Helsingin Sanomat: lehti ja yhtiö (yhdistetty)

[foobar]

Normikuvio on nykyään että kommentti julkaistaan, saa paljon likejä, ja katoaa seuraavan yön aikana jälkimoderoinnissa.

Onko näin edelleen moderoinnin siirryttyä STT:n (käytännössä Sanoman jatke) hoidettavaksi? Eli siis onko jälkimoderointi edelleen keskeistä (mielestäni sen osuus voimistui jossain vaiheessa, ilmeisesti koneellisen moderoinnin päästäessä paljon kommentteja alustavasti läpi), vai onko nyt omassa toimistossa sellaiset moderaattorit jotka osaavat laakista sanoa mikä voi vääränä mielipiteenä nauttia liikaa lukijoiden hyväksyntää joka kyseenalaistaisi lehden auktoriteetin?

[l'uomo normale]

HELSINGIN Sanomat siirtyi isoista broadsheet-sivuista puolet pienempiin tabloid-sivuihin tammikuussa 2013, ja kulttuuriosasto on uudistuksen voittajia, tutkijat päättelevät.

Kulttuuriosaston päivittäinen toimituksellinen sivumäärä ilman ilmoituksia laskettuna lisääntyi syksyn 2011 2,6 broadsheetsivusta syksyn 2016 2,8 sivuun eli nykymittakaavalla noin 5,6 tabloidsivuun.

[....]

DOSENTTI Hellman on nyt tehnyt entisestä työpaikastaan tieteellisen artikkelin dosentti Voitto Ruohosen kanssa erityisesti kirjallisuusjournalismiin keskittyen.

Kirjallisuus kohtaa tabloidisaation -artikkeli ilmestyi Media & viestintä -julkaisussa, ja toinenkin artikkeli aiheesta on valmisteilla.

Aineistona heillä oli Helsingin Sanomien kulttuurisivut syys–marraskuulta vuosina 2011 ja 2016, ja pääasiallinen metodi oli määrällinen sisällönanalyysi.

YLEENSÄ on oletettu, että lehtien sivumäärä laskee tabloid-muutoksen myötä, ja koko lehdessä näin tapahtuikin vuodesta 2011 vuoteen 2016 noin viidenneksellä.

Avoimeksi tosin jää missä määrin tämä johtui siirtymisestä tabloidiin ja missä määrin ilmoitusten vähenemisestä, joiden syinä olivat esimerkiksi taantuma ja yhdysvaltalaisten Googlen ja Facebookin voimakas tunkeutuminen Suomen ilmoitusmarkkinoille. Myös broadsheet-aikana lehti oli lama-aikoina ohuempi ja nousukausina journalistiselta sisällöltäänkin runsaampi.

"Taloustilanteen muutosten vaikutus jää tutkimuksessamme auki", Hellman myöntää.

Joka tapauksessa on merkittävää, että ainakin vuoteen 2018 asti kulttuurisivujen määrä on noussut, vaikka koko lehden sivumäärä on laskenut.

YLLÄTYKSIÄ oli muitakin. Tabloidisaation myötä juttujen oletetaan lyhentyvän, mutta tutkimus osoitti, että pitkien juttujen pituus onkin kasvanut ja lyhyiden juttujen osuus vähentynyt.

[....]

Juttujen pidentyminen näkyi myös tutkijoiden fokuksessa eli kirjallisuusjutuissa. Niiden keskimääräinen pituus kasvoi huikeat 37,1 prosenttia vuodesta 2011 vuoteen 2016.

[...]

TOIMITUKSEN sisältä katsottuna juttuja ei niinkään pidentänyt tabloidmuoto, vaan vuonna 2013 alkanut voimakas panostus verkkojournalismiin: toimitus opastettiin tekemään kaikki työvaiheet ajatellen ensisijaisesti verkkoversiota.

[...]

Verkkojutuissa kaikki laitetaan entistä useammin yhden klikkauksen alta löytyvän pääotsikon alle, mikä heijastuu jossain määrin myös printtitaittoon. Laskennallisesti se vähentää kulttuurijuttujen määrää tässä tutkimuksessa noin 30 prosenttia vuoteen 2011 verrattuna. Se on osiointimuutoksen vuoksi osin harhaanjohtava luku, mutta tosiasia on, että printissä pikku-uutiset ovat vähentyneet.

YLLÄTYKSET kuitenkin jatkuvat: esimerkiksi professori Kuisma Korhonen arvioi vielä vuonna 2012, että elokuvat, televisiosarjat ja tietokonepelit ovat vieneet tilaa kirjallisuuden käsittelyltä.

Hellmanin ja Ruohosen laskujen mukaan kirjallisuusjuttujen kokonaisrivimäärä printissä kuitenkin kasvoi vuodesta 2011 vuoteen 2016 hieman eli 3,5 prosenttia. Juttujen pidentyminen vaikuttaa siis kirjallisuusjuttujen kokonaisrivimäärässä enemmän kuin pikkujuttujen vähentyminen.

[...]

TABLOIDISAATION on oletettu myös vähentävän arvosteluja ja lisäävän esimerkiksi henkilöjuttuja. Jälleen yllätyttiin: arvostelujen osuus kirjallisuusjutuista vahvistui entisestään, ja arvostelu on yhä ylivoimaisesti yleisin tapa käsitellä kirjallisuutta HS:n kulttuurisivuilla.

[....]

KAUNOKIRJALLISUUDESSA omien kriitikoiden kirjoittamien arvioiden määrä laski selvästi syksystä 2011 syksyyn 2016 ja freelance-kriitikoiden käyttö kasvoi.

[...]

"Sanomalehdet seuraavat nykyään valitettavasti vain verkon lukijoiden mieltymyksiä pohtimatta lainkaan sitä, luetaanko painettua lehteä mahdollisesti eri tavalla", hän sanoo.

Eroja tosiaan on: printtilehti ja sen näköislehti verkossa sekä myös hs.fi/paivanlehti digilisineen käydään usein perinteisesti läpi alusta loppuun.

