdollisuus pysäyttää väkivalta. Ne olkiukot, joissa maalaillaan kaikkien (erityisesti aseen kantamiseen sopimattomien) kulkevan ampuma-ase mukanaan ja juovan kanniskellessa viinaa kunnon aggression aikaansaamiseksi, ovat ..no..olkiukkoja.

Kuka tahansa täysraudasta tehdyn pistoolin omistaja tietää, että se hankalan muotoinen ja painava kappale ei lähde kantoon ihan helposti. Käytännön hyöty on mielestäni siinä poikkeustilanteessa, joka sattuu joskus tai ei koskaan kohdalle. Väkivaltainen murto tai ryöstö kotona tai liiketilassa. Panttivankitilanteeseen joutuminen. Sarjamurhatilanteeseen joutuminen. Perheen suojeleminen ns. vainoajalta... Onhan näitä. Itse olen elänyt toistakymmentä vuotta tilanteessa, jossa mieleltään häriintynyt henkilö seuraa minun ja perheeni elämää ja lähettää epäsuoran aggressiivisia viestejä. CCW helpottaisi, jos tämä mielipuoli joskus saa aikaiseksi hyökätä. Se helpottaisi ainakin jälkiselvittelyjä.   

[ämpee]

Tosin tiukan seulan jälkeen harva niitä kantaisikaan enkä ymmärrä mitä käytännön hyötyä koko asialla teidän näkökulmastanne sitten olisi.

Se muuttaisi tilannetta oleellisesti siten, ettei mahdollinen teurastuksia suunnitteleva voi olla ottamatta huomioon sitä tosiseikkaa, että juuri session alettua "nappi" napsahtaakin omaan kupolliin.
Eihän se muuten muuta tilannetta kuin ainoastaan siten, että hourupää saa edes jotain ajateltavaa, tai ainakin edes toisenlaisia ajatuksia.
Nykyään ei tarvitse pohtia jos on päättänyt teurastuksista, kukaan ei voi sinua estää, ellei virkapukuja ole näkyvissä.

USA:n aselait ehkä rauhoittavat katuja ja marketteja, mutta käsittääkseni lainkuuliaisilta kansalaisilta edellytetään, etteivät he kiikuta sitä kalustoaan kouluihin, eli jos koulussa ammuskellaan, niin mutkaa käyttävä käsi on aloitettaessa poikkeuksetta rikollinen.
Ehkä tästä syystä juuri koulut ovat olleet niin suosittuja ammuskelupaikkoja.

[SoulBrother]

Eli nyt ikäänkuin puhutaan eräänlaisista siivilisuojelijoista jotka kulkisivat keskuudessamme ase povarissa. Heitä ei sinänsä tunnistaisi mistään ulkoisesta, mutta he olisivat joukossamme, toivottavasti tosipaikan tullen. Ymmärränkö oikein?

[Hiidenlintu]

Eli nyt ikäänkuin puhutaan eräänlaisista siivilisuojelijoista jotka kulkisivat keskuudessamme ase povarissa. Heitä ei sinänsä tunnistaisi mistään ulkoisesta, mutta he olisivat joukossamme, toivottavasti tosipaikan tullen. Ymmärränkö oikein?

Ei, vaan sitä, että laillisia käsiaseita omistavilla ihmisillä on edes periaatteessa mahdollisuus toteuttaa omaan ja toisen ihmiseen henkeen kohdistuvaa hätävarjelua esimerkiksi aseistautunutta ryöstäjää tai murhaajaa vastaan.

Mikä tässä on niin vaikea kohta ymmärtää, että sitä pitää näin monta kertaa vääntää rautalangasta?

[Simo Hankaniemi]

Aseiden kantamisessa ei pitäisi olla mitään ihmeellistä. Niitä on kannettu noin kolme miljoonaa vuotta ja aseet yhdessä puhetaidon ja pystykäynnin kanssa ovat ihmisen lajityypillinen piirre. Henkilöllä, jota ei ole rangaistu mistään rikoksesta, pitäisi olla aina oikeus kantaa aseita. Vielä 1900-luvun alkukymmenillä herramiehen pukuun kuului luonnollisena osana pistoolitasku. P.E. Svinhufvud oli Eduskunnassakin puukko vyöllä.

