2012-02-28 Haluttomat kunnat torjuvat kiintiöpakolaiset – 400 odottaa leireillä

[skrabb]

Perimmäisiin kysymyksiinkin olisi kiva saada vastaus. Miten ja millä päätöksillä Suomi on siirtynyt monikulttuurisuuden kannattajaksi?

Hyvä lähtökohta on tutkia, mitä SPR ja Johanna Suurpää ensimmäisen somali-invaasion aikana touhusivat.

Rauhanpuolustaja Johanna Suurpään aktiivisuudesta somalien Suomeen haalimisessa löytyy tältäkin foorumilta ihan nimihaulla.
Yksi hyväkäs on myöskin demari Risto Laakkonen, jonka into matkia Ruotsia mamujen haalimisessa on merkille pantava. Onpa hän aikanaan 1980-luvulla ollut ihan paikan päällä oppia hankkimassa.
Täältä löytyy Laakkosestakin nimihaulla paljon tietoa.
Tässä yksi erinomainen nimimerkki Anti-Utopistin erinomaisesta analyysista:

[...]
Todistuskappale 1: massamaahanmuuton suosiminen Ruotsissa radikalisoituneella 1970-luvulla

"Att invandringen sågs som ett viktigt medel att öka den svenska befolkningens medvetande om andra länder framgår av Invandrarutredningens betänkande (Sou 1974:69). Utredningen framhöll att en ökad internationalisering av det svenska samhället var ett övergripande mål i samhällsplaneringen. Det gav bättre förutsättningar för "fredsarbete och förståelse och solidaritet över nationsgränserna". "Migrationen över gränserna är ett viktigt inslag i internationaliseringsprocessen" slog utredningen fast."

Lähde: Ingrid Björkman, Jan Elfverson, Jonathan Friedman, Åke Wedin: Exit Folkhemssverige

http://preview.tinyurl.com/4laezjz

Selvästikään maahanmuutto ei voisi edistää tässä selvityksessä toivottua kansainvälistymisprosessia merkittävällä tavalla, ellei se olisi riittävän massamittaista. Joten epäsuorasti tässä ilmaistaan, että massamaahanmuutto Ruotsiin on suotavaa. Tosin jää epäselväksi, onko Ruotsin valtiovalta myöhemmin noudattanut kyseisen selvityksen laatijoiden ajattelutapaa tai jopa tietoisesti pyrkinyt edistämään massamaahanmuuttoa Ruotsiin.

Itse toivoisin hartaasti (epäilemättä turhaan), että joku uusista Perussuomalaisista kansanedustajista ehtisi ottaa asiakseen selvittää, mikä on ollut ideologiapohjaisen sosialidemokraattisen kansainvälistymisprosessin rooli Ruotsin ja Suomen maahanmuuttopolitiikan vapauttamisessa. Varmastikin valtiovallan arkistoista pitäisi löytyä vastaus tähän kysymykseen, elleivät kyseiset asiakirjat ole jo päätyneet silppuriin.

Todistuskappale 2: Ruotsissa toteutuneen maahanmuuttoajattelutavan kopioiminen Suomeen 1980-luvun lopussa

"Vasta noin pari vuotta sitten keskeiset poliitikot, ammattiyhdistysjohtajat ja vuorineuvokset heräsivät huomaamaan, mihin suuntaan suomalainen yhteiskunta on muuttumassa.
...
"Kaikki puolueet hyväksyivät yksimielisesti kansallisen siirtolaispolitiikan periaatteet. Elinkeinoelämä, ammattiyhdistysliike ja monet muut organisaatiot tekivät tehokasta valistustyötä. Ruotsalaisille pystyttiin vakuuttamaan, että maahanmuuttajat ovat kansallinen rikkaus, jota ilman Ruotsi ei enää pärjää."
...
Laakkosen mielestä Suomessa on toimittava Ruotsin tapaan."

