2012-03-16 Maahanmuuttajien koulutuskokeiluihin lähes kolme miljoonaa euroa

[Rastafari]

http://www.verkkouutiset.fi/index.php?option=com_content&view=article&id=75043:maahanmuuttajien-koulutuskokeiluihin-laehes-kolme-miljoonaa-euroa&catid=2:kotimaa&Itemid=31

Työ- ja elinkeinoministeriö osoittaa maahanmuuttajien koulutusta edistäviin kokeiluhankkeisiin tänä vuonna lähes kolme miljoonaa euroa.

Kokeilut ovat osa mittavaa Osallisena Suomessa -hanketta, joka toteutetaan eri puolilla maata vuosina 2011–2013. Tuloksia on tarkoitus hyödyntää valtakunnallisesti hankkeen päättymisen jälkeen.

Kokeiluihin osallistuvat kunnat etsivät uudentyyppisiä ja kustannustehokkaita keinoja jokaisen aikuisikäisen maahanmuuttajan kouluttamiseksi sekä lasten varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen tueksi. Kokeilun tavoite on luoda koulutukselle selkeä rakenne, joka edistää maahanmuuttajien kotoutumista Suomeen.

[Emo]

Eipä ole uutinen, että kun mamusyöttiläisiin rahaa laitetaan niin maamme ei ole köyhä eikä kipeä. Guggenheimkaan ei olisi ongelma.

Toisin oli esimerkiksi silloin, kun Heinolan Reumasairaalan jatkon turvaamiseksi olisi tarvittu rahaa vaivaiset 2 miljoonaa euroa. Rahaa ei löytynyt, ei niin sitten millään.

http://turuka.puheenvuoro.uusisuomi.fi/68013-heinolan-reumasairaala-ja-eun-kriisirahastot

Miten otsikossa ollut Heinolan reumasairaala liittyy  EU:n vakautusrahastoihin?

Ei mitenkään, koska hallituspuolueet eivät löytäneet keinoa kuinka 2 miljoonaa euroa olisi voitu laittaa reumasairaalan pelastamiseksi.

[Elemosina]

Nyt vaikuttaa siltä että alkaa tulla enemmän esiin uutisia, joissa kerrotaan maahanmuuttajien aiheuttamista kustannuksista. Tämä ja se uutinen KHO:n käsittelemistä jutuista (25%) turvapaikanhakijoiden valituksia, joista aiheutuu laskettavissa oleva määrä kustannuksia.

Pitäisikö nämä kustannuspaljastukset kerätä yhteen ja samaan ketjuun niin sieltä voisi sitten joskus vaikka niitä laskeskella?

[Blanc73]

Avainsana koko jutussa on "kokeilu". Kuinkas muuten   Ja kyseessä lienevät nimenomaan moniosaavat humanitääriset mamut? Työperäiset mamut tuskin tarvitsevat mamu-koordinaattoreiden vetämiä kokeiluhankkeita?

ps. Anteeksi pohjaton kyynisyyteni...

[Haplotaxida]

Nyt vaikuttaa siltä että alkaa tulla enemmän esiin uutisia, joissa kerrotaan maahanmuuttajien aiheuttamista kustannuksista. Tämä ja se uutinen KHO:n käsittelemistä jutuista (25%) turvapaikanhakijoiden valituksia, joista aiheutuu laskettavissa oleva määrä kustannuksia.

Pitäisikö nämä kustannuspaljastukset kerätä yhteen ja samaan ketjuun niin sieltä voisi sitten joskus vaikka niitä laskeskella?

Täällä jo oleviin maahanmuuttajiin ja -taustaisiin satsaaminen on varsin perusteltua TEM.n Nuorten yhteiskuntatakuu 2013 raportin perusteellakin, josta on toisaalla juttua. Itse nostin raportista muutamia kohtia esille, josta kiteytettynä:

.. Syrjäytyneistä nuorista lähes neljännes on maahanmuuttajataustaisia. Työttömistä maahanmuuttajanuorista suurella osalla on yksinomaan perusasteen koulutus, tai he eivät ole suorittaneet perusopetuksen oppimäärää. Perusopetuksen suorittaneistakaan vieraskielisistä yli 20 % ei suoriudu suomen kielen kokeesta toisen asteen ammatilliseen koulutukseen yhteishaussa pyrkiessään...

- Aihe: Tolkullisesta elämästä syrjäytyneet

Onhan tuo aika hälyttävää.

