EU:n maahanmuuttopolitiikan perusteet ja uudistukset

[Sampo Terho]

Lupailin viime vuonna laatia katsauksen EU:n maahanmuuttopolitiikkaan ja sen tavoitteisiin. Aihe on lähes rannaton, mutta sain viimein avustajani taustatyön ansioista aikaiseksi kaksiosaisen blogin, jonka julkaisen nyt tässä yhtenä tekstinä. Alkuperäiset blogit linkkeineen löytyvät osoitteista
http://www.sampoterho.net/?p=1616
http://www.sampoterho.net/?p=1629

Perusteet

EU:n yhteinen maahanmuuttopolitiikka on hyvin moniulotteista. Sitä tarkastellaan maahanmuuton, maahantulon, oleskelun, laittoman maahanmuuton, palautusten, maasta poistamisten, yhteistyön ja rahoitusohjelmien näkökulmista.

Näille kaikille osa-alueille on annettu useita tiedonantoja, strategioita, toimintasuunnitelmia ja säädöksiä. Direktiiveihin voi tutustua mm. Europarlamentin sivustolla, jolla esitetään tiivistelmät lainsäädännöistä aihekohtaisesti. Lisäksi EU:lla on yksityiskohtaisempia strategioita, jotka on osoitettu tietyille alueille, kuten EU:n itä- ja kaakkoispuoliset alueet, jotka tarvitsevat maahanmuuttokysymysten aluekohtaista lisätarkastelua.

EU:n yhteisen maahanmuuttopolitiikan tarkoituksena on varmistaa, että:

1.laillinen maahanmuutto edistää EU:n sosioekonomista kehitystä
2.EU-maiden toimia koordinoidaan
3.yhteistyötä EU:n ulkopuolisten maiden kanssa kehitetään edelleen
4.laittomaan maahanmuuttoon ja ihmiskauppaan puututaan tehokkaasti

Vapaan liikkuvuuden käsite perustuu vuonna 1985 allekirjoitettuun Schengenin sopimukseen ja vuonna 1990 tehtyyn Schengenin yleissopimukseen. Vapaata liikkuvuutta on käsitelty myös erilaisissa ohjelmissa, kuten Haagin ohjelmassa vuosille 2005-2010 ja tällä hetkellä toteutettavassa Tukholman ohjelmassa vuosille 2010-2014.

EU:n ulkorajayhteistyöstä huolehtii virasto nimeltään Frontex. Sen tavoitteena on tehostaa EU:n jäsenvaltioiden ulkorajojen yhdennettyä valvontaa. EU:lla on lisäksi strategioita sisäiselle turvallisuudelle, unionin rajaturvallisuudelle, rajavalvontajärjestölle (Eurosur) ja merirajojen hallinnoinnille ja oma viisumi- ja viisumitietojärjestelmänsä.

EU toteuttaa myös yhteistä turvapaikkapolitiikkaa. Turvapaikkajärjestelmän tavoitteena on mm. taata turvapaikan saanti sitä tarvitseville, tarjota yhteinen turvapaikkamenettely ja laatia säännöt jäsenvaltioiden velvoitteiden määrittelemistä ja yhteenkuuluvuutta tukevia mekanismeja varten. Unionilla on direktiivi Pakolaisaseman myöntämis- tai peruuttamismenettelyn vähimmäisvaatimuksista  (2005 ). Sitä ei kuitenkaan sovelleta Tanskaan, joka on päättänyt jättäytyä kokonaan EU:n oikeus- ja sisäasioiden alan politiikan ulkopuolelle. Direktiivi otettiin uudelleentarkasteluun 2009 ja se on edelleen käsittelyssä.

Yhteisen maahanmuuttopolitiikan toteutusta seurataan erilaisin seuranta- ja arviointimekanismein, joihin kuuluvat mm. komission toteuttamat vuosiarvioinnit.

Edistääkseen yhdenmukaisia toimia komissio antoi 2007 tiedonannon nimellä "Kohti yhteistä maahanmuuttopolitiikkaa". Sen jälkeen Eurooppa-neuvosto vahvisti yhteisen politiikan kehittämisen tärkeyden ja pyysi komissiolta lisäehdotuksia. Komissio antoikin tiedonannon "Euroopan yhteinen maahanmuuttopolitiikka: periaatteet, toimet ja välineet" kesäkuussa 2008.

Komission tiedonannossa (2008) esitetään kymmenen eri periaatetta sekä konkreettisia toimenpiteitä, joiden johdattelemana yhteistä maahanmuuttopolitiikkaa rakennetaan. Tiedonanto ei kuitenkaan ole laillisesti jäsenmaita velvoittavaa säädäntöä, vaan lähinnä toimenpidesuositus tai evästys maahanmuuttopolitiikan kehittämiseksi ja yhtenäistämiseksi.