Lähde: Helsingin Sanomat: Siirtolaisten tulolle ei ole enää vaihtoehtoa 16.12.1990

http://mediaseuranta.blogspot.com/1990/12/hs-siirtolaisten-tulolle-ei-ole-enaa.html

Tässä siis Risto Laakkonen vaikuttaa ilmaisevan suoran tukensa Ruotsissa toteutuneen maahanmuuttoajattelutavan kopioimiselle Suomeen. Herää kysymys, ovatko myös Laakkosen mainitsemat suomalaiset poliitikot, ammattiyhdistysjohtajat, vuorineuvokset sekä ehkäpä myös mainitsematta jääneet arvovaltaiset suomalaiset eliittipiirit kannattaneet suoraviivaista Ruotsin mallin kopioimista Suomeen.

Todistuskappale 3: Risto Laakkosen lipsautus maahanmuuttolobbauksensa todellisesta motiivista

"Olen viipynyt maahan- ja maastamuuton kansantaloudellisissa vaikutuksissa siksi, että niitä voitaisiin käyttää perusteluissa ja vakuuttaa niitä tahoja, jotka eivät ainakaan vielä ole mukana aktiivisessa työssä hyvien etnisten suhteiden kehittämisessä ja etnisen syrjinnän estämisessä. Kuitenkin ihmisten kohtaamista ja kohtaamisen rikastuttavaa ja uudistavaa vaikutusta ei voi mitata taloudellisilla suureilla."

Lähde: http://www.eurocult.fi/julkaisut/Maahanmuuttaja-kahden-kulttuurin-valissa-2000.pdf

Todistuskappale 3 herättää perustellun epäilyksen siitä, että todistuskappale 2:n linkissä esitetyt verukkeet Ruotsin ja Suomen kansantalouksien muka tarvitsemista maahanmuuttajamassoista saattoivatkin johtua tosiasiallisesti siitä aivan eri tavoitteesta, että Laakkosen kaltaiset utopistit ovat ehkä halunneet kopioida todistuskappale 1:ssä mainitun sosialidemokraattisen kansainvälistymisprosessin Ruotsista Suomeen ja että talouspiirit on vedätetty mukaan tämän kansainvälistymisprosessin tukijoiksi esittämällä kansantaloudellisia näennäisperusteluja työvoimapulasta ikäluokkien pienentyessä Euroopassa.
[...]

Täällä lisää:
http://hommaforum.org/index.php/topic,46250.msg648834.html#msg648834

Demarit ovat olleet pääarkkitehteja mamuhaalimisessa, vaikka nykyään ilmiselvästi yrittävät toimiaan ko. hölmöilyssä hälventää ja painaa taka-alalle.
Koko maailma on pitänyt saada tulemaan pysyvästi kylään!

[Vanhavaari]

Monikulttuurisuusvaltion syntymisen syynä ei voi olla yksi tai kaksi henkilöä. Olennaisempaa olisi tietää, miten se tapahtui. Suuripää ja Laakkonen sattuivat harrastamaan monikultturisuutta ja myötävaikuttivat siihen, että heidän oma harrastuksensa muodostui maan toiminnan johtotähdeksi. Näin ei varmaankaan olisi tapahtunut  jos kyseiset persoonat olisivat sattuneet harrastaman pitsinnypläystä tai perhokalastusta.  Eli miten poliittinen "päätöksenteko" oikein toimii? Kuka tiesi ja kuka päätti? Vai eikö päätöstä ole koskaan tehtykään? Jos ei, niin mitä sitten?

[Mansikka]

Eikö pakolainen saa muuttaa tuon tuetun nelivuotiskauden kuluessa Helsinkiin?

[Nestori K Kunnari]

Eikö pakolainen saa muuttaa tuon tuetun nelivuotiskauden kuluessa Helsinkiin?

Saa, kunhan vain maksaa veronsa Pihtiputaalle/Lieksaan/sipooseen.(Tämä siis käytännössä, ei teoreettisesti.)

[Marius]

Mikä haluttomissa kunnissa on vikana? Vääränlaiset ihmiset?

[Roope]

Iisalmessa keskustellaan kiintiöpakolaisten vastaanottamisesta.

[...]

