2009-05-12 US: Islamista talouden pelastaja?

[-gentilhommehki-]

http://www.uusisuomi.fi/raha/59749-islamista-talouden-pelastaja-nain-toimii-muslimipankki

Islamista talouden pelastaja? - Näin toimii muslimipankki Julkaistu: 11:173 kommenttia
Islamilaiset finanssiasiantuntijat uskovat, että heidän tapansa toimia on suojannut heitä globaalilta talouskriisiltä, kertoo BBC.

Mutta kuinka islamilainen pankkijärjestelmä poikkeaa länsimaisesta? Kansainvälisen valuuttarahasto IMF:n entinen johtaja Abbas Mirakhor selvittää, että islamilainen talous nojaa Jumalan ohjaukseen – ohjaukseen, joka on annettu 1400 vuotta sitten.

Tämä ajatus yhdestä Jumalasta ja sen kautta muodostuvasta järjestelmästä on suurin ero islamilaisen ja länsimaisen talousajattelun välillä, Mirakhor sanoo BBC:n mukaan. Käytännön tasolla se tarkoittaa sitä, että korot eivät ole islamilaisessa taloudessa sallittuja. Myös kaikkein spekulatiivisimmat sijoitusmuodot ovat kiellettyjä.

Mutta jos korkoa ei peritä, miten islamilaiset pankit saavat rahaa? Järjestelmän ytimessä ovat aineelliset asiat, kuten tavarat. On ostajia ja myyjiä, ei lainaajia ja luoton antajia. Esimerkiksi jos amerikkalainen haluaa ostaa auton, hän hakee pankista lainaa sitä varten ja maksaa sitä takaisin tietyllä korolla.

Mutta islamilainen neuvottelee pankin kanssa sopimuksen, jonka pohjalta pankki myy asiakkaalle auton. Islamilainen pankki ei siis lainaisi rahaa, vaan itse auton. Pankki myy auton asiakkaalle korotetulla hinnalla. Asiakas maksaa autoa tietyissä erissä tietyn ajan. "Korko" on siis tavallaan mukana auton hinnassa.

Erona on myös se, että islamilaisen pankin ytimessä on riskin jakaminen. Asiakas ja pankki jakavat yhdessä minkä tahansa voiton – tai tappion. Pankki ja asiakas ovat enemmän samalla tasolla kuin länsimaisessa järjestelmässä.

Jotkut näkevät islamilaisen finanssijärjestelmän vaihtoehtona, toiset länsimaista järjestelmää täydentävänä. Islamilainen järjestelmä onkin alkanut levitä esimerkiksi Lontooseen sekä Malesiaan ei-muslimien keskuuteen. Esimerkiksi brittipankki HSBC ja yhdysvaltalainen Citi uskovat, että monikin ei-muslimi kannattaa islamilaisia pankkiperiaatteita.

[tusujusuu]

Voidaan sanoa, että islamilainen pankkiijärjetelmä ei sinänsä liity mitenkään islaminuskoon. Islam sinänsä antaa vain yhden ohjeen, koronottokiellon. Tämän päälle ollaan sitten rakennettu yhä keinotekoisemman näköinen viritelmä vastaamaan nykypäivän tarpeita. Korkoa ei oteta, mutta silti sitä kuitenkin otetaan jossakin muodossa, jotta pankki pysyisi pystyssä ja tuottaisi voittoa.

Jos pankkijärjestelmää aletaan uudistamaan, mitään käytössä jo olevaa mallia ei sinänsä kannata ottaa käyttöön maailmanlaajuisesti. Parhaimman lopputuloksen saa, jos luodaan kokonaan uusi frankenstein.

Ja pankit eivät missään tapauksessa halua jakaa tappioita kuluttajan kanssa, jos ei ole pakko.

[M.E]

Tämä artikkeli on niin monella tavalla väärin, etten jaksa edes puuttua kaikkiin kohtiin. Tiivistetysti islamilainen pankkilaitos on sama kuin tavallinen pankkilaitos mutta korolle ja pääomalle on keksitty kiertoilmaus. Taha Islam ketjussa oli tällainen lainaus:

Ottamatta varsinaisesti kantaa islamilaisen pankkilaitoksen toiminnan eettisyyteen, rahoitusalan ihmisenä haluaisin korjata ja täsmentää kirjoituksen virheitä ja puutteita.

