2012-02-23 HS:Komissaari Rehn vaatii Soinilta anteeksipyyntöä

[Lalli IsoTalo]

"Talvisota"-elokuvasta, eikös?

Everstiluutnantti Laurila rykmentilleen:

"... vanha perivihollinen bryssä yrittää ängetä maamme ikivelkakierteeseen ja kuitata sitä kautta itselleen kansallisomaisuutemme. Me ei takuuvelkaa tahrota, me tahromma itte pitää työmme hedelmät ja kruununjalokivemme.

Suomen Armeija on jo menneinä päivinä näyttänyt jottei tänne ole ilmaiseksi tulemista. Nyt näytämme, että senttiäkään ei anneta tappelematta!"

[EL SID]

Länsi-Savon päätoimittajan kolumni aiheesta:

Soinin malliin


Millaista esimerkkiä Soini halunnee omalla tölväisyllään antaa James Hirvisaarelle, Teuvo Hakkaraiselle, Jussi Halla-aholle ja Tommi Rautiolla?

http://www.lansi-savo.fi/Mielipiteet/12056594.html

kepulaisen lehden negatiivinen kirjoittelu Persuista ei ollut mitään uutta. Soinin lausuma erottaa hänet keskustasta, ja nostaa jälleen persuja esiin, ja tavallinen persuäänestäjä vain painaa tykkää-nappia, kun elitistiset päätoimittajat kiehuvat omassa sapessaan.

Jätin tarkoituksella esiin tietyn kohdan: Soini antaa aivan oikean esimerkin politiikkojen untuva-sarjalaisille: näin tuodaan mielipiteitä julkisuuteen ilman että istutaan käräjillä asiassa.
Toivottavasti myös Soini muistaa sen, ja puolustaa omiaan, kun untuvakaarti alkaa pikkuhiljaa laukoa oppi-isänsä tapaan...

[Tomi]

Pravdan kulttuuriosio tänään: D:n toiseksi viimeinen sivu.

Taina West [email protected]

Kirjoittajan mielestä ympäristön värillisyydessä

ja tv:n mustavalkoisuudessa ei ollut ristiriitaa.

Epäisänmaallisuusväite on tunnehöttöä

Kansanedustaja Timo Soini (ps) loukkasi Ylen Astudion lähetyksessä talouskomissaari Olli Rehniä vertaamalla tätä venäläiseen kenraalikuvernööri Nikolai Bobrikoviin. Bobrikovin tehtävä oli venäläistää Suomi. Eugen Schaumann -niminen nuorimies ampui Bobrikovin vuonna 1904.

Rehn loukkaantui ja vaatii Soinilta anteeksipyyntöä, jota ei tipu eikä lirise, kuten Soini leikkisästi kieltonsa ilmaisi.

Rehn oli loukkaantunut ennen muuta siitä, että hän on omasta mielestään mitä isänmaallisin mies ja nykyisessä työssäänkin isänmaallinen ja edelleen Suomen asialla, vaikka EU.-n leivissä onkin. Soini epäilee siis Rehniä epäisän­maallisesta toiminnasta.

BOBRlkov-vertau ksesta ei noussut kovin suurta julkista kalabaliikkia, vaikka se esitettiin televisiossa. Vertausta ovat pitäneet rankkana lähinnä jotkut poliittiset historioitsijat. Retorinen kysymys asettuu kuin itsestään: toivooko Soini Rehnille myös Bobrikovin kohtaloa? Tyylilajissaan "Olet kuin Bobrikov" asettuu akselille Jofvaristoji hillitty poliitti­nen vittuileminen.

ihmisiä voi loukata monella tapaa. Joko kokonaisena ryh­mänä, kuten perussuomalaisten entinen/nykyineft paikallis-poliitikko teki sanomalla, että jokaisen muslimitytön kuole­ma on iloinen asia (näin poistuu maailmasta yksi musli­mien synnyttäjä).

Voi myös toivoa, että ulkomaalaisen pizzeriatyöntekijän ampujalle pitäisi myöntää kunniamitali. Toivomuksen esit­täjän puolue on sama kuin edellisellä ajattelijalla..

Muuttuvatko nämä oksennukset poliittisiksi kannan­otoiksi, koska niiden sanoja on puolueen jäsen? Onko niillä enemmän painoarvoa kuin jos sanojina ovat perus-Jamppa tai perus-Pirjo, jotka ajattelevat samalla tavalla, mutta ovat puolueeseen sitoutumattomia?

poliitikkoa voi kaikista kipeimmin Suomessa loukata väittämällä, että hän on epäisänmaallinen. Epäisänmaallisuusepäilystä ei ole pitkä loikka maanpetturuudesta epäi­lyyn.

Tosin väitteet jonkun poliitikon maanpetturuudesta vaati­vat tuekseen näyttöä. Epäisänmaallisuusväite on pelkkää tunnehöttöä, eikä vaadi mitään todisteita. Riittää, kun sen sanoo vakavalla naamalla kyynel ehkä omassa silmäkulmas­sa kimmeltäen.