Mielestäni Tuomo Sallinen käsittelee kiintiöpakolaiskysymystä valitettavan kapea-alaisesti. Ensiksikin Sallinen olettaa, että kiintiöpakolaiset ovat usein luku- ja kirjoitustaidottomia. Itse asiassa pakolaiset ovat lähtöisin hyvinkin erilaisista yhteiskunnallisista taustoista ja jotkut heistä ovat korkeasti koulutettuja. Pakolainen on henkilö, jolla on perusteltua aihetta pelätä joutuvansa kotimaassaan vainotuksi rodun, uskonnon, kansallisuuden, tiettyyn yhteiskunnalliseen ryhmään kuulumisen, tai poliittisen mielipiteen johdosta. Näin ollen pakolaiset ovat väistämättä heterogeeninen ryhmä, eikä heidän koulutustasostaan voi tehdä yleistyksiä, varsinkaan tietämättä minkä maan pakolaisista on kyse.

En voi olla samaa mieltä Sallisen kanssa siitä, että vieraiden kulttuureiden keskenään sekoittaminen on väistämättä ongelmallista.

Asuttuani vahvasti monikulttuurisessa Iso-Britanniassa yli kymmenen vuoden ajan, olen henkilökohtaisesti kokenut kulttuurien sekoittumisen valtavana rikkautena. Iso-Britanniassa vietetään vuosittain pakolaisviikkoa, jonka aikana juhlitaan pakolaisten tuomia moninaisia positiivisia vaikutuksia britannialaiseen yhteiskuntaan.

Talouselämästä puhuttaessa viimeaikaiset tutkimukset Britanniassa osoittavat, että maahanmuuttajien taloudellinen panos yhteiskunnassa on huomattava, henkilöä kohti keskimäärin jopa suurempi kuin Britanniassa syntyneiden (lähteenä UK Institute for Public Policy Research, 2005).

On totta, että alkuaikoina pakolaisten ja muiden maahanmuuttajien on vaikea työllistyä ja tähän vaikuttavat useat tekijät, kuten kielitaidon puute. Asianmukaisilla tukitoimilla mahdollinen työllistyminen nopeutuu, ja siksi onkin erittäin tärkeää, että kotoutumiseen panostetaan. Pakolaisten erityistarpeet on myös huomioitava paikallisten palvelujen tarjonnassa.

Tuomo Sallinen pelottelee lukijoita sillä, että vierasperäisten tulijoiden määrä moninkertaistuisi lähitulevaisuudessa kiintiöpakolaisille sallittavien perheenyhdistämisten myötä. Oleskelulupa perhesiteen perusteella myönnetään yleensä vain ydinperheelle, eli avio- tai rekisteröidylle puolisolle, alaikäiselle lapselle, tai alaikäisen lapsen huoltajalle (lähteenä Pakolaisneuvonta ry).

[...]

TARU-MAIJA KOKKONEN

Iisalmen Sanomat: Inhimillisyyttä pakolaiskeskusteluun 7.3.2012

[...]

Ensinnäkin on muistettava, että kiintiöpakolaisten vastaanottaminen ja asuttaminen on lähtökohdaltaan puhtaasti humanitäärinen teko. Sitä ei tule perustella alueen väestökehityksellä tai työvoimatarpeella. Niihin vaikutetaan muilla politiikan keinoilla. Pakolaisia vastaanottavan kunnan ja sen päättäjien on tiedostettava, että kyseessä ovat usein jopa vuosikymmenen kriisien keskellä ja pakolaisleireillä viettäneet, traumatisoituneet ihmiset. Heidät vastaanottavan tahon ei pidä rakentaa itselleen kuvaa joustavasta työvoimareservistä tai väestön kasvutekijästä, vaan muistaa, että pakolaisten asuttamisessa teon päämääränä on turvallisen uuden kodin antaminen ihmiselle, joka on joutunut jättämään oman kotiseutunsa.

Jos asialle ryhdytään väärillä ennakko-oletuksilla, on seurauksena pettymys. Kaikista maahamme tulevista ulkomaalaisten ryhmistä pakolaiset ovat vaikeimmin kotoutuvia ja heikoimmin työllistyviä. Tämä on ymmärrettävää heidän historiataustaansa vasten.

[...]