Tiedonannosta kuitenkin ilmenee paljon EU:n tahtotilasta ja visiosta maahanmuuton suhteen. Komission tiedonanto sisältää mm. seuraavia tavoitteita:

•EU:n ulkopuolisten maiden kansalaiset saavat tarvittavat tiedot laillisesta EU:hun tulosta ja siellä oleskelusta. Lisäksi tulisi taata EU:ssa laillisesti asuvien EU:n ulkopuolisten maiden kansalaisten oikeudenmukainen kohtelu.
•Lissabonin strategian mukaisesti taloudellisen maahanmuuton edistämisen pitäisi perustua EU:n työmarkkinoiden yhteiseen tarvearvioon. Samalla on kuitenkin pidettävä mielessä periaate, jonka mukaan EU-mailla on oikeus määritellä tulijoiden määrä sekä maahanmuuttajien oikeudet.
•Kotoutumista edistetään "kaksisuuntaisena prosessina" eli tehostamalla vastaanottavien jäsenvaltioiden ja maahanmuuttajien itsensä ponnisteluja. Maahanmuuttajien osallisuutta on vahvistettava samalla, kun kehitetään isäntämaiden yhteiskunnallista yhteenkuuluvuutta ja monimuotoisuutta koskevia lähestymistapoja.
•Yhteenkuuluvuuden nimissä talousarviossa pitäisi ottaa huomioon erityiset haasteet, joita tiettyjen jäsenmaiden ulkorajat aiheuttavat.
•Yhteisellä viisumipolitiikalla pitää helpottaa laillisten kävijöiden tuloa EU:n maaperälle ja vahvistaa sisäistä turvallisuutta. Tämän viisumipolitiikan on perustuttava uusien tekniikoiden käyttöön ja EU-maiden väliseen laajaan tiedonvaihtoon.
•Schengen-alueen yhtenäisyyden suojelu on tärkeää. Ulkorajojen hallintaa pitää parantaa ja rajavalvontaa liittyviä periaatteita kehittää linjassa tullitarkastusten ja uhkien torjunnan kehittämisen kanssa.
•EU:n ja sen jäsenvaltioiden on kehitettävä yhtenäinen politiikka laittoman maahanmuuton ja ihmiskaupan ehkäisemiseksi. Pimeää työntekoa sen eri esiintymismuodoissa olisi torjuttava tehokkaasti.
•Palauttamisperiaatteet ovat olennainen osa maahanmuuttopolitiikkaa. Valtioita ei pidä kannustaa myöntämään laillista asemaa suurelle joukolle. Silti ei pidä heikentää mahdollisuutta myöntää yksittäiselle maahanmuuttajalle laillinen asema.


Uudistukset

Komissio antoi vast´ikään marraskuussa 2011 ehdotuksen EU:n uudesta kokonaisvaltaisesta lähestymistavasta maahanmuuttoon. Liikkuvuuskumppanuudet, väärinkäytösten torjuminen ja takaisinotto ovat uudessa ohjelmassa keskeisessä osassa.

EU:n lähinaapureille sekä Tunisialle, Marokolle ja Egyptille tarjotaan aluksi liikkuvuuskumppanuuksia. Kumppanuuksissa on tarkoitus keskittyä helpottamaan laillista maahanmuuttoa ja tehostamaan sen organisointia. Lisäksi keskitytään toteuttamaan tehokkaita ja inhimillisiä toimia laittoman maahanmuuton torjumiseksi. Kumppanuuden osana tehdään myös sopimuksia, jotka koskevat takaisinottoa. EU käynnistäisi paluumuutto-ohjelmia niille, jotka haluavat palata kotimaahansa.

Liikkuvuuskumppanuuden osana tehdään sopimuksia, joiden tarkoituksena on helpottaa viisumien myöntämistä, jos kumppanimaat täyttävät sovitut kriteerit maahanmuuton, turvapaikkapolitiikan ja rajavalvonnan suhteen. Tarkoitus on myös helpottaa opiskelijoiden, tutkijoiden ja liikemiesten EU-viisumin saantia. EU pyrkii vaurauden takaamiseksi huolehtimaan siitä, että se menestyy nykyistä paremmin kilpailussa lahjakkuuksien houkuttelemiseksi maailmalta.

Tämän lisäksi perustetaan maahanmuuton ja liikkuvuuden resurssikeskuksia. Keskuksien tarkoituksena on tarjota sekä yksittäisille maahanmuuttajille että EU:n kumppanimaille resursseja ja tukea osaamisen ja työvoiman yhteensovittamisessa. Marraskuussa avattu EU:n maahanmuuttoportaali auttaa komission mukaan unionista kiinnostuneita henkilöitä tekemään valistuneempia päätöksiä maahanmuutosta ja liikkuvuudesta.

Komissio katsoo, että EU:n toimintaa tulisi muuttaa maahanmuuttajakeskeisemmäksi. Maahanmuuttajille olisi annettava lisää tietoa heidän oikeuksistaan ja velvollisuuksistaan. Myös ihmisoikeuksia olisi vahvistettava lähtö-, kauttakulku- ja kohdemaissa. Yhteisten etujen ja huolenaiheiden tunnistaminen ja yhteistyön tehostaminen on tärkeää. Lisäksi rahoitusta tulisi jatkaa ja rahoitusvälineitä käyttää "kattavasti ja johdonmukaisesti". Euroopan komissio on rahoittanut vuodesta 2005 EU:n ulkopuolella noin 300 maahanmuuttoon liittyvää hanketta, joiden yhteisarvo on 800 miljoonaa euroa. Näitä hankkeita ovat olleet mm. resurssikeskusten perustaminen Länsi-Balkanille ja Aasiaan sekä liikkuvuuskumppanuuksien täytäntöönpanoa tukevat projektit Itä-Euroopassa ja Afrikassa.


