2012-03-14 HS Mielipide Turvapaikanhakijanuoria palautetaan huonoihin oloihin Euroopassa

[Tomi]

http://www.hs.fi/verkkolehti/mielipide/artikkeli/Turvapaikanhakijanuoria+palautetaan+ep%C3%A4inhimillisiin+oloihin+Euroopan+unionissa/1329103610893
Otsikko piti muuttaa, koska epäinhimillisiä sana oli liian pitkä:
SANOMAT Keskiviikkona 14.3.2012 – Mielipide

Turvapaikanhakijanuoria palautetaan epäinhimillisiin oloihin Euroopan unionissa
"Lasten ja nuorten pallottelu maasta toiseen on kohtuutonta, sillä heistä tulee juurettomia ja paperittomia kiertolaisia."

Anna G. Mikkonen

Euroopan unionissa turvapaikkaa hakeva lapsi voidaan palauttaa turvapaikanhakijaksi EU-maahan, jossa hänet on ensiksi rekisteröity turvapaikanhakijaksi.

Niin sanotun Dublin-järjestelmän tarkoituksena on muun muassa määrittää turvapaikkahakemuksesta vastuussa oleva maa sekä estää samaa henkilöä tekemästä useita hakemuksia eri maissa. 14 vuotta täyttäneiltä turvapaikanhakijoilta otetaan sormenjäljet.

Nykyisenlainen Dublin-järjestelmä ei toimi, sillä turvapaikanhakijoiden vastaanotto-olosuhteet vaihtelevat suuresti maiden välillä.

Vastaanotto-olosuhteet Kreikassa, Maltalla ja Italiassa ovat ala-arvoiset. Myös turvapaikkamenettelyssä on vakavia oikeusturvaongelmia. Surkeiden olosuhteiden takia monet koettavat päästä siedettäviin oloihin.

Suomella on mahdollisuus ottaa toisen EU-maan kautta tulleita turvapaikanhakijoita turvapaikkaprosessiin Suomessa, mutta valitettavasti näin ei useinkaan toimita edes lasten kohdalla.

Turvapaikanhakijoita ei palauteta Suomesta Kreikkaan, mutta Italiaan ja Maltalle palautuksia jatketaan, vaikka turvapaikanhakijoiden kannalta tilanne noissa maissa on pitkälti yhtä huono kuin Kreikassa.

Euroopan ihmisoikeustuomioistuin on puuttunut tilanteeseen kieltämällä useiden alaikäisten käännytyksen täytäntöönpanon.

Yleensä kielto kuitenkin lakkautetaan nuoren täytettyä 18 vuotta, vaikka vieraassa maassa ilman vanhempia oleva nuori tarvitsisi tukea vielä täysi-ikäisenäkin.

On epäinhimillistä käännyttää nuori maahan, jossa hän on alttiina hyväksikäytölle ja rikollisuudelle. Lasten ja nuorten pallottelu maasta toiseen on kohtuutonta, sillä heistä tulee juurettomia ja paperittomia kiertolaisia, joista mikään maa ei ota vastuuta, kun he ovat täyttäneet 18 vuotta. Lapsen oikeudet eivät toteudu, kun on tuurista kiinni, onko sormenjälkiä toisessa maassa ja miten ikä on tuossa maassa merkitty.

Helsingin hallinto-oikeus käsittelee Maahanmuuttoviraston käännytyspäätöksistä tehtyjä valituksia hitaasti ja vaihtelevin tuloksin. Lasten asioiden kiireellinen käsittely ei toteudu, sillä käsittely saattaa kestää jopa vuoden.

Valtaosa ilman huoltajaa Suomeen tulleista turvapaikanhakijalapsista tulee Somalian ja Afganistanin kaltaisista maista, joissa konflikti on pitkittynyt, eikä kotimaahan paluu ole mahdollista.

Prosessin aikana lapset ja nuoret oppivat suomen kielen, ystävystyvät, käyvät koulua ja saavat valmiudet aloittaa opinnot, joiden jälkeen työnsaanti olisi taattua. Suomalainen vastaanotto- ja koulujärjestelmä investoi näihin nuoriin, ja heillä olisi täällä mahdollisuus tasapainoiseen, normaaliin elämään kotimaan vaikeiden kokemusten jälkeen.