[IDA]

Nykyisten pääkirjoittajien kannattaisi vaikka EU-rahoituksella järjestää jokin seminaari, jossa he vakavasti pohtisivat millaista mallia kirjoittamisesta he haluavat välittää koululaisille. Ei kai tarkoitus ole, että tulevaisuuden Suomi täyttyy amerikkalaisten Hertta-sarjojen käsikirjoittajista?

[IDA]

ihmisiä voi loukata monella tapaa.

Näin on. Itseäni loukkaa se, että päivälehdessä kiroillaan kuin katujätkät, vaikka ei edes osata.

[Lalli IsoTalo]

West [email protected]
Rehn oli loukkaantunut ennen muuta siitä, että hän on omasta mielestään mitä isänmaallisin mies ja nykyisessä työssäänkin isänmaallinen ja edelleen Suomen asialla, vaikka EU.-n leivissä onkin.

West yrittää myötäloukkaantua väittämällä, että Rehn on Suomen asialla, vaikka hänen pitäisi tietää, että komissaari ei aja oman jäsenvaltionsa etua, vaan toimii unioninsa parhaaksi.

[kekkeruusi]

Enpä olisi osannut arvata, että Timon naseva ja osuva nimitys BB-Olli nostattaisi tällaisen äläkän pyllykipeiden ammattiloukkaantujien toimesta. Näköjään on kalikka taas kalahtanut oikeaan koiraan. Perussuomalaisia saa nimitellä miten tahtoo ihan julkisesti ja perusteetta, mutta kun Brysselin pelleä kutsuu syystäkin epäisänmaalliseksi, niin se on ihan hirveätä ja vaatii anteeksi pyytämistä.

[sivullinen.]

Suomen laissa oli majasteettirikos aina keisarin kukistumiseen asti, joten Bobrikovin pilkkaamisesta olisi voinut rangaistuksia jaella. En usko että kyseistä lakia on edes kumottu laillisen kumoamisjärjestyksen mukaan. Onko Soini siis syyllistynyt Bobrikovin pilkkaamiseen, ja ansaitsee siitä laissa säädetyn tuomion? Olli Rehn ei asemaltaan ole majasteettirikoksilla suojattu, joten häntä kyllä saa pilkata. Jos lakia luettaisiin oikein kierosti ja pilkuntarkasti, kuten sitä yleensä tehdään, voitaisiin tällaiseen johtopäätelmään päätyä.

Hallituksen esitys n:o 241/1973 laiksi rikoslain muuttamisesta ja sen mukaisesti säädetty laki 937/1974 (esityksen perusteluosassa sanottiin muun muassa: "Käytettävissä on rikoslain 13. luku, joka koskee majesteettirikoksia sekä väkivaltaa ja kunnianloukkauksia keisarillisen perhekunnan jäseniä vastaan. Tämä luku on jäänyt kumoamatta, vaikka se on käynyt täysin merkityksettömäksi jo vuosikymmeniä sitten, Suomen julistauduttua itsenäiseksi tasavallaksi. Näin ollen lukuun voidaan sijoittaa...)

http://fi.wikipedia.org/wiki/Majesteettirikos

[Marius]

Outoa on myös se, että Rehninkin edustama vaihtopenkillinen on kokonaan ominut kehittämänsä uuskielen omiin tarkoituksiinsa, eikä huomaa enää syyllistyvänsä juuri esim. vihapuheeseen mitä suurimmassa määrin.

Soini tuskin nimittäin oli vihainen leppoisassa lausahduksessaan, mutta Rehn kyllä oli vastauksessaan täynnä pyhää raivoa. Mitä lie mielessään liikkunut, jos mieleensä olisi ollut vapaa näkyvyys. Luultavasti hyvin mustia ajatuksia suomalaisia kohtaan.

[Kuvio]

Suomen laissa oli majasteettirikos aina keisarin kukistumiseen asti, joten Bobrikovin pilkkaamisesta olisi voinut rangaistuksia jaella. En usko että kyseistä lakia on edes kumottu laillisen kumoamisjärjestyksen mukaan. Onko Soini siis syyllistynyt Bobrikovin pilkkaamiseen, ja ansaitsee siitä laissa säädetyn tuomion? Olli Rehn ei asemaltaan ole majasteettirikoksilla suojattu, joten häntä kyllä saa pilkata. Jos lakia luettaisiin oikein kierosti ja pilkuntarkasti, kuten sitä yleensä tehdään, voitaisiin tällaiseen johtopäätelmään päätyä.

Hallituksen esitys n:o 241/1973 laiksi rikoslain muuttamisesta ja sen mukaisesti säädetty laki 937/1974 (esityksen perusteluosassa sanottiin muun muassa: "Käytettävissä on rikoslain 13. luku, joka koskee majesteettirikoksia sekä väkivaltaa ja kunnianloukkauksia keisarillisen perhekunnan jäseniä vastaan. Tämä luku on jäänyt kumoamatta, vaikka se on käynyt täysin merkityksettömäksi jo vuosikymmeniä sitten, Suomen julistauduttua itsenäiseksi tasavallaksi. Näin ollen lukuun voidaan sijoittaa...)

http://fi.wikipedia.org/wiki/Majesteettirikos

Ainakaan ei menisi käytännön kannalta väärin, samalla tapaahan on keksitty vaikka mitä lakeja käytettäväksi muita suomalaisia vastaan vuosien mittaan. Samalla jätteäen kaikki olennaisemmat huomioimatta.

