2012-03-21 Verkkouutiset: YK-johtaja lyttää EU:n pakolaispolitiikan

[Roope]

YK-johtaja lyttää EU:n pakolaispolitiikan

Euroopan turvapaikkapolitiikka ei toimi, tuomitsi YK:n pakolaisjärjestön johtaja António Guterres tiistaina Brysselissä.

- Nykyinen systeemi on kaoottinen. EU:n tavoitteena on luoda yhteinen turvapaikkapolitiikka vuonna 2012, mutta olen hyvin skeptinen voisiko se toimia silloinkaan, hän sanoo peräänkuuluttaen kansallisten turvapaikkajärjestelmien harmonisointia.

- Sittenkään tilanne ei ehkä olisi täydellinen, mutta ainakin parempi kuin nykyään.

Nykyään esimerkiksi afgaanipakolaisen mahdollisuus saada turvapaikka EU:sta on 8-91 prosentin välillä jäsenmaasta riippuen. Tämä puolestaan luo oivan markkinaraon salakuljettajille ja ihmiskauppiaille.

Verkkouutiset

Tilanne ei muutu salakuljetuksen ja ihmiskaupan osalta paremmaksi pelkästään sillä, että oleskelulupien myöntämiskäytännöt yhtenäistetään EU:ssa. Salakuljetus vähenee vain jos käytäntöjä kiristetään pohjoisessa etelän tasolle. Jos etelässä, esimerkiksi Kreikassa, omaksutaan pohjoisen käytännöt, niin turvapaikanhakijoiden ja laittomien siirtolaisten määrä lähtee huimaan nousuun.

Euroopan pitäisi suhtautua siirtolaisuuteen rationaalisesti ja nähdä se mahdollisuutena, eikä olla huolissaan pakolaisvirtojen tuomista lyhyen aikavälin huolista, Guterres kannustaa European Policy Centren tilaisuudessa.

Historiassa löytyy hyviä kokemuksiakin, kuten Balkanin kriisin aikana, kun muu Eurooppa otti vastaan paljon pakolaisia.

Pakolais- ja siirtolaisvirroista on jo kokemuksia. Niiden perusteella "lyhyen aikavälien huolien" tiedetään kestävän pari kolme sukupolvea.

- Mutta nyt meillä on paljon toimintahäiriöitä. Samalla poliittisesta keskustelusta on tullut irrationaalista, sillä pelataan ihmisten peloilla.

Guterres puhuu pakolaisvirroista mahdollisuutena ja samaan hengenvetoon syyttää keskustelua irrationaaliseksi.

Portugalin pääministerinäkin toiminut Guterres toteaa, että EU:n pitäisi nyt arvioida uudelleen asenteensa pakolaisia ja maahanmuuttajia kohtaan.

Guterresin mukaan Eurooppaa ei itse asiassa voi edes selvitä ilman uusia tulijoita, sillä eurooppalaiset ikääntyvät ja eivät usein itse halua tehdä "vähäpätöisempiä töitä".

- Kun samalla maahanmuuttoa ei kuitenkaan hyväksytä, johtaa tämä ongelmiin, mikä toimii puolestaan kasvualustana poliittiselle radikalismille, hän kertoo.

- Maahanmuutto on oleellinen osa Euroopan kykyä selviytyä. Euroopasta tulee väistämättä monikansallinen maanosa. Tämä olisi parasta hyväksyä heti ja yrittää alkaa hallita ilmiötä.

Haitalliselle maahanmuutolle on vaikea löytää oikeutusta, etenkin kun myös ns. humanitaarisen maahanmuuton mielekkyys humanitaarisessa työssä on helppo kyseenalaistaa. Maahanmuuton ongelmien kumuloituessa on myönnettävä, että Eurooppa ei pysty käsittelemään nykyisillä yhteiskuntarakenteilla niin paljon siirtolaisuutta ja sosiaalista maahanmuuttoa kuin aiemmin toivottiin.

Maahanmuuton hallinta lähtee siitä, että se on mahdollisuuksien mukaan valikoivaa niin, että tulijat eivät ole taakka yhteiskunnalle. Tosiasiat on tunnustettava ja Guterresin kaltaiset uneksijat siirrettävä vilttiketjuun.

Guterres kiistää jyrkästi väitteen, että Eurooppa olisi hukkumassa pakolaisiin. Koko Eurooppaan tulee vuosittain saman verran pakolaisia kuin vain yhteen Afrikan maahan.