Turvapaikkapolitiikka

EU:n yhteistä turvapaikkapolitiikkaa on kehitetty vuodesta 1999 lähtien. Tällöin Tampereen huippukokouksessa asetettiin tavoitteeksi yhteisen turvapaikkapolitiikan ja turvapaikkajärjestelmän luominen.

Yhteisen eurooppalaisen turvapaikkajärjestelmän perustamisen ensimmäisessä vaiheessa, vuosina 1999–2005, hyväksyttiin useita lainsäädännöllisiä toimenpiteitä vähimmäisvaatimuksien yhdenmukaistamiseksi. Lisäksi taloudellista solidaarisuutta vahvistettiin luomalla Euroopan pakolaisrahasto, jolle on myönnetty rahoitusta vuosiksi 2008-2013 628 miljoonaa. Tärkeimpiä säädöksiä olivat: direktiivi koskien turvapaikanhakijoiden vastaanotto-olosuhteita, direktiivi koskien määritelmää siitä, kuka katsotaan pakolaiseksi tai toissijaista suojelua saavaksi, direktiivi koskien turvapaikkamenettelyä sekä Dublin-asetus.

Dublin-asetus määrittää sen, mikä EU-valtio on vastuussa turvapaikkahakemuksen käsittelystä. Dublin-asetuksen myötä pyritään varmistamaan, että vain yksi jäsenvaltio käsittelee kunkin turvapaikanhakijan tapausta. Asetuksen mukaan turvapaikkahakemuksen käsittelystä on vastuussa se EU-jäsenmaa, johon turvapaikanhakija ensimmäiseksi EU:n alueella saapuu. Tarkoituksena on myös estää turvapaikanhakijoita harjoittamasta "turvapaikkashoppailua" eli toimintaa, jossa turvapaikanhakija jättäisi hakemuksensa maihin, joissa olisi todennäköisempää saada hyväksytty päätös ja paremmat sosiaaliset edut. Samat periaatteet pätevät nykyisin voimassa olevaan Dublin II-asetukseen. Komissio hyväksyi joulukuussa 2008 Dublin II ?asetuksen muuttamista koskevan ehdotuksen. Ehdotuksen käsittely on vielä kesken. Muutoksen tavoitteena on parantaa mm. järjestelmän toimivuutta.

Ensimmäisen vaiheen jälkeen oli aika tarkastella tulevaisuuden suuntaviivoja.  Komissio julkaisi 2008 Turvapaikkapolitiikan toimintasuunnitelman, joka  sisältää kolme ulottuvuutta, joilla tuetaan yhteistä turvapaikkajärjestelmää ja erilaisia tavoitteita. Nämä tavoitteet on myös vahvistettu Eurooppa-neuvoston tasolla.

1. Suojelun tason harmonisointi EU:n tasolla.

Turvapaikka halutaan taata sitä tarvitseville ja turvapaikan saaneille halutaan antaa yhtäläinen asema koko EU:n alueella. Erityisesti halutaan yhtenäistää ja parantaa vastaanoton vähimmäisvaatimuksia, taata samanarvoiset ehdot suojelun saamiselle, ja määritellä milloin EU:n ulkopuolisten maiden kansalaisia ja kansalaisuudettomia henkilöitä on pidettävä pakolaisina tai muuta kansainvälistä suojelua tarvitsevina henkilöinä.

2. Käytännön yhteistyön tehostaminen ja tukeminen

Yhteisen turvapaikkalainsäädännön myötä EU-jäsenmaiden välistä yhteistyötä halutaan vahvistaa käytännön asioissa. Kesällä 2011 perustettu Euroopan turvapaikka-asioiden tukivirasto on yksi uusi yhteistyömuoto. Myös muiden EU:n virastojen, kuten rajaturvallisuusvirasto Frontexin, Europolin ja perusoikeusviraston toimintaa on koordinoitava paremmin.

3. Keskinäinen solidaarisuus ja vastuuntunto EU:n sisällä sekä suhteissa kolmansiin maihin

Lissabonin sopimuksen myötä EU:n turvapaikkapolitiikkaan pätee solidaarisuuden ja reilun taakanjaon periaate. Euroopan komissio ehdottikin 2.11.2011 jäsenvaltioiden keskinäisen solidaarisuuden lisäämistä turvapaikka-asioissa. Tiedote on vastaanotettu parlamenttiin ja se on valmisteluvaiheessa LIBE-valiokunnassa. Tavoitteena on varmistaa, että kaikki, jotka tarvitsevat suojelua, myös saavat sitä. Joidenkin maiden nähdään ottavan turvapaikanhakijoita vastaan aivan liian vähän, jolloin kuormitusta syntyy muille maille enemmän. Vuoden 2011 alkupuoliskolla yli 75 prosenttia kaikista turvapaikkahakemuksista tehtiin vain kuudessa jäsenvaltiossa: Ranskassa, Saksassa, Belgiassa, UK:ssa, Ruotsissa ja Italiassa.

Tarkoitus ei ole välittömästi perustaa mitään uutta välinettä pakolaisten fyysiseen jakamiseen jäsenmaiden kesken, mutta muita tapoja taakan jakamiselle etsitään kuumeisesti. Halutaan mm. käynnistää tutkimus jossa arvioidaan mahdollisuuksia käsitellä turvapaikkahakemukset EU:sa yhteisesti, etsitään keinoa Dublin-asetuksen väliaikaiselle keskeyttämiselle poikkeustapauksissa, ja yhteisvastuun nimissä halutaan antaa taloudellista tukea maille, jotka vastaanottavat suuren määrän turvapaikanhakijoita.

