2012-02-01 HS: Kymmeniätuhansia nuoria opintojen ja työelämän ulkopuolella

[Bellerofon]

http://www.hs.fi/kotimaa/Raportti+Kymmeni%C3%A4tuhansia+nuoria+opintojen+ja+ty%C3%B6el%C3%A4m%C3%A4n+ulkopuolella+/a1305554656703

ja
http://www.eva.fi/julkaisut/eva-analyysi-hukassa-keit%C3%A4-ovat-syrj%C3%A4ytyneet-nuoret/3823/

En tiedä olivatko nämä jo täällä, mutta EVA:n sivuilla käy heti selväksi:

"Myrskylän analyysistä selviää, että syrjäytyneitä nuorista lähes neljännes on maahanmuuttajataustaisia. Vieraskielisistä kouluttamattomista nuorista joka kolmas on syrjäytynyt – kantaväestöön kuuluvista syrjässä on joka kahdeksas. Syrjäytyminen on siis läheisesti myös maahanmuuttoon ja kotouttamiseen liittyvä ongelma, johon on tartuttava pikaisesti."

Hesarista tätä ei saa läheskään näin selvästi esille, Hesari kääntää tämän asian näin:

ensin on juttua välivuosien pitäjistä ja taiteilijoista, kolmannesta sektorista, urheilijoista jne...

Jonka jälkeen tippuu kuin vahingossa:

"Akuutein syrjäytymisongelma on niillä miehillä, jotka ovat vieraskielisiä ja perusasteen koulutuksen varassa."

Hesarin uutisointi loistaa jälleen kerran ja toteuttaa "tutkivaa" journalismia.

[foobar]

Lisää rahaa kotouttamiseen! Sen voi vaikkapa kulttuuria loukkaamattomasti jakaa ilman mitään vaatimusta opiskelusta, oppimisesta tai työllistymisinnosta.

Jokainen voi miettiä mistä maahan virtaa nuoria, kouluttamattomia tai heikosti koulutettuja ja työelämään (syystä tai toisesta) integroitumattomia maahanmuuttajia ja miksi. Niin, Suomen lepsujen käytäntöjen ansiosta lähinnä Somaliasta ja Irakista, tämän jälkeen esim. Afganistanista ja Afrikasta yleisesti ottaen ("opiskelijoiksi", jotka eivät opiskele, osaa mitään tai muutenkaan ole sitä mitä väittivät, mutta tekevät jonkun kanssa lapsen ja näin saavat pysyvän statuksen).

Tähän ongelmaan olisi ratkaisu, jos Ruotsissakin ongelmaa pystytään näiltä osin maahantulon osalta korjaamaan. Sitä ei kuitenkaan haluta nähdä, koska Malmön kaltainen tilanne on julkiselle sektorille valtava mahdollisuus, ei suinkaan ongelma. Sitä paitsi vaikka siitä tulisi ongelma, ei julkinen sektori sitä joudu omasta taskustaan maksamaan. Sillä on jo nyt käsi muiden taskussa.

[Suomitalon renki]

http://www.hs.fi/kotimaa/Raportti+Kymmeni%C3%A4tuhansia+nuoria+opintojen+ja+ty%C3%B6el%C3%A4m%C3%A4n+ulkopuolella+/a1305554656703

ja
http://www.eva.fi/julkaisut/eva-analyysi-hukassa-keit%C3%A4-ovat-syrj%C3%A4ytyneet-nuoret/3823/

En tiedä olivatko nämä jo täällä, mutta EVA:n sivuilla käy heti selväksi:

"Myrskylän analyysistä selviää, että syrjäytyneitä nuorista lähes neljännes on maahanmuuttajataustaisia. Vieraskielisistä kouluttamattomista nuorista joka kolmas on syrjäytynyt. Syrjäytyminen on siis läheisesti myös maahanmuuttoon ja kotouttamiseen liittyvä ongelma, johon on tartuttava pikaisesti."

Ja kuinka paljon 10 vuoden päästä näitä vieraskielisiä syrjäytyneitä nuoria oikein on?

[Kuvio]

Suurin osa heistä taitaa hakea koulutuspaikkaa muttei sellaista saa.
Vaikka koulutuspaikkoja on riittävästi, ne ovat joko väärillä aloilla tai liian kaukana nuorista.

