2012-02-25 HS: Kisa turvaneuvostoon kiristyy

[skrabb]

Kisa turvaneuvostoon kiristyy
Säästöt voivat heikentää Suomen asemia kamppailussa paikasta YK:n turvaneuvostossa. Edustustoja harvennetaan, kehitysaputavoitetta ei ole saavutettu, ja rauhanturvaajien määrä romahti.
Heli Suominen

HELSINGIN SANOMAT

Kisa vaihtuvan jäsenen paikasta YK:n turvaneuvostossa tiukkenee. Suomen lisäksi länsimaiden kahta kiintiöpaikkaa vuosille 2013–2015 kyttäävät Australia ja Luxemburg. Joku joutuu pettymään.

Suomi on valjastanut koko valtionhallinnon lobbaamaan paikkaa, sanoo Suomen New Yorkissa sijaitsevan YK-edustuston suurlähettiläs Jarmo Viinanen.
"Kilpailijamaissa kampanja henkilöityy enemmän ulkoministereihin. Se voi olla heille hyväksi, mutta toisaalta Suomessa jäsenyyden hakemiselle on hyvin laaja tuki", sanoo Viinanen.
Siinä missä Suomessa turvaneuvoston paikan hakeminen on kirjattu hallitusohjelmaan ja kaikki presidenttiehdokkaat hymistelivät siitä, Australiassa oppositio vastustaa jäsenyyttä kalliina.

YK:n yleiskokous tekee päätöksen vaihtuvista jäsenistä lokakuussa.

Osa Suomen päätöksistä heikentää kuitenkin mahdollisuuksia, useat asiantuntijat pelkäävät.
Suomi on esimerkiksi sulkemassa lähivuosina ainakin kymmenen edustustoa säästääkseen rahaa.
"Totta kai se vaikuttaa negatiivisesti. Jos se olisi minusta kiinni, en olisi nähnyt tätä päätöstä", myöntää ulkoasiainneuvos Kari Kahiluoto. Hän vastaa turvaneuvostokampanjasta ulkoministeriössä.

Lisäksi Suomen aiempaa vähäisempi panostus YK:n rauhanturvaamiseen rapauttaa mainetta "rauhanturvaamisen suurvaltana".
Nyt Suomella on 22 sotilasta YK:n rauhanturvaajina. Huippukaudella 1989–1990 YK-rauhanturvaajia oli yli 1 800.

Myös kehitysapupäätökset heikentävät Suomen mahdollisuuksia, arvioi eduskunnan puhemies Eero Heinäluoma (sd).
Suomi ilmoitti vastikään lopettavansa kehitysavun Nicaragualta sen itsevaltaisen hallinnon vuoksi.
Päätöksen jälkeen Suomella ei ole enää kehitysapukumppaneita Latinalaisessa Amerikassa lainkaan.
"Jos Suomi vähentää läsnäoloaan, se ei ole hyvä viesti", Heinäluoma sanoo.
Suomi on myös kaukana lupauksesta nostaa kehitysyhteistyörahat 0,7 prosenttiin bruttokansantulosta.
Kilpakumppani Luxemburg on yksi niistä harvoista maista, joka on ylittänyt tavoitteen roimasti.

Hyvät kahdenväliset suhteet kaikkiin YK:n jäsenmaihin ovat tärkeitä, kun YK:n 193 jäsenvaltiota päättävät suosikeistaan turvallisuusneuvostoon, kertoo Jarmo Viinanen.
Monesti kyse on lehmänkaupoista: äänestä sinä minua nyt, niin minä äänestän sinua ensi kerralla tai jossain muussa asiassa.

Suurin työ on YK-edustuston diplomaateilla. Suurlähettiläs Viinasella on joka ilta vähintään yksi tilaisuus, jossa hän edustaa Suomea ja muistuttaa myös turvaneuvostopyrkimyksistä. Ulkoministeriö on varannut kampanjaa varten 450 000 euroa. Koko kampanja maksaa lähes kaksi miljoonaa euroa.
Useat asiaa läheltä seuraavat virkamiehet kertovat olevansa kaikesta huolimatta varovaisen optimistisia siitä, että Suomi saa paikan.
"Sanoisin, että jos katastrofia ei tule, pääsemme läpi", sanoo Jarmo Viinanen.
Hyväuskoisuuteen ei kuitenkaan kannata tuudittautua. YK-äänestysten historiasta tiedetään, että äänestyksen jälkeen selviää, että useat maat ovat saattaneet luvata äänensä kaikille ehdokkaille.

http://www.hs.fi/verkkolehti/kotimaa/artikkeli/Kisa+turvaneuvostoon+kiristyy/1329103503313

Puhemies Heinäluoma: Ihmisoikeudet eivät selitä Nicaragua-ratkaisua

Kirjoittanut OLLI NURMI 24.02.2012 16:34
Viimeksi päivitetty 24.02.2012 16:55

Eero Heinäluoma (sd.) jatkaisi Suomen kehitysapua Nicaragualle. Hän kokee maan sitoutuneen vahvasti demokratiaan.