[Marko Parkkola]

Olen ollut melkein 12 vuotta koodaajana, suunnittelijana, ties minä yleismiehen softafirmoissa, mutta harmikseni minulta puuttuu diplomi-insinöörin tutkinto, kun en ole koskaan jaksanut oikein kouluja käydä. Voisikohan hallitus heittää miljoonan jolla mietittäisiin mahdollisimman helppo ja erityisesti nopea keino saada minulle tutkintotodistus käteen. Saatan syrjäytyä muuten.

[Roope]

Maahanmuuttajille saumattomat polut koulutukseen ja työelämään

Maahanmuuttajien kotoutumisesta vastaava ministeri Lauri Ihalainen tutustui pääkaupunkiseudun maahanmuuttajien työllisyys- ja koulutuspalveluihin 7.3.2012

Tikkurilassa työvoiman palvelukeskuksessa keskustelu keskittyi maahanmuuttajien työllistymisen tehostamiseen hallituksen metropolipolitiikan puitteissa. Kaupunkien edustajat toivat esiin huolensa kotoutumiskoulutuksen ja työ- ja elinkeinotoimistojen henkilöstön riittävyydestä tulevina vuosina maahanmuuttajien määrän kasvaessa. Jo tällä hetkellä työikäisen väestön kasvu on seudulla täysin maahanmuuttajien varassa, koska kantaväestö ikääntyy.   

Ministeri Ihalaisen vierailun toinen osa suuntautui Helsingin sosiaali- ja terveydenhuoltoalan oppilaitokseen Malmilla, jossa toimii maahanmuuttajien avoin valmentava koulutus, joka on kokeiluhanke ja on suunnattu myöhään peruskouluiässä maahantulleille nuorille. Kahden vuoden aikana nuoret oppivat suomen kieltä sekä valmentautuvat monin tavoin peruskoulun jälkeisille jatkopoluille toisella asteella.

Oppilaitoksen ja opetusviraston edustajat korostivat, että maahanmuuttajanuoret tulevat Suomeen erilaisilla koulu- ja muilla valmiuksilla, joten erilaisia joustavia ja yksilöllisiä ratkaisuja tarvitaan. Vain näin voidaan taata se, että nuoret pääsevät toisen asteen koulutukseen ja aikanaan työelämään yhdenvertaisina muiden nuorten aikuisten kanssa.

Helsingin kaupunki 9.3.2012
   

Aiheesta materiaalit    
Maahanmuutto ja maahanmuuttajat pääkaupunkiseudulla.pdf
Pääkaupunkiseudun Osallisena Suomessa.pdf
Helsingin kaupungin maahanmuuttajakoulutus.pdf
Aiesopimus Espoossa.pdf
Myöhään maahan muuttaneiden nuorten koulutusmallin kehittäminen. pdf

Noiden slaidien perusteella maahanmuuttajien työllistyminen ei jää ainakaan byrokratiakoneiston yrityksen puutteesta kiinni. Esimerkkitapauksessa (Esimerkki asiakkaan työllistymispolusta 1999-2011, s. 12) alunperin lukutaidoton maahanmuuttaja-asiakas sai 12 vuoden ohjauksen, kurssituksen, työharjoittelun ja räätälöidyn koulutuksen jälkeen kaupungilta palkkatuetun ravintola-alan työpaikan ja on nyt viimein pätevänä vakinaistettu Espoon kaupungin Catering-liikelaitoksen palvelukseen. Ja tämä oli ilmeisesti malliesimerkki onnistuneesta työllistymispolusta, kun kaikki sujui niin kuin pitikin.

Mutta arvatkaapa mitä. Viimeisten slaidien viesti on, että vaikka Espoossa käytetty maahanmuuttajien rekrytointimalli toimii hienosti, niin resursseja ei ole tarpeeksi. Tämä on ikävää, koska vaikeasti työllistettävien maahanmuutto jatkuu työllisyystilanteesta ja työelämän vaatimuksista irrallisena ilmiönä edelleen.

Ohjausresurssien turvaaminen

– Tuloksellista kotoutumista ei voi tapahtua, ellei
maahanmuuttaja-asiakkaiden ohjaamiseen ole riittävää ja
osaavaa henkilökuntaa ohjaamaan heitä mm. koulutusten ja
harjoitteluiden kautta kohti avoimilla työmarkkinoilla pärjäämistä

– Aiesopimuksen 2010 tuomat henkilötyövuodet TE-toimistoihin
toteutuivat työllistämisvaroin:
• Työsuhteiden kesto pisimmillään 24 kuukautta
• Vaihtuvuus on suurta ja osaamista ei kerry
• Vakituista henkilökuntaa rasittaa jatkuva perehdyttäminen