[LyijyS]

Eli nyt ikäänkuin puhutaan eräänlaisista siivilisuojelijoista jotka kulkisivat keskuudessamme ase povarissa. Heitä ei sinänsä tunnistaisi mistään ulkoisesta, mutta he olisivat joukossamme, toivottavasti tosipaikan tullen. Ymmärränkö oikein?

Ei, vaan sitä, että laillisia käsiaseita omistavilla ihmisillä on edes periaatteessa mahdollisuus toteuttaa omaan ja toisen ihmiseen henkeen kohdistuvaa hätävarjelua esimerkiksi aseistautunutta ryöstäjää tai murhaajaa vastaan.

Mikä tässä on niin vaikea kohta ymmärtää, että sitä pitää näin monta kertaa vääntää rautalangasta?

Niin, väännätkö vielä minulle rautalangasta, että miten nuo kaksi esimerkkiä erovat toisistaan perustavalla tavalla?

Tyhmä kiittää etukäteen.

[SoulBrother]

Eli nyt ikäänkuin puhutaan eräänlaisista siivilisuojelijoista jotka kulkisivat keskuudessamme ase povarissa. Heitä ei sinänsä tunnistaisi mistään ulkoisesta, mutta he olisivat joukossamme, toivottavasti tosipaikan tullen. Ymmärränkö oikein?

Ei, vaan sitä, että laillisia käsiaseita omistavilla ihmisillä on edes periaatteessa mahdollisuus toteuttaa omaan ja toisen ihmiseen henkeen kohdistuvaa hätävarjelua esimerkiksi aseistautunutta ryöstäjää tai murhaajaa vastaan.

Mikä tässä on niin vaikea kohta ymmärtää, että sitä pitää näin monta kertaa vääntää rautalangasta?

Niin, väännätkö vielä minulle rautalangasta, että miten nuo kaksi esimerkkiä erovat toisistaan perustavalla tavalla?

Tyhmä kiittää etukäteen.

Minäkään en nähnyt varsinaista eroa näissä. En siis välttämättä tuomitse, mutta ei saivarrella.

P.E:n vyöpuukosta ja herrasmiehen asetaskusta sen verran että ovathan nuo aika romanttisia juttuja, mutta fakta on se että ajat ja ilmapiiri ovat muuttuneet. Sanotaan sitten ääneen se että kaivataan vanhoihin aikoihin. Aseen (oli se sitten puukko tai pistooli) kantamisesta pitäisi tulla hyväksyttävää tapakulttuuria ettei se aiheuttaisi intuitiivista kavahtamista. En tiedä onko nykyajan nopeassa kulutuskulttuurissa elävä ihminen ollenkaan riittävän tasapainoinen ottamaan vastaan tällaista ajatusta.

[Simo Hovari]

Rauhan paras tae siis on se, että kaikilla osapuolilla on a) paljon aseita, b) tarkkoja ja tuhovoimaisia aseita, c) suunnilleen yhtä paljon aseita.

Paitsi että jos valtioista puhutaan, niin vain isoimmilla ja kovimmilla nuo ehdot täyttyvät. Sitten on liuta noiden isojen ja kovien kavereita, joilla ei ole ehtoja a, b, tai c täyttäviä aseita, mutta koska ovat jokun ison ja kovan kavereita, niin niille ei uskalleta ryppyillä. Sitten on maita, joilla ei ole noita aseita ja joille ei suurin surminkaan haluttaisi noita aseita. Esimerkkinä vaikka karmea haloo siitä, että joku kehitysmaa kehittää itselleen ydinasetta, vaikka itsellä on niitä miljoona kaapissa.

Eli ei tilanne valtioidenkaan välillä ole noin kuin tuossa lainauksessa kirjoitetaan. Esim. vain kahdeksalla valtiolla 192:sta on ydinase virallisesti. Loput on sitten noita isojen kavereita tai pahiksia. Mitä tilanteesta tulisikaan jos se punainen nappi olisi jokaisen gepardisuikkadiktaattorin (Jussin lanseeraama termi muistaakseni) pöydällä? Ei varmasti menisi kauankaan, kun jollain palaisi käämi naapuriin ja annettaisiin palaa. Pitkäjänteinen tekojen seuraamusten etukäteen ajatteleminen kun ei kuulu kaikkien rotujen/kulttuurien erityispiirteisiin.  

