Lakialoitteita

[Oami]

Ruotsin kielisten palveluiden saaminen koskee nimenomaan vähemmistöä. Tämä edellyttäisi käsittääkseni 2/3 eduskuntaenemmistöä, koska virkamiesruotsi sisältyy (muistaakseni) perustuslakiin. Kannatan sen poistamista, mutta siinä on vaikeutensa.

Ruotsinkielisten palvelujen saamisella ei ole juuri tekemistä pakkoruotsin kanssa. Pakkoruotsista ei mainita perustuslaissa.

Maahanmuuttaja, joka on asunut monia vuosia Suomessa ja lähisuku asuu täällä saattaa kokea karkoituksen kovana tuomiona.

Toki rikoksentekijä voi kokea vaikka minkä kovana tuomiona. Tällaisia asioita kannattaa miettiä ennen kuin tekee rikoksia.

[Jaakko Sivonen]

Ruotsin kielisten palveluiden saaminen koskee nimenomaan vähemmistöä.

Ruotsinkielisiä palveluja oli olemassa myös ennen pakkoruotsin tuloa osaksi peruskoulutusta 1970-luvulla.

[Oami]

Suomessa asuu ruotsinkielisiä suunnilleen saman verran kuin Islannissa asuu islanninkielisiä. Ei tämä lukumäärä siellä tunnu olevan erityinen ongelma.

Ilkeämielisempi rupeaakin kohta kuvittelemaan, että kyse ei olekaan siitä, voiko kansanryhmä palvella itse itseään, vaan siitä, voiko sitä palvella joku ihan muu.

[Tuomas3]

Ruotsin kielisten palveluiden saaminen koskee nimenomaan vähemmistöä. Tämä edellyttäisi käsittääkseni 2/3 eduskuntaenemmistöä, koska virkamiesruotsi sisältyy (muistaakseni) perustuslakiin. Kannatan sen poistamista, mutta siinä on vaikeutensa.

Ruotsinkielisten palvelujen saamisella ei ole juuri tekemistä pakkoruotsin kanssa. Pakkoruotsista ei mainita perustuslaissa.

Maahanmuuttaja, joka on asunut monia vuosia Suomessa ja lähisuku asuu täällä saattaa kokea karkoituksen kovana tuomiona.

Toki rikoksentekijä voi kokea vaikka minkä kovana tuomiona. Tällaisia asioita kannattaa miettiä ennen kuin tekee rikoksia.

Selitän tarkemmin. Niin kauan kun virkamiesruotsi on pakollinen virkoihin ja yliopistossa, ruotsin kieli on käytännössä pakollinen. Sen pois jättäminen ei ainakaan akateemiselta vain kannata. Kun virkamiesruotsi saadaan pois, niin pakkoruotsi kaatuu kaikilta koulutusasteilta. Sillä on tekemistä palveluiden sekä pakkoruotsin kanssa. Suomenruotsalaiset saisivat korkeakouluihin jättimäisen edun kaksikielisyydestään, jos virkamiesruotsi säilyy, mutta peruskoulun ruotsi poistuisi.

"Rikoksentekijä ja tämän ajattelu" -viisastelu iltapäivälehtien tapaan ei nyt kumoa sitä asiaa, että karkoitus voi olla epätasa-arvoinen suhteessa natiivin rötväilyihin ja siksi oikeusvaltion periaatteiden vastainen. Voisiko enää karkottaa, jos kansalaisuus on saatu? Kun näitä ehdottaa julkisesti, niin pitää tarkkailla asiaa joka kantilta, ettei ehdotusta ammuta helposti saman tien alas.

[Jaakko Sivonen]

Virkamiesruotsia ei säädetä perustuslaissa, en ainakaan löydä kohtaa, jossa säädettäisiin. Perustuslaissa sanotaan, että "jokaisen oikeus käyttää tuomioistuimessa ja muussa viranomaisessa asiassaan omaa kieltään, joko suomea tai ruotsia, sekä saada toimituskirjansa tällä kielellä turvataan lailla" (17 §), mutta se onnistuu myös ilman sitä, että kaikki virkamiehet osaisivat ruotsia. Virkamiehiltä vaadittavasta pätevyydestä sanotaan perustuslaissa vain, että "yleiset nimitysperusteet julkisiin virkoihin ovat taito, kyky ja koeteltu kansalaiskunto." (125 §) Virkamiesruotsi voidaan siis kumota yksinkertaisella enemmistöllä.