Muussa verkkoselailussa luetuimmat hitit, kuten kovimmat uudet uutiset ja koukuttavimmat human interest -jutut, korostuvat kokonaisuuden kustannuksella.
[...]

https://www.hs.fi/kulttuuri/art-2000006376978.html

Tutkitusti hyvin menee? Hesari tarjoaa edelleen perinteistä lujaa HesariLaatua eivätkä sisällöt ja sisällön käsittely ole popularisoituneet.

[foobar]

^ Kirjallisuudesta kirjoittaminen lienee helpoimpia tapoja tuputtaa omaa agendaa asian olematta alleviivatun ilmeistä. Käytännössähän esim. julkisuudessa esiintyvä uusi suomalainen kaunokirjallisuus on muodostunut lähinnä kilpatantereeksi siitä kuka on övereimmin "moderni vasemmistolainen", Perussuomalaisten vihaaja ja "maahanmuuton vastustajien terävä-älyinen kriitikko." Ehkäpä se johtuu siitä että ilman sellaista suuntautumista apurahat, palkinnot ja lehtijutut tahtovat jäädä saamatta.

Esimerkiksi tietokonepeleistä kirjoittamalla on vaikea ylläpitää vastaavaa saarnaa, niiden markkinat ja sisäkupla kun ei ole yhden maan ja sen kirjailija- ja journalistikuntien kokoinen. Viihdepuolella suomalaisen elokuvan markkina on liian pieni jotta sen avulla voitaisiin harjoittaa agendajournalismia useamman kerran viikossa, mutta pelastukseksi tulee tietenkin kaikenlainen Trump-kommentaari ja mahdollisuus ylistää läntisen elokuvateollisuuden hyvesignalointia, samalla antaen ymmärtää että signalointi heijastelee todellisuutta paremmin kuin todellisuus itse.

Eli olen sitä mieltä että Hesarin kirjallisuusjuttujen laatupuffi kertoo lähinnä siitä että Sanoma on valikoinut kirjallisuudesta omalla valikoinnillaan kirjoittamisen tavaksi paaluttaa ajamiaan agendoja kyseenalaistamattomiksi yhteiskunnallisiksi faktoiksi. Se on henkireikä tälle toiminnalle kun lehti ei voi oikein uskottavasti olla täynnä pelkästään toimittajien kolumneja, pakinoita ja "analyysejä" siitä miten pitäisi ajatella. Toisinaan pitää löytää myös kirjailijoita kertomaan sama sisältö jotta vaikuttaisi siltä että tuki aatteelle on järkkymätöntä ja ainoastaan idiootti on asiasta eri mieltä. (Samalla lähetetään myös toistuva signaali kirjailijoiden suuntaan: turha kuvitella myyntiä tulevan ellette kirjoita siitä mitä me haluamme julistaa.)

[ismolento]

^ Häiritsevästi vasta jälkimoderoinnissa nykyään toisinaan poistuvien doktriinin kannalta väärien faktojen poistaminen tehostuu ja Sanoman n. 75-prosenttisesti omistaman STT:n uutisten uskottavuus paranee, joten valittamistahan asiassa ei voi olla kuin kansanvihollisilla.

Eiköhän olisi rehellisempää puhua suoraan sensuroinnista, että kaikki ymmärtävät mistä on kysymys. Sensuuria tuo ns. moderointi tosiasiassa on.

[foobar]

^ Häiritsevästi vasta jälkimoderoinnissa nykyään toisinaan poistuvien doktriinin kannalta väärien faktojen poistaminen tehostuu ja Sanoman n. 75-prosenttisesti omistaman STT:n uutisten uskottavuus paranee, joten valittamistahan asiassa ei voi olla kuin kansanvihollisilla.

Eiköhän olisi rehellisempää puhua suoraan sensuroinnista, että kaikki ymmärtävät mistä on kysymys. Sensuuria tuo ns. moderointi tosiasiassa on.

Kyllä se voi olla myös keskustelun laadun ylläpitämistä. Kannattaa vilkuilla esim. Iltalehden lukijakommentteja. Ne muuttuisivat paljon luettavammiksi jos edes suuri osa niistä liittyisi jotenkin itse aiheeseen. Ainakin viime viikkoina aiheesta riippumatta kommentit ovat olleet lähinnä persu ja antipersu, kapitalistit ja kommunistit -tasoista jankkausta joka ei liity keskimäärin aiheeseen mitenkään. Olkoon kyse vaikka kukkien kastelusta niin kommentit ovat tuota tasoa. On moderaatiollekin paikkansa, toki se on sitten eri asia onko sen pakko olla ennakkomoderointia...

[Rasvari]

Muutamia kommentteja on tullut Hesarin vuosien varrelle kirjoitettua. Aluksi yritin argumentoida asioita ja postailla linkkejä tilastopalveluihin ja muiden viranomaisten sivuille.

Omia huomioita.
-linkilliset postit eivät mene koskaan läpi
-jos suhtaudut perustellen kielteisesti vaikkapa humanitäriseen maahanmuuttoon kommenttia ei julkaista tai se katoaa muutamassa päivässä
-viime aikana linja on jyrkentynyt entisestään, jonka seurauksena aloitin koepalloilemaan modeerauslinjaa Kaarisateen hengessä, kaikki edelleen nähtävissä

Mainittakoon vielä että pidän moderaatiota tarrpeellisena, sillä pidetään foorumi luettavana poistamalla tyhjät kommnetit ja selkeät rölläilyt. Ikävä kyllä Hesarilla homma ei toimi ainakaan nyt näin.

Minä yritin keskustella, enää en sitä tee, koska viihdytään lähinnä itseäni moderaatiolinjan kanssa leikkiessä. Eikä oikein jaksa sitäkään, koska tämä on niin nähty. Tavallaan aika surullista.

Itse asiassa Hesarin perseily saa minussa näköjään aikaan muitakin lapsellisia rektioita. Ei niin kovin kauaa sitten Hesarin myyjätyttö feissasi minut kauppakeskuksessa, luultavasti setämiehet taitavat kuulua potentiaalisten ostajakuntaan ja yritti melko sinnikkäästi saada kauppoja kiinni. Muutaman kerran kieltäydyttyäni myyjä tarjosi vielä näytenumeroa mukaan, kerroin ottavani sen jos myyjä löytää siitä yhdenkin neutraalin sävyyn kirjoitetun jutun valkoisesta, hetero seksuaalista, miehestä, joka asuu maaseudulla omakotitalossa ja ajaa autolla töihin.