Ensinnäkin käsitys, että islamilaiset lainatuotteet olisivat "korottomia" on semanttista huttua. On totta, että et löydä mistään paperista sanaa "korko" mutta kyllä se korko siellä oikeasti on, nimittäin piilotettuna.

Merkittävin ero halal- ja haram-lainan välillä käytännön käytännössä on, että tuotteen ostaja joutuu maksamaan korkeamman koron kuin jos hakisi sen tavallisesta haram-pankista.

Sharia-yhteensopivissa tuotteissa homma menee tyypillisesti niin, että pankki "ostaa" halutun kohteen, kuten asunnon. Asiakas muuttaa asuntoon "vuokralle" ja maksaa asunnosta vuokraa. Samalla hän kuitenkin "ostaa" asuntoa takaisin pienissä erissä ja vuokran suuruus pienenee sitä mukaa kun asiakas omistaa enemmän asuntoa. Laina-ajan päättyessä asiakas omistaa asunnon kokonaan.

Kuulostaa kivalta mutta tosiasiassa tuollainen laina ei käytännössä eroa mitenkään tavallisesta asuntolainasta. Asunnon ostaminen on lainapääoman takaisinmaksua ja vuokra on korkoa. Islamilainen lainaversio jopa hinnoitellaan täysin samalla tavalla kuin vastaavat haram-lainat.

Suurin ero tulee ns. riskin "jakamisesta". Eli asiakkaan ollessa kykenemätön maksamaan lainaa takaisin, asunto myydään ja saadut rahat jaetaan pankin ja velallisen välillä konkurssihetken asunnonomistussuhteen mukaan.

Koska kääytännössä asuntojen arvot ovat melko vakaat pitkällä juoksulla, pankin kohtaama todellinen riski on melko vähäinen. Riski on kuitenkin olemassa ja siksi pankin täytyy veloittaa hieman korkeampaa korkoa kuin tavalliset pankit. Myös haram-pankkilaitos tarjoaa vastaavan "suojan" laina-asiakkaalle konkurssin varalle, jos tämä sellaisen haluaa. Sitä kutsutaan vakuutukseksi.

Lopuksi haluaisin vielä huomauttaa, että valtaosa Euroopassa toimivista islamilaisia rahoitustuotteita tarjoavista pankeista on itseasiassa suurten länsimaisten liikepankkien tytäryhtiöitä, jotka keskittyvät pelkästään näihin ns. perinteisiin "islamilaisiin" asuntolainoihin. Yksikään perinteisiin asuntolainoihin keskittyvä länsimainen pankki ei ole kaatunut, joten on mielestäni väärä johtopäätös päätellä, että islamin käärepaperiin verhottu pankki olisi jotenkin turvallisempi kuin haram-pankki.

Syyt nykyiseen pankkisektorin romahdukseen ovat ennemminkin laiminlyöntien, virheellisten arvostusmallien ja valtion sekaantumisen tulosta kuin itse länsimaisen pankkisysteemin perimmäisen toimintamekanismin syytä.

Islamilaiset vakuutusmaksut muistuttavat osuuskuntia, koska ne käytännössä ovat osuuskuntia, tai keskinäisiä vakuutusyhtiöitä, kuten vakuutusalan osuuskuntia kutsutaan.

Islamilainen rahoitus on siis käytännössä vain länsimaista rahoitusta uusissa vaatteissa ja hyväuskoisia uskovia viilataan linssiin.

Lähde: http://uusmusulmaani.blogspot.com/2009/03/pakkivaki-muslimiopissa.html?showComment=1238688540000#c2983388597423861643

[Pöllämystynyt]

Tämä artikkeli on niin monella tavalla väärin, etten jaksa edes puuttua kaikkiin kohtiin. Tiivistetysti islamilainen pankkilaitos on sama kuin tavallinen pankkilaitos mutta korolle ja pääomalle on keksitty kiertoilmaus.

"Islamilainen pankkilaitos" on niin kieroa Jumalan sanan kiertämistä, että jopa minua uskonnottomana inhottaa. Jos Jumala on kieltänyt koronottamisen, hän ei ole varmasti tarkoittanut kieltää vain korko-sanaa, vaan koron ottamisen itsessään, missä muodossa tahansa. Pitävätkö tällaista bisnestä pyörittävät Jumalaa typeryksenä, joka ei huomaa heidän huijaustaan? Ainakin asiakkaitaan he pitävät. Ja sitten sitä vielä kehdataan kutsua "islamilaiseksi pankkilaitokseksi". Tuollainen pankkilaitos on olemassa pikemminkin Islamista huolimatta, siksi, että muslimit ovat käytännön syistä kiertäneet Islamin oppeja.

