Kerjäläisooppera: Katutason uutiset kerjäläistoiminnasta

[Raro]

Mitäs hyötyä jostain ehdollisesta tuomiosta on ?

Ei mitään. Se on oikeuslaitoksen ilveilyä uhria (yrittäjä) kohtaan.

Valtion legitimiteetti murenee silmissä - ei tunnu haittaavan.

[Arto Luukkainen]

Syyttäjä vaatii Suomessa tehdyistä rikoksista jokaiselle syytetylle ehdollista vankeutta vähintään vuoden ja kaksi kuukautta. Lisäksi kolmikon on korvattava rikoksesta saatu hyöty. Se on petoksista yhteensä 500 euroa ja törkeästä varkaudesta 3000 euroa.

Ruotsissa tehdystä törkeästä varkaudesta syyttäjä vaatii viiden kuukauden ehdollista tuomiota.

Onneksi ankarat rangaistukset ohjaavat mustalaisseurueen kaidalle tielle heidän jatkaessaan työntekoaan Suomessa uudella asenteella. Toki 3500 euron kätketty saalis hieman lievittää ehkä liiankin kovan rangaistuksen tuottamaa ahdistusta ja työuupumusta.

[Marius]

Miten voin varmuudella erottaa italialaisen, espanjalaisen, portugalilaisen, kreikkalaisen, ranskalaisen kerjäläisistä? Haluaisin kyetä tähän, mutta olen tullut siihen johtopäätökseen, että en kykene.

[Jykke]

Kyllä _ne_ näkee. Se on ihan tervettä ihmistuntemusta, ei tarvitse kansalaisuutta udella.

[Muuttohaukka]

Miten voin varmuudella erottaa italialaisen, espanjalaisen, portugalilaisen, kreikkalaisen, ranskalaisen kerjäläisistä? Haluaisin kyetä tähän, mutta olen tullut siihen johtopäätökseen, että en kykene.

Anna espanjalaiselle peseta, italialaiselle liira  ja ranskikiselle frangi! Siitä sen erottaa ja on helppo ja halpa konsti. Kokeile eri vaihtoehtoja. Tietenkin kaikille voi antaa Monopolin tai Afrikan tähden rahan. Kiroilusta kuulle, ken on kyseessä.

[Batistini]

Tuoretta kuvakertomusta perjantai-illalta. Helsinki, Kirjanpuisto Kruununhaassa.


(http://i44.tinypic.com/2mq2tqb.jpg)
Kumpi noista olikaan mun pyörä?

(http://i44.tinypic.com/m7yz4j.jpg)
Täähän se oli, mut samperi kun unohdin avaimet.

(http://i44.tinypic.com/dnochc.jpg)
No mä kannan sen mun BG-pakuun, ja etsin sen avaimen sitten myöhemmin.

[Raro]

Hesarin mukaan kaupunki on pyytänyt poliisilta virka-apua leirien purkamiseen. Pyyntö on tullut eilen.

Nyt asia on varmaan jo hoidossa?

Paskan vitut, tällä hetkellä Hakaniemen sillan tuntumassa/Siltasaarenrannassa paku B 7812 HB, paku P 8720 PP, paku B 2878 HC, paku B 4714 PP, tila-auto B 4197 HC, farkku T 0772 XT, Golf H 5501 AT, sedan PP 6914 AP. Kaikki Bulgariasta.

Hienoa ja tehokasta toimintaa.

Fiat Ducato B 2878 HC, Ford Mondeo T 0772 XT, Opel Sintra B 4197 HC, Ford Transit B 4714 PP, Ford Transit B 2003 PP, jne... Sama meno jatkuu.

Tällä kertaa ei yhtään BG-autoa. No, lauantai on hyvä päivä saalistaa.

[ihminen]

Kerjääminen on muuttunut aggressiivisemmaksi

Kerjääminen on muuttunut aggressiivisemmaksi, sanoo romanityöryhmän puheenjohtaja Jarmo Räihä Helsingin sosiaalivirastosta.

–?Myydään erittäin hanakasti rihkamaa ja Isoa Numeroa tai tarjotaan kerjäyskuppia, Räihä kertoo.

Taskuvarkaudet ja muut omaisuusrikokset ovat kerjäämiseen liittyvä lieveilmiö. Esimerkiksi kaupittelutilanteiden yhteydessä on varastettu koruja ostajan kaulasta tai käsistä. Räihän mukaan omaisuusrikoksien määrä ei kuitenkaan ole kasvanut.

Räihän mukaan Helsingin kaupungin on vaikea tehdä muuta kuin puuttua lieveilmiöihin.

–?Tarvittaisiin EU-tason toimenpiteitä ja ongelmien korjaamista lähtömaissa, hän sanoo.

Räihä arvioi, että pääkaupunkiseudulla kerjäläisiä on 300–500. Määrää on aikaisempaa vaikeampi arvioida, koska he ovat siirtyneet Helsingistä lähikuntiin ja majoittuvat esimerkiksi moottoriteiden levähdyspaikoilla.

Kerjäläiset ovat pääasiassa romanialaisia ja bulgarialaisia. Räihän mukaan monet heistä ovat tulleet Suomeen jo useampana vuonna.

Aiemmin romaneilla oli Helsingin Kalasatamassa pysyvä leiri, joka kuitenkin purettiin pari vuotta sitten. Räihän mukaan kerjäläisillä ei ole ollut sen jälkeen pysyviä asutuksia, vaan he majoittuvat väliaikaisissa leireissä tai autoissa.