- 80 prosenttia maailman pakolaisista asuu kehitysmaissa. Eivätkä he ole tulossa Eurooppaan.

Eikä tarvetta olekaan, sillä Guterresin mukaan apua tarvitseviin suhtaudutaan erittäin vieraanvaraisesti esimerkiksi Tunisian kaltaisissa Afrikan maissa.

- He ovat pitäneet rajansa auki. Heidän tulisi toimia esimerkkinä meille eurooppalaisille. Anteliaisuus ei riipu vauraudesta, Guterres lausuu.

Kukahan sen vieraanvaraisuuden ja UNHCR:n toiminnan Afrikassa maksaa? Yhteiskunnan tuki tulijoille on Euroopassa ja etenkin Pohjoismaissa ihan toista luokkaa kuin Afrikassa. Ei niistä voi puhua edes samana päivänä.

Libyan levottomuuksien jatkuessa nimenomaan Tunisiassa paikallisten asukkaiden vieraanvaraisuus muuttui pian ärtymykseksi ja vihamielisyydeksi. Etelä-Afrikka on tunnettu pakolaisistaan, mutta myös heihin kohdistuvasta väkivallasta ja riistosta.

YK:n pakolaisasiain päävaltuutettu myöntää, että ihmisvirtoja tulisi hallita, mutta hänen mukaansa se tulisi tehdä kansainvälisen yhteistyön ja solidaarisuuden kautta. Euroopankin tulee hoitaa osansa kansainvälisestä taakanjaosta. Lisäksi EU:n tulisi panostaa siirtolaisvirtojen syntymisen ennaltaehkäisyyn ja yhteistyöhön lähtömaiden kanssa.

Solidaarisuutta pitää löytyä varsinkin EU:n sisältä – taakkaa on jaettava ja varsinkin muutamiin jäsenmaihin kohdistuvaa siirtolaispainetta pitää purkaa. Paineet kohdistuvat erityisesti Kreikkaan, jonka on kiireesti parannettava vastaanottojärjestelmäänsä.

- Tarvitsemme massiivisia investointeja Kreikan tilanteen parantamiseen. Sillä meillä ei ole varaa siihen, että meillä on Euroopassa maa, joka on totaalisen eristäytynyt ja joka ei pysty hoitamaan velvollisuuksiaan, hän kritisoi.

Miksi tämä kuvitteellinen "taakanjako" pitäisi toteuttaa asuttamalla kehitysmaiden ihmisiä Eurooppaan? Tällaisessa politiikassa on niin monta virhettä, että en jaksa luetella niitä kaikkia. Jos Eurooppaa pidetään velvollisena tarjoamaan kaikille kolkuttajille suojapaikka, niin EU voisi varsin helposti siirtää vaikka kaikki turvapaikanhakijat muille mantereille turvallisiin olosuhteisiin kyliin, kouluihin ja maatiloille, joiden infraa se tukee. Katsotaan sitten, mitä tapahtuu Euroopan turvapaikanhakijamäärälle, ja ovatko tulijat edelleen valmiit maksamaan matkoistaan ihmissalakuljettajille 10 000 euroa.

Vai onko Euroopan asuttaminen siirtolaisilla itsetarkoitus? Siltä tämä Guterresin puheenvuoro nimittäin tuntuu.

Maiden auttamishalua voi vähentää myös se, että pakolaisuuden ja maahanmuuton eroa voi joskus olla vaikea hahmottaa. Pakolaisuus kun voi nykyään johtua myös monista muista syistä kuin selkeästi sodasta, konfliktista tai vainosta.

- Kaupungistumisesta ja ilmastonmuutoksesta aiheutuvien ongelmien kietoutuessa yhteen rajanveto perinteisen pakolaisuuden ja siirtolaisuuden välillä on muuttunut häilyväksi. Kuinka näihin uusiin tilanteisiin tulisi suhtautua? Tästä tulisi nyt keskustella kansainvälisen yhteisön toimesta, Guterres vaatii.

Ei ole epäilystä, etteikö Eurooppaan suuntautuva turvapaikkamaahanmuutto johtuisi enimmäkseen lähinnä muista syistä kuin sodasta, konfliktista ja vainosta. Se on muutenkin vain yksi laittoman siirtolaisuuden alalaji. Elintasoerot houkuttelevat kaikkialla sosiaaliseen maahanmuuttoon, ja liikkumisen helpottuessa ilmiöstä on tullut globaali. Tätä on turha yrittää naamioida ilmastopakolaisuudeksi tai väittää kielitaidottomien ja kouluttamattomien siirtolaisten lisääntymisen muka hyödyttävän Eurooppaa.