Kun ajattelee, niin tuo tilanne ihmisiin sovellettuna on aika sama, eri roolien suhteet keskenään vain vaihtelevat. On isoja ja kovia, joille ei kannata vittuilla ja joilla on oikeus niihin isoimpiin ja parhaisiin aseisiin. Näiden siipien suojaan voi mennä turvaan jos sitä turvaa haluaa ja apua saa jos sitä pyytää. Nämä ovat yhteiskunnassa poliiseja.

Sitten on niitä kavereita, eli tavallisia kansalaisia. Näilläkin on tietyin edellytyksin oikeus hankkia aseita, mutta ei vastaavia oikeuksia esim. käyttää tai kantaa mukanaan niitä, kuin isoimmilla ja kovimmilla on. Mutta ei niitä aseita tarvitakkaan, kun isot ja kovat pitävät jöötä.

Ja sitten on tietty ne luuserit, joille aseita ei haluttaisi laisinkaan, rikolliset, vartti- tai enemmän hullut jne. Mutta noidenkaan aseistautumista ei voi täysin estää, laittomia aseita on aina saatavilla. Näiden aseistautuminen ei lisäisi tasapainoa, ei valtioiden välillä, kuin ihmistenkään välilläkään, vaan lisäisi enemmänkin turvattomuuden tunnetta.

Eli katsoisin nykyisen systeemin, jossa vain harvoilla on mahdollisuus äärimmäisen voiman (ampuma-ase) käyttöön olevan kuitenkin parempi, kuin se että kaikilla olisi se mahdollisuus.


P.S. Niin joo, meinasi unohtua. Kun täällä on aina tapana huudella niiden tilastojen ja lähteiden perään kun jotain yrittää selittää, niin laittakaas nyt sellaista linkkiä peliin mistä näkyy tuo täälläkin jo faktana hyväksytty asekurin löysyyden verrannollisuus rikosten vähäiseen määrään. Vai oliko se laatuun? Silläkin on eroa, nimittäin jos Floridassa viisi pahoinpitelyä vaihtyy asekurin löystyttyä yhteen itsepuolustuksessa tehtyyn tappoon, niin rikosten määrä tosiaankin vähenee, mutta väkivallan laatu muuttaa myös muotoaan. Sitten voidaankin käydä keskustelua siitä kumpi on parempi, se että yksi hakkaa vaikka sen viisi toveria humalapäissään, kuin se että hänet ammutaan vainajaksi heti ensimmäisen päällekarkauksen yhteydessä. Tai autovarkaus vs. tappo.

[Ink Visitor]

"P.S. Niin joo, meinasi unohtua. Kun täällä on aina tapana huudella niiden tilastojen ja lähteiden perään kun jotain yrittää selittää, niin laittakaas nyt sellaista linkkiä peliin mistä näkyy tuo täälläkin jo faktana hyväksytty asekurin löysyyden verrannollisuus rikosten vähäiseen määrään"

Aloita vaikka tästä : http://www.gunfacts.info/pdfs/gun-facts/4.2/GunFacts4-2-Print.pdf

[aatelinen]

Tämmönen idea pamahti että halla-ahon ideanhan vois yhdistää tähän

http://news.bbc.co.uk/2/hi/8291187.stm

ja kun lisäis sen vielä tähän

http://islamineurope.blogspot.com/2008/05/padua-immigrant-street-patrol.html

ni johan olis tällasella aseettomalla perusjampallakin turvallista.

[risto]

Eli katsoisin nykyisen systeemin, jossa vain harvoilla on mahdollisuus äärimmäisen voiman (ampuma-ase) käyttöön olevan kuitenkin parempi, kuin se että kaikilla olisi se mahdollisuus.

Mulla meni kokonaan ohi se kohta, jossa esim. Halla-aho olisi ehdottanut, että kaikilla pitäisi olla mahdollisuus ampuma-aseisiin, sisältäen siis lapset, hullut, humalaiset ja rikolliset.