TS–STT

http://www.ts.fi/uutiset/kotimaa/507203/Kerjaaminen+on+muuttunut+aggressiivisemmaksi

[pakruti2c263]

http://www.iltalehti.fi/uutiset/2013070717235488_uu.shtml

Romanityöryhmän puheenjohtaja kannattaa varovaisesti kerjäämiskieltoa.

Järjen valo jossain  kaukana häämöttää?

Jarmo Räihä:

- En tietenkään ole ennustaja, mutta en henkilökohtaisesti usko, että aloite tulee menemään läpi. Suomessa ei ole niin suurta sitä puoltavaa poliittista enemmistöä, että laki voisi tulla voimaan.

Vitut "poliittisesta" enemmistöstä!
Kansan- veron- ja Jarmo Räihän palkanmaksajan enemmistöstä  nyt on kyse tässäkin asiassa.

Edit:
Näppisvirheet.

[VH]

^

Muita rahanansaintatapoja ovat esimerkiksi pullojenkeruu, rihkaman myynti sekä autojen korjaus.

Jaa että autojen korjaus...
Missähän näiden veijareiden autokorjaamo sijaitsee?  Ja y-numero on...

[Veikko]

^

Muita rahanansaintatapoja ovat esimerkiksi pullojenkeruu, rihkaman myynti sekä autojen korjaus.

Jaa että autojen korjaus...
Missähän näiden veijareiden autokorjaamo sijaitsee?  Ja y-numero on...

Ehkä sillä tarkoitetaankin autojen korjaamista parempaan talteen tai parempaan käyttöön? Kuten näiden veijareiden tunnetusti harrastama polkupyörien korjaus. Tuonkaltaisen autojen korjaamisen puolesta puhuu myös havaitsemani rekisterilaattojen kierrätys.

[Eino P. Keravalta]

Taskuvarkaudet ja muut omaisuusrikokset ovat kerjäämiseen liittyvä lieveilmiö.

Onko näin? On arvovalinta sanoa tuolla tavoin. Miksei sanota, että kerjääminen on taskuvarkauksiin ja muihin omaisuusrikoksiin liittyvä lieveilmiö?

Edellinen muotoilu haluaa välittää viestiä, jonka mukaan köyhät ressukat täällä anelevat lantteja, ja joskus jotkut heistä sortuvat nälissään omaisuusrikokseen, kun pitäisi tunnustaa, että kerjääminen on vain silmänlumetta ja sivubisnes siinä, missä omaisuusrikokset ovat pääasiallinen tulonlähde.

[Michael in memoriam]

Onko näin? On arvovalinta sanoa tuolla tavoin. Miksei sanota, että kerjääminen on taskuvarkauksiin ja muihin omaisuusrikoksiin liittyvä lieveilmiö?

Edellinen muotoilu haluaa välittää viestiä, jonka mukaan köyhät ressukat täällä anelevat lantteja, ja joskus jotkut heistä sortuvat nälissään omaisuusrikokseen, kun pitäisi tunnustaa, että kerjääminen on vain silmänlumetta ja sivubisnes siinä, missä omaisuusrikokset ovat pääasiallinen tulonlähde.

Josta edelleen seuraa kysymys, voisiko kansakunta kenties tehdä erilaisia arvovalintoja? Mutta kappas, esivalta on ollut kaukaa viisas, erilaisien arvovalintojen harkitseminen ja niistä keskusteleminen on näppärästi lailla kielletty vihapuhe-säädösten ym. muodossa. Voi että. Urheiluseuroja odotellessa.

[l'uomo normale]

Paljonko yhteiskunta säästää keskimäärin säästää eläkkeissä ja terveydenhuoltomenoissa, kun ryöstetty/pahoinpidelty vanhus jonkin aikaa kituutettuaan kuolee pois?

[nuiv-or]

Ja y-numero on...

r-sana.

[skrabb]

Näin kerjäämiseen puututaan muualla
Maanantai 8.7.2013 klo 07.20

Kokoomuksen ajama kerjäyksen täyskielto ottaisi mallia Tanskasta, jossa se on kielletty kokonaan.

Monet Euroopan maat ovat säätäneet kerjäämisestä ainakin kaupunkien sisäisesti. Useissa maissa häiritsevää kerjäämistä on rajoitettu esimerkiksi kieltämällä uhkaava tai aggressiivinen käyttäytyminen kerjäämisen yhteydessä.

Ankarin kerjäämislainsäädäntö löytyy Tanskasta, jossa kerjääjä voi päätyä vankilaan tai saada viisivuotisen kerjäyskiellon.

Alankomaat
Kerjäämiskielto poistettiin rikoslaista vuonna 2000. Paikalliset viranomaiset voivat kuitenkin asettaa kieltoja tietyissä tilanteissa.

Belgia
Kerjäämiskielto kumottiin noin kymmenen vuotta sitten, mutta siihen liittyvä kaupustelu on kielletty.

Espanja
Kerjäämistä koskeva lainsäädäntö on määritelty erikseen jokaisella autonomisella alueella. Esimerkiksi Madridin kaupungissa kerjääminen sen kaikissa muodoissa on kielletty.

Irlanti
Maan parlamentti käsittelee parhaillaan lakiesitystä kerjäämisestä. Ehdotus kieltäisi uhkaavan, aggressiivisen tai pelottelevan kerjäämisen.

Iso-Britannia
Kerjääminen on kiellettyä julkisilla paikoilla, ja laki on voimassa osissa Britanniaa. Lakia sovelletaan käytännössä jatkuvasti.