Kehitysministeri Heidi Hautala (vihr.) ilmoitti viime viikolla, että Suomi lopettaa kahdenvälisen valtiollisen kehitysapunsa Nicaragualle vuoden 2012 jälkeen. Perusteluna esitettiin, että presidentti Daniel Ortega ja sandinistihallinto ovat heikentäneet maan ihmisoikeuksien ja demokratian tilaa.
–?Sitä hallintoa ei voi parhaalla mahdollisella tavallakaan pitää hyvänä, Hautala kuvaili asiaa koskeneessa tiedotustilaisuudessa.

"Sitoutuminen demokratiaan"
Eduskunnan puhemies Eero Heinäluoma (sd.) vastustaa tuen lopettamista. Hän vieraili tammikuussa eduskunnan parlamenttivaltuuskunnan mukana Väli-Amerikassa sekä Sosialistisen Internationaalin kokouksessa Costa Ricassa. Myös sandinistit kuuluvat internationaaliin.
Matkan aikana hän sai mahdollisuuden tutustua tilanteeseen. Heinäluoma kertoo, että matka alueelle avasi silmiä "bona fide" – vilpittömässä mielessä.
–?Havainto matkan jälkeen oli, että meidän apumme on toiminut siellä erittäin hyvin, Heinäluoma kertoo perjantaina ilmestyneen Nykypäivän haastattelussa.
–?Ihmisoikeushomma ei selitä ratkaisua. Kun Nicaraguassa ja muissa maissa kävi, niin huomasi, että kyllä siellä on vahva sitoutuminen demokratiaan. Tosiasia on kaikesta päätellen, että kansalaisten selvä enemmistö tukee hallitusta.

Heinäluoman mukaan ihmisoikeuksista löytyy huomautettavaa myös muissa Suomen kehitysavun kohdemaissa.
–?Pitääkö köyhän maan ihmisiä rangaista siitä, että maan poliittinen johto on tehnyt virheitä?
Sama analogia pätee Heinäluoman mukaan periaatteen tasolla myös Kreikan avustamiseen. Puhemies myöntää kuitenkin, että jossakin kulkee absoluuttinen raja, jolloin kehitysavun myöntämistä pitää pohtia uudelleen.

"Laaja skaala ihmisoikeusloukkauksia"
Maailman suurin ihmisoikeusjärjestö Amnesty International ei sinänsä ota kantaa siihen, pitäisikö apu johonkin maahan lakkauttaa vai ei. Amnesty suhtautuu kuitenkin kriittisesti Nicaraguan tilanteeseen.
- Nicaraguassa, niin kuin muissakin Väli-Amerikan maissa, on laaja skaala ihmisoikeusloukkauksia, kertoo Amnestyn Suomen osaston ihmisoikeustyön johtaja Päivi Mattila.
[...]

Koko juttu:
http://www.verkkouutiset.fi/index.php?option=com_content&view=article&id=73529:puhemies-heinaeluoma-ihmisoikeudet-eivaet-selitae-nicaragua-ratkaisua&catid=6:politiikka-paeaeuutinen-&Itemid=30

Eikö Haloskan & co:n kalliiksi tulleet lobbaus- ja takamuksennuolemisreissut olekaan varma keino päästä YK:n turvaneuvostoon?
Heinäluomakin tekisi vaikka minkälaisia kuperkeikkoja ja maksaisi vaikka mitä saadaksen täti punaisen YK:n virkaan.
Ehkäpä niillekin rahoille jotain muutakin käyttöä ihan kotomaassa olisi!
P-a sakkia nämä sdööpööt!

boldaukset omia

[Kuvio]

Johan hän on eläkeiässä. Samoilla rahoilla voisi työllistää nuoria. Vaikka niitä vanhuksia ulkoiluttamaan jotka ei enää omin voimin ulos pääse tai järjestyshenkilöiksi kaupunkien keskustoihin kun kerran ravintolatkin, jotka veroja maksavat, ovat liian kauan auki.

[akez]

Nyt kun joku vielä kertoisi sen, mitä ihanaa herkkua tästä turvaneuvoston jäsenyydestä koituu tavallisille suomalaisille, niin voisimme verrata saavutettavia hyötyjä vaadittaviin panostuksiin. Panostuksista on jo mainittu kehitysapu ja rauhanturvaaminen. Hanke vaatii tietenkin satsauksia myös moku-politiikkaan, anteliasta turvapaikkapolitiikkaa, ilmaista koulutusta Suomessa kolmannelle maailmalle jne. Hankkeen kustannukset nousevat helposti miljardeihin, jotta niillä olisi edes jotakin näkyvyyttä.