[Hessu]

Koska Olli Rehn on Mikkelistä kotoisin, kaivelin hiukan historiallista tietoa Bobrikovin ajasta Mikkelin seudulla. Kaupungin omilta nettisivuilta löytyi paljon tekstiä, jota sopii vertailla nykyaikaan.

Kaikki seuraavat lainaukset ovat Mikkelin kaupungin mikkeli.fi nettisivustolta. Linkki lainattuihin tekstiosioihin on viimeisen lainauksen alla.

"Sortovuodet Mikkelin kaupungissa
ja maalaiskunnassa

Taustaa

Venäläistämistoimet alkoivat Suomessa 1890-luvulla. Heikkotahtoisesta Nikolai II:sta tuli Venäjän tsaari vuonna 1894 ja vanhoilliset ja kansallismieliset piirit saivat lisää vaikutusvaltaa valtakunnan hallinnossa ja samalla Suomen politiikassa. Suomea alettiin systemaattisesti venäläistää.


Vuonna 1898 määrättiin Suomen kenraalikuvernööriksi kaartinjoukkojen ja Pietarin sotilaspiirin esikuntapäällikkö Nikolai Ivanovitš Bobrikov, josta tuli venäläistämistoimien käytännön toteuttaja. Sortovuosien lähtökohtana pidetään Nikolai II:n 15.2.1899 antamaa helmikuun manifestia. Manifestissa todettiin, että tsaari voi halutessaan määrätä, mitkä lait tahansa yleisvaltakunnallisiksi. Suomalaiset pelkäsivät perustellusti autonomiansa menettämistä. Suomalaiset kokosivat ns. suuren adressin, johon 523 000 suomalaista kirjoitti nimensä ja vaati helmikuun manifestin peruuttamista. Tulosta tällä adressilla ei ollut, vaan valtakunnallistuminen jatkui."

Venäläistämistoimet aloitettiin 1890-luvulla ja sata vuotta myöhemmin eli 1990-luvulla aloitettiin EU-politiikka, jonka avulla pyritään lakkauttamaan itsenäiset valtiot ja "venäläistämään" koko Eurooppa. Olli Rehn on yksi näkyvimmistä komissaareista (=kenraalikuvernööri).

560 000 suomalaista äänesti PS-puoluetta  ja 561 500 suomalaista äänesti Sdp:tä. Kumpikin puolue todisteli vaalipuheissaan, että rahan kylväminen "kreikkalaiseen kaivoon" ei ole hyvä juttu. Vain toinen oli samaa mieltä vielä vaalien jälkeen.

"Venäläistäminen jakoi Suomen puoluejaon uudelleen. Se oli pohjautunut vanhaa perua olevaan kielikysymykseen, mutta nyt suomalainen puolue hajosi kahtia: "vanhoihin" eli suomettarelaisiin ja "nuoriin". Vanhasuomalaiset omaksuivat valtakunnallistamistoimiin myöntyväisyyssuunnan. Nuorsuomalaiset sanoutuivat jyrkästi irti myöntyväisyydestä, ja hakeutuivat yhteistyöhön ruotsinkielisten kanssa. Nuorsuomalaiset ja ruotsinkieliset muodostivat perustuslaillisen rintaman, joka piti tiukasti kiinni suomalaisten oikeuksista ja kieltäytyi hyväksymästä laittomia lakeja. Perustuslailliset jakautuivat kahteen päälinjaan, ns. aktiivisen ja passiivisen vastarinnan kannattajiin. Aktivistit eivät kaihtaneet väkivaltaisiakaan keinoja sortotoimenpiteiden vastustamiseksi."

Kahtiajako venäjänmielisiin myöntyväisiin (=vanhasuomalaiset) ja suomalaiskansallisiin perustuslaillisiin oli sata vuotta sitten hyvin selkeä.

Nykyisessä tilanteessa jaon voi ajatella olevan a) EU:ta lähes kritiikittä kumartavat ja b) eurooppalaisten valtioiden välistä reaalipolitiikkaa (tasavertaisten eurooppalaisten valtioiden raha- ja kauppaliitto) kannattavat.

EU:ta kumartavia puolueita ovat Kokoomus, Vasemmistoliitto (miinus Vasenryhmä), Sdp, city-Keskusta ja Vihreät. (=Vanhasuomalainen puolue)
Myös Rkp on tällä hetkellä EU-kumartajien ryhmässä, mutta puolue taipuu aina täsmälleen siihen suuntaan, jonka se kussakin tilanteessa ajattelee olevan parasta kaksikielisyyden säilyttämisen kannalta.

Eurooppalaisen reaalipolitiikan kannalla on puolueena vain Perussuomalaiset. (=Suomalaiskansalliset perustuslailliset)

Rajatilassa liikkuu Kristillisdemokraattinen puolue, jonka linja olisi luultavasti täysin reaalipoliittinen, jos avioliitto- ja homokysymykset eivät olisi juuri nyt niin pinnalla suomalaisessa politiikassa.