Viimeksi mainittu ryhmä, jonka jäseniä on nyt tarjolla Ylä-Savoon, aiheutti pakolaisasioita käsittelevässä ministeriryhmässä paljon keskustelua nimenomaan kotoutumiseen liittyvien näkökohtien vuoksi. Vaikka työryhmä ei päässyt yksimielisyyteen asiasta, ministeri Astrid Thors päätti 150 kongolaisen ottamisesta Suomeen. Tulevat vuodet osoittivat, että päätökseen liittyi ongelmia ja vain vähäinen määrä heistä pystyi saamaan kuntapaikan, mm. tulkkauspalvelujen puuttumisen takia. Ei ole vastuullista pakolaispolitiikkaa vastaanottaa ryhmiä, joiden kotoutumista ei voida taata.

[...]

Ylä-Savon pakolaissuunnitelmassa on mielestäni muutama pohdintaa ansaitseva seikka. Onko pakolaisia tarkoituksenmukaista jakaa useaan kuntaan? Sehän moninkertaistaa mm. tulkkaus- ja tukipalvelujen sekä opetuksen kustannukset. Onko syytä aloittaa pakolaisten vastaanottaminen kaikkien vaikeimmin kotoutuvasta ja sopeutuvasta ryhmästä? Tämä saattaa Sallisen ennakoimalla tavalla johtaa sosiaalisiin ongelmiin. Onko kaikkien kuntien sitouduttava hankkeeseen yksimielisyyden paineessa, vai olisiko siihen ryhdyttävä vain niiden kuntien ja päättäjien, jotka katsovat omaavansa onnistuneen kotouttamisen edellytykset?

[...]

OSSI MARTIKAINEN

Iisalmen Sanomat: Pakolaisasia tarkasteluun 7.3.2012

[Mansikka]

Talouselämästä puhuttaessa viimeaikaiset tutkimukset Britanniassa osoittavat, että maahanmuuttajien taloudellinen panos yhteiskunnassa on huomattava, henkilöä kohti keskimäärin jopa suurempi kuin Britanniassa syntyneiden (lähteenä UK Institute for Public Policy Research, 2005).

No tämä oli etsittävä! http://www.ippr.org/ecomm/files/Paying%20Their%20Way.pdf

Tulos todella on
"Most importantly, they confirm that, far from being a drain on the public purse, immigrants actually contribute more than their share fiscally."

Paperi ei ole pitkä. Löytyykö Hommalta ketään taloustieteilijää käymään metodologia läpi? Tutkijat käyttävät pohjana aiemmin luotua metodia, joka täytyisi etsiä arviointiin: "In 2002, the Home Office published The Migrant Population in the UK: Fiscal Effects (Gott and Johnston 2002), which aimed to establish a framework for estimating the fiscal impact of immigration to the UK. Our paper adopts the fundamentals of the methodology employed by the Home Office study, and applies it to a period of five years to extend Gott and Johnston's original one-year analysis."

Yhteiskuntatieteellisin silmin huomasin ongelman tutkimusjoukossa ja tutkimus saattaa olla ei-käypä pakolaisoton perusteluun. Tutkijat kirjoittavat:

"The definition of a migrant for the purpose of this paper is someone who was born outside of the UK, but is resident here. This means that someone who was born overseas but moved to and settled in the UK several decades ago would be considered an 'immigrant' by the definition we use. We are uncomfortable with this definition for several reasons because, when discussing the economic benefits of current or recent immigration, it would be more appropriate to consider only
those foreign nationals (and those people who have now adopted UK nationality) who have arrived recently. In other words, the fiscal or economic impact of current or future flows of immigration cannot be based on the performance of the stock of all past immigrants alone, especially where the characteristics of the two groups may differ considerably."

Ja

"British children of British nationals born overseas are also classed as immigrants in this measure."

Ensinnäkin, jos tutkijoiden mielestä tutkimusjoukko on ei-soveltuva asian selvittämiseksi, niin miksi tehdä vääristävää tutkimusta? Onkohan käsky tullut ylemmältä taholta ja tuo huomautus on tutkijoiden keino auttaa lukijaa ymmärtämään fuula...