Hulluille ja rikollisille ei aseita tietysti pitäisi antaa, ja tavattaessa aseet pitäisi kerätä pois. Samoin pienetkin rikkomukset aseiden kanssa, oli ne sitten uhkailua, aseenkäyttöä viinapäissään tai muuta varomatonta käyttöä, pitäisi johtaa välittömästi aseenkantoluvan väliaikaiseen tai pysyvään perumiseen. Aseet eivät ole leluja.

Ensimmäinen aselupa saisi olla vaikea saavuttaa samaan tapaan kuin vaikkapa ajokortti on. Psykologiset testit, asianmukainen koulutus ja kunnollinen haastattelu voisi olla minimi. Seuraavat luvat sitten vaikkapa ilmoituskäytännöllä. Esim. Auvinen & Saari -duo olisi tällä menettelytavalla luultavasti jättänyt hankkimatta aseluvat tai heille ei välttämättä olisi lupia myönnetty. Lisäksi Saaren ilmeinen uhkailu & toikkarointi aseen kanssa (+inttiaikaiset väitetyt touhut) olisi tietenkin pitänyt automaattisesti johtaa aseluvan peruutukseen.

Ps.
mitä tulee Halla-ahon väitteeseen siitä, että Afrikan heimoilla pitäisi olla tehokkaammat aseet, jotta rauhan arvo ymmärrettäisiin, en teilaisi tätä heti. Riittävän hyvät järjestelmät tarkoittaivat, että heimo A ei voisi tuhota heimoa B tuhoutumatta myös itse ja päinvastoin. Kauhun tasapainossa kyse ei ole siis siitä, että sillä ja tällä maalla on käytössään "punainen nappi", josta painamalla naapurimaa tuhoutuu. Kauhun tasapaino tarkoittaa sitä, että käyttämällä sitä punaista nappia varmistaa samalla sen, että naapurista lähtee saman verran ydinaseita paluupostissa vielä siinä vaiheessa kuin omat ammukset ovat ilmassa. Tällaisessa tapauksessa varmasti erittäin harva valtionpäämies lähtisi tapattamaan itseään tai tuhoamaan omaa valtaansa ja omaisuuttaan muiden mukana. Ainakaan minkäänlaisia hyötynäkökulmia tässä ei olisi (jos ei lasketa mukaan 20 neitsyttä paratiisissa...).

[Kullervo Kalervonpoika]

Pistooli oli intin 9mm:n FN. Hurja vehje sinänsä, että siinä ei ole kunnollista varmistinta. Varmistin päällä liipasin on vain jäykempi. Tästä syystä nuo ennen poliisilla käytössä olleet aseet oli annettu PV:lle, tai ainakin näin väittivät.

Täytynee korjata tämäkin tornihuhu.

Kun 9.00 PIST 80 (FN HP-DA, FN merkintä tarkoittaa valmistajaa, Fabrique Nationalea, HP mallia High Power ja DA kaksitoimista eli Double Actionia, aseesta on käytössä myös modernisoitu versio 9.00 PIST 80-91) hankittiin aikoinaan puolustusvoimien ajanmukaiseksi palveluspistooliksi (korvaamaan [surullisen]kuuluisa 765 PIST SEK kalusto ja hankinnan tarkoituksen mukaan ainoastaan tiettyjen henkilöstöryhmien sivuaseeksi) hieman skandaalinkäryisen kaupan jälkeen, niin poliisi käytti tuolloin S&W:n revolvereja (ETYK:in aikoihin saatuja) ja lähinnä myöskin museokapistuksiksi tuolloinkin luokiteltuja M1910 Browning 7.65 mm väljyyden pistooleita.

Näitä pistooleja Suomen armeija osti vuonna 1940 5000 kappaletta Belgiasta. Nämä  aseet jaettiin kotirintamalle ja heti sodan jälkeen lähes kaikki kyseisest mutkat siirrettiin poliisin virka-aseiksi. Tässä tehtävässä ne palvelivat 1990-luvulle asti, jolloin poliisin Glock-hankinta vapautti ne kärsimyksistään.