Hesaria tuli tilattua lähes kaksikymmentä vuotta. Nyt tunnen enää vähenevää kaipuuta kadonneesta aamiaiskaverista.

[Rasvari]

Kyllä se voi olla myös keskustelun laadun ylläpitämistä. Kannattaa vilkuilla esim. Iltalehden lukijakommentteja. Ne muuttuisivat paljon luettavammiksi jos edes suuri osa niistä liittyisi jotenkin itse aiheeseen. Ainakin viime viikkoina aiheesta riippumatta kommentit ovat olleet lähinnä persu ja antipersu, kapitalistit ja kommunistit -tasoista jankkausta joka ei liity keskimäärin aiheeseen mitenkään. Olkoon kyse vaikka kukkien kastelusta niin kommentit ovat tuota tasoa. On moderaatiollekin paikkansa, toki se on sitten eri asia onko sen pakko olla ennakkomoderointia...

Kunnon moderointi on todellakin roskien siivousta ja röllien torjuntaa. Eri mielipiteet pääsevät esiin ja niiden välillä pystyy argumentoimaan.

Johtuuko sitten moderaatiolinjasta vai keskustelijoita Hesarilla on matkaa tavoittelemassa "Suomen parhaaseen keskustelukulttuuriin" vai mitä se nyt oli.

[nollatoleranssi]

Omia huomioita.
-linkilliset postit eivät mene koskaan läpi
-jos suhtaudut perustellen kielteisesti vaikkapa humanitäriseen maahanmuuttoon kommenttia ei julkaista tai se katoaa muutamassa päivässä
-viime aikana linja on jyrkentynyt entisestään, jonka seurauksena aloitin koepalloilemaan modeerauslinjaa Kaarisateen hengessä, kaikki edelleen nähtävissä

Pitää välillä puolustaa Hesaria.

Kommentoinnista käydään aina kiistaa, mutta HS on säilyttänyt kommentoinnin kaikkiin uutisiinsa. Esimerkiksi iltapäivälehdet poistivat kommentoinnin arkaluonteisista mm. maahanmuuttoa käsittelevistä uutisista kokonaan.

Moderaatiolinjasta voi aina valittaa, mutta HS:n kommenteista on näkynyt mielipiteitä suuntaan ja toiseen. Tietysti on ärsyttävää jos suurella vaivalla kirjoitettu kommentti katoaa, mutta sitä varten pitäisi olla omat alustat.

[foobar]

^ Toisaalta montaa juttua ei voi kommentoida nimimerkillä. Esimerkiksi tyypilliseen tapaansa faktat uuteen järjestykseen laittavaa tämän päiväistä Jari Tervon kolumnia voi kommentoida vain nimellään. Tiettyyn pisteeseen saakka ymmärrän tämän kyllä esim. yleisönosastokirjoitusten osalta, mutta esim. Tervon tapauksessa se että tarvitaan sekä ennakkomoderointi että nimellä kirjoittaminen kertoo jotain artikkelikeskustelulle asetetuista tavoitteista - käytännössä sen, että lehden tavoite on pönkittää agendoja, ei avointa keskustelua niistä. Onko Tervo tosiaankin niin haavoittuvainen yksilö että tämä on vedettävä näin?

[Roope]

Kommentoinnista käydään aina kiistaa, mutta HS on säilyttänyt kommentoinnin kaikkiin uutisiinsa.

Nyt-osasto on estänyt kaiken kommentoinnin, joten hankalia aiheita ja kaikkein pahinta agendajournalismia on siirretty käsiteltäväksi sen puolella.

Esimerkiksi tyypilliseen tapaansa faktat uuteen järjestykseen laittavaa tämän päiväistä Jari Tervon kolumnia voi kommentoida vain nimellään.

Sama käytäntö samalla tavalla viikosta toiseen trollaavan Yrjö Raution kolumneissa.

[nollatoleranssi]

Kommentoinnista käydään aina kiistaa, mutta HS on säilyttänyt kommentoinnin kaikkiin uutisiinsa.

Nyt-osasto on estänyt kaiken kommentoinnin, joten hankalia aiheita ja kaikkein pahinta agendajournalismia on siirretty käsiteltäväksi sen puolella.

Nyt-liite poisti kommentoinnin aikoja sitten, kun eivät kestäneet kritiikkiä juttuihin liittyen. HS uutistoimitus ei seurannut perässä.

Nyt-liite on agendajournalismia, mutta se on tehty alusta asti huumoriotteella. Vitsit ovat niin kauan hyviä, kunhan kukaan ei kommentoi niitä.

[nollatoleranssi]

^ Toisaalta montaa juttua ei voi kommentoida nimimerkillä. Esimerkiksi tyypilliseen tapaansa faktat uuteen järjestykseen laittavaa tämän päiväistä Jari Tervon kolumnia voi kommentoida vain nimellään. Tiettyyn pisteeseen saakka ymmärrän tämän kyllä esim. yleisönosastokirjoitusten osalta, mutta esim. Tervon tapauksessa se että tarvitaan sekä ennakkomoderointi että nimellä kirjoittaminen kertoo jotain artikkelikeskustelulle asetetuista tavoitteista - käytännössä sen, että lehden tavoite on pönkittää agendoja, ei avointa keskustelua niistä. Onko Tervo tosiaankin niin haavoittuvainen yksilö että tämä on vedettävä näin?

Varmaan henkilöt itse ovat voineet päättää tuosta. Sinänsä hölmöä tuo rajanveto, koska ennakko- ja jälkimoderointi poistaa valtaosan viesteistä.

Semmoisen pienen eron olen huomannut, että varsinkin nimellä kommentoijat uskovat usein täysin jutun kirjoittajaan ja teksteihin kyseenalaistamatta niiden faktoja mitenkään. Nimimerkeiltä tulee helpommin kritiikkiä, mutta samoin aiheita on voitu seurata paljon pidempään.

En tiedä onko tuo yleispätevä huomio, koska paljon on yksilöllistä vaihtelua. Tämä lähinnä pätien HS kommentointiin.