Tutkittu on siis (myös) henkilöitä, jotka ovat muuttaneet Euroopasta Englantiin. --> vääristää hum.mamu-talousarviointia. Tutkittu on myös ulkoenglantilaisten lapsia, jotka ovat muuttaneet takaisin vanhempiensa kotimaahan --> vääristää hum.mamu-talousarviointia.

Ja viimeiseksi: onkohan tutkittu pakolaisia tuossa ollenkaan? Paperissa mainitaan refugee-sana kahdesti sellaisessa yhteydessä, jossa kuvataan sitä, että heiltä ei voi odotta ainakaan turvapaikanhakuprosessin aikana taloushyötyä, kun työnteko on kielletty, mutta kuitenkin huomautetaan, että refugeet ylipäätään ovat taloudellisesti hyödyntämätön voimara yhteiskunnassa - vaikkakin he kuulemma tuottavat yhteistä hyvää sitten muilla tavoin. Epäselväksi siis jää onko pakolaisia tutkittu. Jos ei oltu, niin Iisalmen sanomiin kirjoittanut Kokkonen käyttää paperia tarkoitukseen, johon se ei sovellu.

[Roope]

Epäselväksi siis jää onko pakolaisia tutkittu. Jos ei oltu, niin Iisalmen sanomiin kirjoittanut Kokkonen käyttää paperia tarkoitukseen, johon se ei sovellu.

Ei ole kovin tärkeää, onko tutkituissa mukana myös pakolaistaustaisia. Kun Kokkosen kirjoituksessa käsitellään nimenomaan pakolaisten vastaanottoa, niin silloin olisi asianmukaista viitata pakolaisia käsittelevään tutkimukseen. Kymmenen vuoden takaisen Isoon-Britanniaan muuttaneita siirtolaisia käsittelevän tutkimuksen vetäminen perusteluksi kiintiöpakolaisten Iisalmeen muuton puolesta on niin läpinäkyvää hämäystä kuin olla voi.

On olemassa hyödyllistä maahanmuuttoa, haitallista maahanmuuttoa ja kaikenlaista siltä väliltä. Suomeen suuntautuvaa humanitaarista maahanmuuttoa ei voi perustella taloudellisen hyödyn näkökulmasta tai edes väittää sitä aikaa myöten neutraaliksi. Saldo on Suomelle reippaasti negatiivinen, vaikka asiaa miten kääntelisi. On sitten eri asia, katsotaanko tämän laskun maksaminen muista syistä mielekkääksi.

[Teaparty]

Talouselämästä puhuttaessa viimeaikaiset tutkimukset Britanniassa osoittavat, että maahanmuuttajien taloudellinen panos yhteiskunnassa on huomattava, henkilöä kohti keskimäärin jopa suurempi kuin Britanniassa syntyneiden (lähteenä UK Institute for Public Policy Research, 2005).

Maassa on paljon intialaisia, eurooppalaisia ja amerikkalaisia tekemässä oikeita töitä. Sitä porukkaa, jota Suomeen kerätään (varsinaiset), on suhteellisen vähän verrattuna koko ulkomaalaispopulaatioon. Britanniassa syntyminen ei sitä paitsi enää nykyään tarkoita mitään. Ghetot ovat täynnä toimetonta ja eristäytynyttä 2-polven maahanmuuttajaväestöä, jotka lasketaan briteiksi. Eivät ole mitään knalli ja sateenvarjo -porukkaa nämä britit.

[BeerBelly]

IPPR on reippaasti vasemmalle kallellaan mutta tässä tutkimus vuodelta 2007. Olen tämän aiemminkin tänne johonkin ketjuun pistänyt. Sieltä löytyy kiintoisia taulukoita mm. maahanmuuttajien työllisyydestä maittain. Pohjaa pitävät Somalia, Turkki, Bangladesh, Pakistan ja Iran. Kärkeä Australia, Ranska, Kanada, Puola ja viidennen sijan jakavat Zimbabwe (veikkaan että valtaosin maasta Mugabea karkuun lähteneitä valkoisia) ja Filippiinit. Puolalaisilla on huonoin tuntipalkka, jenkeillä paras. Sieltä löytyy myös työssäkäyvien verokontribuutiot ja voi kummastella traveller- ja mustalaislasten koulumenestystä. Ja vastaavasti ihastella kiinalaisten.

http://www.ippr.org/images/media/files/publication/2011/05/britains_migrants_1598.pdf

[BeerBelly]

Pistetääs tää tähän kun Laakkonen ja kumppanit hieman mengelöivät aikoinaan. Terveelle pohjalle on massamaahanmuuttoideologia rakennettu, vai mitäs tykkäätte?