[Oami]

Selitän tarkemmin. Niin kauan kun virkamiesruotsi on pakollinen virkoihin ja yliopistossa, ruotsin kieli on käytännössä pakollinen. Sen pois jättäminen ei ainakaan akateemiselta vain kannata. Kun virkamiesruotsi saadaan pois, niin pakkoruotsi kaatuu kaikilta koulutusasteilta. Sillä on tekemistä palveluiden sekä pakkoruotsin kanssa. Suomenruotsalaiset saisivat korkeakouluihin jättimäisen edun kaksikielisyydestään, jos virkamiesruotsi säilyy, mutta peruskoulun ruotsi poistuisi.

Ei kai kukaan (?) halua peruskoulusta ruotsia pois, vain pakkoruotsin. Tosin virkamiesruotsistakaan ei säädetä perustuslaissa, kuten Sivonen jo huomauttaakin.

"Rikoksentekijä ja tämän ajattelu" -viisastelu iltapäivälehtien tapaan ei nyt kumoa sitä asiaa, että karkoitus voi olla epätasa-arvoinen suhteessa natiivin rötväilyihin ja siksi oikeusvaltion periaatteiden vastainen. Voisiko enää karkottaa, jos kansalaisuus on saatu? Kun näitä ehdottaa julkisesti, niin pitää tarkkailla asiaa joka kantilta, ettei ehdotusta ammuta helposti saman tien alas.

Jos minulta kysytään, niin ei pitäisi voida karkottaa, kun kansalaisuus on saatu. Tämän kääntöpuolena on oltava sitäkin tarkempi kansalaisuuksia myöntäessä, eikä Suomen passeja tarvitse jaella kuin plussakortteja. Ei-kansalaiset sen sijaa, kyllä, on voitava karkottaa. Jos tämä johtaa epätasa-arvoiseen tilanteeseen - kenties siksi että karkotettavan kotimaassa on huonompi elintaso - niin se on sen kotimaan asia ratkaista, ei Suomen.

[Tuomas3]

Selitän tarkemmin. Niin kauan kun virkamiesruotsi on pakollinen virkoihin ja yliopistossa, ruotsin kieli on käytännössä pakollinen. Sen pois jättäminen ei ainakaan akateemiselta vain kannata. Kun virkamiesruotsi saadaan pois, niin pakkoruotsi kaatuu kaikilta koulutusasteilta. Sillä on tekemistä palveluiden sekä pakkoruotsin kanssa. Suomenruotsalaiset saisivat korkeakouluihin jättimäisen edun kaksikielisyydestään, jos virkamiesruotsi säilyy, mutta peruskoulun ruotsi poistuisi.

Ei kai kukaan (?) halua peruskoulusta ruotsia pois, vain pakkoruotsin. Tosin virkamiesruotsistakaan ei säädetä perustuslaissa, kuten Sivonen jo huomauttaakin.

Siis jos pakkoruotsi olisi pois (ei koko ruotsin kieli) ja suomalaiset eivät valitsi kieltä ja virkamiesruotsi olisi voimissaan niin se olisi huono juttu suomalaisille ruotsin evänneille.

Kuten taisin aluksi mainita "muistelen"; kielilaki on muistaakseni peräisin 1920 luvulta ja kaksikielisyydestä valtion viroissa olisi säädetty perustuslaissa. Jos näin ei ole, niin hyvä. Jostain syystä kaikilla suomalaisilla Suomessa yliopiston käyneillä vain on opiskeltuna se virkamiesruotsi.

[Oami]

Niin, kun valtaosa kansalaisista ei pyri valtion virkoihin. Ne, jotka pyrkisivät, varmaan sitten opiskelisivat ruotsia kuten tähänkin asti.