Koulutusresurssien turvaaminen

– Hallitusohjelman tavoite työttömyyden puolittamisesta hyvä ja
kunnianhimoinen, mutta nykyisenkin työttömyysasteen
säilyminen on näillä koulutusresursseilla epätodennäköistä
maahanmuuton noustua taas huippuvuosien tasolle

– Miten kotoutumiskoulutuksen resursseista tulisi huolehtia?
• Mikäli työllisyys- ja talouskehityksessä ei tule ikäviä
yllätyksiä, työttömyysaste laskenee eläköitymisen myötä
• Samaan aikaan maahanmuutto noussee yli talouskriisiä
edeltäneen huipputason

– Työvoimapoliittinen kotoutumiskoulutus on tärkein yksittäinen
kotouttamispolitiikan väline. Koulutusresurssien krooninen puute
kyseenalaistaa Suomen kotouttamispolitiikan uskottavuuden

[Koskela Suomesta]

Esimerkkitapauksessa[/url] (Esimerkki asiakkaan työllistymispolusta 1999-2011, s. 12) alunperin lukutaidoton maahanmuuttaja-asiakas sai 12 vuoden ohjauksen, kurssituksen, työharjoittelun ja räätälöidyn koulutuksen jälkeen kaupungilta palkkatuetun ravintola-alan työpaikan ja on nyt viimein pätevänä vakinaistettu Espoon kaupungin Catering-liikelaitoksen palvelukseen. Ja tämä oli ilmeisesti malliesimerkki onnistuneesta työllistymispolusta, kun kaikki sujui niin kuin pitikin.

12 vuodessa maahantulosta tiskaajaksi työpaikkaruokalaan? joo, tosi hyödyllistä ja kustannustehokasta työperäistä maahanmuuttoa.... olisiko mitään jos tehtäisiin vaikka ensin jonkinlainen älykkyystesti tällaiselle tuettavalle, että onko sillä mitään mahdollisuuksia ylipäätään oppia mitään. Tuollainen urapolku alkaa jo vaikuttaa sellaiselta, että on oppilaallekin annettu vain pienehköllä teelusikalla.

[ämpee]

Olisin kiinnostunut näkemään saman porukan laatimana suunnitelma siitä, miten nykyään työttöminä olevat suomalaiset nuoret työllistetään.
Kuulemma 110.000 nuorta on koulujen ja työelämän ulkopuolella, heistä 70.000 nuoria miehiä.

[Teaparty]

Esimerkkitapauksessa[/url] (Esimerkki asiakkaan työllistymispolusta 1999-2011, s. 12) alunperin lukutaidoton maahanmuuttaja-asiakas sai 12 vuoden ohjauksen, kurssituksen, työharjoittelun ja räätälöidyn koulutuksen jälkeen kaupungilta palkkatuetun ravintola-alan työpaikan ja on nyt viimein pätevänä vakinaistettu Espoon kaupungin Catering-liikelaitoksen palvelukseen. Ja tämä oli ilmeisesti malliesimerkki onnistuneesta työllistymispolusta, kun kaikki sujui niin kuin pitikin.

12 vuodessa maahantulosta tiskaajaksi työpaikkaruokalaan? joo, tosi hyödyllistä ja kustannustehokasta työperäistä maahanmuuttoa.... olisiko mitään jos tehtäisiin vaikka ensin jonkinlainen älykkyystesti tällaiselle tuettavalle, että onko sillä mitään mahdollisuuksia ylipäätään oppia mitään. Tuollainen urapolku alkaa jo vaikuttaa sellaiselta, että on oppilaallekin annettu vain pienehköllä teelusikalla.

12 vuotta = peruskoulu + 3 vuotta ammattiin (tiskinomi) johtavaa koulutusta. Täysin vertailukelpoinen opintoputki normikantiksen kanssa. Lähtötasotkin lienevät aika lähellä toisiaan. Tosin 7-vuotiaalla lapsella on etumatkaa kielitaidon osalta.

[Koskela Suomesta]

Esimerkkitapauksessa[/url] (Esimerkki asiakkaan työllistymispolusta 1999-2011, s. 12) alunperin lukutaidoton maahanmuuttaja-asiakas sai 12 vuoden ohjauksen, kurssituksen, työharjoittelun ja räätälöidyn koulutuksen jälkeen kaupungilta palkkatuetun ravintola-alan työpaikan ja on nyt viimein pätevänä vakinaistettu Espoon kaupungin Catering-liikelaitoksen palvelukseen. Ja tämä oli ilmeisesti malliesimerkki onnistuneesta työllistymispolusta, kun kaikki sujui niin kuin pitikin.