[Roope]

Nyt-liite on agendajournalismia, mutta se on tehty alusta asti huumoriotteella. Vitsit ovat niin kauan hyviä, kunhan kukaan ei kommentoi niitä.

Nytissä on suunnilleen yhtä paljon huumoria kuin Kansan Uutisissa. Kyllä ne ovat ihan tosissaan maailman persufasismilta pelastamisessa.

Nykymuotoisen Nyt-liitteen harrastamaa "ironiaa" en laske huumoriksi.

[Kapseli]

Kyllä se voi olla myös keskustelun laadun ylläpitämistä. Kannattaa vilkuilla esim. Iltalehden lukijakommentteja. Ne muuttuisivat paljon luettavammiksi jos edes suuri osa niistä liittyisi jotenkin itse aiheeseen. Ainakin viime viikkoina aiheesta riippumatta kommentit ovat olleet lähinnä persu ja antipersu, kapitalistit ja kommunistit -tasoista jankkausta joka ei liity keskimäärin aiheeseen mitenkään. Olkoon kyse vaikka kukkien kastelusta niin kommentit ovat tuota tasoa. On moderaatiollekin paikkansa, toki se on sitten eri asia onko sen pakko olla ennakkomoderointia...

Kunnon moderointi on todellakin roskien siivousta ja röllien torjuntaa. Eri mielipiteet pääsevät esiin ja niiden välillä pystyy argumentoimaan.

Johtuuko sitten moderaatiolinjasta vai keskustelijoita Hesarilla on matkaa tavoittelemassa "Suomen parhaaseen keskustelukulttuuriin" vai mitä se nyt oli.

Iltalehdellä on todella ihmeelliset algoritmit käytössään. Tuntuu, että itse osaan arvata 75% tarkkuudella, mihin uutiseen voin kommentoida ja mihin uutiseen kirjoittamani kommentti ei tule julkaistuksi sääntöjen vastaisena. Tämä sama kaava tuntuu pitävän paikkaansa, vaikka kommenttini olisi "hyvää päivää rakastan kaikkia".

[Foliohattu]Niillä on pakko olla listat käyttäjätunnuksista, joiden oikeudet rajoitetaan tapauskohtaisesti uutisaiheen perusteella.[/foliohattu]

[foobar]

Nyt-liite on agendajournalismia, mutta se on tehty alusta asti huumoriotteella. Vitsit ovat niin kauan hyviä, kunhan kukaan ei kommentoi niitä.

Nytissä on suunnilleen yhtä paljon huumoria kuin Kansan Uutisissa. Kyllä ne ovat ihan tosissaan maailman persufasismilta pelastamisessa.

Nykymuotoisen Nyt-liitteen harrastamaa "ironiaa" en laske huumoriksi.

Muistelenko oikein että Kansan Uutisissa oli joskus kommentointimahdollisuus? Enää sitä siellä ei ole. (EDIT: Onpas, Facebookin toteuttamana, mutta kukaan ei näytä keskimäärin kommentoivan. Aiemmin oli muistaakseni erillinen keskustelusivu.) Ilmeisesti vihervasemmiston yleisnäkemys on se että kommentointimahdollisuus on kallista ajanhukkaa koska se voi heikentää artikkelien viestin perillemenoa ja teettää vielä työtä koska vihapuhelait ovat tehneet moderoinnista käytännössä pakollista. Ainoat paikat joissa maailman menoa siis kommentoidaan ovat käytännössä Facebook ja Twitter, joista molemmat ovat uutisista keskustelun käynnin kannalta melko tuskaisia. Nyt-liitteen kommentointimahdollisuuden katoamisen "selitysosa" oli muistaakseni aika irvokasta luettavaa...

[Sibis]

Nollatoleranssi: " mutta HS:n kommenteista on näkynyt mielipiteitä suuntaan ja toiseen."

Kyllä varmaankin henkilöiltä joilla ei ole mitään menetettävää. Ei ole pelkoa antifan iskuista, työpaikan menetyksestä, naapureista jne.

[Tommi Korhonen]

On olemassa web-alustoja ja liitännäisiä, jotka sallivat kommentointia mille tahansa webbisivulle, ja sitten että varsinainen kommentointi tapahtuu omalla alustallaan ja liittännäinen näyttää sen sivuston yhteydessä.

Näiden ongelma on, että niiden toimivuus on siitä kiinni, että onko siellä riittävä joukko käyttäjiä ja onko niillä joku kytkös sinuun, asian tai julkaisun (maantieteellinen tai asia-alue) ympäristöön. Lisäksi kuplan varaa on iso.

Mutta jos tuollaista kommentointialustaa tukisi esimerkiksi Homma tai jopa Persut, niin se saattaisi ylittää kriittisen massan, ja myös muut suomalaiset toimijat, tai jopa itse alkuperäinen media-alusta joutuisi ottamaan tuota kautta kantaa asioihin, mutta he menettäisivät moderaatio-oikeuden. Tästä voisi seurata mielenkiintoisia asioita.

Olisikohan tällaisen markkinointiin riittävän isoja kenkiä kellään? Luultavasti se vaatisi ainakin Homman virallisen suosituksen ja vielä Mestarin käden jäljen. Lisäksi olisi hyvä jallittaa mukaan myös vastapuolen ääniä, vihreitä silakoita.

Miten olisi, Matias Turkkila? Kohtuullisen suosion saanut avoin keskustelualusta voisi olla hyvä asia Suomen keskustelukulttuurille, pakottaa vihervasemmiston laukalle, ja yleisesti edistää perussuomalaisten asiaa tuomalla esille näkökantoja kirjavasti. Myös sellaisia, joita valtamedia nyt yrittää piilottaa. Tietenkään tuollaisesta ei tulisi vain perussuomalaisten hallitsema, mutta sehän olisi vain hyvä asia suuren kuvan kannalta, voisi pakottaa ehkä Kokoomuksen liikahtamaan. Ja ärsyttäisi ihanasti nykyisiä vauhkoilijoita.