Jos tarkoitus on säästää tai karsia turvapaikanhakijoita houkuttelevia tekijöitä, toimitaan väärästä päästä, kun jo kotoutuneita nuoria palautetaan maihin, joissa he ovat aikaisemmin joutuneet suljettuun vastaanottokeskukseen tai kadulle eivätkä ole päässeet kouluun tai terveys- ja sosiaalipalvelujen piiriin.

Miten lapsen etu toteutuu käännytyksissä? Kuka on vastuussa lapsista ja nuorista käännytyksen jälkeen, jos vastaanottava maa ei sitä tee? Millainen tulevaisuus odottaa suomea puhuvaa nuorta kadulla Italiassa?

valtiotieteiden maisteri,
ilman huoltajaa tulleiden
turvapaikanhakijalasten edustaja
Helsinki

[Suomitalon renki]

Kuinka paljon "valtiotieteiden maisteri" haluaisi tänne turvapaikkaa hakevia lapsia? 

[ElenaDaylights]

Mitä ovat ne epäinhimilliset olot? Suomessa epäinhimilliset olot ovat vertaansa vailla. Erittäin todennäköistä on menehtyä täällä kadulle - 20 asteen pakkasessa kuin Italiassa.

On epäinhimillistä käännyttää nuori maahan, jossa hän on alttiina hyväksikäytölle ja rikollisuudelle

Nämä toteutuu jo Suomessakin.

[Roope]

Dublin-sopimuksen perusteella käännytettäviä alaikäisiksi ilmoittautuneita turvapaikanhakijoita oli viime vuonna 13 kappaletta. Tilastot eivät kerro, mihin maihin nämä 13 oli tarkoitus käännyttää, mutta ei ainakaan Kreikkaan ja yhä harvemmin myös Italiaan ja Maltalle, koska käännytyksissä käytetään tapauskohtaista harkintaa, ja kielteisistä päätöksistä valitetaan ahkerasti. Tilastoista ei myöskään ilmene, kuinka moni on käännytetty esimerkiksi sen perusteella, että hän on aiemmassa EU-maassa ilmoittanut olevansa täysi-ikäinen.

Mikkonen jättää mainitsematta, että vaikka mikään ei pakota Suomea käsittelemään täysi-ikäisiksi ilmoittautuneiden tai muidenkaan muualta turvapaikkaa hakeneiden hakemuksia, niin tapauskohtaisesti näin on tehty. Mikkoselta unohtuu myös ne tapaukset, joissa käännytettävä on jo saanut turvapaikan tai oleskeluluvan toisesta maasta. Voiko Etelä-Euroopan maiden heikko sosiaaliturva oikeuttaa hakemaan uutta turvapaikkaa Suomesta? Siinä tapauksessa meidän olisi hyväksyttävä tänne myös talouspakolaiset muista EU-maista.

Valtaosa ilman huoltajaa Suomeen tulleista turvapaikanhakijalapsista tulee Somalian ja Afganistanin kaltaisista maista, joissa konflikti on pitkittynyt, eikä kotimaahan paluu ole mahdollista.

Vapaaehtoisia on palannut Suomesta Irakiin, Somaliaan ja Afganistaniin, joten paluu on mahdollista, mutta palaamiseen pakottaminen ei useinkaan ole.

Prosessin aikana lapset ja nuoret oppivat suomen kielen, ystävystyvät, käyvät koulua ja saavat valmiudet aloittaa opinnot, joiden jälkeen työnsaanti olisi taattua. Suomalainen vastaanotto- ja koulujärjestelmä investoi näihin nuoriin, ja heillä olisi täällä mahdollisuus tasapainoiseen, normaaliin elämään kotimaan vaikeiden kokemusten jälkeen.

Jos tarkoitus on säästää tai karsia turvapaikanhakijoita houkuttelevia tekijöitä, toimitaan väärästä päästä, kun jo kotoutuneita nuoria palautetaan maihin, joissa he ovat aikaisemmin joutuneet suljettuun vastaanottokeskukseen tai kadulle eivätkä ole päässeet kouluun tai terveys- ja sosiaalipalvelujen piiriin.

Ohhoh. Kehitysmaista saapuneet lapset ja nuoret kotoutuvat vajaassa vuodessa niin hyvin, että työnsaantikin on taattua. Jotain rajaa liioittelussakin.