"Kutsuntalakkojupakka

Uusi asevelvollisuuslaki julkaistiin Suomessa heinäkuussa 1901. Suomalaiset aiottiin sijoittaa venäläisiin joukko-osastoihin. Suomessa lakia pidettiin laittomana, koska se säädettiin ilman valtiopäivien suostumusta. Asevelvollisuuslakia vastustettiin ns. kutsuntalakoilla, joita varsinkin Konni Zilliacuksen salaseura Kagaali järjesti kaikkialla Suomessa.
Kagaalin toimintaohjeena oli passiivinen vastarinta. Laittomaksi koettuja asetuksia vastustettiin kieltäytymällä noudattamasta niitä. Tavoitteen saavuttamiseksi pyrittiin levittämällä valtava määrä kiellettyä kirjallisuutta ja lentolehtisiä sekä järjestettiin kokouksia. Mikkelin piirissä toiminnan keskuksena oli Mikkelin kaupunki, jossa kagaalin asiamiehenä toimi lehtori E. G. Åkesson. Mikkelin kirkonkylän ympäristössä kielletyn materiaalin levittäjänä kunnostautui etenkin Mikkelin maalaiskunnan kunnallislautakunnan esimies Juho Riipinen."

Varuskuntia lopetetaan talouteen vedoten ja sotilaiden kansainvälisiä tehtäviä painotetaan voimakkaammin kuin koskaan aiemmin.

Viimeisen parin vuoden aikana on ollut myös paljon kirjoittelua ja puhetta siitä, että sotilasvala ei enää velvoita, koska sitä ei ole vannottu EU:lle. Valtaosa suomalaisista ei ole valmis puolustamaan kuin oman maan rajoja.

Kielletyn materiaalin levittämistä voisi verrata internetin "saatanalliseen" voimaan, jota Suomen hallitus (Brax laki) ja EU yrittävät kaikin tavoin ottaa ohjaukseensa.

"Vanhasuomalainen puolue kannatti myöntyväisyyttä, koska se pelkäsi koko autonomian menevän, mikäli määräyksistä kieltäydytään. Mikkelin ympäristön vanhasuomalaiset järjestivät Mikkelin palokuntatalolla 19.3.1903 kansalaiskokouksen, jossa mm. Leivonmäen kirkkoherra selitteli, että perustuslaillisten kutsuntoja vastustava toiminta oli hyödytöntä ja perikatoon vievää. Kutsuntaan osallistumalla säilytettäisiin suurvallan arvo ja mahdollisuus sovintoon. Myös Otavan kansanopiston johtaja K. R. Kares oli myöntyväisyyslinjalla. Kokouksessa perustuslailliset luonnollisesti pyrkivät vastustamaan myöntyväisyyslinjaa, mutta yleinen mielipide kääntyi kuitenkin myöntymisen kannalle."

Nykyinen Vanhasuomalainen puolue eli Kokoomuksen, Sdp, city-Keskustan, Vihreiden ja Vasemmistoliiton muodostama koalitio kannattaa "EU-myöntyväisyyttä" ja pelottelee jos minkälaisilla raatokärpäsparvilla, jos uskallamme osoittaa itsenäistä linjaa.
Näytösoikeudenkäyntejä (Halla-aho, Ellilä, Hirvisaari, van Vonterghem) järjestetään pelotteeksi niille, jotka uskaltavat nousta eliitin pyrkimyksiä vastaan.

Ja aivan kuten sata vuotta sitten, kirkko tukee myöntyväisyyspolitiikkaa ajavia vallanpitäjiä.

"Sensuuria ja muita venäläistämistoimia 1900-luvun alkuvuosina

Lehdet olivat Mikkelissäkin vaikeuksissa sensuurin vuoksi. Esimerkiksi vuonna 1902 "Mikkeli"-lehti oli kuukauden ajan lakkautettuna kuvernöörin määräyksestä. Sekä lyseossa että tyttökoulussa venäjänkielen tuntimäärä kasvoi sortovuosina, ja pysyi korkeana aina itsenäisyyteen saakka. Kuvernöörin määräyksestä katukilvet valmistettiin kolmekielisiksi: venäjäksi, suomeksi ja ruotsiksi."

Suomessa toimii nykyisin mediassa itsesensuuri, jonka suunnasta päättävät mediamogulit ja poliittinen eliitti yhdessä.

Venäjän kielen pakkosyötön sijalle on astunut ruotsin kielen pakkosyöttö pakkoruotsin purkamisen sijaan. Nykyisen kielilain mukaan toimittaessa tulevaisuuden katukyltit kirjoitetaan suomeksi, ruotsiksi ja venäjäksi. Saattaapa vuosien päästä olla sellainen tilanne, että kyltteihin ilmestyy myös somaliankielinen teksti.

"Keväällä 1903 kenraalikuvernöörille myönnettiin diktatuurivaltuudet, joihin sisältyi määräys, että kaupunginvaltuustojen puheenjohtajien ja varapuheenjohtajien vaalit oli alistettava läänin kuvernöörin vahvistettavaksi, vaikka kunnallisasetuksen mukaan riitti kirjallinen ilmoitus."