[Teemu Lavikka]

Joidenkin maiden nähdään ottavan turvapaikanhakijoita vastaan aivan liian vähän, jolloin kuormitusta syntyy muille maille enemmän

Epämääräisten vihjailujen sijaan nimiä pöytään. Kuka ottaa liian vähän, ja mikä olisi se sopiva määrä, ja millä perusteella?

[Roope]

Hienoa, tällaista lisää.

Pari pikahuomiota.

Opt-out EU:n maahanmuuttodirektiiveihin on Tanskan lisäksi Irlannilla ja Isolla-Britannialla. Tämä näkyy erityisen selvästi Irlannin myöntämien humanitaaristen oleskelulupien määrässä. Seulan läpi pääsee 1-2 prosenttia hakijoista.

EU:n yhteisen turvapaikkajärjestelmän ensiaskeliin liittyy olennaisesti uusi EU-tasolla koordinoitava kiintiöpakolaisten jakaminen jäsenmaihin. Tätä varten on perustettu uusi rahasto (vai oliko niitä kaksikin?), josta maksetaan palkkioita kiintiöpakolaisia EU:n kautta vastaanottaville maille. Palkkiot ovat moninkertaiset esimerkiksi valtion kunnille pakolaisten vastaanotosta 3-4 ensimmäisen vuoden aikana maksamaan korvaukseen verrattuna ja monikymmenkertaiset esimerkiksi turvapaikanhakijoiden romanialaisen vastaanottojärjestelmän nuppikohtaisiin kustannuksiin verrattuna. Järjestelmä ei kai ole vielä toiminnassa, koska sen käytännön toimista (kiintiöpakolaisten valikoinnista ja rahan jakamisesta) ei ole kuulunut vähään aikaan mitään. Tämä on kuitenkin keino harjoitella pakolaisten keskusjohtoista jakamista ja sijoittamista, jota myös EU:n yhteinen turvapaikkajärjestelmä viime kädessä tarkoittaa.

Vaikka "tarkoitus ei ole välittömästi perustaa mitään uutta välinettä pakolaisten fyysiseen jakamiseen jäsenmaiden kesken", niin juuri tähän tähtäävää EU-tason koneistoa on ryhdytty rakentamaan. Ensin "arvioidaan mahdollisuuksia käsitellä turvapaikkahakemukset EU:sa yhteisesti" eli pyritään poistamaan jäsenmaiden oma päätösvalta, "etsitään keinoa Dublin-asetuksen väliaikaiselle keskeyttämiselle poikkeustapauksissa" eli ohjataan hakijat etelärajoilta pohjoiseen, ja "yhteisvastuun nimissä halutaan antaa taloudellista tukea maille, jotka vastaanottavat suuren määrän turvapaikanhakijoita" eli luodaan koneisto, joka hyötyy taloudellisesti mahdollisimman suuresta turvapaikanhakijamäärästä. Tällaisia vastaanottokeskusten ja maahanmuuttajapalveluiden ympärille rakentuneita hyötyjäverkostoja kun ei vielä ole oikeastaan muualla kuin meillä Pohjoismaissa.

Joidenkin maiden nähdään ottavan turvapaikanhakijoita vastaan aivan liian vähän, jolloin kuormitusta syntyy muille maille enemmän

Epämääräisten vihjailujen sijaan nimiä pöytään. Kuka ottaa liian vähän, ja mikä olisi se sopiva määrä, ja millä perusteella?

"10 maata ottaa vastaan 90 prosenttia EU:n turvapaikanhakijoista. Muiden maiden on yritettävä enemmän." on komissaari Cecilia Malmströmin suusta. Malmström mainitsi eräässä haastattelussa kolmeksi esimerkiksi liian vähän pakolaisia vastaanottavista maista Slovakian, Slovenian ja Suomen. En mitenkään pysty ymmärtämään, miksi.

[Teemu Lavikka]

"10 maata ottaa vastaan 90 prosenttia EU:n turvapaikanhakijoista. Muiden maiden on yritettävä enemmän." on komissaari Cecilia Malmströmin suusta. Malmström mainitsi eräässä haastattelussa kolmeksi esimerkiksi liian vähän pakolaisia vastaanottavista maista Slovakian, Slovenian ja Suomen. En mitenkään pysty ymmärtämään, miksi.

Mitenköhän tuohon on päädytty? Pakolaisten määrä suhteutettuna bkt:een/väkilukuun/pinta-alaan vai mihin? Miksi Viroa ei ole mainittu?
Avoin ja laaja asian käsittely olisi paikallaan, vaan kun kyse on "näistä" jutuista, sitä taitaa olla turha toivoa, koska äärioikeiston nousu ja muukalaisvihamielisyys sekä populismi.

[Uuno Nuivanen]

Päljonkos Viro myöntää oleskelulupia turviksille?

[Roope]

Mitenköhän tuohon on päädytty? Pakolaisten määrä suhteutettuna bkt:een/väkilukuun/pinta-alaan vai mihin? Miksi Viroa ei ole mainittu?