Loppujen lopuksi tässä palataan aina siihen perimmäiseen kysymykseen, onko Suomi velvollinen ottamaan vastaan kaikki tänne asti pääsevät surkutapaukset vai ei. Onko Suomen otettava koko maailman sosiaalitoimiston rooli, jos turvaverkko ei muualla maailmassa toimi?

[skrabb]

HS:n tämänpäiväinen mielipide on suurelta osin toistoa vuodelta 2009. 

VIERASKYNÄ
Lapsipakolaisten kohtelussa on yhä puutteita
Yksin saapuneet lapset ovat maahanmuuttajista kaikkein haavoittuvimpia.
28.12.2009 3:00
A A
Kirsi Hytinantti Anna G. Mikkonen
Hytinantti on varatuomari joka on toiminut turvapaikkaa hakevien lasten lakimiehenä. Mikkonen on valtiotieteiden maisteri joka toimii yksin tulleiden lasten edustajana.

Katso lisää kuvia

Tänään, viattomien lasten päivänä, on aiheellista tarkastella turvapaikkaa hakevien, ilman huoltajaa Suomeen tulevien lasten tilannetta.
He ovat nykyajan sotalapsia, joiden kokemuksissa on paljon samaa kuin Suomesta sodan aikana sotalapsiksi lähetetyillä: ero perheestä, koti-ikävä, muut traumaattiset kokemukset sekä outo kieli- ja kulttuuriympäristö.

Maailmassa arvioidaan olevan yhdeksän miljoonaa lapsipakolaista, joista suurin osa jää kotimaansa naapurimaihin. Viime vuonna Suomeen tuli näitä lapsia noin 700 ja tänä vuonna noin 500.

YK:n lapsen oikeuksien sopimus velvoittaa Suomea ja koskee kaikkia maassa asuvia lapsia. Mainittu sopimus sekä Suomen lapsi- ja ulkomaalaislainsäädäntö velvoittavat huolehtimaan lapsen edusta. Turvapaikka-asioissa lasten asioiden kiireellinen käsittely ei toteudu käytännössä, vaan käsittelyajat ovat edelleen selvästi yli vuoden pituisia.

Myönteisen oleskelulupapäätöksen saaneet lapset joutuvat odottamaan kuntaan muuttoa vastaanottokeskusten ryhmäkodeissa. Kunnilla ei ole halua tai kykyä vastaanottaa pakolaisia samaan tahtiin kuin nämä saavat oleskelulupia, vaikka valtio korvaa vastaanoton kuluja.

Yksin tulleita lapsia on julkisuudessa nimitetty ankkurilapsiksi. Tällä tarkoitetaan, että lapsi olisi lähetetty turvapaikanhakijaksi, jotta koko perhe voisi saapua maahan hänen perässään. Todellisuudessa perheenyhdistäminen kestää pitkään ja vain osalla lapsista on oikeus hakea sitä. Lisäksi monen lapsen isä on kuollut tai perhe on kadoksissa.

Yksin tulleet lapset ovat pakolaisten joukossa kaikkein haavoittuvimpia, koska heillä ei ole perhettä tukenaan. Perhe on keskeinen pakolaislapsia suojaava tekijä: lapsilla, jotka pääsevät nopeasti yhteen perheensä kanssa, on vähemmän psyykkisiä oireita kuin yksin olevilla.

Paraikaa on valmisteilla ulkomaalaislain muutos, jonka mukaan perheenyhdistämistä hakevan olisi oltava alaikäinen vielä päätöksen saadessaan. Tähän saakka on ratkaissut hakijan ikä hakemuksen vireillepanohetkellä.
On epäoikeudenmukaista, jos viranomaismenettelyn kesto vaikuttaa lapsen mahdollisuuteen elää perheensä kanssa. Lisäksi lainmuutoksen seurauksena saattaa olla, että turvapaikanhakijaksi lähetetään entistä nuorempia lapsia ja pakomatkasta tulee heille yhä vaarallisempi.

Suurin osa pakolaislapsista on kokenut väkivaltaa, ja he kohtaavat yhä useammin syrjintää ja muukalaisvihaa myös Suomessa. Turvapaikkaa hakevilla lapsilla on kuitenkin oikeus vain akuuttiin terveydenhoitoon. Muukalaisvihamielisyyden kasvuun ja traumaterapian tarpeeseen on puututtava pikaisesti.