Nykyisin eduskuntapuolueet jakavat valtion ja kuntien merkittävimmät virat keskenään sopivuus –,  ei pätevyysperiaatteen mukaisesti, vaikka meidän pitäisi olla lain mukaan tasavertaisia kunnallisia ja valtiollisia virkoja haettaessa. Toimintamalli on perua 1900-luvun alun sorron vuosilta.

Viimeisimpänä esimerkkinä Helsingin apulaiskaupunginjohtajan valinnat, edellinen meni sopimuksen mukaan Kokoomukselle ja seuraavasta kiistelevät Sdp ja Vihreät. Paikka mennee Vihreiden Tuija Braxille. Surkuhupaisaa poliittista toimintaa, kun muistaa, että Vihreät oli aikoinaan puolue, joka vastusti henkeen ja vereen kaikkia poliittisia virkanimityksiä. Elitistin nälkä kasvaa vallan mukana.

"Suurlakon aika

Lakon alkuvaiheet

Venäjän Japania vastaan vuosina 1904-05 käydyssä sodassa sekä maalla että merellä kärsimät tappiot soivat Venäjän tyytymättömille aineksille tilaisuuden liikehtimiseen. Lokakuussa 1905 kuohunta purkautui Venäjällä yleislakkoon. Keisarin oli annettava levottomuuksien tyynnyttämiseksi ns. vapausmanifesti, taattava kansalaisvapaudet ja myönnettävä uudelle kansanedustuslaitokselle, duumalle, lainsäädäntövaltuudet.

****
Mikkeliin lakko levisi rautatieläisten mukana Kouvolasta 31.10.1905 aamulla. Mikkelissä valittiin lakkokomitea, jossa olivat jäseninä mm. asemapäällikkö G. A. Lindholm ja ratamestari A. Rytkönen. Illalla pidettiin Kirkkopuistossa kansalliskokous. Ainakin kirjaltajat ja sähkölaitos ryhtyivät tuona iltana rautatieläisten lisäksi lakkoon.

Seuraavana päivänä pidettiin Pirttiniemen puistossa kansalaiskokous, jossa pyydettiin kaupunkilaisia ryhtymään yleiseen lakkoon. Kokouksen johtomiehinä olivat toimitusjohtaja T. Viljakainen, insinööri Edv. Alléen ja räätäli Joh. Kaihlanen."

Missä vaiheessa ja miten nykyisen EU:n hajoaminen alkaa, sitä ei tiedä kukaan, mutta uskallan ennustaa, että olemme EU:n "uudelleen organisoitumisen" edessä. Meneekö siihen vuosi vai vuosikymmen, sitä en osaa sanoa, mutta nykyisen mallin ja menon päättymisestä olen varma.
Toivon mukaan vanhan purkaminen ja uuden löyhemmän raha- ja kauppaliiton muodostuminen sujuvat rauhanomaisissa merkeissä.

"Koulutyö keskeytyy lakon ajaksi


Kansanjoukon vaatimuksesta myös koulut suljettiin suurlakon ajaksi. Oppilaat tukivatkin innokkaasti lakkoa, koska he näin saivat muutaman ylimääräisen vapaapäivän. Esimerkiksi Mikkelin lyseossa 1.11.1905 aamurukouksen jälkeen ojensi 8.luokan oppilas Berndt Sarlin rehtori Viktor Renvaldille oppilaiden julkilausuman, jossa sanottiin:

"Se vapauden vaatimus, jota maailmassa yhteiskunnallinen sorto vuosisatojen kuluessa on koettanut tukahduttaa, on herännyt ja murtaa kahleensa. Kansassa on yhteiskunnan perustus. Kansa tahtoo kukistaa virkavaltaisuuden ja turvata valtiollisen ja persoonallisen vapauden ja sitä saavuttaakseen tahtoo se muun muassa aikaansaada seisauksen kaikilla yhteiskunnallisilla toiminta-aloilla.

****
****

... Venäjänkieli opistostamme pois. Me paheksumme sitä kohtelua, joka osaksemme tässä opistossa yleisesti on tullut. Olemme vakaumuksemme perusteella ja vapaasta tahdostamme päättäneet vastaiseksi keskeyttää kaikki opiskelumme."

Oppilas Sarlin kehotti oppilaita poistumaan koulusta, minkä nämä tekivätkin huolimatta rehtorin ankarasta käskystä mennä takaisin luokkiin. Vielä samana iltana (1.11.) oppilaat kokoontuivat Iitaniemeen, jossa pidettiin isänmaallisia puheita ja tehtiin päätöksiä. Nuoremmat oppilaat laskettiin koteihinsa, mutta vanhemmat osallistuivat lakkokokouksiin ja kaupungin suojelutehtäviin, järjestyksen valvontaan yöpartioissa tai vartiomiehinä pääasemalla. Viikon päästä koulutyö alkoi uudelleen, kun suurlakko oli loppunut."