12 vuodessa maahantulosta tiskaajaksi työpaikkaruokalaan? joo, tosi hyödyllistä ja kustannustehokasta työperäistä maahanmuuttoa.... olisiko mitään jos tehtäisiin vaikka ensin jonkinlainen älykkyystesti tällaiselle tuettavalle, että onko sillä mitään mahdollisuuksia ylipäätään oppia mitään. Tuollainen urapolku alkaa jo vaikuttaa sellaiselta, että on oppilaallekin annettu vain pienehköllä teelusikalla.

12 vuotta = peruskoulu + 3 vuotta ammattiin (tiskinomi) johtavaa koulutusta. Täysin vertailukelpoinen opintoputki normikantiksen kanssa. Lähtötasotkin lienevät aika lähellä toisiaan. Tosin 7-vuotiaalla lapsella on etumatkaa kielitaidon osalta.

Tiskinomi...   kolmen vuoden ammattiopinnot tiskaamiseen... hyi miten rassistista 

[Roope]

Olisin kiinnostunut näkemään saman porukan laatimana suunnitelma siitä, miten nykyään työttöminä olevat suomalaiset nuoret työllistetään.
Kuulemma 110.000 nuorta on koulujen ja työelämän ulkopuolella, heistä 70.000 nuoria miehiä.

Tuo heidän suunnitelmansa näyttää toimivan siten, että maahanmuuttajia pyöritetään aikansa koulutuskoneistossa ja sitten heidät lykätään palkkatuen kanssa kaupungille räätälöityyn työpaikkaan. Tällainen ei taida toimia kuin aika pienimuotoisesti.

Rekrytointimallin vaikuttavuus:
Mitä keskitetyn rahoituksen jälkeen tapahtui?

• Keskitetty yhdeksän kuukauden rahoitus on päättynyt 41:n
rekrytointimallin kautta palkatun osalta
– 8 henkilöä vakituisessa työsuhteessa kaupungilla
– 24 henkilöä määräaikaisessa työsuhteessa kaupungilla
– 1 henkilö on työllistynyt yksityiselle sektorille
– 1 henkilö opiskelee oppisopimuksella kaupungilla
– 1 henkilö päätti palata suorittamaan tutkintonsa loppuun (sosionomi
AMK)
– Vain 6 on palannut TE-toimiston asiakkaaksi!

[timouti]

Tähän ja aika moneen muuhunkin ketjuun sopii tämä radiojuttu:

Miksi jotkut kiertävät kurssilta toiselle? Tarvitaanko lisää kannustusta
nopeasti oppiville? Miksi työharjoittelupaikan löytäminen on vaikeaa?

Näistä kysymyksistä puhutaan keskusteluohjelmassa "Aikuisten
maahanmuuttajien koulutus", joka on osa Ylen Selkouutisten ohjelmasarjaa
"Miksi? Siksi!"

Keskustelijat ovat Ugaso Isse, Mustapha Kebbeh, Fatimah Baig ja Hye Min
Shim. Haastattelija on Sanna Heliövaara.

Ylen Selkouutiset tekee ohjelmasarjaa "Miksi? Siksi!" yhteistyössä Axxellin
ja Amiedun kanssa.

Ohjelman voi kuunnella myös internetissä osoitteessa:

http://www.yle.fi/selkouutiset/index.php?id=9017

Haastatellut maahanmuuttajat sanoo aika suorat sanat opiskelijoista, jotka kiertävät kurssilta toiselle rahan takia. Mainitaan esim. maahanmuuttajat, joilla ei ole mitään koulutusta tai työkokemusta omasta maasta ja jotka eivät olisi voineet kuvitellakaan, että jotenkin joskus saavat rahaa jollain tavalla. Nyt sitten mennään kurssille ja saadaan rahaa siitä.

Kritiikkiä saa myös työkkäri, jossa ei tehdä selvää suunnitelmaa ja laiteta näitä lusmuja eteenpäin, pistetään vaan uudelle kurssille istumaan. Eiköhän uusi ja tehokas hanke olisi siinä, että pakotetaan oppimaan tai laitetaan rahahanat kiinni ja TE-toimistolta vaadittava tulosvastuuta myös eikä mitää kurssilta toiselle siirtelyä.

Nämä kokeilut ja hankkeet ja suunnitelmat lähinnä tyydyttävät suunnittelijoiden pätemisen tarvetta, todellista vaikuttavuutta tai tehoa niillä ei saada aikaan, sen verran niitä on jo nähty. Ja mitenkäs oli se "Otetaan oppia muista maista"? Eikö maailmalla ole yhtään toimivaa kotouttamismallia, kun Suomessa pitää tämäkin alusta alkaen rakentaa itse.