Euroopan unionissa turvapaikkaa hakeva lapsi voidaan palauttaa turvapaikanhakijaksi siihen EU-maahan, jossa hänet on ensimmäiseksi rekisteröity turvapaikanhakijaksi.

Palauttaminen saattaa johtaa kohtuuttomuuteen, koska turvapaikanhakijoiden vastaanotto ja turvapaikkamenettely vaihtelevat EU-maissa suuresti. Esimerkiksi Kreikassa, Italiassa ja Maltalla turvapaikkapuhutteluja ja -päätöksiä ei tehdä asianmukaisella tavalla, lasten koulunkäynnistä ei huolehdita, tulkkeja ei käytetä riittävästi eikä oikeusapua tarjota.

Euroopan ihmisoikeustuomioistuin on tänäkin vuonna kymmenissä tapauksissa kieltänyt Suomea käännyttämästä turvapaikanhakijoita näihin maihin. Silti käännytyspäätöksiä Italiaan ja Maltalle tehdään jopa lapsille.

Ruotsissa ja Norjassa yksin tulleiden lasten vastaanotto on siirretty lastensuojelun alaisuuteen. Lastensuojelun asiantuntemuksen ja riippumattomuuden turvapaikkapolitiikan muutoksista on todettu edistävän lasten hyvinvointia. Suomellakin olisi varaa hoitaa pakolaislasten asiat hyvin ja joutuisasti – lapsen edun huomioiden ja lastensuojelun näkökulmasta.

Turvapaikkaa hakevien lasten vastaanotto Suomessa on kaikesta huolimatta kehittynyt viime vuosina paljon. Lapset majoitetaan ryhmäkoteihin ja heille määrätään edustaja, jonka tehtävä on huolehtia lapsen edun toteutumisesta.

Maahanmuuttovirasto ja ulkomaalaispoliisi, jotka vastaavat lasten turvapaikkatutkinnasta, ovat hakemusten määrän kasvettua saaneet lisäresursseja.

Koska turvapaikanhakijoiden määrä on kasvanut, Suomeen on myös perustettu uusia vastaanottokeskuksia ja ryhmäkoteja. Lasten kannalta olisi tärkeää, että ensimmäinen sijoituspaikka olisi pysyvä. Nyt siirrot alkuvaiheen ryhmäkodista toiseen vaikeuttavat lapsen kotoutumista, sillä siirron yhteydessä turvaverkosto – oma hoitaja, koulu ja ystävät – vaihtuu.

Jotta eri puolille maata sijoitettavat lapset saisivat samat lähtökohdat, kotouttamista tulee yhdenmukaistaa.

On välttämätöntä, että lapset ja nuoret pääsevät heti täysipäiväisesti kouluun tai kielikurssille ja että he voivat suorittaa peruskoulun ja muita opintoja. Oppilaitoksilla ja työpaikoilla on jo hyviä kokemuksia Suomessa aikuistuneista nuorista, joiden kotoutus on onnistunut.

Työperäistä ja humanitaarista maahanmuuttoa pidetään usein vastakkaisina ilmiöinä. Tämä ei ole järkevä lähestymistapa.

Pakolaislapsetkin tulisi nähdä tulevina opiskelijoina ja työntekijöinä, joiden sujuva kotouttaminen hyödyttää paitsi heitä itseään myös yhteiskuntaa.

http://www.hs.fi/paakirjoitus/artikkeli/Lapsipakolaisten+kohtelussa+on+yh%C3%A4+puutteita/1135251744057

Boldaus oma

[Ernst]

Mielikuva maailmalla yksin harhailevasta lapsosesta on vanha, tuttu ja yhtä vetoava nyt kuin 1800-luvun saduissa ja tarinoissa. Silloinkin maailmalla oli liikaväestöä kiertelemässä ja onneaan etsimässä. Ajatus vetoaa yhä, satuihin uskoviin ja jollakin tavalla muodollisen rationaalisesti ajatteleviin valtiotieteiden maistereihin. Ahdistaa, pelottaa, pakottaa toimimaan. Niin paljon liikaväestön kohtalo ei kuitenkaan vaikuta, että maisteri avaisi oman kukkaronsa tai oman kotinsa oven. Maksakoot veronmaksajat!