Itävalta
Itävallassa ei ole säädetty kerjäämisestä liittovaltion laissa, vaan säädökset on tehty ainoastaan osavaltiotasolla. Wienin osavaltiossa kerjäämiseen on alettu puuttua entistä voimakkaammin.

Latvia
Häirintä sekä aikuisen ja alle 16-vuotiaan lapsen yhteiskerjääminen ovat kiellettyjä.

Luxemburg
Kerjääminen on sallittua, mutta kaupungit ja kunnat saavat kieltää sen järjestyssääntöjen nojalla.

Norja
Kerjäämiskielto kumottiin vuonna 2006, mutta oikeusministeriö pohtii yleisen kerjäämiskiellon palauttamista.

Ranska
Kerjääminen on sallittua kaikkialla paitsi junissa, juna-asemilla, rakennusten auloissa sekä sisäpihoilla. Aggressiivinen kerjääminen on kiellettyä.

Romania
Jos henkilö on kykenevä työhön ja kerjääminen on toistuvaa, on se myöskin kiellettyä. Jos kerjääjällä on fyysinen tai henkinen vamma, kerjäys on sallittua.

Ruotsi
Kerjääminen on sallittua, mutta maasta on poistettu kerjääviä unionin kansalaisia ulkomaalaislain nojalla.

Saksa
Hiljainen kerjääminen on sallittua, mutta aggressiiviseen kerjäämiseen voidaan periaatteessa puuttua järjestysrikkomuksena.

Slovakia
Kerjääminen on sallittua, mutta kaupungit ja kunnat voivat kieltää sen tietyillä alueilla, kuten kaupunkien keskustoissa.

Suomi
Aggressiivinen kerjääminen on kielletty.

Tanska
Kerjääminen on kiellettyä, ja siitä voi saada maksimissaan kuuden kuukauden vankeustuomion. Poliisi voi antaa varoituksen kerjäämisestä epäillylle henkilölle, jonka jälkeen tämän tulee lopettaa. Varoitus on voimassa viisi vuotta.

Tšekin tasavalta
Kerjäämistä ei ole kielletty lainsäädännössä, mutta kaupungit voivat kieltää sen järjestyssäännöissään. Jos kerjäläinen on ulkomaalainen, hänet voidaan käännyttää maasta.

Viro
Häiritsevä kerjääminen sekä julkisessa paikassa tavaroiden myynti ovat kielletty.

Jutussa on käytetty lähteenä mm. sisäministeriön kerjäämisen kieltämistä selvittäneen työryhmän loppuraporttia vuodelta 2010.

PAULA KOSKI
[email protected]


OTA KANTAA
Pitäisikö kerjääminen kieltää?
Kyllä 96%
Ei 4%
Ääniä 17164

KESKUSTELE
Pitäisikö kerjääminen kieltää?

LUE MYÖS
Vihreiden valtuustoryhmän pj kummastelee kerjäämiskieltoa: "Todella erikoista"
AL: Kokoomus haluaa kieltää kerjäämisen - "Tilanne on pahentunut"

http://www.iltalehti.fi/uutiset/2013070717235591_uu.shtml

[Elemosina]

Kauppatorin ilmaisella leirintä-alueella tänä aamuna nähtyä. Sininen mikälie auto[tunnistettu sittemmin Hondaksi], BG rekkarit B 6157 HC. Autosta tuli ulos siististi pukeutunut mies ruudullisissa bermuda-shortseissa ja nykytrendin mukainen hattu päässään. Hän kantoi jotain kylttiä. Valitettavasti nakkisormeni eivät olleet näin aamusta tarpeeksi nopeat jotta olisin saanut kuvan.
(joku joka tunnistaa automerkin voisi ystävällisesti kertoa mikä toi on)

Paikalla myös aiemmissa viesteissä mainitsemani saksalaisissa rekkareissa oleva Bemari ja Puolan rekkareissa oleva sininen mikälie auto.

[Elemosina]

Sekä tuttu valkoinen Peugeot-paku Tsekin rekkareissa ja rekkarit 3 AF 4049.

[Ernst]

^

Muita rahanansaintatapoja ovat esimerkiksi pullojenkeruu, rihkaman myynti sekä autojen korjaus.

Jaa että autojen korjaus...
Missähän näiden veijareiden autokorjaamo sijaitsee?  Ja y-numero on...

He korjaavat autot pois.

[Joker]

Mitä me sitten tekisimme, jos emme kerjäisi, Marin sanoo.

Töitä?

[gloaming]

Mitä me sitten tekisimme, jos emme kerjäisi, Marin sanoo.

Töitä?

Palaisivat kotiin?

[dothefake]

Noin taitavat eivät tyydy pelkkään autokorjaamoon. Heillä on omaisuuskorjaamo.

Slogan: Jos se on omaisuutta, me korjaamme sen pois.

[CaptainNuiva]

Mitä me sitten tekisimme, jos emme kerjäisi, Marin sanoo.

Töitä?

Palaisivat kotiin?

Sen verran tuhdissa kunnossa kuvan tädit ovat että ei taida olla pelkoa nälkäkuolemasta kovin nopealla aikataululla.
Laihtuvat Romaniassa talven aikana lähes luurangoiksi ja pamahtavat täällä sitten parissa kuukaudessa tuohon kokoon?

[Joker]

Sen verran tuhdissa kunnossa kuvan tädit ovat että ei taida olla pelkoa nälkäkuolemasta kovin nopealla aikataululla.
Laihtuvat Romaniassa talven aikana lähes luurangoiksi ja pamahtavat täällä sitten parissa kuukaudessa tuohon kokoon?

