Petoeläimet, metsästys ja salakaadot

[Muuttohaukka]

Komppaan siinä, että kyllä enimmät kriminaalit ihan varmasti ovat kaupungeissa. Viimeksi tänään kuuntelin ratikassa kun känniukko selitti toiselle, että ei tunne sitä ja sitä sen enempää, Konnulla vain ollaan istuttu yhtä aikaa.

Voihan olla, että se maaseudun kriminaaliaines valuu sinne kapunkiin päin? Yleensä ihmisellä on halu ja taipumus siirtyä omanlaistensa joukkoon. Tämä pätenee niin maahan-, maalle- kuin kaupunkiinmuuttajiinkin.

[junakohtaus]

Kyllä valuu. Maaseudulta valuu kaupunkiin kaikenlainen sellainen porukka, joka ei koe maaseudulla kuuluvansa porukkaan. Syitä on minkä lähtijöitäkin; joku lähtee koulutuksen tai parempien töiden perässä, joku lähtee sentleämpien sulhojen takia, joku lähtee koska on niin mulkku että on rikkonut välinsä kaikkiin ja mitä nyt syitä kenelläkin on, ja ihan varmasti joku lähtee siksi että kaupungissa on enemmän varastettavaa ja tapeltavaa.

[törö]

Komppaan siinä, että kyllä enimmät kriminaalit ihan varmasti ovat kaupungeissa. Viimeksi tänään kuuntelin ratikassa kun känniukko selitti toiselle, että ei tunne sitä ja sitä sen enempää, Konnulla vain ollaan istuttu yhtä aikaa.

Pienellä paikkakunnalla on vaikea olla rikollinen, koska kaikki tietävät heti ketä epäillä. Kaupungissa poliisi joutuu tekemään enemmän työtä rikosten selvittämiseksi.

[Muuttohaukka]

Kyllä valuu. Maaseudulta valuu kaupunkiin kaikenlainen sellainen porukka, joka ei koe maaseudulla kuuluvansa porukkaan. Syitä on minkä lähtijöitäkin; joku lähtee koulutuksen tai parempien töiden perässä, joku lähtee sentleämpien sulhojen takia, joku lähtee koska on niin mulkku että on rikkonut välinsä kaikkiin ja mitä nyt syitä kenelläkin on, ja ihan varmasti joku lähtee siksi että kaupungissa on enemmän varastettavaa ja tapeltavaa.

Tämähän kuulostaa positiiviselle asialle näin maalaisnäkökulmasta katsellen. Mutta moni ei haluaisi lähteä, mutta pakon edessä on taivuttava. Se lähtijäjoukko taas ei ole sitä kriminaalipoppoota- ikävä kyllä.

[junakohtaus]

Tosiaan kuka lähtee mistäkin syystä. Kyllä mä niitäkin tunnen, enkä edes ihan vähän, jotka eivät omasta mielestään mahtuneet maaseudulla porukkaan siksi, että meno oli liian yksiarvoisen junttaavan latistavaa, plus sitten tietysti ihan erikseen homot vielä päälle.

[Muuttohaukka]

Tosiaan kuka lähtee mistäkin syystä. Kyllä mä niitäkin tunnen, enkä edes ihan vähän, jotka eivät omasta mielestään mahtuneet maaseudulla porukkaan siksi, että meno oli liian yksiarvoisen junttaavan latistavaa, plus sitten tietysti ihan erikseen homot vielä päälle.

Minäkin tunnen. Minäkin tunnen myös niitä, joiden mielestä asuminen betonilähiön ilottomuudessa on kaukana metropolien kiiltokuvasta.
Homot lähtevät tietenkin, koska meillä on aika vähän noita gaydisqueteekkejä. Jos sadan kilometrin läheltä löytyy pari mamupixxeriaa, se ei taida lohduttaa kulttuurinnälkäisiä millään tavoin.
Eipä sille. Itsekin asuin pitkän aikaa Oulunkylässä ja viihdyinkin, mutta se on nyt nähty ja paluulippukin taidettiin ostaa vielä HYY:n kortilla - halva priset!

[Haplotaxida]

Perhon tauti iskee niin monesti, että virkakoneiston (mmm, riistakeskus, rktl, eduskunta, jne ) on pakko alkaa kuuntelmaan mitä mieltä maaseudulla ollaan asiasta.

En oikeastaan usko, että tämän tapahtumauran aikana tullaan enää koskaan näkemään tilannetta, jossa aletaan kuunnella, mitä mieltä maaseudulla ollaan petoasiasta. Tavoitteet ovat niin karkeassa konfliktissa, että mitään kompromissia ei ole mahdollista saavuttaa.

Tilanteen kärjistymisestä tekisi mieli syyttää myös keskustaa. Puolue on oikeastaan vuosia ajanut kaksilla rattailla tämän asian suhteen. EU:n taakse osittain piiloutuen aihetta ei ole tarvinnut käydä lävitse kenties kaikella vakavuudella ja tarmolla, vaikka puolueen sisältä ja kentältä on kuulunut hyvinkin kriittisiä kannanottoja hallitusvastuussa ollessaankin.

Nyt vaihteeksi oppositiosta on mukava tykittää ja hämmentää soppaa lisää, syyttäen toisia siitä, mitä eivät itsekään ole oikeastaan saaneet aikaan sen paremmin (nykyisellä hallituskaudellako on munattu kaikki?) Tässä tällaista melkein avointa flirttailua susivihalla, jopa viranomaisia laittomuuksista syytellen:

Keskustan kansanedustajat arvostelevat petopolitiikan salamyhkäisyyttä, joka lisää ristiriitoja ja vahvistaa petopelkoa ja petovihaa.