Se nyt ei pakkoruotsikeskusteluun sinällään liity, mutta itse kyllä alentaisin muutenkin ruotsin kielen aseman saamelaiskielten tasolle, ts. alueelliseksi vähemmistökieleksi, enkä edellyttäisi ruotsin taitoa virkamiehiltä ko. alueen ulkopuolella. Mutta siihen kyllä tarvitaan jo perustuslain muutosta. Mutta mikäpä sitä muuttaessa.

[Oami]

Lakialoite sitovien kansanäänestysten käyttöönotosta. Muutoksen luulisi tällaisen kyhäilevän. Sen hyväksymisen jälkeen näiden nimien keräilyissä olisi jotain mieltä. Nyt ei jaksa innostaa, koska lakialoitteilla ja vaikka miljoonallakin nimikirjoituksella voidaan pyyhkiä persettä

Pistin oman ketjunsa, tuossa noin...

http://hommaforum.org/index.php/topic,68376.0.html

[Jaakko P.]

Ruotsinkielisten palvelujen saamisella ei ole juuri tekemistä pakkoruotsin kanssa. Pakkoruotsista ei mainita perustuslaissa.

Eikös Halla-aholla ollut jo kauan sitten täysin kattava idea miten pakkoruotsista voidaan luopua ilman että sillä on mitään negatiivista vaikutusta ruotsinkieliseen kansanosaan (muuta kuin jalustalta tiputtaminen ja etuoikeuksien vieminen) eli kaikki saisivat tasa-arvoisen kohtelun.

tuossa
http://www.halla-aho.com/scripta/kielipoliittisia_linjauksia.html

[Nissemand]

Tulipa mieleen kun taas näköjään noussut rituaalisilpomisesta tapaus otsikoihin, tosin rapakon toisella puolen.

Kun kerran nykyinen tuomiovalta ei halua nähdä lasten silpomista törkeänä pahoinpitelynä niin voitaisiin siitäkin tehdä sitten oma yksiselitteinen lakinsa.

Eli aloite joka kieltää sukuelinten silpomiset sukupuolesta riippumatta riittävällä rangaistuksella. (poislukien lääketieteellisesti tarpeelliset tapaukset... pakollinen disclaimer, että joku ei pääse nussimaan pilkkua)

[John]

Nyt vasta huomasin, että kansalaisaloitteet käsitellään eduskunnassa samassa järjestyksessä kuin hallituksen aloitteet. Käytännössä siis eduskunnan on pakko käsitellä kansalaisaloitteet. Tämähän tarkoittaa sitä, että kansalaisaloite voi olla hyvinkin tehokas. Itse vaan epäilen, että nyt alkaa tulla sadoittain hömppäaloitteita ja samalla eduskunta tukkeutuu kansalaisten lakialoitteista. 50 000 allekirjoituksen kerääminen ei ole homma eikä mitään, sillä sähköinen allekirjoittaminen omaa verkkopankkitunnusta käyttäen on mahdollista.

Näyttää siltä, että olin oikeassa. Turkistarhauskieltoa esittävä lakialoite on pian saamassa 50 000 nimeä, mikä tarkoittaa sitä, että aloite etenee eduskunnan käsittelyyn. Eikä aloitetta ole vielä edes voinut allekirjoittaa netissä. Tulossa on myös paljon monia muita hömppäaloitteita. Tuo 50 000 nimeä on aivan liian pieni määrä, sillä netin avulla noiden nimien kerääminen on naurettavan helppoa.

[Oami]

Näyttää siltä, että olin oikeassa. Turkistarhauskieltoa esittävä lakialoite on pian saamassa 50 000 nimeä, mikä tarkoittaa sitä, että aloite etenee eduskunnan käsittelyyn. Eikä aloitetta ole vielä edes voinut allekirjoittaa netissä. Tulossa on myös paljon monia muita hömppäaloitteita. Tuo 50 000 nimeä on aivan liian pieni määrä, sillä netin avulla noiden nimien kerääminen on naurettavan helppoa.

Mikä tarkkaan ottaen tarkoitat hömppäaloitteella?

Ja eihän tuokaan mene edes sitovaan kansanäänestykseen. No, aion itse pistää suora demokratia -aloitekeräyksen uusiksi sitten, kun niitä voi kerätä valtion nettipalvelun kautta. Siis 1.12.