Ihan pelkkää biologiaa:

Ylensyöntiä ja nälkää

Monet eläimet osaavat varastoida elimistöönsä suuria määriä rasvaa. Vararavinto on tarpeen, sillä ne voivat joutua sinnittelemään syömättä viikkoja, jotkin jopa vuosia.

Useimpien eläinten elämä on tasapainoilua yltäkylläisyyden ja nälän välillä. Kyky selviytyä niukoista ajoista onkin ollut merkittävä evoluutiotekijä. Joistakin lajeista on kehittynyt todellisia nälkätaiteilijoita, jotka selviävät kuukausia tai jopa vuosia syömättä. Toiset taas ovat hätää kärsimässä jo vuorokauden paaston jälkeen.

Muuttomatka kutistaa elimiä

Pelkkä vähäinen energiankulutus ei tee hyvää paastoajaa, vaan eläinten on myös osattava varautua niukkoihin aikoihin. Esimerkiksi ulappalintuihin kuuluva merikeiju valmistaa poikasiaan nälkäkauteen lihottamalla ne mahdollisimman tanakoiksi. Tuhti ruoka kartuttaa poikasten rasvakudosta niin, että ne selviävät syömättä päiviä, vaikka ne ovat kiivaimmassa kasvuiässä.

Eläinkunnan nälkätaiteilijat kiinnostavat niin biologian kuin lääketieteenkin tutkijoita. Taito selviytyä rajusta painonvaihtelusta ja kyky säädellä aineenvaihduntaa olisi hyödyllinen ihmiselläkin, sillä ihminen saa pitkän paaston jälkeen helposti mahahaavan ja ripulin.

http://tieku.fi/luonto/elaimet/kuvagalleria-ylensyontia-ja-nalkaa

**************************************

Turpea lihavuus on siis vain evoluution kehittämä keino selviytyä niukoista kerjäyskausista, talvesta ja pitkästä matkasta Suomeen kerjäämään. Jos joku haluaa välttämättä ruokkia kerjäläisiä, niin niille kannattaa antaa syötäväksi rasvaista lihaa ja valkoista leipää, jotka auttavat keräämään ruhon ympärille suojaavaa rasvakerrosta. Vihanneksina voidaan antaa pieninä määrinä esim. kaalia tai porkkanoita joihin kerjäläinen saattaa olla tottunut kotiseudullaan. Kerjäläisiä ei saa kuitenkaan ruokkia liikaa, koska ne sotkevat helposti ympäristön ylimääräisellä ruualla ja ulosteillaan. Villinä elävää kerjäläistä ei kannata myöskään lähestyä, koska ne ovat tavallisesti aggressiivisia tai pahimmassa tapauksessa saattavat levittää syöpäläisiä.

[Iloveallpeople]

Poliitikot kiistelevät taas kerjäläisistä – "Romaneja verrataan roskiin"

Helsingin kokoomus haluaa organisoidun kerjäämisen kuriin. Vihreissä epäillään, että motiivina on vain siistiä kaupunkikuvaa.

Helsingin kaupunginvaltuutettu ja kansanedustaja Lasse Männistö (kok.) sanoo, että Helsingin ei pidä järjestää majoitusta ulkomaalaisille romaneille.

– Meidän sosiaaliturvamme täytyy olla jatkossakin asumisperusteista, eikä sitä pidä ulottaa ulkomaan kansalaisiin, Männistö sanoo.

Helsinki selvittää parhaillaan, voitaisiinko ulkomaalaisille romaneille, joista iso osa on kerjäläisiä, järjestää yöpymispaikkoja maksua vastaan. Taustalla on kaupunginvaltuuston SDP-ryhmän aloite, jossa esitettiin selvitystä.

– Pidän päätöstä vääränä, valtuuston suurimman ryhmän puheenjohtaja Männistö kommentoi.

Vihreiden ryhmäpuheenjohtaja Emma Kari suhtautuu asiaan joustavammin.

– Kaupungin tavoitteena ei voi olla luoda kerjäläisten väliaikaissäilöjä eikä slummeja, mutta majoituskysymys ei ole yksiselitteinen.
...

Kari myös epäilee, että kokoomuslaisten tai perussuomalaisten valtuutettujen suurimpana motiivina ei ole kerjäläisten auttaminen vaan kaupunkikuvan siistiminen.

– Kun tästä keskusteltiin viimeksi pari vuotta sitten, puhuttiin enemmän epäsiisteydestä ja siitä että kerjäläiset haittaavat kaupunkikuvaa. Romaneja melkein verrattiin roskiin.

Verkkouutiset

[timouti]

Kerjäläinen peloissaan kiellosta: "Miten minun kävisi?"
...
- Me kuolemme nälkään, jos emme kerjää ja saa rahaa ruokaan. Mitä me sitten tekisimme, jos emme kerjäisi, Marin sanoo.

http://www.iltalehti.fi/uutiset/2013070817236029_uu.shtml

Mitä järkeä on koko jutussa? Mitä näitten matamien sitten odotettiin sanovan? "Joo, kieltäkää vaan. Johan tässä on istuttukin" - vai?
Kerjäläiset eivät ole siinä asemassa, että heillä olisi oikeus kertoa tarvitaanko Suomessa kerjäläisiä vai ei. He ovat turistina täällä ja tarkasti ottaen heillä ei ole oikeutta olla täällä ollenkaan, jos heillä ei ole rahaa elämiseen, kuten on monta kertaa todettu.