HS - Kotimaa - 30.11.1993 - 4164 merkkiä - 1. painos

Ulkomaalaispoliittinen periaateohjelma pian hallitukselle: 10000 ulkomaalaisen vuosikiintiö tervehdyttäisi suomalaisten geenejä
HARRI NYKÄNEN Helsingin Sanomat

Pakolais- ja siirtolaisasiain neuvottelukunta (Paksi) uskoo pakolaisten tai siirtolaisten tulon vahvistavan sisäsiittoisia suomalaisgeenejä. Neuvottelukunta pitää 10000 ulkomaalaisen vuosikiintiötä suositeltavana jo väestörakenteen korjaantumisen kannalta.

Paksi jättää ulkomaalaispoliittisen periaateohjelmansa hallitukselle ilmeisesti vielä joulukuun aikana.

Neuvottelukunta vetoaa ruotsalaisselvityksiin ja laskee Suomen hyötyvän 800000 markkaa jokaisesta valmiiksi koulutetusta ulkomaalaisesta. Vaikka tänne tuleville siirtolaisille tai pakolaisille ei pystyttäisi osoittamaan työtä, katsotaan että koulutettuja ulkomaalaisia voitaisiin silti ottaa "reserviin" parempia aikoja odottamaan.

Ohjelmassa todetaan, että ikärakenteen tervehdyttämiseen tarvitaan siirtolaisuuden lisäksi syntyvyyden rajua kasvua. Lapsia tarvitaan 75000 vuodessa, kun niiden määrä parina viime vuotena on ollut 67000 ja muutama vuosi sitten jopa alle 60000.

"Ikärakenteen vinoutumaan voidaan vaikuttaa ainoastaan syntyvyyttä lisäämällä, maahanmuutolla ja näiden yhdistelmällä."

"Väestökehityksen kannalta 10000:n muuttovoitto olisi toivottavaa."

Jotta ikärakenne kehittyisi edullisesti, pitäisi laskussa huomioitujen muuttajien olla koulutettuja ja työikäisiä ihmisiä. Suomi ei kuitenkaan toimi kuten esimerkiksi Australia, joka ottaa vain koulutettuja ja sopivan ikäisiä siirtolaisia.

Koska ohjelma korostaa perheen yhdistämisen tärkeyttä, merkitsisi 10000 työikäisen muutto sitä, että perheiden yhdistämisen myötä tänne tulisi huomattavasti enemmän ulkomaalaisia. Entisen Jugoslavian alueelta tulevan isän perässä lasketaan tulevan vaimo ja kaksi lasta. Somali tuo keskimäärin vaimon ja kuusi lasta.

Suomessa on noin 55000 ulkomaalaista. Vuonna 1990 määrä oli 21000, eli määrä on lisääntynyt noin kymmenellä tuhannella vuodessa.

Geenipohja vahvistuisi

Täysin uutta Paksin periaateohjelmassa on huoli syrjässä asuvien suomalaisten geneettisestä tasosta.

"Kaikkea ei voi mitata kansantaloudellisilla mittareilla. Suomi saa kielitaitoa ja vahvistaa kosketuspintaa muuhun maailmaan, josta se on riippuvainen. Maahanmuutto voi osin korjata maamme vinoutunutta väestörakennetta. Kulttuurin rikastumista ja geneettisen pohjan vahvistumista ei niin ikään kyetä mittaamaan."

Työministeriössä toimiva neuvottelukunta on istunut jo pari vuotta ja sillä on menossa jo kolmas periaateohjelmaluonnos. Viimeisiä erimielisyyksiä, jotka koskevat mm. ulkomaalaiskiintiötä, käsitellään torstaina pidettävässä kokouksessa.