Lähetetty minun SM-G930F laitteesta Tapatalkilla

[foobar]

Yle ja STT aloittavat verkkokeskusteluiden moderointiyhteistyön

Yle haluaa panostaa Yle Uutisten verkkokeskusteluiden laatuun entistä enemmän. Tavoitteena on, että uudistus parantaa keskusteluiden laatua ja että uutisten kommenttiosioita voidaan pitää auki pidempään. STT-sopimuksen ansiosta jatkossa jokainen Yle Uutisten artikkeleihin tuleva kommentti luetaan ja hyväksytään ihmisvoimin, ilman tekoälyä.

Journalistinen päätösvalta säilyy Ylellä. STT:n moderoijat noudattavat Ylen ohjeita ja linjauksia.

"Hyvälle vuorovaikutukselle on koko ajan suurempi kysyntä ja tiedämme, että erityisesti nuoret haluavat keskustella esimoderoiduissa verkkopalveluissa, koska keskustelu sosiaalisessa mediassa on sävyltään koko ajan negatiivisempaa", sanoo Yle Uutisten verkkotuottaja Timo Kämäräinen.

"Tekoälyn vahvuus on nopeus, mutta kokemustemme perusteella vain ihmisvoimin voimme saavuttaa moderoinnissa laadussa uuden tason. Vain ihmissilmä kykenee havaitsemaan esimerkiksi aiheen vierestä keskustelemisen."

"STT on Ylelle tärkeä strateginen kumppani. Uusi sopimus on myös osoitus kotimaisen median yhteistyöstä ja uusista mahdollisuuksista. Journalistinen media voi yhdessä toimia paremman suomalaisen keskustelukulttuurin laadun ja faktojen puolesta", sanoo Ylen uutis- ja ajankohtaistoimituksen päätoimittaja Riikka Räisänen.

https://yle.fi/aihe/artikkeli/2020/01/20/yle-ja-stt-aloittavat-verkkokeskusteluiden-moderointiyhteistyon

En ole Sanoman, ei kun siis STT:n uuden moderaation käyttöönoton jälkeen saanut Hesarin kommentteihin läpi yhtäkään kommenttia jossa annettaisiin ymmärtää että journalistien esittämä näkemys voisi olla jollain tapaa puolueellinen. Tarkkuus "aiheen vierestä keskustelun" poistamisen suhteen on siis selkeästi kasvanut. Tässä tapauksessa myös niissä artikkeleissa jutuissa joiden aiheena on ollut journalismi itse...

Tämä muutos kaipaisi kyllä tarkempaa tutkimusta. Vahvasti haiskahtaa siltä, että isot mediatalot ovat päättäneet käydä aktiiviseen hyökkäykseen heidän agendojensa kanssa erimielisten lukijoiden näkyvyyttä vastaan. Olisi tärkeää että tämä tulisi laajasti ilmi, eikä muodostuisi mielikuvaa siitä että kansa on vaan yhtäkkiä alkanut olla median kanssa samaa mieltä, erityisesti siitä että media on pyyteetön ja puolueeton hyväntekijä.

Huomionarvoista on sekin että Yle on hyvin pienellä omistuksella mukana STT:ssä ja Sanoma ja Yle ovat usein keskenään verivihollisia, mutta tästä huolimatta he ovat löytäneet yhteisen nuotin ennakkomoderoinnin saralla. Yleensä tällaiseen naimakauppaan ajaa yhteinen vihollinen. Mikäköhän se voisi olla? En oikein usko että "nuorten halu keskustella ennakkomoderoiduilla foorumeilla" (oikeasti?!) on itsessään riittävä syy.

[Roope]

– STT on Ylelle tärkeä strateginen kumppani. Uusi sopimus on myös osoitus kotimaisen median yhteistyöstä ja uusista mahdollisuuksista. Journalistinen media voi yhdessä toimia paremman suomalaisen keskustelukulttuurin laadun ja faktojen puolesta, sanoo Ylen uutis- ja ajankohtaistoimituksen päätoimittaja Riikka Räisänen.
...
STT:n moderointiperiaatteiden mukaan keskustelijoiden esittämät näkemykset eivät vaikuta siihen, julkaistaanko ne vai ei, jolleivat ne ole lainvastaisia, muita ihmisiä asiattomasti loukkaavia tai ilmeisen paikkaansa pitämättömiä. Kommenttinsa saa julki, kun pysyy asiassa ja esittää ajatuksensa asiallisesti.

MTV: STT aloitti Yle Uutisten kommenttiosioiden moderoinnin – asiallisen kommentoinnin toivotaan vievän keskustelua eteenpäin 20.1.2020

Mediajätti Yle aloittaa tietysti suomalaisen keskustelukulttuurin perkaamisen saamansa laillisen palautteen näkyviltä poistamisesta, eikä oman sisältönsä laatu- ja faktatarkistamisesta. Kenellekään ei kuulu tarkistaa, ovatko Ylen julkaisemat jutut ihmisiä asiattomasti loukkaavia, ilmeisen paikkansa pitämättömiä tai linjassa Journalistin ohjeiden periaatteiden kanssa.

Ei silti, että tämä koskisi vain Yleä. Hesarin toimituksessa olisi vielä enemmän käyttöä erillisille faktantarkistustoimittajille, jollaisia muissa maissa käytetään.

Yle Uutiset julkaisee pitkälti yli sata juttua päivässä. Jatkossakaan kaikkia ei avata keskustelulle, vaan kommentoida voi silloin, kun keskustelu istuu hyvin jutussa käsiteltäviin teemoihin.

– Esimerkiksi rikosjuttuihin emme lähtökohtaisesti avaa keskustelua, koska emme halua juttuihin spekulaatiota rikoksen taustoista tai uhrien yksityisyyttä mahdollisesti loukkaavaa keskustelua, Räisänen sanoo.

Yle: Yle Uutiset luopuu tekoälystä verkkokeskustelujen moderoijana – "Vain ihmissilmä pystyy hahmottamaan keskustelun sävyjä" 20.1.2020

Nuo eivät ole syitä estää keskustelu kokonaan vaan korkeintaan perusteluja käyttää esimoderointia tai sallia vain nimellinen keskustelu bannien uhalla.