3) hän esittää tarvittaessa asiakirjat, joilla osoitetaan suunnitellun oleskelun tarkoitus ja edellytykset, ja että hänellä on toimeentuloon tarvittavat varat,

Tähän asti maahantulon edellytykset on sivuutettu vaikenemalla. Nyt, kun lehteen erikseen tehdään juttu, jossa todetaan, että varaa elämiseen ei ole, pitää asiaan puuttua virallisesti. Ei voida härskisti edetä siihen suuntaan, että oikein erikseen kysellään näitten laittomien oleskelijoitten omaa mielipidettä siitä, mitä he saavat tehdä ja mitä ei.

[nuiv-or]

Kerjäläinen peloissaan kiellosta: "Miten minun kävisi?"
...
- Me kuolemme nälkään, jos emme kerjää ja saa rahaa ruokaan. Mitä me sitten tekisimme, jos emme kerjäisi, Marin sanoo.

http://www.iltalehti.fi/uutiset/2013070817236029_uu.shtml

Haloo, kuuleeko ulkomaalaispoliisi? Mitä sanookaan ulkomaalaislaki maahantulon edellytyksistä? Kukaan kuvan kolmikosta ei täytä mitään näistä edellytyksistä, eli Suomen rajojen ulkopuolelle välittömästi.

8 § (22.4.1999/537) Maahantulon edellytykset
...
6 LUKU
Maahantulon estäminen ja maasta poistaminen

37 § (22.4.1999/537) Käännyttämisen perusteet

Edilex

Linkkisi on vuodelta 1999, uusin ulkomaalaislaki on vuodelta 2004.

Nykyisessä laissa

11 § Maahantulon edellytykset

Ulkomaalaisen maahantulo edellyttää, että:

[...]

Mutta

3 § Määritelmät

Tässä laissa tarkoitetaan:

1) ulkomaalaisella henkilöä, joka ei ole Suomen kansalainen;

2) unionin kansalaisella ja häneen rinnastettavalla Euroopan unionin (EU) jäsenvaltion sekä Islannin, Liechtensteinin, Norjan ja Sveitsin kansalaista;

[...]

ja

40 § Oleskeluoikeus

[...]

Unionin kansalaisen ja häneen rinnastettavan oleskeluoikeudesta säädetään 10 luvussa.

[...]

eli

10 luku Euroopan unionin kansalaisen ja häneen rinnastettavan oleskelu

155 § (23.3.2007/360) Unionin kansalaisen maahantulo ja oleskelu

Unionin kansalaisen maahantulon ja oleskelun edellytyksenä on, että hänellä on voimassa oleva henkilötodistus tai passi.

Jos unionin kansalaisella tai hänen perheenjäsenellään, joka ei ole unionin kansalainen, ei ole vaadittavaa matkustusasiakirjaa tai mahdollisesti tarvittavaa viisumia, hänelle on ennen maahanpääsyn epäämistä varattava tilaisuus hankkia tarpeelliset asiakirjat tai saada ne toimitetuiksi, taikka osoittaa muilla keinoin, että hänellä on oikeus liikkua ja oleskella vapaasti.

Tuosta saa sellaisen käsityksen, että 11 § ei koskisi eu-kansalaisia.

156 § (23.3.2007/360) Yleinen järjestys ja yleinen turvallisuus

Unionin kansalaisen ja hänen perheenjäsenensä maahantulon ja maassa oleskelun edellytyksenä on, että heidän ei katsota vaarantavan yleistä järjestystä tai yleistä turvallisuutta.

Maahantulon estämisen ja maasta poistamisen yleisen järjestyksen tai yleisen turvallisuuden vuoksi tulee perustua yksinomaan yksilön omaan käyttäytymiseen, eikä perusteena voida pitää pelkästään aikaisempia rikostuomioita. Yksilön käyttäytymisen on muodostettava todellinen, välitön ja riittävän vakava uhka, joka vaikuttaa johonkin yhteiskunnan olennaiseen etuun. Perustelut, jotka eivät liity yksittäiseen tapaukseen tai jotka johtuvat yleistävistä näkökohdista, eivät ole hyväksyttäviä.

Tuota voi siis käyttää vain yksittäistapauksiin, liian hankalaa. Toisaalta kyllä jokainen yksittäistapaus muodostaa todellisen, välittömän ja riittävän vakavan uhkan, joka vaikuttaa johonkin yhteiskunnan olennaiseen etuun.

156 a § (23.3.2007/360) Kansanterveys

Unionin kansalaisen ja hänen perheenjäsenensä maahantuloa ja maassa oleskelua voidaan rajoittaa kansanterveyteen liittyvistä syistä. Rajoitukset voivat perustua vain tautiin, joka on jokin Maailman terveysjärjestön asiaan kuuluvissa asiakirjoissa määritelty, mahdollisesti epidemian aiheuttava tauti tai muu tarttuva tauti, johon sairastuneen tai sairastuneeksi epäillyn Suomen kansalaisen vapautta voitaisiin taudin leviämisen estämiseksi rajoittaa.

Kansanterveyttä uhkaava tauti, joka ilmenee maahan saapumista seuraavien kolmen kuukauden jälkeen, ei saa olla perusteena maasta poistamiselle.

Unionin kansalaiselta tai hänen perheenjäseneltään voidaan, jos se on selvästi tarpeellista, kolmen kuukauden kuluessa saapumispäivästä vaatia, että hänelle tehdään maksuton lääkärintarkastus sen toteamiseksi, ettei hänellä ole mitään 1 momentissa tarkoitetuista taudeista. Tarkastusta ei saa vaatia suoritettavaksi järjestelmällisesti kaikille hakijoille.