"Kaunis mutta epärealistinen"

Eräs Paksin jäsen huomauttaa, että ohjelma on kaunis mutta epärealistinen.

"Neuvottelukunta esimerkiksi esittää, että ulkomaalaisista vastaavia virkamiehiä nimitettäessä on erityistä huomiota kiinnitettävä siihen, että he pystyvät asennoitumaan ulkomaalaisiin oikeudenmukaisesti ja tasapuolisesti."

"Miten virkamiehen oikea asennoituminen todetaan?" Paksin jäsen kysyy.

Hänen mukaansa koko ohjelma heijastaa sen pääarkkitehtien näkemystä siitä, että meillä on liian vähän ulkomaalaisia.

Paksi pyrkii esittelemään periaateohjelmaansa jo perjantaina järjestetävässä presidenttiehdokkaitten paneelissa. Paneelissa selvitetään presidenttiehdokkaitten kantoja Suomen pakolais- ja siirtolaispolitiikkaan.

Neuvottelukuntaan kuuluvat puheenjohtajana kansliapäällikkö Heikki S. von Hertzen sosiaali- ja terveysministeriöstä ja varapuheenjohtajana kansliapäällikkö Pertti Sorsa työminiteriöstä. Neuvottelukunnan pääsihteeri on neuvotteleva virkamies Risto Laakkonen työministeriöstä. Muita jäseniä ovat mm. kansliapäällikkö Juhani Perttunen sisäministeriöstä, Risto Veijalainen ulkomaalaiskeskuksesta ja Heikki Mattila työministeriöstä. Mukana on väkeä kaikkiaan seitsemästä ministeriöstä. Lisäksi jäseniä on SAK:sta, kirkosta ja vapaaehtoisjärjestöistä kuten Suomen ulkomaalaisyhdistyksestä.

HS - Kotimaa - 4.12.1993 - 1886 merkkiä - 1. painos

Geenien parhaaksi
Logo: Näkökulma

Harri Nykänen

SEITSEMÄN MINISTERIÖN ja useiden järjestöjen edustajista koostuva pakolais- ja siirtolaisasiain neuvottelukunta uskoo, että suomalaisten geneettinen pohja vahvistuisi, jos maahan saataisiin enemmän ulkomaalaisia. Uskomus esitetään neuvottelukunnan ulkomaalaispoliittisen periaateohjelman luonnoksessa.

Neuvottelukunnan huolen voi tulkita kahdella tavalla: Ehkä neuvottelukunta lähtee siitä, että ulkomaalaisgeeneillä voitaisiin harventaa esimerkiksi aineenvaihduntatauteja levittäviä geenejä, kuten genetiikan yhdistyksen sihteeri, lääketieteen tohtori Ritva Halila uskoo.

Toinen vaihtoehto on, että neuvottelukunta katsoo Suomen olevan sellainen pussinperä, että vuosisatainen ristiinnainti on tuonut degeneroitumisriskin.

JOS NEUVOTTELUKUNNAN geenihuolen takana on ensimmäinen vaihtoehto, se uskoo, että ulkomailta tulee vain hyviä "täsmägeenejä", jotka kumoavat suomalaisgeenin huonot ominaisuudet, mutta ovat itse puhtaita kaikesta pahasta perimästä?

Sisäsiittoisuusvaihtoehto taas herättää kysymyksen siitä, onko degeneroituminen todellinen huoli ja onko se havaittu jollain tutkimuksella. Jos on, onko neuvottelukunta jo miettinyt, missä päin maata tarvitaan eniten vahvistusgeenejä?

Ovatko kolesterolipitoiset karjalaiset riskiryhmä vai kierot savolaiset? Hidasliikkeisiä hämäläisiä ehkä voitaisiin piristää vilkkailla italialaisgeeneillä.

GEENINVAHVISTUSAJATUKSEN arjalaisuus paljastuu, kun siirtää sen koskemaan etnisiä tai kielellisiä, melko suljettuja vähemmistöjä, joilla on paljon suurempi riski kärsiä geenipohjan kapeudesta. Jos neuvottelukunta olisi esittänyt huolensa suomenruotsalaisten, Suomen juutalaisten tai romanien geenipohjan kapeudesta ja ehdottanut geeninvahvistusta ulkopuolisella verellä, se olisi saanut heti natsileiman.