Maailma on kova paikka onneaan etsivälle. Suomalainenkaan ei saa taattua työpaikkaa, punaista tupaa ja lämmintä uunia. Kirjoittaja taitaa olla sekaisin, kun haluaa nähdä näiden "lapsitulijoiden" takuutyöllistyvän, mutta samaan aikaan toteaa näiden lapsosten tarvitsevan tukea vielä 18 ikävuoden täytyttyäkin.

Ajatushäiriö, sanoisin, ja sanonkin.

[Roope]

Vaihtoehtojahan on, jos niitä vain halutaan nähdä. Muut Pohjoismaat ovat mukana yhteishankkeessa, jossa ainakin Afganistaniin rakennetaan turvallisille alueille lapsille ja nuorille laitoksia, joihin heidät voi palauttaa käymään koulua. En tiedä tuon hankkeen nykytilasta, mutta Suomi ei ole aikonut lähteä siihen mukaan. Tällainen ei nähtävästi kiinnosta myöskään pakolaisjärjestöjä, joille vain Suomeen jääminen ja muun perheen Suomeen yhdistäminen on hyväksyttävä ratkaisu.

[Roope2]

Jos päättäväisesti toimittaisiin tavalla, jota Anna G. kritisoi, niin äkkiä Anna G:n kaltaiset olisivat ilman työtä. 

[Roope2]

ETU ry on valtakunnallinen yhdistys, jonka tarkoituksena on palvella kaikkia turvapaikanhakijalasten edustajia ympäri Suomea.

ETU ry:n on 29.12.2011 antanut lausunnon koskien valtioneuvoston asetusta ja sen perusteluja luonnokseen ilman huoltajaa olevan lapsen edustajalle maksettavista palkkioista ja kulukorvauksesta (SM082:00/2011)

Lausunnoossa esitetään mm. palkkiosta, että nykyinen palkkio (45 €/h) esitetään tarkistettavaksi vuosittain siten, että se pysyy sillä reaalitasolla, jolle se aikanaan asetettiin, vuoden 2012 alusta 75€/h.


Ja kukas muukaan tämän lausunnon on allekirjoittanut kuin Anna Mikkonen.


http://www.edustajat.fi/pdf/20111229_lausunto.pdf

[ElenaDaylights]

Ja minä idiootti kun kun luulin kaiken tämän tapahtuvan pelkästään vapaaehtoistoimin ja suoraan sydämestä 

[Jouko]

ETU ry on valtakunnallinen yhdistys, jonka tarkoituksena on palvella kaikkia turvapaikanhakijalasten edustajia ympäri Suomea.

ETU ry:n on 29.12.2011 antanut lausunnon koskien valtioneuvoston asetusta ja sen perusteluja luonnokseen ilman huoltajaa olevan lapsen edustajalle maksettavista palkkioista ja kulukorvauksesta (SM082:00/2011)

Lausunnoossa esitetään mm. palkkiosta, että nykyinen palkkio (45 €/h) esitetään tarkistettavaksi vuosittain siten, että se pysyy sillä reaalitasolla, jolle se aikanaan asetettiin, vuoden 2012 alusta 75€/h.


Ja kukas muukaan tämän lausunnon on allekirjoittanut kuin Anna Mikkonen.


http://www.edustajat.fi/pdf/20111229_lausunto.pdf

Näin mokumamu-klusteri toimii. Kyseessä ei perimmiltään ole hyväntekeväisyydestä vaikka sillä ratsastetaankin. Ja Sinä maksat kaiken lopputulemassa.

[Mika Mäntylä]

Prosessin aikana lapset ja nuoret oppivat suomen kielen, ystävystyvät, käyvät koulua ja saavat valmiudet aloittaa opinnot, joiden jälkeen työnsaanti olisi taattua.

Minäkin haluaisin sellaiseen maahan, jossa työnsaanti on taattua. Mistähän sellaisen löytäisi?
Jotenkin ristiriitaista esittää näiden olevan oivaa työvoimaa ja samassa yhdessä vaatia täysi-ikäisille tukea (ja hoivaa).

[PaulR]

Prosessin aikana lapset ja nuoret oppivat suomen kielen, ystävystyvät, käyvät koulua ja saavat valmiudet aloittaa opinnot, joiden jälkeen työnsaanti olisi taattua.