Liian monimutkaista.

158 § (23.3.2007/360) Unionin kansalaisen lyhytaikainen oleskelu

Unionin kansalainen saa oleskella Suomessa rekisteröimättä oleskeluoikeuttaan enintään kolme kuukautta ilman muita edellytyksiä tai muodollisuuksia kuin se, että hänellä on voimassa oleva henkilökortti tai passi.

Mitä 1 momentissa säädetään, koskee myös unionin kansalaisen perheenjäsentä, joka ei ole unionin kansalainen ja jolla on voimassa oleva passi.

Työnhakijana oleva unionin kansalainen saa oleskella Suomessa kolmen kuukauden jälkeenkin kohtuullisen ajan rekisteröimättä oleskeluoikeuttaan, jos hän edelleen hakee työtä ja jos hänellä on tosiasialliset mahdollisuudet saada työtä.

^ olisiko tämä syy sille, että romanialaiset kertovat olevansa työnhakijoita? Eikö lähes kaikissa ellei kaikissa romanijutuissa Räihä/Pajunen/Vapaa liikkuvuus jaksa muistuttaa, että romanialaiset ovat aktiivisia työnhakijoita + heitä syrjitään kuin somaleita konsanaan? En tiedä, mitä tosiasialliset mahdollisuudet saada työtä demla-kielellä tarkoittaa, mutta ei näillä ole mitään mahdollisuuksia, eivätkä he mitään töitä hae.

Kolmen kuukauden sääntöä kuulemma voidaan kiertää käymällä Tallinnassa. Mutta valvotaanko näitä jaksoja mitenkään? Takaisin ei olisi tulemista soveltamalla tätä:

167 § (23.3.2007/360) Unionin kansalaisen ja hänen perheenjäsenensä käännyttämisen perusteet

Unionin kansalainen tai hänen perheenjäsenensä voidaan käännyttää, jos hänen oleskeluoikeuttaan ei ole rekisteröity tai hänelle ei ole myönnetty oleskelukorttia sekä jos:

1) hän ei täytä 155, 156 tai 156 a §:ssä säädettyjä maahantulon edellytyksiä;

2) hän turvautumalla toistuvasti toimeentulotuesta annetussa laissa säädettyyn toimeentulotukeen tai siihen rinnastettaviin etuuksiin taikka muulla vastaavalla tavalla lyhytaikaisen oleskelunsa aikana kohtuuttomasti rasittaa Suomen sosiaalihuoltojärjestelmää;

3) hänen Suomessa oleskelunsa jatkaminen edellyttäisi oleskeluoikeuden rekisteröimistä tai oleskelukortin myöntämistä, mutta hän ei täytä oleskeluoikeuden rekisteröimisen tai oleskelukortin myöntämisen edellytyksiä; taikka

4) hänet on määrätty maahantulokieltoon yleiseen järjestykseen tai yleiseen turvallisuuteen liittyvistä syistä.

Eli kun eu-kansalainen on kuluttanut 3 kuukauden aikansa, häntä ei ole pakko päästää takaisin. Tämä yhdistettynä nollatoleranssiin eu-kansalaisten perseilylle voisi olla toimiva ratkaisu.

Tähän tarvitaan rajavalvontaa, mikä joidenkin mielestä voi olla Schengenin sopimuksen vastaista. Schengen-sopimuksen tarkka sisältö pitäisikin joskus käydä läpi täällä.

Ainahan voi käyttää sopivampaa termiä kuin rajavalvonta, jos se sana jotakuta loukkaa. Jos henkilöpapereita kysytään rajalla, onko se välttämättä rajavalvontaa?

158 a § (21.5.2010/432) Oikeus oleskella yli kolme kuukautta

Unionin kansalainen saa oleskella Suomessa yli kolmen kuukauden ajan, jos:

1) hän harjoittaa taloudellista toimintaa palkattuna työntekijänä tai itsenäisenä ammatinharjoittajana;

2) hänellä on itseään ja perheenjäseniään varten riittävät varat ja tarvittaessa sairausvakuutus niin, että he eivät turvautumalla toistuvasti toimeentulotuesta annetussa laissa säädettyyn toimeentulotukeen tai siihen rinnastettaviin etuuksiin taikka muulla vastaavalla tavalla oleskelunsa aikana muodostu rasitteeksi Suomen sosiaalihuoltojärjestelmälle;

3) hän on kirjoittautunut Suomessa hyväksyttyyn oppilaitokseen pääasiallisena tarkoituksenaan osallistua koulutukseen ja hänellä on itseään ja perheenjäseniään varten riittävät varat oleskelua varten ja tarvittaessa sairausvakuutus niin, että he eivät turvautumalla toistuvasti toimeentulotuesta annetussa laissa säädettyyn toimeentulotukeen tai siihen rinnastettaviin etuuksiin taikka muulla vastaavalla tavalla oleskelunsa aikana muodostu rasitteeksi Suomen sosiaalihuoltojärjestelmälle; taikka

4) hän on 1, 2 tai 3 kohdassa säädetyt edellytykset täyttävän unionin kansalaisen perheenjäsen.

Edellä 1 momentissa säädetty oleskeluoikeus on myös unionin kansalaisen perheenjäsenellä, joka ei itse ole unionin kansalainen, jos unionin kansalainen täyttää mainitun momentin 1, 2 tai 3 kohdassa säädetyt edellytykset.

Pohjoismaan kansalaisen perheenjäsenellä on oleskeluoikeus, vaikka hänen toimeentulonsa ei olisi turvattu.