Kaikki tietävät, että suurin syy keskustelun estämiseen on se, että Yle ei halua rikosjuttujen yhteyteen keskustelua epäillyn maahanmuuttotaustasta. Ei siksi, että se ei pitäisi paikkaansa (spekuloinnit voisi helposti poistaa keskustelusta), vaan siksi, että se on usein pitänyt paikkansa silloin, kun Yle on mieluummin vaiennut.

Tyypillisesti, kun ulkomaisista tiedotusvälineistä on voitu lukea "allahu akbar"-iskuista, Suomen Yle vakuuttaa viimeiseen asti, että iskun motiivista ei ole tietoa. Onhan se noloa, että olennainen tieto medialähteineen julkaistaan kommenteissa eikä itse uutisessa, ja varmaan tuntuu yhtä nololta poistaa tällaisia kommentteja. Henkisesti helpompaa kieltää koko keskustelu.

[Rasvari]

Omia huomioita.
-linkilliset postit eivät mene koskaan läpi
-jos suhtaudut perustellen kielteisesti vaikkapa humanitäriseen maahanmuuttoon kommenttia ei julkaista tai se katoaa muutamassa päivässä
-viime aikana linja on jyrkentynyt entisestään, jonka seurauksena aloitin koepalloilemaan modeerauslinjaa Kaarisateen hengessä, kaikki edelleen nähtävissä

Pitää välillä puolustaa Hesaria.

Kommentoinnista käydään aina kiistaa, mutta HS on säilyttänyt kommentoinnin kaikkiin uutisiinsa. Esimerkiksi iltapäivälehdet poistivat kommentoinnin arkaluonteisista mm. maahanmuuttoa käsittelevistä uutisista kokonaan.

Moderaatiolinjasta voi aina valittaa, mutta HS:n kommenteista on näkynyt mielipiteitä suuntaan ja toiseen. Tietysti on ärsyttävää jos suurella vaivalla kirjoitettu kommentti katoaa, mutta sitä varten pitäisi olla omat alustat.

Tuo on totta. Linja on silti liian jyrkkä tai painottunut, esimerkiksi mainitsemissa herkissä aiheissa ollaan vielä herkempiä poistamaan kommentteja.

Jotenkin minusta tuntuu (korostan tuntuu) että laadukkaimmat jutussa esiintuotuja näkökulmia vastaan olevat kommentit häviää, kevyemmät vastakkaiset mielipiteet saavat jäädä. Varsinkin jos kommentissa on helposti tarkastettavaa evidenssiä juttun virheellisyyteen liittyen tulee aika äkisti punakynää.

Tämä(kin) on täyttä mutua koska eihän näitä pääse mistään verifioimaan, ei jää esimerkiksi kirjoittajalle tietoon miksi punakynää tuli, kommentti vain katoaa eikää jää kirjoittajalle leimalla: "Hylätty: syy-pudotusvalikosta-tähän". Epäilen lisäksi että vasikkalinkkiä hakataan muiden lukijoiden toimista myös siinä tapauksessa kun kommentin asiasisältö ei miellytä ja moderaatio moderoi (puoli)automaattisesti.

Kyllästyin ja vedin muutaman kaarisadekoepallon ja katso, ne kelpaavat. En jaksa tuolla enää jankkailla, enkä pahemmin enää Hesarin juttuja lueskella. Pitäköön tabloidinsa.

[SmallFish]

Anteeksi jos tästä on jo aihe, en löytänyt. Mutta kysyisin hommalaisilta, onko kukaan saanut enää viestejään läpi Hesarin juttujen kommenttiosioon?  Sinnehän voi rekisteröityneet kommentoida nimimerkilläkin joihinkin juttuihin.

Itse koitin taas parin vuoden tauon jälkeen, no luck. Enkä edes öyhöttänyt vaan testinä koitin jotain suvakkiteemaakin korostaa. Onkohan niillä siellä jotkut ihan nimilistat blokkia varten? Kovin soijaista on nimittäin nykyään.

[Tabula Rasa]

En ole jaksanut lukea hesarin juttuja sieltä suoraan enää pariin-kolmeen vuoteen poislukien tilanteet jolloin kahviossa ei ole muita lehtiä kahvin kanssa. Se kerran-kolme vuoteen riittää toteamaan että hs on nykyinen nytliite ja nytliite on mennyt ohi sekä pahkasiasta että pravdasta.

Enpä ole siis ollut edes yrittämässä. Mutta en usko että sanomatalon ja muiden valemedioiden väärien tietojen ja mielipiteiden vastainen vaino olisi yhtään vähentynyt siitä mitä se oli puolenkymmentä vuotta sitten kun mitään nuivaa ei saanut läpi ellei sitä naamioinut niin överiksi menevällä äärisuvakismilla etteivät tienneet on se tosissaan vai trollaa. Mitään tekemistä avoimen keskustelun kanssa ei sanomatalolla ole.

[Siili]

Anna-Liina Kauhanen kirjoitti aikaisemmin varsin tiheästi Hesariin Saksan sisäpolitiikkaan liittyviä artikkeleita, niin uutisartikkeleita, kolumneja ja kommentteja.  Itse tekstistä ei erottanut, minkä tyypin artikkeli oli kyseessä, sen verran tiukasti Anna-Liina otti poliittisesti kantaa ihan uutisartikkeleissakin.

Tämän vuoden puolella Kauhanen on kuitenkin siirtynyt kirjoittamaan pitkälti muista asioista ja pääosin muualta kuin Saksasta:

https://www.hs.fi/haku/?query=kauhanen&category=&period=&order=new&altStartDate=&altEndDate=

Oliko siirto muihin uutisaiheisiin Kauhasen oma valinta, vai saiko Hesari liikaa palautetta Kauhasen yliaktivistisesta otteesta uutisoidessaan ja kommentoidessaan Saksan sisäpolitiikkaa?

[Supernuiva]

Anteeksi jos tästä on jo aihe, en löytänyt. Mutta kysyisin hommalaisilta, onko kukaan saanut enää viestejään läpi Hesarin juttujen kommenttiosioon?  Sinnehän voi rekisteröityneet kommentoida nimimerkilläkin joihinkin juttuihin.