[CaptainNuiva]

Koron ottamis kieltoahan tuossa kierretään ja korko ei muuksi muutu sitä toisella nimellä kutsumalla....samaa sarjaa kuin vaikkapa se että allah ei näe kun ryypätään pimeällä ja siten kaikki on hyvin.
Taitaa olla kyse jopa jonkinlaisesta kaksinaismoraalin ennätyksestä?

Mitenhän muuten jos ostaisi pankista auton vaikkapa 5 vuoden maksuajalla ja haluaisikin maksaa sen vuoden päästä pois, alentaisko pankki auton hintaa vai pitäsikö kiinni sovitusta hinnasta?
Korkoahan ei tarvitse maksaa olemattomalta laina-ajalta...

[Tooheys]

Ehkä islamilaiset pankit voivat selvitä hieman vähemmällä rytinällä kuin länsimaiset, mutta ei talouskriisi silti uskontoa katso.

http://www.taloussanomat.fi/ulkomaat/2009/05/10/lahi-idan-talous-sukeltaa-pohjamutiin/200911789/12?pos=1

[P]

"
Mutta kuinka islamilainen pankkijärjestelmä poikkeaa länsimaisesta? Kansainvälisen valuuttarahasto IMF:n entinen johtaja Abbas Mirakhor selvittää, että islamilainen talous nojaa Jumalan ohjaukseen – ohjaukseen, joka on annettu 1400 vuotta sitten.

Tämä ajatus yhdestä Jumalasta ja sen kautta muodostuvasta järjestelmästä on suurin ero islamilaisen ja länsimaisen talousajattelun välillä,"


Ei saatana. Pahkasikaa ei enää tarvita, kun tuollaista kukkua saa lukea talouslehdesta..

[mikkoellila]

"
Mutta kuinka islamilainen pankkijärjestelmä poikkeaa länsimaisesta? Kansainvälisen valuuttarahasto IMF:n entinen johtaja Abbas Mirakhor selvittää, että islamilainen talous nojaa Jumalan ohjaukseen – ohjaukseen, joka on annettu 1400 vuotta sitten.

Tämä ajatus yhdestä Jumalasta ja sen kautta muodostuvasta järjestelmästä on suurin ero islamilaisen ja länsimaisen talousajattelun välillä,"


Ei saatana. Pahkasikaa ei enää tarvita, kun tuollaista kukkua saa lukea talouslehdesta..

Taloussanomat kuuluu Sanoma-konserniin, joka oksentaa tuollaista sairasta hourailua lukijoidensa päälle joka päivä.

[P]

"
Mutta kuinka islamilainen pankkijärjestelmä poikkeaa länsimaisesta? Kansainvälisen valuuttarahasto IMF:n entinen johtaja Abbas Mirakhor selvittää, että islamilainen talous nojaa Jumalan ohjaukseen – ohjaukseen, joka on annettu 1400 vuotta sitten.

Tämä ajatus yhdestä Jumalasta ja sen kautta muodostuvasta järjestelmästä on suurin ero islamilaisen ja länsimaisen talousajattelun välillä,"


Ei saatana. Pahkasikaa ei enää tarvita, kun tuollaista kukkua saa lukea talouslehdesta..

Taloussanomat kuuluu Sanoma-konserniin, joka oksentaa tuollaista sairasta hourailua lukijoidensa päälle joka päivä.

Minullekin tuli aikoinaan Taloussanomat erään kytköksen ohessa. Ei tule enää. Onneksi.. Jos olisin organisaatiossa joka moista aviisia tilaa, ja lukisin tuon tuuban, voisi olla että tekisin kaikkeni tilauksen peruttamiseksi.

[Ciclista]

Juu aika kehnostihan tuntuu Saudeilla ja vaikka Emiraateilla menevät. Ostavat halvat futisjoukkueet, formulatallit yms. pois kuleksimasta.

[lapio]

Juu aika kehnostihan tuntuu Saudeilla ja vaikka Emiraateilla menevät. Ostavat halvat futisjoukkueet, formulatallit yms. pois kuleksimasta.

Luonnonvaratuloilla ei liene mitään tekemistä asian kanssa.

[myötäjuoksija]

Utelenpa tätä tässä välissä; jos joku vaikka tuntisi pankkialaa paremmin?