Kansanedustaja Arto Pirttilahti on jättänyt asiasta kirjallisen kysymyksen maa- ja metsätalousministeri Jari Koskiselle (kok.). Siinä kaivataan suurpetopolitiikkaan avoimuutta sekä paikallisten olosuhteiden ja paikallisen päätöksenteon huomioon ottamista.

Kysymyksen allekirjoittivat myös keskustaedustajat Sirkka-Liisa Anttila, Anne Kalmari, Markus Lohi, Eeva-Maria Maijala, Juha Rehula, Mikko Savola, Ari Torniainen ja puoluejohtaja Juha Sipilä. Kysymyksen mukaan suomalaisen suurpetopolitiikan linja on epäselvä ja se kärsii johtamisvajeesta. Edustajien mielestä tilanne on erittäin tulehtunut. He katsovat, että viranomaisten toiminta on entisestään syventänyt vastakkainasettelua ja luottamuspulaa.

Kysymyksessä katsotaan, että suurpetojen kannanhoitoa peittää sumuverho, ja osapuolet, myös viranomaiset, toimivat toisiltaan salaa ja yrittävät mitätöidä toistensa tutkimustulokset. Kysyjien mielestä julkisuuteen ei saada vakaata näkökulmaa, vaan toiminta ja lausunnot ovat asenteellisesti värittyneitä.

– Ei voi olla maan tapa, että salataan ja toimitaan laittomasti petokantojen hoidossa niin viranomaisten kuin kansalaistenkin osalta, Pirttilahti sanoo. ..

- Keskusta moittii rankasti susipolitiikan johtamisvajetta (Suomenmaa, 15.02.2013)

Jos olisin ilkeämielinen, niin voisin todeta sen, että on ollut keskustan ainainen etu, ettei Suomen suurpetokantojen suojelua ja hoitoa hoideta ainakaan liian hyvin. Samalla sen tiedostaen, että puolueen omilla vahvoilla kannatusalueilla se Musta-Pekka jää miltei automaattisesti vihreiden ja sekä muiden vahvasti EU-myönteisten käteen.

Ja näin lopuksi muistutus Sirkka-Liisa Anttilan viisaista sanoista keskustan hallituskaudelta:

.. Suomen suurpetokantojen hoito perustuu hoitosuunnitelmiin, jotka on valmistelu ottaen huomioon EU:n luontodirektiivin ja perustuslain sekä muun lainsäädännön vaatimukset ja yhteensovittamalla paikallisen väestön näkökulmia laajan kansalaisten osallistamisen avulla. ..

[Marko Parkkola]

Mielenkiintoista. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen mukaan alueella ei ole ensimmäistäkään sutta. Herää kysymyksiä kuten mitä siellä poliisin pakastimessa sitten on ja syytetäänkö näitä metsästäjiä tyhjästä.

Se on jännä juttu miten viranomaisten mielestä koko maassa ei ole susia, mutta silti sudet vievät koiria metsästä, pihoilta ja tarhoistakin. Tässä on selvä ristiriita virallisen tiedon ja empiirisen tiedon välillä, jonka korjaaminen olisi jo jotain.

[junakohtaus]

Muuttohaukka,

ei me taideta tästä saada riitaa aikaiseksi  Kaikilla elämäntavoilla on puolensa ja puolensa eikä puhdasta täydellisyyttä saavuta kukaan vaan jostain pitää aina tinkiä.

[Jämti]

Mielenkiintoista. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen mukaan alueella ei ole ensimmäistäkään sutta. Herää kysymyksiä kuten mitä siellä poliisin pakastimessa sitten on ja syytetäänkö näitä metsästäjiä tyhjästä.

Se on jännä juttu miten viranomaisten mielestä koko maassa ei ole susia, mutta silti sudet vievät koiria metsästä, pihoilta ja tarhoistakin. Tässä on selvä ristiriita virallisen tiedon ja empiirisen tiedon välillä, jonka korjaaminen olisi jo jotain.

Eräällä alueella etelä suomessa liikkuu Mila susi, joka on pannoitettu Vieremällä edellisenä talvena.
Susi kulkee pelkästään teitä pitkin ja vain harvoin pakenee auton edestä ihmistä. Sudesta on yli 20 kertaa havaintoja kun susi on käynyt talojen pihoissa. Sudesta on varmaan liki 10 näköhavaintoa pieneltä alueelta. Ko suden jälkiä on tutkittu jopa poliisin toimesta ja kaikki on vahvasti sitä mieltä että ko sudella on jokin vamma koska ei laita kunnolla kaikkia jalkoja maahan. Mahdollisesti loukannut itsensä ties missä. Joko saanut siipeensä tapellessaan hirvien kanssa, jäänyt junan tai auton runtelemaksi. Nyt vammautuneena ei pysty saalistamaan.
Tätä vammautunutta ja pihoista ruokaa etsivää sutta ei saa poistaa poliisin eikä riistakeskuksen poikkeusluvalla
Minun puolesta saa kuolla vaikka nälkään, mutta olisi se parempi kun kärsimykset voisi lopettaa tappamalla.
Tietysti nyt olisi näiden "itu hippien" mahdollisuus pelastaa susi käyden nappaamassa se kiinni ja viedä lasarettiin.
Ei siis muuta kun sukset jalkaan ja hiihtämään susi kiinni ja hellästi hyväillen viedä susi hoitoon.
Ei taida kaupunkilaisista olla edes hiihtäjiksi, etenkään jos joutuu umpiseen menee.
100% varmuudella yksikään metsästäjä ei lähde auttamaan takkuturkin pelastusoperaatiota, nykyisen petopolitiikan takia.