Itse koitin taas parin vuoden tauon jälkeen, no luck. Enkä edes öyhöttänyt vaan testinä koitin jotain suvakkiteemaakin korostaa. Onkohan niillä siellä jotkut ihan nimilistat blokkia varten? Kovin soijaista on nimittäin nykyään.

Koska mikään ei mennyt minullakaan läpi, niin en ole enää edes yrittänyt pitkiin aikoihin. Sama koskee myös muita "iltapuluja", turha käyttää aikaa sellaisen viestin kirjoittamiseen, joka katoaa sensuuriin.

Sananvapautta ei valtamediassa tätä osin enää ole. Joskus olen miettinyt, miltä suomalainen todellisuus näyttää joidenkin vuosikymmenien kuluttua.

Johtaako sensuuri siihen, että enemmistö ihmisistä hyväksyy sittenkin elämän jälkiteollisessa neuvostojen liitossa?

[foobar]

^ Viimeksi pari päivää sitten meni kommentteja läpi, enkä sen jälkeen ole yrittänytkään. Mitään täysestoa en ole nähnyt.

Kommenttien läpimenon todennäköisyys kuitenkin laskee dramaattisesti jos kommentoi jotain aihetta joka on suomalaisen taistolaisjournalismin ideologisessa ytimessä ja kommentissa antaa ymmärtää että toimittaja tai hänen haastattelemansa kommunisti olisi mahdollisesti muuta kuin neutraalein tietolähde aiheen suhteen. Faktat eivät yleensä paranna tällöin viestin läpimenoa.

Tarpeeksi paksusti viestin ja faktat peitellen läpimenotodennäköisyys nousee, mutta verrattuna journalistien agendoja myötäkarvaan silitteleviin kommentteihin ovat kriteerit aivan toiset.

[törö]

^ Hesarin moderointi on ulkoistettu, joten valitukset pitäisi kohdistaa yritysjohdolle. Ei se muuten tiedä miksi asiakaskunta kaikkoaa.

Multa meni siihen nopeasti maku sen jälkeen kun STT alkoi moderoida, koska enää ei ole mahdollista kirjoittaa niin nätisti ja neutraalisti, että se olisi vaivan arvoista. Joskus menee läpi ja jokus ei.

Haistakoon pitkän vitun koko Sanoma oy. Edes Aku Ankkaa en huoli ilmaisena tutustumisjaksona.

[foobar]

^ Hesarin moderointi on ulkoistettu, joten valitukset pitäisi kohdistaa yritysjohdolle. Ei se muuten tiedä miksi asiakaskunta kaikkoaa.

Moderointi on kuitenkin ulkoistettu STT:lle, josta Sanoma omistaa kolme neljäsosaa. Jos Sanoma haluaisi moderointilinjan muuttuvan, se kyllä muuttuisi.

[törö]

^ Eiköhän se linja ole sellainen, että työt teetetään niin halvalla, ettei pääse syntymään kovin ihmeellistä työmoraalia. Sama vaikka ärsyttäisi lukijoita tahallaan, jotta johto jäisi ilman kannustinpalkkioita ja omistajat jäisivät lopulta nuolemaan näppejään.

[repo]

Moderointi on kuitenkin ulkoistettu STT:lle, josta Sanoma omistaa kolme neljäsosaa. Jos Sanoma haluaisi moderointilinjan muuttuvan, se kyllä muuttuisi.

Jos tällainen tulisi ilmi ja vieläpä myönnettäisi, se rikkoisi hartaudella ylläpidetyn illuusion valtamediasta ettei toimitusten linjaan ja linjauksiin vaikuteta korporaatioiden hallinnollisilla toimenpiteillä.

"Vapaa media"

[Roope]

Normipäivää nyky-Hesarissa:

KIRJALLISUUS
Juice Leskinen käytti n-sanaa enemmän kuin Maustetytöt – Näin syntyi laulu keskitysleirin vartijasta, joka oli siviilissä moitteeton perheenisä

Juice Leskinen avautui laulu laululta

Radio 957:n 40 tunnin Juice 40 -haastattelut puretaan kirjoiksi lauluntekijän 70-vuotisjuhlien kunniaksi. Ensimmäisessä osassa Leskinen puhuu 1970-luvun tuotannostaan.

[...]

Puoluepolitiikkaa hän sinänsä vierasti ja väitti jopa, että joukkoliikkeet eivät ole saaneet "mitään aikaan". Hän piti valistunutta yksinvaltiutta parempana vaihtoehtona kuin demokratiaa, mutta myönsi toki, että yksinvaltiaat eivät käytä valtaansa valistuneesti.

LESKINEN halveksi korrektiutta, myös korrektia kielenkäyttöä. Tämä heijastui tietysti sanoituksiin.

Osapäivänatsi-sanoitustaan (Keskitysleirin ruokavalio -levyllä vuodelta 1976) hän ruotii tavalla, joka kertoo aikojen muutoksesta.

Sanoitus kertoo keskitysleirin vartijasta, joka kuvailee erilaisten etnisten vähemmistöjen ruumiinosien herkullista makua lapsilleen. Taustalla oli Veikko Huovisen Veitikan lukuelämys ja tieto eräästä keskitysleirin vartijasta, jota pidettiin siviilissä moitteettomana perheenisänä. Leskiselle ihminen oli kuitenkin vastuussa teoistaan myös, kun hän tottelee ylempiään. Työminää ja siviiliminää ei voi erottaa toisistaan.

Viime vuoden Maustetytöt-kohua muistaen voinee arvata, että kaikki nämä tasot jäänevät nykyisin sen alle, että Leskisen sanoituksessa mainitaan laulun "osapäivänatsin" suulla n-sana.

1970-luvulla Leskisen strategia saattoi toimia: sanoituksen voinee nähdä pyrkimyksenä tuoda natsimielinen rasismi näkyväksi ja halveksittavan naurettavaksi makaaberein sanankääntein. Kokonaisuuteen kuului myös tietty lastenlaulumaisuus: "Kaikki, minkä isi laulaa, lapset ottaa laulukseen."

Nykyisin rasistit itse tekevät terminologiaansa "sosiaalisen median" jättiyritysten alustoilla näkyväksi perin laajasti ja algoritmit vielä korostavat kuohuttavimman ja paheksutuimman sisällön näkyvyyttä. Nyky-ympäristössä sanoitus 1970-luvulta voinee toimia myös sen syntyhetken intentioiden vastaisesti.