Kuulemma joku poliisi olisi ampunut tai meinannut ampua kyseisellä aseella itseään jalkaan juuri tuon varmistimen takia. Tai sitten rampautuneita poliiseja oli kymmeniä, mistä sitä tornihuhuista aina tietää...

Poliisilla on ollut muutama haveri Glock 17 ja 19 pistoolien kanssa. Erässä näistä tapauksista tosiaan muuan poliisimies ampui (suoraan kotelosta vetoon ja heittolaukaukseen liittyvässä harjoitustilanteessa) radalla omaan jalkaansa.

Polymeerirunkoinen Glock on lyhytrekyyliperiaatteella toimiva itselataava pistooli, jossa jäykkäyhteys perustuu luistin hylsynpoistoaukkoon lukittuvaan, auetessaan peräpäästään alaspäin keinahtavaan piippuun. Tässä pistoolissa ei ole perinteistä iskuvasaraa, vaan muulloin kuin liipaisinta vedettäessä aina puolivireasennossa oleva iskuripiikki. Aseessa ei tämän vuoksi ole erillistä varmistusvipua, vaan siinä on liipaisinvarmistin, automaattinen iskuripiikin lukitus ja automaattinen laukaisutangon varmistin, jotka estävät (teoriassa) pistoolin laukeamisen muulloin kuin liipaisinta asianmukaisesti painettaessa.

Kuitenkin vahinkoja on sattunut - etenkin vanhemmilla aseilla ammuttaessa.

Tuo puheena ollut FN:n High Power (eli 9.00 PIST 80, jolla siis olet ampunut varusmiespalveluksesi aikana) on myös (kuten kerroit) ilman varsinaista varmistinta. Aseessa on luistin molemmin puolin (rungossa, kahvan yläpuolella ja hanan etupuolella) hanavarmistin. Kun aseessa on patruuna piipussa, se voidaan "varmistaa" laskemalla hana turvallisesti tämän mekanismin avulla alas. Ase laukeaa tuolloin kaksitoimisesti.

Vastoin sitkeitä tornihuhuja, kyseinen hanavarmistin on toiminut pääsääntöisesti varsin luotettavasti - silloin kun annettuja käskyjä ja määräyksiä on noudattettu aseen käsittelyssä. Suurin osa palveluksessa tapahtuneista havereista on johtunut siitä, että asetta on käsitelty "lataamattomana" - eli aseessa on ollut patruuna piipussa.

[PaulR]

Vastoin sitkeitä tornihuhuja, kyseinen hanavarmistin on toiminut pääsääntöisesti varsin luotettavasti - silloin kun annettuja käskyjä ja määräyksiä on noudattettu aseen käsittelyssä. Suurin osa palveluksessa tapahtuneista havereista on johtunut siitä, että asetta on käsitelty "lataamattomana" - eli aseessa on ollut patruuna piipussa.

Palveluspaikassani oli 9mm:n reikä seinässä ammuttuna ko. pistoolilla. Siihen se oli tullut lävistettyään t-parin pään.

Asetta ei todellakaan oltu käsitelty määräyksiä noudattaen, eikä se ollut aseen ominaisuuksien vika.

[Jussi Halla-aho]

Sitten voidaankin käydä keskustelua siitä kumpi on parempi, se että yksi hakkaa vaikka sen viisi toveria humalapäissään, kuin se että hänet ammutaan vainajaksi heti ensimmäisen päällekarkauksen yhteydessä. Tai autovarkaus vs. tappo.

No tässä päästään selkeiden arvovalintojen piiriin. Minun mielestäni on parempi, että ihmisten kimppuun hyökkäilevä pahoinpitelijä ammutaan kuin että hän pahoinpitelee yhtään ketään.

Mielestäni kenelläkään ei ole velvollisuutta tulla pahoinpidellyksi. Edelleen mielestäni kenenkään ei ole pakko pahoinpidellä ketään. Ihminen, jonka mielestä on kivaa satuttaa ja vahingoittaa muita, ansaitsee kuulan päähänsä.

Tätä mieltä minä olen. Ymmärrän kyllä, että toistakin mieltä voi olla.