Jiri Keronen esittää taannoisessa kirjoituksessaan

http://keronen.blogspot.com/2009/03/inflaatiota-vastaan-ei-voi-taistella.html

Jos yksityisellä pankilla on tilillään 10 000 euroa ja joku tulee lainaamaan sieltä 9 000 euroa, tämä 9 000 euroa ei lähde pois pankin 10 000 eurosta. Pankki yksinkertaisesti luo 9 000 euroa tyhjästä ja alkuperäiset 10 000 euroa jäävät edelleen pankin reserveiksi. Jos tämä 9 000 euroa talletetaan samaan pankkiin, josta alkuperäinen laina otettiin, tulee 9 000 euroa osaksi pankin reservejä. Pankilla on siis tämän jälkeen 19 000 euroa reservissä, mikä taas tarkoittaa kymmenesosan sääntöä noudattaen sitä, että pankki voi lainata 17 100 euroa, joka sekin luodaan tyhjästä. Tämä 17 100 euroa voidaan taas tallettaa samaan pankkiin, jolloin prosessi jatkuu aivan samalla kaavalla. Kyllä, pankkisysteemi on juuri niin fucked up kuin miltä se kuulostaa.

yllättäviä näkemyksiä siitä, miten pankkiala toimii. Perehdyin aiheeseen Wikipedian kautta, ja suurin piirtein noin se näyttäisi olevan, vaikka Keronen kai vääntää joitakin mutkia suoriksi. Johtuen vieraasta kielistä ja vierasta alasta en kuitenkaan ehkä saanut aivan parasta mahdollista käsitystä asioista. Mutta kysynpä nyt:

Onko mahdollista perustaa pankki, jonka ei tarvitse kiskoa korkoa lainkaan, missään muodossa, vaan tuottaa kaiken voittonsa tuolla fraktaalitsydeemillä, siis "painamalla" rahat itse (ja pahentamalla samalla inflaatiota, voi voi)? Kerosen tekstistä saa sen käsityksen, että korko on itse asiassa lähinnä sivutulonlähde pankeille.

Jos on, niin miksei sellaisia pankkeja jo ole? Yhdenkin sellaisen ilmestyminen markkinoille tekisi nopeasti lopun nykyisestä talousjärjestyksestä, kun Keskisten viisauden mukaisesti "sieltä ostetaan, mistä halvimmalla saadaan". Vai vastasinko kysymykseeni jo itse?

[mikkoellila]

Tuo luotonlaajenemisprosessi ei itsessään tuota pankille mitään voittoa, vaan pankin voitto perustuu yksinomaan ottolainauksen ja antolainauksen väliseen korkomarginaaliin.

[M.]

Onko mahdollista perustaa pankki, jonka ei tarvitse kiskoa korkoa lainkaan, missään muodossa, vaan tuottaa kaiken voittonsa tuolla fraktaalitsydeemillä, siis "painamalla" rahat itse (ja pahentamalla samalla inflaatiota, voi voi)? Kerosen tekstistä saa sen käsityksen, että korko on itse asiassa lähinnä sivutulonlähde pankeille.

Jos on, niin miksei sellaisia pankkeja jo ole?

Vain keskuspankki saa painaa rahaa. (Paljokos se FEDin ohjauskorko tällä hetkellä onkaan...)

[stadilainen]

Valden kannattaisi ottaa laina tämmöisestä joka jakaa riskin, eli mamut asutetaan ja diskorahat annetaan islamilaisesta pankista. jos tämä on niin helvetin hyvä järjestelmä niin miksi se ei toimi näin.

[myötäjuoksija]

Vain keskuspankki saa painaa rahaa. (Paljokos se FEDin ohjauskorko tällä hetkellä onkaan...)

Painaa sitaateissa. Keronen kertoo ja Wikipedia vahvistaa, että muutkin pankit saavat rahaa suoltaa:

http://en.wikipedia.org/wiki/Money_creation
http://en.wikipedia.org/wiki/Fractional-reserve_banking

Fractional-reserve banking creates money whenever a new loan is created. In short, there are two types of money in a fractional-reserve banking system, the two types being legally equivalent [1][2]:

- central bank money (all money created by the central bank regardless of its form (banknotes, coins, electronic money through loans to private banks))
- commercial bank money (money created in the banking system through borrowing and lending) - sometimes referred to as checkbook money[3]

When a loan is supplied with central bank money, new commercial bank money is created. As a loan is paid back, the commercial bank money disappears from existence. The table below displays how central bank money is used to produce commercial bank money.