[Haplotaxida]

Mielenkiintoista. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen mukaan alueella ei ole ensimmäistäkään sutta. Herää kysymyksiä kuten mitä siellä poliisin pakastimessa sitten on ja syytetäänkö näitä metsästäjiä tyhjästä.

Se on jännä juttu miten viranomaisten mielestä koko maassa ei ole susia, mutta silti sudet vievät koiria metsästä, pihoilta ja tarhoistakin. Tässä on selvä ristiriita virallisen tiedon ja empiirisen tiedon välillä, jonka korjaaminen olisi jo jotain.

Niinhän tuossa SK:n jutussa joku paikallinen anonyymi Antti väittää, perustellen sillä sitä miksi kaatolupia ei olisi kannattanut hakea. Ei ehkä kannata varauksetta uskoa kaikkea mitä lehdissä lukee. Uusimman lausunnon mukaan Perhossa on ollut parihavaintoja:

Pohjanmaa
Alueella liikuskelee 10-15 sutta. Pohjanmaan, P-Hämeen ja Keski-Suomen yhteinen lauma sisältää 7-10 yksilöä. Lauma on jakaantunut pienempiin ryhmiin joka vaikeuttaa määrän tarkkaa havainnointia. Lohtajan-Kälviän alueella on havaittu susipari. Parihavaintoja on myös Perhosta. Epävarmoja havaintoja pariskunnasta on tehty myös Isojoen-Suojoen alueelta.

- http://www.rktl.fi/www/uploads/pdf/Suurpedot/Lausunnot/s_2013.pdf

Ja syksyinen muistio (24.9.2012) valottaa omalta osaltaan tilannetta:

Länsi-Suomi
Läntisen Suomen kannanhoitoalueella on todennäköisesti syntynyt ainakin viisi pentuetta. Pentueista kaksi on syntynyt Satakunnassa, yksi Varsinais-Suomessa, yksi Pohjois-Hämeessä ja yksi Pohjanmaalla. Pohjois-Hämeen susilauma liikkuu myös Keski-Suomen ja Pohjanmaan alueilla. Pohjanmaan ja Oulun aluetoimistojen toiminta-alueiden rajoilla (Toholampi ja Sievi) on kirjattu havainnot laumasta sekä pentujen jäljistä. Oulun lähialueella Haapajärvellä on kirjattu havainto kahdesta sudesta. Kysymys voi olla samoista susista kuin Sievin ja Toholammin suunnalla. Tästä saataneen täsmällisempi kuva myöhemmin syksyllä. Pohjanmaalla on lisäksi kirjattu kolmea sutta koskeva havainto Alajärveltä ja kahta sutta koskeva havainto Kauhajoelta. Etelä-Hämeen Asikkalassa on kirjattu havainto kahdesta sudesta. Kaksi sutta lienee liikkunut yhdessä myös Uudellamaalla Tenholassa ja Tenholan lähialueilla. 

Kertomalla pentuelaumojen lukumäärä kymmenellä saadaan susien kokonaismäärän karkea suuruusluokka. Syksyn mittaan tietoon saattaa tulla joitakin uusia pentueita. Edellä mainituin perustein läntisen kannanhoitoalueen susikanta olisi tällä hetkellä 50–70 yksilöä.

Vuoden takaisessa lausunnossa Perhon alueelta ei oltu saatu varmennettuja havaintoja parista, mutta Pohjanmaalla niitä silti oli. Liikkuvasta otuksesta puhuttaessa ei kai voi väittää kirkkain silmin, ettei niitä Perhossakin ole voinut silloin olla ja käydä. Jonkinlaista epäselvyyttä on nyt lähinnä siitä, että onko kyseinen lauma laumana ollut tiedossa ja miten. Ylen uutisen mukaan RKTL oli suunnitellut lauman pannoittamista kevään aikana.

Mahdollista voisi olla sekin, ettei alkutietojen perusteella joku RKTL:ssä ollut tapahtuneesta täysin ajan tasalla, lausuntoa antaessaan. SK:n jutun mukaan kaadetut sudet eivät oikeastaan tarvitse olla edes samasta laumasta. Kolme sutta ammuttiin lauantaina, joista yhden löytyessä myöhemmin pakkasesta, viikonlopun mennessä sen Ekin mielestä (Tainan kertomana) hyvin, vaikkei sunnuntaina enää hukkia saatukaan ammuttua. Kunnes poliisi yllättäen tuli maanantaina, jahtiin osallistuneen Ekin luokse. Toisaalta samassa jutussa kerrotaan toimittajan äänellä, että jahti keskeytettiin jo sunnuntaina voimakkain ottein ja kiinniottoja jatkettiin maanantaina. Semmoista pientä ristiriitaisuutta on kyllä havaittavissa.

Seuran jutun perusteella olisi vallan hyvin voinut olettaa, että ne kolme sutta ammuttiin kyseisessä jahdissa sunnuntaina, ennen näyttävää keskeytystä. Alkutietojen perusteella itsekin oletin jokseenkin noin. Sekin taitaa aiheuttaa ongelmia, ettei mediassa taideta olla oikein kiinnostuneita erehtymättömästä tiedonvälityksestä tässä asiassa niin kuin ei missään muussakaan asiassa. Tarinan kerronta on tärkeämpää.