[pelle12]

Itse olen pikkupoikana ampunut pikkulintuja, jyrsijöitä, jopa pari kyykäärmettäkin ilmakiväärillä. Aseita olen harrastanut aina, enkä oikein osaa selittää, mikä niissä niin kovasti kiinnostaa. Nykyään en enää mielelläni ammu eläimiä, tappaminen ei tuota minulle iloa, vaan enemmän jonkinlaista surua.
Oma kasvuni on varmaan vaatinut ne lapsuusajan julmat leikit ja minulle on ollut hyväksi se pieni syyllisyys, joka elämän riistämisestä seuraa. Pidän hyvin huonona väkivaltaisia tietokonepelejä, joissa voi tappaa ilman veren näkemistä ja syyllisyyttä, siinä ei taatusti ole mitään kehittävää.

Näin. Olen ehkä niitä Jussin halveksimia harekrishnoja, mutta minusta tappaminen on väärin, eikä kallooni mahdu, että muutamien yksittäistapausten tähden kaikkien pitäisi varustautua asein (ottaen huomioon Suomen päihdekulttuurin). I agree to disagree tässä asiassa mestarin kanssa.

[BastardoGrande]

Ihminen, jonka mielestä on kivaa satuttaa ja vahingoittaa muita, ansaitsee kuulan päähänsä.

Tuo lause, tietenkin irroitettuna asiayhteydestään, on varmastikin jossain lööpissä kohtapuoliin.

[pelle12]

Ihminen, jonka mielestä on kivaa satuttaa ja vahingoittaa muita, ansaitsee kuulan päähänsä.

Tuo lause, tietenkin irroitettuna asiayhteydestään, on varmastikin jossain lööpissä kohtapuoliin.

Itse asiassa luulisin moni, jopa minä, allekirjoittaisi tuon virkkeen, mutta toden totta: puhdasta lööppikamaa!

[Ernst]

Minun mielestäni on parempi, että ihmisten kimppuun hyökkäilevä pahoinpitelijä ammutaan kuin että hän pahoinpitelee yhtään ketään.

Käytän itse mieluummin partitiivia: pahoinpitelijää ammutaan ja ensiksi muualle kuin päähän.

[BastardoGrande]

Käytän itse mieluummin partitiivia: pahoinpitelijää ammutaan ja ensiksi muualle kuin päähän.

Itse muotoilisin lauseen toisin; pahoinpitelijä tulee taltuttaa sellaisin voimakeinoin kun tilanne vaatii, saattaa edesvastuuseen ja mikäli on ulkomaalainen, niin karkoittaa maasta.
Varsinainen ampuminen kuuluukin sitten jo pyövelille.

[SoulBrother]

No tässä päästään selkeiden arvovalintojen piiriin. Minun mielestäni on parempi, että ihmisten kimppuun hyökkäilevä pahoinpitelijä ammutaan kuin että hän pahoinpitelee yhtään ketään.

Mielestäni kenelläkään ei ole velvollisuutta tulla pahoinpidellyksi. Edelleen mielestäni kenenkään ei ole pakko pahoinpidellä ketään. Ihminen, jonka mielestä on kivaa satuttaa ja vahingoittaa muita, ansaitsee kuulan päähänsä.

Tätä mieltä minä olen. Ymmärrän kyllä, että toistakin mieltä voi olla.

Voitaisiinko mielestäsi pahoinpitelyn suorittanut tuomita oikeudessa ammuttavaksi, vai pitääkö ampumisen tapahtua sillä välillä kun ensimmäinen uhri on pahoinpidelty, ja seuraava on juuri joutumassa pahoinpidellyksi?

[BastardoGrande]

Voitaisiinko mielestäsi pahoinpitelyn suorittanut tuomita oikeudessa ammuttavaksi, vai pitääkö ampumisen tapahtua sillä välillä kun ensimmäinen uhri on pahoinpidelty, ja seuraava on juuri joutumassa pahoinpidellyksi?

Heh, tuskin tarkoitti, tai mistä minä tiedän, vastatkoon itse.
Itse takerruin lauseeseen ainoastaan koska on tyyppiesimerkki provosoimisesta irrallaan ollessaan.