159 § (23.3.2007/360) Unionin kansalaisen oleskeluoikeuden rekisteröinti

Jos unionin kansalainen oleskelee Suomessa yli kolme kuukautta, hänen on rekisteröitävä oleskelunsa. Rekisteröintihakemus jätetään asuinpaikan poliisilaitokselle kolmen kuukauden kuluessa maahantulopäivästä. (22.7.2011/886)

Unionin kansalaisen annettua selvityksen siitä, että hän täyttää rekisteröinnin edellytykset, hänelle on välittömästi annettava rekisteröintitodistus, jossa mainitaan hänen nimensä ja osoitteensa sekä rekisteröinnin päivämäärä.

159 a § (23.3.2007/360) Selvitykset oleskeluoikeuden rekisteröinnille

Rekisteröintitodistusta haettaessa on esitettävä voimassa oleva henkilökortti tai passi sekä:

1) jos kyse on ansiotyöstä, työnantajalta saatu vahvistus palvelussuhteesta tai todistus työssäolosta;

2) jos hakija on itsenäinen ammatinharjoittaja, selvitys ammatinharjoittamisesta;

3) jos hakija on 158 a §:n 1 momentin 2 kohdassa tarkoitettu unionin kansalainen, selvitys siitä, että hänellä on itseään ja perheenjäseniään varten riittävät varat, ja tarvittaessa selvitys sairausvakuutuksesta;

4) jos hakija on 158 a §:n 1 momentin 3 kohdassa tarkoitettu opiskelija, selvitys siitä, että hän on kirjoilla Suomessa hyväksytyssä oppilaitoksessa ja hänellä on riittävä sairausvakuutusturva, sekä henkilökohtainen vakuutus tai muu vastaava selvitys siitä, että hänellä on itseään ja perheenjäseniään varten riittävät varat; hakijalta ei saa vaatia, että hän henkilökohtaisessa vakuutuksessaan esittää tietyn määrän varoja.

161 f § (23.3.2007/360) Oleskeluoikeuden säilyminen

Unionin kansalaisella ja hänen perheenjäsenellään on 158 §:ssä säädetty oikeus lyhytaikaiseen oleskeluun, jos hän ei turvautumalla toistuvasti toimeentulotuesta annetussa laissa säädettyyn toimeentulotukeen tai siihen rinnastettaviin etuuksiin taikka muulla vastaavalla tavalla oleskelunsa aikana muodosta kohtuutonta rasitetta Suomen sosiaalihuoltojärjestelmälle.

Unionin kansalaisella ja hänen perheenjäsenellään on 158 a, 161 d tai 161 e §:ssä säädetty oikeus oleskella Suomessa yli kolmen kuukauden ajan, jos hän täyttää näissä pykälissä säädetyt edellytykset.

Yksittäisessä tapauksessa, jossa on perusteltua aihetta epäillä, että unionin kansalainen tai hänen perheenjäsenensä ei täytä 158 a, 161 d tai 161 e §:ssä säädettyjä edellytyksiä, voidaan tutkia täyttyvätkö edellytykset.

168 § (23.3.2007/360) Unionin kansalaisen ja hänen perheenjäsenensä maasta karkottamisen perusteet

Unionin kansalainen, jonka oleskeluoikeus on rekisteröity, taikka unionin kansalaisen perheenjäsen, jolle on myönnetty oleskelukortti, voidaan karkottaa maasta, jos hän ei täytä 158 a, 161 d tai 161 e §:ssä säädettyjä oleskeluoikeuden edellytyksiä taikka hänen katsotaan vaarantavan yleistä järjestystä tai yleistä turvallisuutta 156 §:ssä säädetyin edellytyksin taikka kansanterveyttä 156 a §:ssä säädetyin edellytyksin.

Unionin kansalainen, joka on saanut pysyvän oleskeluoikeuden, tai unionin kansalaisen perheenjäsen, jolle on myönnetty pysyvä oleskelukortti, voidaan karkottaa maasta ainoastaan yleiseen järjestykseen tai yleiseen turvallisuuteen liittyvistä vakavista syistä.

Unionin kansalainen, joka on laillisesti oleskellut maassa edelliset kymmenen vuotta, voidaan karkottaa maasta ainoastaan yleiseen turvallisuuteen liittyvistä pakottavista syistä.

Unionin kansalainen, joka on alaikäinen, voidaan karkottaa maasta ainoastaan yleiseen turvallisuuteen liittyvistä pakottavista syistä, jollei karkottaminen ole lapsen edun mukaista.

Edellä 3 ja 4 momentissa säädetyksi pakottavaksi syyksi katsotaan se, että unionin kansalaisen on todettu syyllistyneen tekoon, josta ei ole säädetty lievempää rangaistusta kuin yksi vuosi vankeutta, ja hänen rikoksen vakavuuden tai rikollisen toiminnan jatkumisen perusteella arvioidaan olevan vaaraksi yleiselle turvallisuudelle tai hänen epäillään vakavasti vaarantavan Suomen tai muun valtion turvallisuutta.

168 a § (23.3.2007/360) Työntekijän ja työnhakijan maasta poistaminen

Edellä 167 §:n 2 kohdassa tai 168 §:n 1 momentissa säädetystä poiketen unionin kansalainen tai hänen perheenjäsenensä voidaan käännyttää tai karkottaa maasta ainoastaan yleiseen järjestykseen tai yleiseen turvallisuuteen liittyvistä syistä 156 §:ssä säädetyin edellytyksin tai kansanterveyteen liittyvistä syistä 156 a §:ssä säädetyin edellytyksin, jos unionin kansalainen on työntekijä tai itsenäinen ammatinharjoittaja taikka hän on tullut maahan työnhakuun ja voi esittää näyttöä todellisista mahdollisuuksistaan löytää työtä.