Muoks: linkki korjattu

[Marko Parkkola]

Joo se typerä kaunokirjallinen sävy tuossa jutussa ärsyttikin.

En muuten ymmärrä mitä itua on pannoittaa susilaumoja. Jos kerran on havaittu pentueita ja laumoja, niin sitten niitä on, ilman pantojakin. Osaako joku kertoa mikä on pannoittamisen takana?

Nyt vasta muuten hokasin katsoa missä Perho sijaitsee. Sehän on samoja leveysasteita Keiteleen kanssa, jossa asuin muutama vuosi sitten. Keitele-Pielavesi alueelta sudet veivät tämän hetkisen muistin mukaan kaksi koiraa sen kahden puolen vuoden aikana mitä siellä asuin. Yksittäisiä susia taisivat olla kuitenkin. Mutta ei mikään ihme, että Perhossakin niitä pörräisi.

[dothefake]

No tietysti susi on vähän kesympi, kun sillä on panta.

[Haplotaxida]

En muuten ymmärrä mitä itua on pannoittaa susilaumoja. Jos kerran on havaittu pentueita ja laumoja, niin sitten niitä on, ilman pantojakin. Osaako joku kertoa mikä on pannoittamisen takana?

Tuon Perhon pannoituksen (ainakin yhtenä) tarkoituksena oli Ylen mukaan tutkia susien vaikutusta alueen metsäpeurakantaan. Pantasusista saadut tiedot auttavat myös kannan laskemista ja hoitamista, kun jälki- ja näköhavaintoja (ja niitä petovahinkoja) voidaan yhdistää tiettyihin susiin ja laumoihin. Pelkillä tassunjäljillä on vaikea muodostaa tarkkaa kokonaiskuvaa. Vähän vanhemmasta uutisesta:

.. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen petotutkimus pannoitti talven aikana kaikkiaan 21 sutta Kainuussa, Pohjois-Karjalassa ja Pohjois-Savossa. Tutkimushanke pantasusilla aloitettiin vuonna 1998, ja sen jälkeen kaikkiaan 81 sutta on saanut kaulaansa lähetinpannan, jolla niiden liikkumista seurataan.

Tutkimuksen tavoitteena on kerätä tietoa susien liikkuvuudesta, elinpiireistä, ravinnosta, saalistuskäyttäytymisestä, lisääntymisestä, kuolleisuudesta, suhtautumisesta ihmistoimintoihin sekä nuorten susien siirtymisestä synnyinreviiriltä uusille alueille. Paikannustietoihin on perustunut myös nk. palvelevan susipuhelimen toiminta. Tutkimushankkeen rahoitus on tullut pääasiassa maa- ja metsätalousministeriöltä.  ..

- Petotutkimus pannoitti talven aikana 21 sutta (HS, 18.5.2005)

[Ernst]

Joo se typerä kaunokirjallinen sävy tuossa jutussa ärsyttikin.

En muuten ymmärrä mitä itua on pannoittaa susilaumoja. Jos kerran on havaittu pentueita ja laumoja, niin sitten niitä on, ilman pantojakin. Osaako joku kertoa mikä on pannoittamisen takana?

Idea käy ilmi kuvasta 

[Marko Parkkola]

Pannoitetaan koneinssit ja saadaan tarkempaa kuvaa rikoksista. Pelkkien oikeuden tuomioiden perusteella on hankala saada kokonaiskuvaa asiasta

No, se ei liene kenellekään epäselvää, että saalistajat vaikuttavat saaliseläinpopulaatioon. Jotain nollatutkimusta taas.

[Haplotaxida]

No, se ei liene kenellekään epäselvää, että saalistajat vaikuttavat saaliseläinpopulaatioon. Jotain nollatutkimusta taas.

Sehän on selvää, mutta missä määrin juuri metsäpeuroihin, niin sitä tuossa olisi selvitelty. Nollatutkimuksesta ei ole kyse, vaikka sellaisina jotkut pitänevät kaikenlaista suurpetotutkimusta. Pitävälle tieteelliselle tiedolle näyttäisi kuitenkin olevan tarvetta, esim. Perhon tapaukseen liittyen jotkut ovat esittäneet huolta (motiiveita kukin voi miettiä) alueen metsäpeuroista, kuten seuraavista jutuista käy ilmi:

.. Perhon susimiehet eivät ole paatuneita ammattirikollisia, vaan tavallisia suomalaisia, joiden kuppi läikkyi yli. Perhossa ja Suomenselällä laajemminkin käydään parhaillaan metsäpeuran ja suden välistä eloonjäämiskamppailua. ..

- Se siitä monimuotoisuudesta (Hämeen Sanomat, 07.02.2013)

... Salamajärven kansallispuistoon on istutettu yli 30 vuoden ajan metsäpeuroja, joita on nykyään viitisensataa. Metsästäjien mielestä peuranvasat olisivat helppoa ruokaa nuorille tarhasusillekin. ..