[SoulBrother]

Voitaisiinko mielestäsi pahoinpitelyn suorittanut tuomita oikeudessa ammuttavaksi, vai pitääkö ampumisen tapahtua sillä välillä kun ensimmäinen uhri on pahoinpidelty, ja seuraava on juuri joutumassa pahoinpidellyksi?

Heh, tuskin tarkoitti, tai mistä minä tiedän, vastatkoon itse.
Itse takerruin lauseeseen ainoastaan koska on tyyppiesimerkki provosoimisesta irrallaan ollessaan.

Mielestäni kysymys oli täysin asiallinen, sillä Hallis totesi pahoinpitelijän ansaitsevan ammutuksi tulemisen. Tämä oli asiasisältö yksinkertaisimmillaan. Kyllä näitä ajatuksia täytyy voida sitten viedä loogiseen loppuunsa.

[Jussi Halla-aho]

No tässä päästään selkeiden arvovalintojen piiriin. Minun mielestäni on parempi, että ihmisten kimppuun hyökkäilevä pahoinpitelijä ammutaan kuin että hän pahoinpitelee yhtään ketään.

Mielestäni kenelläkään ei ole velvollisuutta tulla pahoinpidellyksi. Edelleen mielestäni kenenkään ei ole pakko pahoinpidellä ketään. Ihminen, jonka mielestä on kivaa satuttaa ja vahingoittaa muita, ansaitsee kuulan päähänsä.

Tätä mieltä minä olen. Ymmärrän kyllä, että toistakin mieltä voi olla.

Voitaisiinko mielestäsi pahoinpitelyn suorittanut tuomita oikeudessa ammuttavaksi, vai pitääkö ampumisen tapahtua sillä välillä kun ensimmäinen uhri on pahoinpidelty, ja seuraava on juuri joutumassa pahoinpidellyksi?

En ole varma, kannatanko kuolemanrangaistusta. Sen sijaan kannatan oikeutta puolustautua oikeudetonta hyökkäystä vastaan vaikka yliampuvin (no pun int.) keinoin.

Pahoittelen. Oikeus fyysiseen koskemattomuuteen on minulle kaikkein pyhin yksilönoikeus, ja sen loukkaaminen herättää sisäisen berserkkini.

Tärkein pointti kansalaisten aseistautumisessa on kuitenkin mielestäni pelote. Euroopassa vikistään usein siitä, että jossakin päin Yhdysvaltoja saa ampua tontilleen luvatta tunkeutuvan henkilön. Kuitenkin tontille tunkeutuvia henkilöitä ammutaan sanotuilla seuduilla varsin harvoin. Tämä johtuu siitä, että sanotuilla seuduilla tunkeudutaan varsin harvoin luvatta tonteille.

[SoulBrother]

Pahoittelen. Oikeus fyysiseen koskemattomuuteen on minulle kaikkein pyhin yksilönoikeus, ja sen loukkaaminen herättää sisäisen berserkkini.

Tärkein pointti kansalaisten aseistautumisessa on kuitenkin mielestäni pelote. Euroopassa vikistään usein siitä, että jossakin päin Yhdysvaltoja saa ampua tontilleen luvatta tunkeutuvan henkilön. Kuitenkin tontille tunkeutuvia henkilöitä ammutaan sanotuilla seuduilla varsin harvoin. Tämä johtuu siitä, että sanotuilla seuduilla tunkeudutaan varsin harvoin luvatta tonteille.

Äläpäs suotta pahoittele. Ymmärrän oikein hyvin. Haetaan nyt vain sitä älyllistä rehellisyyttä.  Kyllähän se on selvää että kansalaisella tulee olla oikeus torjua pahoinpitelijä / saattaa pahoinpitelijä tilaan jossa hän ei voi pahoinpidellä. Siitä en ole varma onko tappaminen tarpeellista, mielestäni tappamisen tapahtuessa mennään ikäänkuin pahoinpitelyn yli. Miinuksen puolelle. Hätävarjelun liioittelu tai jotain vastaavaa.