Kansalaiset ilmaisivat viime keväänä hyvin selkeästi haluavansa muutosta yhteiskunnalliseen päätöksentekoon ja kansainvälisillä kentillä harjoitettuun politiikkaan.
Äänestämällä voi vaikuttaa, väittää poliittinen eliitti. Mikä oikeastaan on muuttunut? EU-politiikka ainakin on muuttunut vain huonompaan suuntaan. Olli Rehn kuuluu Jyrki Kataisen ja Jutta Urpilaisen ohella siihen joukkoon, joita voi pitää osavastuullisina nykyisestä kehityssuunnasta.

"Lääninhallituksen ja kansanjoukon suhteet lakon aikana

Kansanjoukko vaati 2.11.1905 lääninsihteeriä, varalääninsihteeriä ja eräitä muita lääninhallituksen virkamiehiä luopumaan viroistaan. Lisäksi vaadittiin lääninhallituksen sulkemista. Lääninsihteeri Eliel Ilmari Wuorinen pyysi lääninhallituksen avuksi sotajoukkoja, jonka tultua paikalle lääninhallituksen portit suljettiin.

****
****

Marraskuun 2. päivän iltana Mikkelin rautatieläisten edustajat liittyivät Kajaanista Helsinkiin kulkevaan lakkolaisjunaan, joka vei edustajat rautatieläisten Helsinkiin seuraavaksi päiväksi. Junan odotellessa lähtöään asemalla ollut väkijoukko huusi iskulauseita: "maahan matelijat" ja "pois bobrikoffilaiset" ym. Junan lähtiessä kajahti voimakas eläköönhuuto asemalta lähteville."

Poliittiseen kantaan perustuvien virkanimitysten lopettamista on vaadittu, huonolla menestyksellä.

Kansalaiset hämmästelevät Olli Rehnin puheita, jotka ovat jo moneen kertaan osoittautuneet tyhjiksi ja suomalaisten kannalta epäedullisiksi. Kerta toisensa jälkeen hän on joutunut syömään sanansa.

"Suurlakon päättyminen Mikkelissä

Suurlakko päättyi Mikkelissä 7.11. kello 13 Pirttiniemen puistossa pidettyyn juhlaan, jossa kuulutettiin aamulla Kouvolasta junalla tullut "Keisarillisen Majesteetin Armollinen Julistuskirja toimenpiteistä laillisen järjestyksen palauttamisesta maahan" ja laulettiin Maamme-laulu ja Isänmaan virsi. Liput liehuivat kaupungissa ja illalla kello 18.30 pidettiin rukoushetki kaupungin kirkossa, minkä jälkeen VPK järjesti soihtukulkueen ja ilotulituksen."

Suomalaiset saivat kuitenkin huokaista vain hetken, sillä toinen sortokausi alkoi vuonna 1908.

"Venäjä halusi lisätä valtiollista lujuuttaan, ja yhtenäisyyden kannalta oli sitä parempi mitä enemmän Suomi venäläistyisi. Seuraavana toimenpiteenä Venäjän valtakunnanneuvosto ja valtakunnanduuman hyväksyi kesäkuussa 1910 lain niiden Suomea koskevien lakien ja asetusten säätämisen järjestyksestä, joilla on yleisvaltakunnallinen merkitys.* Tällä lailla tosiasiallisesti lakkautettiin Suomen valtiosääntö."

Viime kevään jälkeen suuri osa suomalaisista oletti, että politiikan suunta muuttuisi. He olivat oikeassa, suunta muuttui, mutta täysin toisin kuin olettaa saattoi.

Liian suuri joukko äänestäjiä uskoi sosialidemokraattien puheita Kreikka-kylvön lopettamisesta.
Liian suuri joukko antoi edelleen äänensä Keskustan opportunistiselle takinkääntöpolitiikalle eikä Kokoomus löysentänyt EU linjaansa piiruakaan.

EU:n viimeisten toimien seurauksena Suomi on kohta menettänyt itsenäisyytensä rippeet sekä astunut suuria askeleita kohti mittavaa velkavankeutta.
EU:n johdon tavoitteena näyttää olevan kansakuntien saattaminen velan avulla liittovaltion pakkohyväksynnän tielle.
Suomen valtiosäännöllä ei kohta ole enää mitään merkitystä.

"Ensimmäisen maailmansodan aika

Ensimmäisen maailmansodan alkaessa venäläiset saivat muuta ajateltavaa ja suomalaiset saivat olla vapaammin, kun vain noudattivat julistetun sotatilan aikaisia tiukkojakin määräyksiä. Ajatus itsenäistymisestä alkoi saada yhä enemmän kannatusta."

Toivottavasti eliitin heräämiseksi ei vaadita vastaavaa maailmanpaloa.

Sopii kuitenkin toivoa, että ne, jotka tällä hetkellä huutavat vastuun perään, todellakin kantavat sitä sitten, kun tarvetta todella ilmenee.