Hyödyistä en ole kuullut kenenkään sanovan mitään, joten epäilen niiden olevan luonteeltaan abstrakteja, kuten "Suomi rauhanturvaamisen suurvalta", "Suomi kehitysavun suurvalta", "Suomi paskahuussien afrikkalaisille rakentamisen suurvalta" jne. Tälläisiä abstrakteja hyötyjä käytetään usein, kun hankkeen tosiasiallisena tavoitteena on saada jollekin "täti tai setä punaiselle" CV:hen rivi, jota kelpaa näytellä nobel-komitealle seuraavan nobelistin valinnan alla. Sillä taas, mitä maksaa, ei ole väliä koska kysehän on Suomen maineesta, [keksi itse loput attribuutit]

Kyynisenä ja skeptisenä ihmisenä arvelen, että tavalliselle pulliaiselle tulisi sitten herumaan neuvostojäsenyyden maineesta kuin komissaari Rehnin maineesta Kreikassa nykyään - turpiin tulee (taas kerran).

EDIT typo

[Sakkeus]

Tässä olisi nyt medialla (HS myös) paikka kriittisen journalismin harjoittamiseen.

Ihan ensimmäiseksi pitäisi perustella, mitä hyötyä turvaneuvoston paikasta Suomelle olisi? Edistäisikö se ulkomaankauppaamme, turvallisuustilannettamme, kansamme hyvinvointia, ...? Jos siitä olisi suoranaista haittaa, kuten Suomen joutumista kolmansien osapuolten sylkykupiksi, niin sekin pitäisi kertoa.

Lisäksi pitäisi ehdottomasti kaivella niitä lehmänkauppoja, joita on tehty tuon paikan petaamiseksi:
- Maamiinat?
- Ulkomaalaispolitiikka - onko YK-suhmurointi estänyt kiristämistä?
- Kehitysapumäärärahat - ei pystytty leikkaamaan tämän takia?

Edit: akez ehtikin kirjoittaa asiasta

[Teaparty]

Vaihtuvat jäsenet ovat ainoastaan legitimisoimassa pysyvien jäsenmaiden määräysvallan. Jos Australiassa epäillään jäsenyyden tulevan kalliiksi, se lienee Suomelle todella kallista touhua, kun otetaan huomioon maiden kokoero ja taloudellinen kantokyky.

Valtioiden väliset missikisat ovat ihan kivoja, mutta palkinnot ovat aika huonot.

Paljonkohan Suomi muuten polttaa rahaa YK:n ja muiden afrikkakerhojen jäsenyyksiin?

[KTM]

Harmi ettei turvaneuvoston paikkoja jaeta ennen budjettivääntöä, niin olisi voitu laittaa kehitysavut leikkauslistalle.

Muutenkin tavoite 0,7% bruttokansantuotteesta on älytön, jos valtion velan osuutta ei lasketa pois bruttokansantuotteesta, koska velkarahalla kasvatettu bk ei ole aitoa. Tavoite saisi olla korkeintaan 0,7% velattomasta bk:sta.

[Alkuasukas]

Tuo bkt:stä lasku on ihmisten kusetusta. Bkt ei kerro kunnolla kenellekkään rahavirroista. Jos kerrottaisiin että se on 2,5% budjetista (tms en muista tarkkaa summaa) niin luulen että useampi älähtäisi.

[Wilho]

Kuka tästä nyt muka oikeasti kilpailee Suomen kanssa? Jos yksi idiootti ulisee että minäminäminä, minä haluan ja muita ei kiinnosta niin ei se ole kilpailu.

[Roope]

Tietojeni mukaan esimerkiksi Norjassa, Ruotsissa ja Tanskassa kehitysyhteistyöksi lasketaan myös sellaisten turvapaikanhakijoiden kuluja, jotka eivät ole turvapaikkaa saaneet. Näin ei käsitykseni mukaan toimita Suomessa.

En muista enää yksityiskohtia, mutta siellä tosiaan lasketaan kehitysavuksi suurempi osa turvapaikanhakijakuluista kuin Suomessa. Thors halusi ministeriaikanaan suuremman osan turvapaikkajärjestelmän kuluista kirjattavaksi kehitysavuksi, kuten EU-ohjeet mahdollistavat. Lähinnä symbolinen ele, mutta kehitysministeri Väyrynen ilmoitti estävänsä tämän.

[retired]

No helkatti! Nyt kun meillä puolustusvoimat lopetetaan, mehän voisimme lahjoittaa kaikki ruostumaan jäävät aseet ja tarvikkeet esim. Afrikan ja Lähi-Idän niille alueille joissa selvästi on materiaalipulaa ahkerasta käytöstä johtuen. Kyllä tulisi ääniä YK:n äänestyksissä!

Ja mitä me enää rauhanturvaajilla tehdään, meillä on Nobel-Martti ja Melkein presidentti-Pekka, jotka hoitavat kriisit kuin kriisit suit sait sukkelaan, sillä kansainvälistä kokemusta ja näyttöjä on vaikka muille jakaa!

Suomi voisi turvallisuusneuvostossa toimia tiennäyttäjänä kuinka vyöllä ja kokardilla hoidetaan tarvittaessa (luetaan:kun ei muutakaan ole!) isommatkin savotat kunhan vain talvisodan henkeä löytyy ja sitä kuuluisaa sisua!