[Jussi Halla-aho]

Äläpäs suotta pahoittele. Ymmärrän oikein hyvin. Haetaan nyt vain sitä älyllistä rehellisyyttä.  Kyllähän se on selvää että kansalaisella tulee olla oikeus torjua pahoinpitelijä / saattaa pahoinpitelijä tilaan jossa hän ei voi pahoinpidellä. Siitä en ole varma onko tappaminen tarpeellista, mielestäni tappamisen tapahtuessa mennään ikäänkuin pahoinpitelyn yli. Miinuksen puolelle. Hätävarjelun liioittelu tai jotain vastaavaa.

Minunkin mielestäni on parempi pahoinpidellä hyökkääjä kuin tappaa hänet. Sen sijaan mielestäni on parempi tappaa hyökkääjä kuin tulla pahoinpidellyksi.

[SoulBrother]

Äläpäs suotta pahoittele. Ymmärrän oikein hyvin. Haetaan nyt vain sitä älyllistä rehellisyyttä.   Kyllähän se on selvää että kansalaisella tulee olla oikeus torjua pahoinpitelijä / saattaa pahoinpitelijä tilaan jossa hän ei voi pahoinpidellä. Siitä en ole varma onko tappaminen tarpeellista, mielestäni tappamisen tapahtuessa mennään ikäänkuin pahoinpitelyn yli. Miinuksen puolelle. Hätävarjelun liioittelu tai jotain vastaavaa.

Minunkin mielestäni on parempi pahoinpidellä hyökkääjä kuin tappaa hänet. Sen sijaan mielestäni on parempi tappaa hyökkääjä kuin tulla pahoinpidellyksi.

Jälkimmäisessä siis ollaan itse pahoinpitelyn, tai sen yrityksen, uhrina. Mutta eikö ensimmäisenä tavoitteen tulisi olla pahoinpitelijän saattaminen siihen tilaan, että pahoinpitely ei tule onnistumaan? Mielestäni tässä on selkeä sävyero verrattuna siihen että pahoinpitelijä pyritään tappamaan. Pahoinpitelijähän luonnollisesti saattaa kuolla taistelun tuoksinassa, Herran haltuun se, mutta tuossa lauseessa "on parempi tappaa hyökkääjä kuin tulla pahoinpidellyksi" on selkeä viite siihen suuntaan, että nimenomaan _tappaminen_ on pyrkimys. Ei pahoinpitelyn estäminen ilman ruumiita.

[BastardoGrande]

Jos huomioidaan edellä kirjoitettu, niin SoulVeli selviäisi oikeudenistunnossa paremmin kuin JHA, sis ihan asiaa juridisesti tarkasteltuna, sillä harvoin on miestaposta selvitty tuomiotta jos oma nahka on koskematon.

[Jussi Halla-aho]

Mutta eikö ensimmäisenä tavoitteen tulisi olla pahoinpitelijän saattaminen siihen tilaan, että pahoinpitely ei tule onnistumaan? Mielestäni tässä on selkeä sävyero verrattuna siihen että pahoinpitelijä pyritään tappamaan. Pahoinpitelijähän luonnollisesti saattaa kuolla taistelun tuoksinassa, Herran haltuun se, mutta tuossa lauseessa "on parempi tappaa hyökkääjä kuin tulla pahoinpidellyksi" on selkeä viite siihen suuntaan, että nimenomaan _tappaminen_ on pyrkimys. Ei pahoinpitelyn estäminen ilman ruumiita.

Miten viestini oli mahdollista ymmärtää noin väärin? Kirjoitin:

Minunkin mielestäni on parempi pahoinpidellä hyökkääjä kuin tappaa hänet.

Miten tuon voi tulkita niin, että nimenomainen pyrkimykseni olisi tappaminen?

[Jussi Halla-aho]

Jos huomioidaan edellä kirjoitettu, niin SoulVeli selviäisi oikeudenistunnossa paremmin kuin JHA, sis ihan asiaa juridisesti tarkasteltuna, sillä harvoin on miestaposta selvitty tuomiotta jos oma nahka on koskematon.

Toki, mutta ymmärtääkseni me käymme nyt filosofista keskustelua siitä, millainen lainsäädännön ja -tulkinnan pitäisi olla.