Ei mihinkään sellaiseen, vaan luultavasti pelkkään fiilikseen. Ruotsissahan elää edelleen sellainen käsitys, että Suomen ja Ruotsin turvapaikanhakijamäärien ero johtuu Suomen tiukasta ulkomaalaislaista, vaikka turvapaikkakäytännöt ovat olleet Ruotsissa jo vuosia tiukemmat kuin meillä.

Itse asiassa kyse oli vielä nimenomaan turvapaikanhakijoista, ei pakolaisista. Mihin toimenpiteisiin Slovakian, Slovenian ja Suomen pitäisi/voisi sitten ryhtyä, että niiden alueelle saapuisi/jäisi enemmän turvapaikanhakijoita?

[John]

Taakanjaosta taisi jossain vaiheessa pyöriä luonnos, jonka mukaan taakanjaon toteutuessa Suomen vuosittainen pakolaisvastaanottomäärä tulisi olemaan yli 20 000. Vieläköhän tuon luonnoksen luvut pätevät ja tuohon suuntaan yritetään edetä?

[RP]

Ei mihinkään sellaiseen, vaan luultavasti pelkkään fiilikseen.

Ei, pahoin pelkään, että tässä on malli. Totaalisen järjetön sellainen, mutta malli kuitenkin. Muistelin, että aiheesta oli joskus aiemminkin puhetta, ja aikani hakutoimintoa räplättyäni jopa löysinkin sen:

Europarlamentin tiedotteen ohessa oli viittaus tammikuussa ilmestyneeseen parlamentin raporttiin "What system of burden-sharing between Member States for the reception of asylum seekers?", jossa tarkastellaan EU:n yhteisen turvapaikkapolitiikan kustannuksia ja vaihtoehtoisia toteutustapoja.

Mielenkiintoinen on muun muassa kohta, jossa todetaan BKT:hen, väestömäärään ja väestöntiheyteen perustuvan indeksin perusteella Suomella olevan Ruotsin jälkeen EU:n toiseksi eniten kapasiteettia ottaa vastaan turvapaikanhakijoita. Siis enemmän kuin esimerkiksi Saksalla, Ranskalla, Italialla, Espanjalla ja Isolla-Britannialla.

Tutkimuksessahan oli itseasiassa kolme eri rankkausperiaatetta.

Jotenkuten järkevän mukaan (jossa siis maat, jossa bruttokansantuote henkeä kohti ja maan pinta-ala olisivat yhtä suuret rankattasiin väestön (ja talouden absoluuttisen koon) mukaiseen järjestykseen. Tässä järjestyksessä Suomi oli vähän puolenvälin yläpuolella (vanha Itä-Eurooppa miehittäen miltei kaikki alemmat sijat)

Pähkähullussa vaihtoehdossa tuo väkiluvun (ja talouden koon) mukainen kriteeri käännettiin päinvastaiseksi ja Suomi saatiin koko maalistan kärkeen. Toki esimerkiksi Antarktis olisi peitonnut meidätkin vielä kirkkaasti (suuri pinta-ala, arvatenkin suuri BKT/per nuppi (ei lapsia, vanhuksia tai sairaita. Lähinnä hyvin yliopistokoultettuja aikuisia hyvin taloudellisin resurssein) - ja ennen kaikkea hyvin pieni "väestö"pohja)

Hulluuden määrässä keskivertomallissa sitten väestön ja talouden koko tiputettiin kokonaan pois (eli pinta-alaltaan yhtä suuret maat, joissa BKT/nuppi on sama saavat saman tuloksen riippumatta väestöpohjan suuruudesta. Sopiva varmaan kehitysmaaskenaarioon, jossa tulokkaille järjestetään aidattu leiri, jossa he pärjäävät omin avuin ja kansainvälisten avustusjärjestöjen voimin. Tässä vertailussa olimme sitten kakkosia Ruotsin jälkeen

Ja kun nyt vertailen listauksia ja esimerkkimaiden luetteloa, niin näyttä siltä, että valituksi on tullut tuo minun 'pähkähulluksi' ristimäni vaihtoehto (eli "third capacity index" kuten tuossa aiemmin linaktussa paperissa sitä kutsuttiin). Kun sieltä ottaa vaikka tuon kuvan 18, jossa maat on järjestetty tämän "kapasiteetin" ja pakolaisten määrän mukaisen järjestykseen, niin eniten  tilaa löytyy Virosta, Latviasta, Sloveniasta, Portugalista, Slovakiasta ja Suomesta.

Tiputetaan pois Baltia ja ja Portugal korkean työttömyyden kriisimaina, niin mitä jää jäljelle?

[RP]

Lisätäänpä vielä, että Malmström, ei ehkä sattumalta, näyttää siis propagoivan näistä kaikista mittaustavoista sen puolesta, jonka mukaan jopa Ruotsissa olisi yhä EU:n keskiarvoa enemmän tilaa tulla (vaikkakin toki paljon vähemmän kuin Suomessa).

Tämä on mahdollista, koska tuo luokitus näkee harvaan asutut maat (ja näitähän tietysti ja erityisest ovat Suomi ja Ruotsi) tyhjänä tilana, joka on soveliasta täyttää muualla tuotetulla lisäväestöllä.