- Tarhasusia vapautettu luontoon Keski-Pohjanmaalla? Eläinpuistot vastaavat (SK, 15.2.2013)

Vallitsevassa ilmapiirissä eläinpuistojen vakuuttelut todennäköisesti pistävät joitakuitakin uskomaan kahta kauhiammin vastaan. Jutuissa riittäisi muutakin ruotimista, mutten niihin nyt puutu (ainakin osaan on tämän ketjun puitteissa jo vastattu, tavalla tai toisella). Mutta tuohon peurajuttuun kokonaiskuvan vuoksi tässä pidempi lainaus Perhon keskuskoululla pidetyn Metsäpeura-juhlaseminaarin alustuksiin liittyen (Jarkko Nurmi, riistapäällikkö, Pohjanmaan riistanhoitopiiri, 22.11.2009):

.. Tämän lisäksi metsäpeurakannan hoitoon Suomenselällä liittyy myös paikallinen näkökulma, sillä laiduntavat metsäpeuralaumat saattavat aiheuttaa viljelyvahinkoja. Kannan hoito on siis sosioekonomisten, luonnonsuojelullisten ja riistanhoidollisten tavoitteiden ja arvojen yhteensovittamista.

Metsäpeuran metsästys aloitettiin Pohjanmaalla vuona 1998 ja silloin myönnettiin kuusi pyyntilupaa. Luvat kohdistettiin Perhoon ja Vimpeliin ja ne oli rajattu pelloilla tapahtuvaan metsästykseen, jolla olisi maatalousvahinkoja ehkäisevä vaikutus. Enimmillään metsäpeuravahinkoja on korvattu vuonna 1998 noin 8800 euroa. Nykyään vahinkojen määrä on huomattavan pieni, joka osaltaan kertoo riistahallinnon asennekasvatuksen onnistumisesta ja siitä, että metsäpeura on löytänyt paikkansa Suomenselän faunassa ja alueen ihmisten mielissä.

Riistanhoitopiiri on järjestänyt yhteistyössä Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen ja Keski-Suomen riistanhoitopiirin kanssa metsäpeurojen helikopterilaskentoja, joissa on seurattu kannan kehitystä ja laidunkiertoa. Laskentoja on toteutettu noin kolmen–viiden vuoden välein (1994, 1998, 2003 ja 2008). Kojolan ym. mukaan metsäpeurakannan vuotuinen kasvu oli vuosijaksolla 1980–1992 keskimäärin 23,2 %, vuosijaksolla 1992–2000 19,2 % ja 2000–2003 15,9 %. Viimeisessä laskennassa vuonna 2008 metsäpeurakannan suuruus oli RKTL:n arvion mukaan 1100–1300 (nähtyjä 1006) yksilöä, kun se vuonna 2003 oli hieman yli 1000 yksilöä. Lauhat talvet ovat vähentäneet metsäpeurojen laumautumista ja siten ehkä heikentäneet myös peurojen havaittavuutta helikopterista. Joka tapauksessa kannan kasvu on siis hidastunut ja suurin syy lienee metsästys. Suurpetokannat ovat kasvaneet alueella, mutta niiden vaikutusta ei tunneta. Pohjanmaan riistanhoitopiiri on reagoinut kannan kasvun hidastumiseen ja pyyntilupamäärä on pudotettu vuoden 2006 117 kappaleesta tämän vuoden 35 kappaleeseen. Keski-Suomen ja Oulun riistanhoitopiirit eivät myöntäneet vuonna 2009 pyyntilupia lainkaan. Pohjanmaalla suurisarvisten hirvaiden kaatamista on rajoitettu voimakkaasti. Lisäksi riistanhoitopiiri on maa- ja metsätalousministeriön hanketuella kehittänyt metsäpeurakannan rakenteen seuraamisen maastolaskentamenetelmän.

Metsästäjillä on ollut käytännön riistanhoitotyön ja riistantutkimuksen avustamisen rooli siitä saakka, kun peura palautettiin Suomenselälle. Alueen metsästysseurat vastasivat tarhapeurojen ruokinnasta muun muassa lehtikerppuja keräämällä. Metsästäjien rooli vapaaehtoisessa riistakantojen seurantatyössä on merkittävä myös metsäpeuran osalta: he osallistuvat kannan rakenneseurantaan kattavasti ja toimivat paljon työtä vaativan helikopterilaskennan  esikartoitustöissä. Lisäksi metsästäjät edistävät paikallistasolla metsäpeuran hyväksyttävyyttä osana Suomenselän luontoa: kun lajia voidaan edes jossain määrin hyödyntää ja ehkäistä siten sen aiheuttamia maatalousvahinkoja, koetaan peura nykyään alueella resurssina ja voimavarana. ..

- http://www.riista.fi/data/attachments/metsapeuraesite.pdf

[EL SID]

Aina välillä tulee mieleen, että pitäisiköhän ihan vain lopettaa tulonsiirrot maan sisällä, kun ei sopua näy syntyvän edes siitä mihin suuntaan rahavirta kulkee ja mahdollisesti ruveta siirtymään kohti liittovaltiorakennetta, niin kaikki saisivat puuhata oman arvelunsa mukaan miten tahtovat.

Nimittäin vaikka mä ymmärrän kyllä, että maaseudun ihmisiä korpeaa, ei tämä voi sillä tavalla mennä että pelkästään maalla asumalla saa erivapauden valita mitä lakeja suvaitsee noudattaa ja mitä ei.

silloin vielä kun homma oli nuori ja junakohtauskin vain tavallinen tallaaja, täällä väiteltiin samasta asiasta. Silloin pistin tänne linkin Pohjalaisen julkaisemista laskelmista, jotka osoittavat eteläpohjanmaan ja pohjanmaan (muistaakseni mukana oli myös keskipohjanmaa) elättävän muun suomen, ja pärjäävän paremmin omillaan. Kirjoitus linkkeineen pitäisi olla ensimmäisten kirjoitusteni joukossa, jollei koko ketju ole salaperäisesti kadonnut.