Rodunjalostusneuvottelukunnan jäsenet:

PAKSI:n ensimmäisen toimikauden 1992-1995 kokoonpano
Puheenjohtaja sosiaali- ja terveysministeriön kansliapäällikkö Heikki S. von
Hertzen
Varapuheenjohtaja työministeriön kansliapäällikkö Pertti Sorsa,
Pääsihteeri neuvotteleva virkamies Risto Laakkonen, työministeriö
Sihteeri tarkastaja Heikki Mattila, työministeriö
Muut jäsenet osastopäällikkö Kimmo Nissilä, työministeriö
toimistopäällikkö Mervi Virtanen, sosiaali- ja terveysministeriö
Antti Koistinen, ulkoministeriö
ylijohtaja Risto Veijalainen, sisäasiainministeriö
ylitarkastaja Pekka Lampinen, opetusministeriö
johtaja Hannu Junkkari, ympäristöministeriö
ekonomisti Erkki Laukkanen, SAK
työvoimapoliittinen asiamies Pekka Castren, STK
johtava lakimies Taisto Ahvenainen, Suomen Kunnallisliitto
bitr. folktingssekreterare Viveca Lahti, Svenska Finlandsfolkting
Päivi Pulkkinen, Kirkon ulkomaanapu
pääsihteeri Markku Niskala, Suomen Punainen Risti ry.
johtaja Olavi Koivukangas, Siirtolaisuusinstituutti
kieltenopettaja Daryl Tayrol, Suomen Ulkomaalaisyhdistys ry.

Pysyvät asiantuntijat

toiminnanjohtaja Arja Rämö-Toyray, Suomen Pakolaisapu ry.
toiminnanjohtaja Martti Häikiö, Suomi-Seura ry.
pääsihteeri Jussi Toppila, Työasiainneuvosto
Kristina Stenman, Suomen Pakolaisneuvonta ry.
lainsäädäntöneuvos Eero J. Aarnio, oikeusministeriö

Hyvä uravalinta tuo mengelöinti, sekä Kristina että Mervi ovat päässeet maahanmuuttojohtajiksi sisäasiainministeriöön!

[Lupu(kulkuri)]

Jessus, ihan musikaalikamaa! Onneksi historiaa, mutta 1990- luvulla tehtiin lakeja.

[Pike84]

Puistattavaa matskua... kun tuo ei ole edes mistään synkältä keskiajalta, vaan alle parinkymmenen vuoden takaa. Paljon on muuttunut sekä parempaan että reilusti pahempaan.

Kukaan ei onneksi enää vakavissaan voi perustella maahanmuuttoa tuohon tyyliin, mutta toisaalta politiikka muuttuu hitaasti, eikä kukaan ikinä tunnusta mokanneensa, saati tehneensä suuria linjauksia väärin perustein. Pitää vain toivoa, että se laiva nyt jaksaisi vielä kääntyä

[Maastamuuttaja]

Kun Suomen maahanmuuttopolitiikan syntyvaiheita kartoitetaan, ei tule unohtaa varsinaisia pioneereja, kuten korkea-arvoinen virkamies K.  Hänen toimintansa pakolaisten valitsijana Bangkokin pakolaisleireillä 1970-luvulla herätti huomiota Maailman pakolaisjärjestön paikalliskonttorissa. Siinä missä australialainen maahanmuuttokollega asetti valintojensa kriteeriksi "able-bodied men", joille oli varattu ruumiillista työtä edellyttäviä työpaikkoja Australiassa, Suomen edustaja valitsi humaanisuuden puuskassa invalideja, joiden kuljetus edellytti saattajia ja joiden työllistyminen ei ollut mitenkään mahdollista.

Maailman pakolaisjärjestö osoittikin kiitollisuuttaan Suomen viranomaisille lähettämällään kirjeellä. Olihan hengityslaitekustannukset saatu siirrettyä kaikkien muiden UNHCR:n rahoittajien niskoilta yhdelle pienelle rauhantahtoiselle ja sisukkailla veronmaksajilla siunatulle valtiolle.