Minäkin haluaisin sellaiseen maahan, jossa työnsaanti on taattua. Mistähän sellaisen löytäisi?
Jotenkin ristiriitaista esittää näiden olevan oivaa työvoimaa ja samassa yhdessä vaatia täysi-ikäisille tukea (ja hoivaa).

... Onko se väärin toivoa Portugalin kusahtavan, että sieltä saisi kämpän halvalla...

[Tomi]

Kommentti aiheeseen liittyen tämän päivän hesarista:
http://www.hs.fi/verkkolehti/mielipide/artikkeli/Alaik%C3%A4isi%C3%A4+palautetaan+hyvin+harvoin/1329103617850

Alaikäisiä palautetaan hyvin harvoin

Esko Repo

Anna G. Mikkonen kritisoi (HS Mielipide 14. 3.) sitä, että Suomi palauttaa alaikäisiä turvapaikanhakijoita Dublin-asetuksen nojalla EU-maihin, joissa vastaanotto-olosuhteet ovat ala-arvoisia ja turvapaikkamenettelyssä on oikeusturvaongelmia. Mikkonen arvostelee etenkin Kreikan, Italian ja Maltan olosuhteita.

EU-maiden sekä Islannin, Norjan, Sveitsin ja Liechtensteinin välisen Dublin-järjestelmän periaatteena on, että turvapaikkahakemus käsitellään vain yhdessä sopimusvaltiossa eli siellä, missä hakija on ensin hakenut turvapaikkaa.

Alaikäisiä turvapaikanhakijoita palautetaan Dublin-tapauksina hyvin harvoin. Aina, kun palauttamista harkitaan, otetaan huomioon hakijan yksilölliset olosuhteet. Lähtökohta on, että alaikäiset ovat haavoittuvassa asemassa ja heidän hakemuksensa tutkitaan usein Suomessa.

Vuonna 2011 Maahanmuuttovirasto teki turvapaikkapäätöksen 132 alaikäiselle, joista 13 palautettiin Dublin-tapauksina. Useimmiten palautetulla alaikäisellä on voimassa oleva oleskelulupa kyseisessä maassa.

Kuten Mikkonen totesi, Suomi ei palauta turvapaikanhakijoita Kreikkaan. Maltalle ja Italiaan palautuksia on tehty, koska näissä maissa turvapaikkajärjestelmä pääosin toimii eivätkä hakijat joudu olemaan vastaanoton piirissä vuosikausia saamatta asiaansa käsitellyksi. Alaikäisiä Maltalle ja Italiaan ei kuitenkaan tällä hetkellä palauteta ilman painavaa syytä.

Silloin, kun alaikäisen hakemus tutkitaan Suomessa, hän saa lähes poikkeuksetta oleskeluluvan. Viime vuonna Suomessa tutkituista 116 tapauksesta vain yhteen tehtiin kielteinen päätös. Tammi–helmikuussa 2012 alaikäisille hakijoille tehtiin seitsemän päätöstä, kaikki myönteisiä.

Mikkonen arvosteli myös sitä, että pitkän prosessin aikana Suomeen kotoutuneita nuoria käännytetään. Turvapaikkahakemusta ratkaistaessa selvitetään aina, onko hakijalle syntynyt päätöstä odottaessa Suomeen siteitä, joilla hänelle voitaisiin myöntää oleskelulupa. Jos hakija esimerkiksi opiskelee tai käy töissä, hänelle voidaan myöntää oleskelulupa näillä perusteilla. Pitkään jatkunut oleskelu Suomessa ei yksin riitä oleskeluluvan perusteeksi.

turvapaikkayksikön johtaja
Maahanmuuttovirasto

[Mursu]

Jos sillä lapsella on jo prosessi käynnissä tai turvapaikka myönnetty toisessa EU-maassa, niin miksi hän ylipäätään lähtee sieltä Suomeen? Ei ainakaan turvapaikan takia. Muut syyt taas eivät ole mikään peruste turvapaikalle. Palauttaminen toki tuntuu monesta ikävältä, kun kyse on "lapsi", mutta täytyy miettiä hieman asiassa piileviä kannusteita.

Suomi toimii kuin turisti, joka ostaa etelänmatkallaan häkissä kärsivän koiranpennun, jotta se ei enää kärsisi tai sellainen, joka ostaa rikollisilta laittomat aseet pois.