Se on paradoksi, josta sanoja ja niiden merkityksen muutoksia koko ikänsä tutkaillut Leskinen olisi varmaankin tehnyt lauluja ja kolumneja.

Ja sen paradoksin kanssa painitaan taas kirjasarjan toisen osan ilmestyessä.

Myös vuoden 1981 Ajan henki -levyn avausraita Mussolini perusdiini teki näkyväksi rasistista ja seksuaalisiin vähemmistöihin kohdistuvaa kuvastoa – ja samalla uusinsi sitä.

Helsingin Sanomat 10.2.2020

Nyt.fi-analyysi
Joaquin Phoenixin Oscar-puhe alkoi eräänlaisena woke-bingon täysrivinä, mutta mitä pidemmälle se eteni, sen voimakkaammalta se tuntui.

Joaquin Phoenixin Oscar-puhe alkoi jonkinlaisena parempien ihmisten bingona. Mutta mitä enemmän hän puhui, sitä tärkeämmältä se tuntui

Täysin ansaitusti Joker-elokuvan roolistaan parhaan miespääosan esittäjän Oscar-patsaan voittanut Joaquin Phoenix käytti voittopuheensa kiinnittääkseen maailman huomiota asioihin, jotka eivät muuten saa tarpeeksi huomiota – antaakseen "äänen niille, joilla ei sitä ole".

Phoenixin puheen alku kuulosti lähes stereotyyppiseltä tiedostavan liberaalin Hollywood-näyttelijän bingoriviltä: hän ruksitti sukupuolten tasa-arvon, rasismin, seksuaalivähemmistöjen oikeudet, alkuperäiskansojen oikeudet ja eläinten oikeudet.

[...]

Kuvittelemme, että meillä on oikeus keinotekoisesti siementää lehmä ja kun hän synnyttää, varastamme hänen vauvansa, vaikka hänen epätoivon ja tuskan huudoistaan ei voi erehtyä. Ja sitten otamme hänen maitonsa, vaikka se on tarkoitettu hänen vasikalleen ja sekoitamme sen kahviimme tai muroihimme.

[...]

Erinomainen puhe!

Oikaisu 10.2. kello 13.26: Toisin kuin Phoenixin puheen käännöksessä alun perin luki, lehmän jälkeläinen on vasikka eikä varsa.

Helsingin Sanomat 10.2.2020

KULTTUURI
"Tarvitaan jättimäisiä lakisääteisiä muutoksia" – Stam1nan Antti Hyyrysen esikoiskirja jatkaa kymmenen vuotta sitten ilmestyneen levyn tarinaa ekokatastrofista

"Tarvitaan jättimäisiä lakisääteisiä muutoksia" – Stam1nan Antti Hyyrysen esikoiskirja jatkaa kymmenen vuotta sitten ilmestyneen levyn tarinaa ekokatastrofista

KUN metalliyhtye Stam1na teki neljättä albumiaan, sen teemaksi valikoitui ekokatastrofi.

Lemiläisbändin tekstit kirjoittava laulaja-kitaristi Antti Hyyrynen maalasi sanoituksiin tulevaisuudenkuvan, jossa linnut pesivät styroksiin, jääkarhut elävät ilman jäätä ja meren yllä kelluu muovimanner. Ainoan eloonjääneen ihmisen tavoite oli vain selviytyä.

[...]

Viimeisen Atlantiksen lyriikat eivät tunnu vanhentuneen kymmenessä vuodessa. Hyyrynen sanoo, että asiat olivat tapetilla jo vuonna 2010, mutta nykyään ne tuntuvat olevan arkipäivää. Yhtenä esimerkkinä Hyyrynen mainitsee Australian maastopalot.

"Nytkin jossain päin maailmaa on menossa kaaos. Minut on opetettu suhtautumaan taiteen tekemiseen niin, että siinä täytyy antaa kuva vallitsevasta ajasta."

Vaikka uusia innovaatioita ja teknologiaa on tullut kymmenessä vuodessa päätä huimaavaa vauhtia, Hyyrysen mielestä ekokatastrofin estämiseksi ei edelleenkään tehdä tarpeeksi.

"Ehdoton enemmistö tiedeyhteisöstä sanoo, että nyt alkaa olla viimeinen mahdollisuus, joten kannattaisi ryhtyä korjaustoimiin. Tämä ei ole uskon asia, eivätkä nämä ole arpajaiset. Luotan tieteeseen."

Mitä Hyyrynen ajattelee siitä, että hän kirjoittaa ekokriisistä, ja samaan aikaan bändi lentää ympäri maapalloa keikkailemassa?

"Yhtyeen on pakko olla läsnä eri paikoissa. Pidämme kiertueiden tekemisestä. Enkä usko, että meidän jalanjäljillämme on kokonaiskuvassa niin suurta merkitystä."

Hän kannattaa "jättimäisiä lakisääteisiä" muutoksia kansainvälisessä järjestelmässä ja pitää upeana sitä, että ruotsalaisaktivisti Greta Thunberg tuo esiin nuorten ääntä.

"Sitä ollaan kuultu niin harvoin. Nostan hattua."

Helsingin Sanomat 10.2.2020

Taljanka-yhtyeen solistin Anja Tyrväisen huopikkaat vaihtuivat flamencokenkiin

45-VUOTISJUHLIAAN viettävää Taljanka-yhtyettä on kutsuttu suomalaisen maailmanmusiikin pioneeriksi.

Yhtyeen ohjelmistosta löytyy lauluja monista kulttuureista, joten sen solistilla Anja Tyrväisellä on ollut harvinaisen mielenkiintoinen solistirooli.

[...]

Merkkipäiväänsä Tyrväinen viettää Taljankan juhlakonsertin yhteydessä.

"Paras syntymäpäivälahjani olisi varmaankin tieto, että ilmastonmuutoksen suhteen ryhdyttäisiin viimeinkin tositoimiin. Ja että rasismi ja vihamielisyys vieraita kulttuureja kohtaan väistyisivät."

Helsingin Sanomat 10.2.2020