[Elemosina]

Päällimmäisenä minulle tuosta jäi mieleen että nyt on laiton maahantulo muuttunut siirtolaisuudeksi ja maahanmuutoksi.
Eli tulla saa ja pitää saada edelleenkin, viis mistään valtioiden rajoista ja siitä mistä syystä tulija haluaa maahan tunkeutua.

[Marko Parkkola]

Siis YK moittii pohjoismaista, eli myös suomalaista, lepsua pakolais- ja/tai maahanmuuttopolitiikkaa? Tänäänhän on se mellakka Tampereella klo 16 eteenpäin rasismia vastaan, jota kuulemma esiintyy jommassa kummassa politiikassa. Pitäisi tuo artikkeli lyödä arvon mielenosoittajille naamalle.

[Roope]

Guterres, a former Portuguese prime minister, chose an event marking the first anniversary of the Arab Spring to voice his strong disappointment with the EU's lack of coherent policy towards the southern neighbourhood.

"The Arab awakening has created in me one of the most frustrating moments of my life as a European citizen and as a Portuguese citizen," he said at the event, organised by the European Policy Centre (EPC).

He took as example the Portuguese 'Carnation' revolution of 1974 to illustrate the fact that international solidarity and enthusiasm had been the key for democracy to prevail in his country. In a similar situation, he said that the dominant message from Europe on the occasion of the 2011 events in North Africa has not been of solidarity and enthusiasm, but of concern about a possible invasion of people. 

He said that in the case of the Arab Spring, Europe was transforming an opportunity into a problem. He gave as an example the 1.5 million people - many of them African workers - who had left Libya during the country's regime collapse, but who didn't go to Europe, as most of them returned to their countries of origin.

"Europe needs to have a rational attitude about these questions, and Europe needs to look into the Arab awakening as a fantastic opportunity for the region and for the world, as something that can have an historical impact," he said.

EurActiv: UN official calls EU's asylum system 'extremely dysfunctional'

Muun muassa komissaari Cecilia Malmström ja Suomen maahanmuuttoministeri Astrid Thors haaveilivat helpon massamaahanmuuton mahdollistavan tilapäisen suojelun direktiivin käyttöönotosta, mutta ilmeisesti tämän torjuminen oli Guterresista vastenmielistä. Kiinnostaisi tietää, mitä EU:n olisi Guterresin mielestä pitänyt tehdä ja minkä "fantastisen tilaisuuden" me muka menetimme.

Guterres, a Social Democrat, also blasted the "schizophrenic debate" about migration in Europe, as well as statements of politicians who said that Europe's policy of integrating immigrants had failed.

In October 2010, German Chancellor Angela Merkel said that her country's attempt to create a multicultural society had "utterly failed". Months later, UK Prime Minister David Cameron expressed similar views.

Guterresilla on siis pokkaa väittää, että Euroopan maahanmuuttajien integrointi ei ole epäonnistunut.

[Roope2]

Niin ja kysymys Arkadiamäelle: Onko asumisperusteinen sosiaaliturva kiveen hakattu laki ?

[Maastamuuttaja]

YK:n erityisjärjestöjen rooli on muuttunut jäsenvaltioiden palvelijasta niiden hallitsijaksi. Tämä on monessa mielessä paradoksaalista, ottaen huomioon ihan aluksi sen, että jäsenvaltiot maksavat järjestöjen kustannukset ml. johtotason massiiviset palkat.

YK-järjestöjen mahti perustuu niiden oletettuun moraaliseen ylemmyyteen. YK-järjestelmän jargooni, sanankäyttö, vetoaa moraalisiin arvoihin. Tukemalla rahallisesti järjestöjä rahoittajamaat voivat osoittaa olevansa moraalisesti korkealla tasolla. Etevimmät järjestöt osaavat kilpailuttaa rahoittajiaan: Tanska maksoi noin paljon, miksi Suomi maksoi noin vähän?

Rahoituspaine kohdistuu tietenkin vain länsimaihin. Muuthan ovat köyhiä. Vallitsevan käsityksen mukaan syy on länsimaiden. Teoria on suosittu erityisesti länsimaissa.