[Ruckafella]

whereas Finland has a high capacity but lower
flows.

tutkimus, s. 67

Tämä herättää suurta pelkoa ja vastenmielisyyttä. Euroopassa ajatellaan näköjään, että koska Suomen maapinta-ala on suuri, ja elintaso suhteellisen korkea, tämä on sovelias muslimien loppusijoituspaikka. Niitähän voi laittaa yhtäpaljon Suomeen ja Saksaan, ja koska Saksassa niitä on jo useampi miljoona... Nyt todellakin irti EU:sta! Alkaa olla viimeisiä hetkiä.

[RP]

Tämä herättää suurta pelkoa ja vastenmielisyyttä. Euroopassa ajatellaan näköjään, että koska Suomen maapinta-ala on suuri, ja elintaso suhteellisen korkea, tämä on sovelias muslimien loppusijoituspaikka. Niitähän voi laittaa yhtäpaljon Suomeen ja Saksaan, ja koska Saksassa niitä on jo useampi miljoona... Nyt todellakin irti EU:sta! Alkaa olla viimeisiä hetkiä.

Jos olen tulkinnut tuon oikein niin tilanne on vielä hullumpi. Esimerkiksi UNCHR:n lukujen mukaan (joiden pitäisi olla tuossa lähteenä) Italiassa ja Ruotsissa on suurin piirtein yhtä paljon pakolaisia neliökilometriä kohtia, Italia on kuitenkin kaavion 18 mukaan reippaasti Ruotsin edellä "taakan kannossa". Väestön tiheys ei ole irrelevantti, vaan on jopa niin päin, että vähäinen suomalaisten tai ruotsalaisten määrä neliökilometriä kohti tarkoittaa, että meillä on tarjolla enemmän lebensraumia muualta tulijoille.

Eli ei siis yhtä paljon Suomeen ja Saksaan, vaan tänne enemmän, kun täällä kerran on vähemmän alkuperäisväestöä tilaa viemässä.

[Spesialisti]

Tämä on mahdollista, koska tuo luokitus näkee harvaan asutut maat (ja näitähän tietysti ja erityisest ovat Suomi ja Ruotsi) tyhjänä tilana, joka on soveliasta täyttää muualla tuotetulla lisäväestöllä.

Ja mihin tuhatpäinen rikkaus majoitetaan suuressa, havumetsien Suomenmaassa, joukkuetelttoihin? Kuka rakentaa ja maksaa infran aavikkovaeltajien asua ja huoletonna temmeltää?

[Ruckafella]

Tämä on mahdollista, koska tuo luokitus näkee harvaan asutut maat (ja näitähän tietysti ja erityisest ovat Suomi ja Ruotsi) tyhjänä tilana, joka on soveliasta täyttää muualla tuotetulla lisäväestöllä.

Ja mihin tuhatpäinen rikkaus majoitetaan suuressa, havumetsien Suomenmaassa, joukkuetelttoihin? Kuka rakentaa ja maksaa infran aavikkovaeltajien asua ja huoletonna temmeltää?

Kysymys lienee retorinen luonteeltaan..

Tämä pitäisi saada nostettua julkisuuteen jotenkin. Uskoisin monen ei-vielä-netsinkin saavan paskahalvauksen näistä suunnitelmista. Mitenköhän tämän saisi framille? Uutisvinkki tuskin tuottaa mitään tulosta. Ideoita?

[miheikki]

. Ideoita?

Foorumille tulivoimaa.

http://cms.hommaforum.org/index.php?option=com_content&view=article&id=2&Itemid=2

[rölli2]

Somalia ynnä muut afrikan kriisipesäkkeet ovat pohjattomia kaivoja. Porukkaa valuu sieltä länsimaihin vaikka maailman tappiin. Ilmeisesti heikäläisillä ei ole mitään järkevää syytä lopettaa sotimista. Kannatan lämpimästi näiden ihmisten auttamista omassa maassaan. Kotoutusrahoilla tulisi autettua huomattavasti isompi joukko ihmisiä. Esim. somaliassa Al- shabaab rikollisjärjestö elää huumekaupalla ja ryöstelyllä. Mitäs tämä porukka ryöstelee? Ilmeisesti kyse on merirosvouksesta ja mahdollisesti ryöstetään myös länsimaista tulleet avustukset. Näille tyypeille ei kai kukaan mahda mitään, ja porukka pakenee toiselle puolelle maapalloa. Ei mitään järkeä.

[kuuraparta]

whereas Finland has a high capacity but lower
flows.

tutkimus, s. 67

Tämä herättää suurta pelkoa ja vastenmielisyyttä. Euroopassa ajatellaan näköjään, että koska Suomen maapinta-ala on suuri, ja elintaso suhteellisen korkea, tämä on sovelias muslimien loppusijoituspaikka. Niitähän voi laittaa yhtäpaljon Suomeen ja Saksaan, ja koska Saksassa niitä on jo useampi miljoona... Nyt todellakin irti EU:sta! Alkaa olla viimeisiä hetkiä.

Minulle on jäänyt kieltämättä hieman epäselväksi, että miksi helvetissä niitä ylipäätään (ja nyt oikein EU:n kokoisella instituutiolla) tänne eurooppaan sitten rahdataan? Siis mikä järki tässä nyt oikeen on?

Nyt kun tuota EU:ta ajatellaan oikein järjellä niin ei kyllä tule ensimmäisenä mieleen mikään humaani organisaatio joka tahtoo tehdä pelkkää hyvää ihmisille. Ei näytä edes demokratia saatikka oman maanosan kansojen hyvinvointi kiinnostavan tätä puljua. Mikä tässä EU:n mamu hommassa nyt mahtaa olla se jutun punainen lanka?