^ onko tämäkin syy työnhakutarinoille?

168 b § (23.3.2007/360) Maasta karkottamisen kokonaisharkinta

Ennen yleiseen järjestykseen tai yleiseen turvallisuuteen liittyviin syihin perustuvaa maasta karkottamista koskevaa päätöstä on otettava huomioon, kuinka kauan unionin kansalainen tai hänen perheenjäsenensä on oleskellut maassa, hänen ikänsä, terveydentilansa sekä perhetilanteensa ja taloudellinen tilanteensa ja kuinka hyvin asianomainen on kotoutunut Suomen yhteiskuntaan ja kulttuuriin. Lisäksi on otettava huomioon, missä määrin unionin kansalaisella ja hänen perheenjäsenellään on yhteyksiä kotimaahansa.

172 § Unionin kansalaisen ja hänen perheenjäsenensä maasta poistamisen täytäntöönpano (23.3.2007/360)

Käännyttämistä koskeva päätös voidaan panna heti täytäntöön muutoksenhausta huolimatta, jollei hallinto-oikeus toisin määrää, jos joku käännytetään 167 §:n 1 kohdan tai 169 §:n 1 momentin perusteella ja jos asia on perustellusti kiireellinen.

Jos joku käännytetään 167 §:n 2 tai 3 kohdan perusteella, käännyttämistä koskeva päätös voidaan panna täytäntöön aikaisintaan 30 päivän kuluttua siitä, kun päätös on annettu käännytetylle tiedoksi. Jos 167 §:n 3 kohdan perusteella tehty päätös perustuu siihen, että sen, jota päätös koskee, katsotaan vaarantavan yleistä järjestystä ja turvallisuutta, ja asia on perustellusti kiireellinen, päätös voidaan heti panna täytäntöön muutoksenhausta huolimatta, jollei hallinto-oikeus toisin määrää.

Jos joku karkotetaan maasta 168 §:n tai 169 §:n 2 momentin perusteella, karkottamista koskeva päätös voidaan panna täytäntöön sen jälkeen, kun asia on lainvoimaisesti ratkaistu.

Käännyttämistä tai maasta karkottamista koskevan päätöksen täytäntöönpanoon käännytetyn tai maasta karkotetun suostumuksella ennen kuin päätös on saanut lainvoiman, sovelletaan 202 §:ää.

Käännyttämistä tai maasta karkottamista koskevan päätöksen tiedoksiannossa on ilmoitettava aika, jonka kuluessa käännytetyn tai maasta karkotetun on poistuttava maasta. Tämän ajan on oltava vähintään yksi kuukausi päätöksen tiedoksi antamisesta, jollei maasta poistumiselle ole perusteltua kiireellistä syytä. Tänä aikana päätöstä ei voida panna täytäntöön viranomaistoimin. (23.3.2007/360)

Jos käännyttämistä tai maasta karkottamista koskeva päätös pannaan täytäntöön yli kahden vuoden kuluttua sen tekemisestä, päätöksen täytäntöön panevan viranomaisen on varmistettava päätöksen tehneeltä viranomaiselta, että maasta poistettavan yleiselle järjestykselle tai yleiselle turvallisuudelle aiheuttama uhka on edelleen todellinen, ja arvioitava, ovatko olosuhteet karkottamispäätöksen tekemisen jälkeen muuttuneet. (23.3.2007/360)

Poliitikot kiistelevät taas kerjäläisistä – "Romaneja verrataan roskiin"

Vihreiden ryhmäpuheenjohtaja Emma Kari suhtautuu asiaan joustavammin.

– Romaneja melkein verrattiin roskiin.

Ihmisiähän he ovat kuten me eikä roskia. Miksi ristiriita otsikon ja sisällön välillä?

[timouti]

155 § (23.3.2007/360) Unionin kansalaisen maahantulo ja oleskelu
Unionin kansalainen saa oleskella Suomessa rekisteröimättä oleskeluoikeuttaan enintään kolme kuukautta ilman muita edellytyksiä tai muodollisuuksia kuin se, että hänellä on voimassa oleva henkilökortti tai passi.

Mitä 1 momentissa säädetään, koskee myös unionin kansalaisen perheenjäsentä, joka ei ole unionin kansalainen ja jolla on voimassa oleva passi.

Työnhakijana oleva unionin kansalainen saa oleskella Suomessa kolmen kuukauden jälkeenkin kohtuullisen ajan rekisteröimättä oleskeluoikeuttaan, jos hän edelleen hakee työtä ja jos hänellä on tosiasialliset mahdollisuudet saada työtä.

No johan on luvat. Ei tämä sittenkään oikeuta kerjäläisiä sanelemaan, minkälaatuista se heidän oleskelunsa täällä on ja onko meillä lupa kieltää kerjääminen vai ei. Jos heillä on jotain vaatimuksia esitettävänä yhteiskunnalle, menkööt omaan maahansa esittelemään niitä. Vaatikoot siellä työtä tai arvostusta kerjäämiskulttuurilleen.

[Leso]

Yks vitun hailee stanan laista.

Ulos. Heti ja nyt.

[Elemosina]

Nyt on ammattikerjääjätär laitettu Kauppatorille hommiin.
Ikävä vaan että ei tunnu purevan ja tuottavan rahaa vaikka ilmeet ja eleet on hyvin hallussa.