Kaikki lainatut tekstit löytyvät alla olevasta linkistä.
http://www.mikkeli.fi/fi/sisalto/03_mikkeli_tieto/02_historia/05_hallintohistoriaa/21_sortovuodet_mikkelin_kaupungissa_ja_maalaiskunnassa


Yhtä asiaa ihmettelen. Miksi Olli Rehn loukkaantui?
Timo Soini kutsui Rehniä Brysselin Bobrikoviksi. Olli Rehn reagoi vaatimalla Soinilta anteeksipyyntöä.
Samalla hän (Rehn) totesi olevansa hyvin isänmaallinen mies, kuten Bobrikov, johon Soini häntä kuvakielellä vertasi.

[Marius]

( Heikki Porkka: )

Kiitos hienosta postauksesta.

[rekttk]

http://www.savonsanomat.fi/uutiset/kotimaa/soinin-bobrikov-kommentti-liikaa-kunnanvaltuutetulle-erosi-puolueesta/737346

Soinin Bobrikov-kommentti liikaa valtuutetulle – erosi puolueesta

Perussuomalaisten puheenjohtajan Timo Soinin Bobrikov-kommentti oli liikaa Lapinlahden kunnanvaltuutetulle Antti Hämäläiselle. Hän erosi puolueen pian sen jälkeen, kun Soini oli verrannut EU:n talouskomissaari Olli Rehniä kenraalikuvernööri Nikolai Bobrikoviin.

Yle haastatteli Rehniä ja Soinia keskiviikkoiltana A-studiossa. Soini totesi Rehnin haastattelun jälkeen, että "Mikkelin miehestä on tullut Brysselin Bobrikov". Rehn pahoitti mielensä lausunnon vuoksi ja vaati Soinilta anteeksipyyntöä, josta tämä kieltäytyi.

Hämäläinen kertoo, että hänen mittansa täyttyi pikku hiljaa, mutta viimeinen pisara oli se, kun Soini kieltäytyi pyytämästä anteeksi Rehniltä.

– Toisia ihmisiä pitää kunnioittaa sen verran, että jos joku kokee tulleensa henkilökohtaisesti loukatuksi, pitää toisen pystyä pyytämään anteeksi. Asioiden pitää tapella, ei ihmisten.

Aikaisemmin hän pettyi puolueeseen, kun se jättäytyi pois hallituksesta. Hämäläisen mielestä perustelut oppositioon jäämiselle olivat hatarat. Lisäksi hän kokee, että osa puolueenjäsenistä on antanut rasistisia lausuntoja.

– En voi hyväksyä niitä. En enää ilkeä olla perussuomalainen, Hämäläinen tiivistää.
"Sitoutumattomia tarvitaan"

Hämäläinen nousi Lapinlahden kunnanvaltuustoon vihreiden ehdokkaana vuonna 2005. Hän oli vihreiden ehdokkaana vielä eduskuntavaaleissa 2007, mutta erosi pian vaalien jälkeen puolueesta. Vuoden 2009 kunnallisvaaleissa hän oli perussuomalaisten jäsen.

Hämäläinen sanoo, ettei ole vielä harkinnut, palaako hän vihreisiin. Hän pitää mahdollisena, että yrittää ensi syksynä kunnanvaltuustoon sitoutumattomana.

– Lapinlahti ja monet muutkin kunnat tarvitsevat vahvaa sitoutumattomien ryhmää. Kunnissa jää hyviä asioita toteuttamatta aivan liikaa puoluepoliittisten syiden takia, hän pohtii.

[Tomi]

Pravda tänään, muut lehdet osio (sivu A2):
Timo Soinin Bobrikov-vertaus oli mauton:
Sanomalehdet moittivat sunnuntaina Timo Soinia (ps) EU-komissaari Olli Rehnin (kesk) vertaamisesta Suomen ruhtinasajan vihattuun kenraalikuvernööri Nikolai Bobrikoviin.

Turun Sanomat kirjoittaa "EU-vastaisuuden aktiivisena tunnetun Soinin tokaisu: Brysselin Bobrikovilla" oli paitsi loukkaava ja tahditon, myös asiayhteydestään karrikatyyrisesti ja kovin pinnallisesta historian tuntemuksesta kielivä tökeryys.
Käytännön tilanteet ovat osoittaneet ettei edes Soini närkästymättä kestä vertailua esimerkiksi Adolf Hitlerin kaltaisiin historian hahmoihin.

Etelä-Suomen sanomien mielestä "haukku oli harkitsematon ja sitäkin pahempi, koska se oli taatusti harkittu. Soini käyttää ytimekkäitä sivalluksia, mutta osaa yleensä sijoittaa ne kohdalleen. Rehnin vertaaminen sortokauden venäläiskenraaliin kielii kuitenkin yli".
"Sanasodan kiistelyn varjoon jäävät helposti itse asiat. Perussuomalaisten kymmenen kuukauden vaalivoiton jälkeen on edelleen näkemättä, mitä jytkyllä saatiin aikaan.

[Faidros.]

Ylen Ykkösaamussa O.B. Rennie luonnehti Soinin heittoa näin: "Se on isänmaalliselle miehelle loukkaava ilmaisu ja se on myöskin siinä rajalla että se on väkivaltaista vihapuhetta."
Rennie nostaa vihapuheen määritelmän taas uusiin "sfääreihin"!
Kumpaa Rehn tarkoitti isänmaalliisella miehellä, ei jäänyt minulle epäselväksi.