[Deus Ex]

Islamista löytyy tämän korkon kierron lisäksi monia muitakin täysin käsittämättömiä kaksinaismoralismeja kuten esimerkiksi ne pika-avioliitot prostituoitujen kanssa. Allah ei taida olla kovis skarppi sälli jos sitä pystyy jallittamaan tuolla tavoin.

[Villea]

Jotenkin pyytäisin huomauttamaan, että talous ei ole mikään politiikkaan verrattavissa oleva systeemi, jossa jokainen jolla on omat arvot ovat ammattilaisia.

Ja pankit eivät saa painaa rahaa. Käytännössä koko nykyinen systeemi nojaa pankkien luotonlaajennukseen ja kasvu taas riippuu tästä.

Ei tämä vakavaraisuusvaatimus / se kuinkapaljon pankki saa lainata eteenpäin ole niin vaikea asia, tai mikään mieletön "fucked up" systeemi niinkuin Keronen väittää.

Kun tässä yhteydessä puhutaan pankista, tarkoitetaan koko pankkisektoria, ei mitään yhtä pankkia (ellei oleteta, että on vain yksi pankki).

[Roope]

Suldaan Said Ahmed toivoo islamilaisin periaattein toimivia pankkeja Suomeen

Kansanedustaja Suldaan Said Ahmed toivoo, että Suomessa olisi mahdollista harjoittaa islamin periaatteiden mukaista pankkitoimintaa samaan tapaan kuin esimerkiksi Saksassa. Nyt Suomessa ei toimi yhtään tällaisin periaattein palveluja tarjoavaa pankkia.

Said Ahmed on tehnyt asiasta kirjallisen kysymyksen.

Islamilaiseen uskontoon perustuvan pankkijärjestelmän tärkein erikoispiirre on se, että korkoa (riba) ei peritä, koska islamin uskonto kieltää sen. Usein tätä sääntöä tulkitaan niin, ettei laina saa olla vaihtuvakorkoista.

Suldaan Said Ahmed selventää, että islamilaisessa pankkijärjestelmässä ei ole lainanottajia ja -antajia, vaan ostajia ja myyjiä eli kauppaa käydään tavaralla osamaksukauppana. Samalla tavoin kaikista spekulatiivisimmat sijoitusmuodot ovat kiellettyjä.

Islamilainen pankkitoiminta perustuu erilaisille rahoituksen muodoille, joissa korkoa ei muodollisesti makseta, vaikka lainanottaja joutuukin maksamaan antajalle enemmän kuin lainapääoman. Yhtenä esimerkkinä voisi hänen mukaansa olla auton ostaminen niin, että lainan myöntämisen sijaan pankki lupautuu ostamaan auton ja myymään auton halukkaalle ostajalle osamaksulla.

[...]

Said Ahmedin mukaan eettisiä ja uskonnollisia periaatteita noudattavien pankkipalveluiden puuttuminen asettaa Suomen muslimiväestön hankalaan asemaan. Islamin periaatteita noudattavat muslimit eivät voi ottaa lainaa pankeista, jotka tarjoavat vaihtuvakorkoisia lainoja. Tämä hankaloittaa usein lainarahalla suoritettavien hankintojen tekemistä, kuten auton tai asunnon hankintaa. Tilanne aiheuttaa myös pitkällä aikavälillä taloudellista epätasa-arvoa, kun oman asunnon ostamisen sijaan uskonharjoittajat joutuvat elämään vuokralla, vaikka taloudellisesti oman asunnon ostaminen olisikin mahdollista.

Kansan Uutiset 16.3.2023

Ei siis niin, että Suldaan Said Ahmed toivoisi muslimien tokenevan elämää vaikeuttavasta fundamentalismistaan.

[l'uomo normale]

Muslimit luultavasti rahoittavat jo Suomessa toistensa bisneksiä islamilaisittain, mutta toistaiseksi epävirallisesti suhteessa Suomen lainsäädäntöön ja viranomaisiin.

[sutki]

Suldan puhunee osittaista totuutta? Joku toinen voi nähdä sen taqiyanakin.
Indoneesiassa oleva muslimiystäväni (todella harras muslimi) ainakin tykkää sijoitella pörssiosakkeisiin ja asuntoihin. Ja siellä ei lainaraha ole halpaa. Eli mikä oikeus Suldaanilla on puhua kaikkien muslimien puolesta?

Oletan että mikäli vaihtuva korko on Suldaanille se ongelma niin eiköhän pankki anna lainaa myös kiinteällä korolla.