[RP]

Minulle on jäänyt kieltämättä hieman epäselväksi, että miksi helvetissä niitä ylipäätään (ja nyt oikein EU:n kokoisella instituutiolla) tänne eurooppaan sitten rahdataan? Siis mikä järki tässä nyt oikeen on?

Pakolaisten ja "pakolaisten" tulo on kansainvaellus ja luonnonvoima, jolle ei mahda mitään (tässä yhteydesä ei saa poliittisesti epäkorrektisti ajatella, että aikaisemmin on välillä onnistuneestikin pysäytetty sellaisiakin miljoonapäisiä ihmislaumoja, jotka ovat tuleet kiväärien, panssarivaunujen ja taistelulentokoneiden tukemina).

Kun tuloa ei voi estää, ihmiset pitää sijoittaa sinne, mihin ne parhaiten sopivat. Suomessa on paljon tilaa.

(EU-komissaarin ajatusten tulkkina)

[kuuraparta]

Minulle on jäänyt kieltämättä hieman epäselväksi, että miksi helvetissä niitä ylipäätään (ja nyt oikein EU:n kokoisella instituutiolla) tänne eurooppaan sitten rahdataan? Siis mikä järki tässä nyt oikeen on?

Pakolaisten ja "pakolaisten" tulo on kansainvaellus ja luonnonvoima, jolle ei mahda mitään (tässä yhteydesä ei saa poliittisesti epäkorrektisti ajatella, että aikaisemmin on välillä onnistuneestikin pysäytetty sellaisiakin miljoonapäisiä ihmislaumoja, jotka ovat tuleet kiväärien, panssarivaunujen ja taistelulentokoneiden tukemina).

Kun tuloa ei voi estää, ihmiset pitää sijoittaa sinne, mihin ne parhaiten sopivat. Suomessa on paljon tilaa.

(EU-komissaarin ajatusten tulkkina)

Vielä jos RP hetken viitsit EU-komissaarin ajatusten tulkkina toimia niin kerroppa mitä tämä meidän rakastettu EU:me tästä pakolaisvyörystä sitten oikein hyötyy? Minun käsittääkseni tämä näyttää euroopan tuhamiselta kun tuodaan miljoonittain lukukyvyttömiä, fanaattisesti uskontoon suhtautuvia ja mm näiden edellä mainittujen asioiden takia länsimaiseen kulttuuriin sopeutumattomia ihmisiä eurooppaan oikein läjäpäin.

EU herrat eivät nimittäin ole tyhmiä, ahneita oman edun tavoittelijoita he kyllä ovat mutta eivät tyhmiä. Jos tuollaisen koko euroopan laajuisen pyramidihuijauksen kykenee pystyttämään niin ei voi olla tyhmä. Siksipä tämä pistää miettimään että mitä jekkuja nyt ajetaan takaa kun tarvii kiihtyvällä tahdilla niitä mamuja sieltä tänne eurooppaan raijata.

(EU-komissaarin omatunnon tulkkina)

[Ruckafella]

Noh ainakin stalinistit voivat sanoa, että kaatuihan se vapaakin maailma...

[Defend Finland!]

Olen aikaisemmin toivonut, että meille kerrottaisiin mihin kaikkeen olemme sitoutuneet EU:n kautta. Eniten minua kiinnostaa nämä erilaiset sopimukset arabimaiden kanssa. Esimerkiksi Damaskoksen sopimus vuonna 1978. Siellähän silloinen EEC suostui "suosimaan ja edistämään muslimien muuttoa Eurooppaan". Näille annettiin oikeus tuoda tänne kulttuurinsa ym. Ovatko nämä kotimaiset myönnytykset - esimerkiksi uimahallisegregaatio - seurausta tästä?

[Tuutta50]

Eurooppanuoret järjestää Rooman sopimuksen 55-vuosijuhlapäivän kunniaksi avoimen seminaarin Eurooppasalissa  16.3. (Malminkatu 16). Tilaisuudesta enemmän tietoa esim. Facebookissa/Eurooppasali, jossa voi katsoa aikataulut, aiheet ja käydä kommentoimassa.

[Tuutta50]

On siis Facebookissa omat sivut Eurooppasalilla. Lisää tietoa juhlaseminaarin ohjelmasta löytyy sieltä. Tilaisuudessa on tarjoilu. Vapaa pääsy.

[akez]

Eu-sitoumusten ja kuntauudistuksen välillä saattaa myös olla yllättäviä ideologisia, pragmaattisia tai hallinnollisia yhteyksiä. Moisesta mahdollisuudesta olisi hyvä ottaa selvää. Se voisi olla kuntavaalien alla ja kuntauudistuksen yhteydessä aika kiinnostava näkökulma myös valtamedian näkökulmasta - ainakin maakuntalehdissä.

Tuo yhteys kuntauudistuksen ja EU:n kanssa on myös tullut mieleen. Miettii vaikka vähän tuota seuraavaa juttua ja niitä vireillä olevia EU:n yhteisen maahanmuuttopolitiikan (humanitaarisen maahanmuuton) kuvioita. Sattuvat nämä jutut vielä sopivasti ajallisestikin yhteen.