[siviilitarkkailija]

Talousnobelisti Krugman vertaa Olli Rehniä taloustorakkaan joka on mojova ja osuva vertaus. Mies on tutkinut Olli Rehnin ajatuksia ja tekoja ja joutunut perehthmään kepulitaloudenpitoon ja kepuliin sen takana. Tuomio on jyrkkä. olli Rehn on taloustorakka-ajattelija. Kepulia ei voi tuhota kun se aina ilmestyy jostain omine valheineen uudestisyntyneenä.

Kun ottaa huomioon Rehnin herkkänahkaisuuden ja talousosaamisen tason ja anteeksipyyntövaatimukset, niin saapa nähdä millaisen kolhun ja anteeksipyynnön Rehnin kitiinikuori tälläkertaa vaatii.

[Uuno Nuivanen]

Torakka-Bobrikov, khihihi.. 

Edith: jospa se onkin talousrussakka.

[JoKaGO]

Talousnobelisti Krugman vertaa Olli Rehniä taloustorakkaan joka on mojova ja osuva vertaus. Mies on tutkinut Olli Rehnin ajatuksia ja tekoja ja joutunut perehthmään kepulitaloudenpitoon ja kepuliin sen takana. Tuomio on jyrkkä. olli Rehn on taloustorakka-ajattelija. Kepulia ei voi tuhota kun se aina ilmestyy jostain omine valheineen uudestisyntyneenä.

No, kylläpä tö-Mikkelin tö-poikaa nyt roimitaan, paha on tuohon enää muuta tehdä kuin vetäytyä tapetinrakoon piiloon 

[siviilitarkkailija]

Torakka-kepuli elää postimerkin liimapinnalla olevalla selluloosa-liimalla neljä kuukautta. Olli Rehn on yksi eurooppalaisen talouskaaoksen syyllisiä. Hänelle annettiin liikaa. Liian vaikea tehtävä. Liikaa luottamusta. Kriisi oli ennen Rehniä. Olli teki siitä rakenteellisen. Ei voi kiistää etteikö kriisi olisi ollut vaikea pähkinä. rehn vain ei ole talousmies. Rehn on luottomies. Kun tarvitset luottomiestä mutta et asiantuntijaa Olli on sinun mies.

[sivullinen.]

^ Onko komissaarin tehtävä olla luottomies - eli EU parlamentin päätösten toimeenpanija ja lokakaivo - vai talousmies vai peräti päättäjä?

Talousmiehenä ja päättäjänä Olli on täysin epäonnistunut. Mutta jos hän yrittääkin imeä itseensä kaiken paskan työnantajansa puolesta, on hän onnistunut: EU parlamenttia ei kukaan syyttele.

[Uuno Nuivanen]

Varokaahan kun kiusaatte, keputorakka on sitkeä myös vihassaan. 

http://www.iltalehti.fi/uutiset/2013030616750488_uu.shtml

Mari Kiviniemi avautuu katkerana: Tanja Karpela vei hallituspaikan nenän edestä

[Pöllämystynyt]

Hyvä rinnastus tuo Bobrikov.

Otto Wille Kuusinen olisi yhtä hyvä.

Parempi olisi Quisling. Kuvaisi lähemmin Rehnin kaltaista keskieurooppa-keskeisen ylikansallisen ubermahdin kollaboraattoria.

[siviilitarkkailija]

Kepulitorakka ei vaadi Krugmanilta anteeksipyyntöä. Sanoo vain, että eurotalouksien vakauttamiselle ei ole vaihtoehtoa ja piiloutuu takaisin Brysseliläisen hallintorakennuksen seinärakoon. Mennessää torakka kiljahtaa ettei IMF:n ja komission välillä oikeasti ole mitään erimielisyyttä vaan molemmilla on aivan sama näkemys. Kumpikaan ei tiedä millaisia rakenteellisia uudistuksia tilanne vaatii mutta rakenteellisia uudistuksia vaaditaan.

[Vili Länsi]

Torakka Nikolai Bobrikov vastaa arvosteluun yrittäen kerätä säälipisteitä kuolleen äitinsä kustannuksella

HS: Näin Rehn vastaa nobelistin tylyyn torakkavertaukseen - "Enemmän eläintieteellistä"

- Pitänee olla suorastaan kiitollinen Krugmanin jalomielisyydestä, kun hän lupasi, ettei sentään vertaa äskettäin kuollutta äitiäni hamsteriin, Rehn sanoo viitaten Krugmanin blogiin, jossa tämä kirjoitti yrittäneensä arvioida Rehnin työtä eikä haukkunut häntä tai hänen äitiään ja isäänsä.

http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1288547443978.html

[Marko Parkkola]

http://www.youtube.com/watch?v=9V7zbWNznbs

Onko Rehn muka katsonut Monty Pythonia?! 

[RP]

Torakka Nikolai Bobrikov vastaa arvosteluun yrittäen kerätä säälipisteitä kuolleen äitinsä kustannuksella

Eikä vahingossakaan sano millä tavoin Krugman muka on valehdellut hänen sanomistaan.