[Jukka Wallin]

Esimerkkitapauksessa[/url] (Esimerkki asiakkaan työllistymispolusta 1999-2011, s. 12) alunperin lukutaidoton maahanmuuttaja-asiakas sai 12 vuoden ohjauksen, kurssituksen, työharjoittelun ja räätälöidyn koulutuksen jälkeen kaupungilta palkkatuetun ravintola-alan työpaikan ja on nyt viimein pätevänä vakinaistettu Espoon kaupungin Catering-liikelaitoksen palvelukseen. Ja tämä oli ilmeisesti malliesimerkki onnistuneesta työllistymispolusta, kun kaikki sujui niin kuin pitikin.

12 vuodessa maahantulosta tiskaajaksi työpaikkaruokalaan? joo, tosi hyödyllistä ja kustannustehokasta työperäistä maahanmuuttoa.... olisiko mitään jos tehtäisiin vaikka ensin jonkinlainen älykkyystesti tällaiselle tuettavalle, että onko sillä mitään mahdollisuuksia ylipäätään oppia mitään. Tuollainen urapolku alkaa jo vaikuttaa sellaiselta, että on oppilaallekin annettu vain pienehköllä teelusikalla.

12 vuotta = peruskoulu + 3 vuotta ammattiin (tiskinomi) johtavaa koulutusta. Täysin vertailukelpoinen opintoputki normikantiksen kanssa. Lähtötasotkin lienevät aika lähellä toisiaan. Tosin 7-vuotiaalla lapsella on etumatkaa kielitaidon osalta.

Mutta hetkinen, eikö näiden pitänyt alkaa tuottaa jo kahden vuoden sisällä?

[jupeli]

uskoisinpa, että tuosta kolmesta miljoonasta uppoaa rutosti tomaatinpoimijoiden kouluttamiseen ja sitä kautta kotoutumiseen.

[Tabula Rasa]

Ihan yksinkertaista matikkaa, 1/4 syrjäytyneistä on mamuja, syrjäytyneitä(työttömät, tempputyöllistetyt yms) on ~600 000. eli 150 000 syrjäytynnyttä mamua, kun niitä kokonaisuudessaan on vähän vaille 300 000, joista vielä iso osa lapsia yms.

[Haplotaxida]

EVA:n julkaisusta tarkempia lukuja. Luvut eroavat hieman TEM:n raportin luvuista, sillä ikähaarukka on laajempi:

Vuonna 2010 syrjäytyneitä 15–29 -vuotiaita nuoria oli yhteensä noin 51 300. Tämä on noin 5 % kaikista tämänikäisistä nuorista. Syrjäytyneistä nuorista työttömiä työnhakijoita oli 18 800 ja muita työvoiman ulkopuolisia  32  500.  Syrjäytyneiksi  luokitellaan  sellaiset  työvoiman  ja  opiskelun  ulkopuoliset  nuoret, joilla ei ole peruskoulun lisäksi muuta koulutusta.

Syrjäytymisen kovassa ytimessä on 32 500 ulkopuolista nuorta, jotka eivät ole rekisteröityneet edes työttömiksi  työnhakijoiksi.  He  ovat  nuoria,  jotka  eivät  näy  missään  tilastoissa.  Kukaan  ei  tarkkaan  tiedä keitä he ovat ja mitä he tekevät. ..

15-29-vuotiaat
Kaikkiaan   1 005 927  henkilöä
Syrjäytyneitä  51 341  henkilöä (5 %)

Syrjäytyneistä
Tyött. työnhakijoita   18 830
Muita  32 511

Miehiä   64 %  (32 871 hlöä)
Naisia   36 %  (18 470)

Kantaväestöä  67 %
Vieraskielisiä   23 %  ( 11 850 hlöä)

Syrjäytyneistä miehistä
Kantaväestöä  78 %  (25 662 hlöä)
Vieraskielisiä  22 %  (7 209)

Syrjäytyneistä naisista
Kantaväestöä  75 %  (13 829 hlöä)
Vieraskielisiä  25 %  (4 641)

Vain peruskoulun suorittaneet
Kaikki   407 942 
Syrjäytyneet   51 300  (12,6 %)

Vain peruskoulun suorittaneesta kantaväestöstä syrjäytyneinä
Miehistä  13 %
Naisista  8 %

Vain peruskoulun suorittaneista vieraskielisistä syrjäytyneinä
Miehistä   33 %
Naisista  26 %

- http://www.eva.fi/wp-content/uploads/2012/02/Syrjaytyminen.pdf

[Ari-Lee]

Romanian romaanit Suomessa olisivat valmiita poimimaan ja polkemaan viinirypäleitä. Joko koulutussuunnitelma on valmis?