Metropolialueen yhteisvastuu ei innosta kehyskuntapäättäjiä

Keski-Uusimaa 23.2.2012 (lyhennelty kooste paperiversiosta)

Tuusula | Runsas puolet (52,8%) Järvenpään, Keravan, Tuusulan ja Nurmijärven valtuutetuista on valmis osallistumaan koko metropolialueen yhteisvastuuseen, mikä on kuntauudistuksen keskeinen tavoite Uudellamaalla. Vajaa puolet (47,2%) valtuutetuista antaisi Helsingin tuskailla yksin sosiaalisen asuntorakentamisen ja maahanmuuton kustannusten kanssa. Tämä käy ilmi Keski-Uusimaan kunnanvaltuutetuille tekemästä Webropol-kyselystä. Siihen vastasi 114 neljän kunnan 204 kunnanvaltuutetusta.

Valtionvarainministeriö ehdottaa neljän kunnan muodostamaa runsaan 150.000 asukkaan aluetta yhdeksi kuntaliitoksen selvitysalueeksi.

Nais- ja miesvaltuutettujen välillä ei ole käytännössä eroja suhtautumisessa metropolialueen yhteisvastuuseen. Erot tulevat selvemmin esiin kuntien ja puolueiden välillä.

Oikeistopuolueiden valtuutetuista selkeä enemmistö on haluttomia metropolivastuuseen. ...
(...)

Nykyinen muuttoliike on kehyskunnille monin tavoin edullista: Niihin muuttaa parempia veronmaksajia kuin niistä muuttaa pois. Uudellamaalla vain Helsingissä tilanne on päinvastainen: Tulomuuttajat ovat huonompia veronmaksajia kuin lähtijät. Tämä käy ilmi valtiotieteen tohtori Timo Aron tutkimuksesta vuosilta 2005-2008.
(...)

Järvenpää, Kerava, Tuusula ja Nurmijärvi eivät ole pahimpia kermankuorijoita. Järvenpäälle muuttoliikkeen hyöty on käytännössä olematon. Suurimpia kermankuorijoita Aron tutkimuksessa olivat Sipoo ja Kirkkonummi.

Kehyskuntien kermankuorinta-ilmiöön liittyy myös niiden haluttomuus rakentaa vuokra-asuntoja.
(...)

Suurille keskuskaupungeille, kuten Helsingille, muuttoliike on epäedullista myös muuttajien ikärakenteen valossa, ilmeni Aron tutkimuksesta. Tuusula ja Nurmijärvi ovat maan kärkikuntia nuorten aikuisten muuttovoitoissa. Kehyskunnat hyötyvät työllisistä ja terveistä muuttajista. Suuret keskuskaupungit sen sijaan menettävät parhaassa työiässä olevia 25-34 -vuotiaita.

Yhteisvastuu koko metropolialueesta on keskeinen kuntauudistuksen tavoite Uudellamaalla, vaikkei sitä suoraan sanota valtiovarainministeriön papereissa. Valtaosa keskiuusmaalaisista kunnallisvaltuutetuista tietää tämän - nekin, jotka eivät hyväksy periaatetta. Sen voi päätellä valtuutettujen perusteluista.

KYSELYN TULOKSIA

Tulisiko kehyskuntien kantaa yhteisvastuuta koko metropolialueesta? Esimerkiksi siten, että Helsinki ja kaikki kehyskunnat osallistuvat suhteellisesti yhtä suurella osuudella mm. maahanmuuton kustannuksiin ja vuokra-asuntojen rakentamiseen.

Kunnanvaltuutetut:

Kerava: 66,7% kyllä, 33,3% ei, (vastaajia 24)
Järvenpää: 65,2% kyllä, 34,8% ei, (vastaajia 23)
Tuusula: 50,0% kyllä, 50,0% ei, (vastaajia 34)
Nurmijärvi: 32,0% kyllä, 68,0% ei, (vastaajia 25)

Puolueet:

Vihreät: 100,0% kyllä, 0,0% ei, (vastaajia 7)
Vasemmistoliitto: 77,8% kyllä, 22,2% ei, (vastaajia 9)
Sosialidemokraatit: 71,5% kyllä, 28,5% ei, (vastaajia 21)
Tuusulan Puolesta: 66,7% kyllä, 33,3% ei, (vastaajia 6)
Järvenpää 2000+: 66,7% kyllä, 33,3% ei, (vastaajia 3)
Kokoomus: 38,7% kyllä, 61,3% ei, (vastaajia 25)
Keskusta: 37,5% kyllä, 62,5% ei, (vastaajia 16)
Perussuomalaiset: 28,6% kyllä, 71,4% ei, (vastaajia 7)
Kristillisdemokraatit: 20,0% kyllä, 80,0% ei, (vastaajia 5)
Ruotsalainen kansanpuolue: 0,0% kyllä, 100% ei, (vastaajia 1)

Jutussa Nurmijärven vihreiden Sirkka Laukkanen kommentoi asiaa: "Olemme kaikkii uusmaalaisia ja yhteisvastuuta täytyy kantaa".

Laittaen sanan uusmaalainen kohdalle muita mieleen tulevia sanoja aina koko aurinkokuntaa myöten, niin siinähän se sitten jo tulikin - kytkentä EU:n ja kuntauudistuksen kesken. Avainsana koko jutussa on tietenkin maahanmuuttaja.