Pohjalaisena kannatan liittovaltiorakennetta, edellyttäen että se tarkoittaa myös saatujen yritysverotulojen jäämistä maakuntiin. On väärin, että koko ABB-konsernin kannattavin tehdas, joka sijaitsee Vaasassa, joutuu kierrättämään tuloksensa helsingissä olevan pääkonttorin kautta ja pohjalainen työ ja ammattitaito hyödyttää siten enemmän helsinkiä, eikä raha jää maakuntaan. Sama koskee wärtsilää.

Helsinki imee muutenkin pohjanmaata kuiviin: meiltä kinutaan rahaa miljardi PK-seudun "tipparata"-hankkeeseen, vaikka vaasa-seinäjoki-rautatielinjan sähköistys oli tuskan takana. Samoin pohjoisessa osa rautatiestä on 1900-luvun alussa ja uusimistarpeessa. 
Tästä johtuen bulkkitavaraliikenne on siirtynyt kumipyörille ja se nostaa mm. raahesta tuodun raakaraudan hintaa EPn konepajoissa.
Helsingin satamiin upotetaan miljoonia, mutta Kokkolaan, joka  on Kotkan ohella maan vilkkain kauttakulkuliikenteen satama ei haluta investoida mitenkään. Kaikki investoinnin on tehty paikallisella rahalla, toisin kuin helsingin satamat (jotka menevät Kokkolan ohi vain henkilöliikenteen, eli Viron taxfree-pendelöinnin vuoksi) , joihin uppoaa maakuntien verorahaa.

Etelä imee verta myös Pohjalaisesta osaamisesta, eli aivoista: kun koulutuspaikkoja karsitaan, niin järki sanoisi että niitä karsittaisiin vain tarpeen mukaan, eli koulutuksesta valmistuneiden työllisyys ratkaisisi. Näin ei ole: Vaasan teknillistieteellisestä valmistuvien työllistymisprosentti on 100%, aaltoyliopistosta samalta linjalta se oli 92%,(lähde: ilkka 5.3.2011) eli jos järki toimisi, kuuluisi aaltoyliopiston teknillistieteelliseltä linjalta leikata leikata 8% aloituspaikoista, ja vaasan paikkoja lisätä, mutta ei, Vaasasta leikataan!

tämä näkyy kaikessa: pohjalaisilla, varsinkin eteläpohjalaisilla on yliedustus yhtiöiden johtajistossa:

http://www.tekniikkatalous.fi/tyo/article390146.ece

mutta koska he ovat olleet opiskelemassa etelässä, he jäävät sinne ja se hyödyttää eniten helsinkiläisiä yrityksiä.    Pohjalainen aivovuoto etelään on siis pois pohjanmaalta.


pahinta on vihreitten hulluus (jostain syystä helsingin vihreiden pomojen juuret on pohjanmaalla. no paska valuu alaspäin myös kartalla) , koska kaikki rikkidirektiivit koskettavat eniten pohjalaista teollisuutta, joka kuskaa laivalla tuotteitaan eurooppaan, pohjalaisista satamista. Kokkolassa on jo iso joukko Hassi-työttömiä.

viimeisin on susihulluus, jossa etelän pellet kuvittelevat keskipohjalaisten asettuvan tuosta noin vaan susien ruuaksi. ei kiitos, laki on väärä, ja sitä rikkoville kerätään kolehtia, nyt ja jatkossa.

Eli kyllä kiitos, perustetaan liittovaltio, saatte pitää vihreät, sivarit ja mamut ynnä helsinkiin muuttaneen joutoväen, kunhan me saamma oikeuren määrätä itte omista tekemisistämme. Kun konkurssin tehenyt PK-seutu liitetähän viroon, on turha mankua meiltä apua.

[Muuttohaukka]

Muuttohaukka,

ei me taideta tästä saada riitaa aikaiseksi  Kaikilla elämäntavoilla on puolensa ja puolensa eikä puhdasta täydellisyyttä saavuta kukaan vaan jostain pitää aina tinkiä.

Enhän ole edes yrittänytkään! Mutta siinä olet väärässä, ettei ole olemassa puhdasta täydellisyyttä. Me emme vain sitä tiedä, tiedosta tai näe. Fysiikassa varmuudella sellainen löytyy.
Olenkin tinkinyt -muuttamalla pois sieltä, missä en viihtynyt. Mutta totuuden nimessä pakko on sanoa, että kyllä sieltä jotain kaipaan. Kun näen vaikkapa junan saapumisen ja Töölönlahden ja Linnunlaulun ja sitten aseman, niin se kaipaus iskee kuin salama. Asemat saavat aina sen saman tunteen: Prahan pääasema, Budiksen asema, Ateenan, Berliinin, Rooman ---rautatieasemilla on se juttu.
Myös tietyt kuvakulmat joistain paikoista, vaikkapa Eteläsatamasta saavat aikaan samanlaisen kaipuun, Suomenlinnan lautta myös ja Hesan edustalla olevat pikkusaaret- vartiosaari, Lehdessaari. Yhdellä kaukaisella saarella oli kaverini mökki. Jotkut ratikkareitit ja tietenkin Rajasaari.
Valehtelen, jos väitän, ettei sitä kaipuuta ole. Asematunnelin Kebabpaikka! Aivan tosi jess ja tietenkin se yliopisto ja sen kuppilat.
OT.Mahtaa Helsingin kaupunkia muumittaa, kun yliopisto kekkasi viedä sen sähköpostitunnuksen. Ei ollut siihen aikaan Hesan johdolla tajua tulevaisuudesta. Liekö niin nytkään?

[cassius ali]

Yksi asia on se tietääkö RKTL kaikki Suomen susilaumat ja niiden kulloisenkin sijainnin ja kuinka hyvin.

Toinen asia on se miten susilaumat elää ja toimii. Jos elelee metsissä ja syö metsänriistaa niinkuin suden kuuluukin, niin kyllä pitäisi rauha antaa.

Edelleenkään ei julkisuuteen ole tullut mitään tietoa siitä, että kyseinen Perhon susilauma olisi toistuvasti liikkunut asutusten läheisyydessä, puhumattakaan siitä, että olisi aiheuttanut jotain konkreettista vahinkoa. Ei edes koirantappoja ole tullut esiin. Metsäpeurat ovat suden luontaista riistaa ja sudet onkin paras keino ylläpitämään Suomenselän metsäpeurakannan terveyttä ja elinvoimaa.

SK:n jutussa puhuttiin vain susien liiallisesta kesyydestä kun niitä hiihtämällä takaa ajettiin, pakenivat hangessa kuulemma vain jonkun 50 m kerrallaan. Tuommoisen ilmiön sinänsä ei kuitenkaan luulisi vielä olevan riittävä tekijä noinkin laajamittaiseen susijahtiin. Mikä lie siinäkin sitten lopullinen totuus.   

Susien istutukset ovat ikivanhaa legendaa, jota aina vähänväliä noustaan jauhamaan, mutta jossa ei tietystikään ole mitään perää. RKTL on siirtänyt joskus 1990-luvulla poronhoitoalueelta jonkun kymmenkunta kappaletta ahmoja tuolle alueelle ja siitä lienee syntynytkin sinne pysyvä ahmakanta, mutta ei niistä ole kuullunut mitään valituksia. Karhuja ja ilveksiäkin kuuluu joskus aikoinaan sirrellyn. Ähtärissä ja Ranualla ei nykyään edes ole lisääntyviä susilaumoja. Urokset steriloidaan.

Hieman käsittämättömäksi siis jää tuon salajahdin motiivit. Jos ei se sitten ole se pelkkä alkukantainen puhdas petoviha ja EU-vastaisuus ?

[Alma-ata]

Se on muuten niin päin, että saaliseläin määrittää saalistajan kannan suuruuden. Ihan perusekologiaa yläasteelta, jota metsästäjät eivät yleensä halua uskoa, vaan väittävät päinvastaista päästäkseen ammuskelemaan milloin mitäkin "kilpailijalajia."

Hetken X tilannetta vaikka ilvesten ja rusakoiden välillä ei kannata katsoa, vaan antaapa ajan kulua, niin niiden kannat kyllä asettuvat synkroniin, jossa rusakkojen määrän lisääntyminen johtaa määrätyllä viiveellä ilvesten kannan kasvuun ja rusakkojen kato näkyy äkkiä ilvespopulaatiossakin. Viive näkyy mm. siten, että normisapuskan katoaminen saattaa saada huipussaan olevan ilveskannan jotkut yksilöt pyörimään pihoilla ennen kuin nälkä vie nekin.

Tähän näin päin olevaan kytkökseen on ihan yksinkertainen syy: maha tyhjänä ei lisäännytä, sitä yritetään sitten, jos ravintotottumuksien tai maiseman vaihto onnistuu.

Ihmisen aiheuttamat keinotekoiset olot, kuten istutukset ja talviruokinnat, elinympäristöjen pilaaminen ym. sitten voivat sekoittaa tätä luonnollista synkkaa. Mutta se onkin sitten eri stoori.

[jopelius]

Se on muuten niin päin, että saaliseläin määrittää saalistajan kannan suuruuden. Ihan perusekologiaa yläasteelta, jota metsästäjät eivät yleensä halua uskoa, vaan väittävät päinvastaista päästäkseen ammuskelemaan milloin mitäkin "kilpailijalajia."

Ja, kuten usein muulloinkin, unohtuu että ihminen on ihan samalla tavalla eläin ravintoketjun huipulta kuten monet suurpedot. Ihmisen tehtävänä on huolehtia ettei omille reviireille tule kilpailijoita. Se on luonnon laki, johon kaikki ihmisen keksimät säännöt joudutaan mukauttamaan.

[nimierkki]

Ja, kuten usein muulloinkin, unohtuu että ihminen on ihan samalla tavalla eläin ravintoketjun huipulta kuten monet suurpedot. Ihmisen tehtävänä on huolehtia ettei omille reviireille tule kilpailijoita. Se on luonnon laki, johon kaikki ihmisen keksimät säännöt joudutaan mukauttamaan.

Mielestäni tässä unohtuu se näkökulma, että monet ns. luonnonlait ei päde ihmisen toiminnassa. Sen sijaan, että annettaisiin heikkojen tuhoutua, kuten luonnonlaki vaatii, pidämme huolta vähäosaisista ihmisistä. Halutessaan ihmiset voivat asennoitua eläinten oikeuksiin samantapaisesti. Tiedostetaan, että halutessamme voisimme lahdata kaikki kettua isommat pedot, mutta päätämme kuitenkin olla niin tekemättä.

[jopelius]

Ja, kuten usein muulloinkin, unohtuu että ihminen on ihan samalla tavalla eläin ravintoketjun huipulta kuten monet suurpedot. Ihmisen tehtävänä on huolehtia ettei omille reviireille tule kilpailijoita. Se on luonnon laki, johon kaikki ihmisen keksimät säännöt joudutaan mukauttamaan.

Halutessaan ihmiset voivat asennoitua eläinten oikeuksiin samantapaisesti. Tiedostetaan, että halutessamme voisimme lahdata kaikki kettua isommat pedot, mutta päätämme kuitenkin olla niin tekemättä.

Ei eläimilla ole mitää oikeuksia, eivät ne sellaisista mitään ymmärrä. Emmekä pysty tappamaan kaikkia petoja vaikka niin haluaisimmekin. Mutta sellaiset voidaan tappaa joista aiheutuu ongelmia siksi Venäjällä maksetaan susista tapporahaa..

[Pliers]

Perhon tauti iskee niin monesti, että virkakoneiston (mmm, riistakeskus, rktl, eduskunta, jne ) on pakko alkaa kuuntelmaan mitä mieltä maaseudulla ollaan asiasta.

En oikeastaan usko, että tämän tapahtumauran aikana tullaan enää koskaan näkemään tilannetta, jossa aletaan kuunnella, mitä mieltä maaseudulla ollaan petoasiasta. Tavoitteet ovat niin karkeassa konfliktissa, että mitään kompromissia ei ole mahdollista saavuttaa.

Eikä tämä ole maaseutu/kaupunki asia. Maaseudulla on ihan yhtä suuri suhde ihmisiä, jotka haluavat pitää monimuotoisen luonnon. Ne vain ovat hiljaa, kun ei paikallisten kylähullujen puuhat ihan hirveästi kiinnosta tai sitten ne on peloteltu hiljaisiksi.

[kekkeruusi]

Ja, kuten usein muulloinkin, unohtuu että ihminen on ihan samalla tavalla eläin ravintoketjun huipulta kuten monet suurpedot. Ihmisen tehtävänä on huolehtia ettei omille reviireille tule kilpailijoita. Se on luonnon laki, johon kaikki ihmisen keksimät säännöt joudutaan mukauttamaan.

Halutessaan ihmiset voivat asennoitua eläinten oikeuksiin samantapaisesti. Tiedostetaan, että halutessamme voisimme lahdata kaikki kettua isommat pedot, mutta päätämme kuitenkin olla niin tekemättä.

Ei eläimilla ole mitää oikeuksia, eivät ne sellaisista mitään ymmärrä. Emmekä pysty tappamaan kaikkia petoja vaikka niin haluaisimmekin. Mutta sellaiset voidaan tappaa joista aiheutuu ongelmia siksi Venäjällä maksetaan susista tapporahaa..

Kyllä niillä eläimillä vaan on oikeuksia. Ihan lakeihinkin kirjattuna ja hyvä niin.

[Pliers]

Mielenkiintoista. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen mukaan alueella ei ole ensimmäistäkään sutta. Herää kysymyksiä kuten mitä siellä poliisin pakastimessa sitten on ja syytetäänkö näitä metsästäjiä tyhjästä.

Ei pidä paikkaansa. Perhon lauma oli RKTL:n tiedossa.

[Pliers]

En muuten ymmärrä mitä itua on pannoittaa susilaumoja. Jos kerran on havaittu pentueita ja laumoja, niin sitten niitä on, ilman pantojakin. Osaako joku kertoa mikä on pannoittamisen takana?

Pannoituksen tärkein anti on se, että paikannusten perusteella voidaan määritellä laumareviiri. Ilman tätä tietoa kanta-arviota on miltei mahdotonta tehdä. Susien reviiri on niin laaja, että havaintoja samasta laumasta tulee laajalta alueelta, joka aiheuttaa tavallisessa riistakolmiolaskennassa ongelmia. Tämä on se syy, miksi paikalliset(tm) kuvittelevat susia olevan mahdottoman paljon, vaikka kyseessä on yksi lauma.

[Pliers]

Se on muuten niin päin, että saaliseläin määrittää saalistajan kannan suuruuden. Ihan perusekologiaa yläasteelta, jota metsästäjät eivät yleensä halua uskoa, vaan väittävät päinvastaista päästäkseen ammuskelemaan milloin mitäkin "kilpailijalajia."

Ja, kuten usein muulloinkin, unohtuu että ihminen on ihan samalla tavalla eläin ravintoketjun huipulta kuten monet suurpedot. Ihmisen tehtävänä on huolehtia ettei omille reviireille tule kilpailijoita. Se on luonnon laki, johon kaikki ihmisen keksimät säännöt joudutaan mukauttamaan.

Sitä varten on olemassa niin sanottu kestävän käytön periaate.
http://www.mshaukka.fi/riistanhoito.php

Kaiken luonnon hyödyntämisen tulee tapahtua kestävän käytön periaatteen mukaisesti.

[Mika]

Susien suhteen en olisi kovin suojeleva. Susia on maailmassa yllin kyllin, ne eivät ole suojelun tarpeessa.  Susi on lisäksi hyvin älykäs eläin.  Kun sille palautetaan taas (pitkästä aikaa) mieleen, että ihminen on vaarallinen, se oppii kyllä nopeasti hakeutumaan pois ihmisten pihapiireistä ja kulkureiteiltä.