[foobar]

Suurin osa heistä taitaa hakea koulutuspaikkaa muttei sellaista saa.
Vaikka koulutuspaikkoja on riittävästi, ne ovat joko väärillä aloilla tai liian kaukana nuorista.

Efektiivinen luku- ja kielitaidottomuus muiden perustaitopuutteiden lisäksi saattaa enemmän kuin hieman haitata paikansaantia näillä maahanmuuttajanuorilla. Jostain syystä se ei ole kuitenkaan perkeleenmoinen ongelma, vaan rikkaus ja voimavara jonka kukkaan puhkeamista pitää jäädä odottelemaan.

[Kuvio]

Suurin osa heistä taitaa hakea koulutuspaikkaa muttei sellaista saa.
Vaikka koulutuspaikkoja on riittävästi, ne ovat joko väärillä aloilla tai liian kaukana nuorista.

Efektiivinen luku- ja kielitaidottomuus muiden perustaitopuutteiden lisäksi saattaa enemmän kuin hieman haitata paikansaantia näillä maahanmuuttajanuorilla. Jostain syystä se ei ole kuitenkaan perkeleenmoinen ongelma, vaan rikkaus ja voimavara jonka kukkaan puhkeamista pitää jäädä odottelemaan.

Ilmaisin itseäni kehnosti. Tarkoitin koko joukkoa, en maahanmuuttajia. Heidän osaltaan en ratkaisuja tiedä mutta suomalaisten osalta:

Jotka asuvat muualla kuin Helsingissä, vuokra-asunnon voisi valtio tarjota sieltä. Olisi työpaikat lähempänä. Siinäkin voisi nuoria työllistää kun sinne rakentaisi vuokra-asuntoja. Yhden Guggenheimin hinnalla saisi monta taloa rakennettua.

Heitä jotka eivät tahdo muuttaa, eivätkä ole koulutuspaikkoja hakeneet, voisi laittaa vaikka puoleksi vuodeksi töihin. Ei kuitenkaan nykyiseen tapaan yhdeksällä eurolla vaan täydellä palkalla. Kunnat palveluaikojaan lisäämään eri toimistoissaan, liikuntasaleillaan jne. niin töitä löytyisi joillekin. Terveydenhuoltoa voisi parantaa nuoria palkkaamalla avustaviin töihin.

[herranen]

Suurin osa heistä taitaa hakea koulutuspaikkaa muttei sellaista saa.
Vaikka koulutuspaikkoja on riittävästi, ne ovat joko väärillä aloilla tai liian kaukana nuorista.

Mamujen osalta olen joidenkin alan ihmisten kanssa tästä jutellut ja siellä ajatus on, että jokaiselle peruskoulun päättävälle pyritään koulun avulla järjestämään jatkokoulutuspaikka ja pääosin tämä onnistuu, mutta osa ei ota sitä koulutuspaikkaa vastaan. Koulutuspaikan vastaanottaneista peruskoulujen väellä ei ole virallista tietoa siitä kuinka moni jaksaa panostaa koulunkäyntiin siitä eteenpäin. Epävirallinen kommentti on ollut, että ei hyvältä näytä.

Yksi iso ongelma on kuulemma liian suuret odotukset. Joillakin mamuilla on sellainen käsitys, että vaikka kielitaito ja todistukset ovat heikkoja niin peruskoulun jälkeen lähdetään lääkäriksi tms. Opiskelumotivaatio on sitten mitä on kun paljastuu, että kädessä olevilla papereilla ei mennä edes amikseen henkseleitä paukutellen.

[Siili]

Yksi iso ongelma on kuulemma liian suuret odotukset. Joillakin mamuilla on sellainen käsitys, että vaikka kielitaito ja todistukset ovat heikkoja niin peruskoulun jälkeen lähdetään lääkäriksi tms.

Monessa mamuperheessä peruskoululaiset ovat perheen koulutetuimpia jäseniä.  Kyllähän silloin helposti syntyy illuusio fiksuudesta ja oppilas olettaa kaikkien maailman porttien olevan apposen auki.  Tuon illuusion särkyminen voi sitten johtaa hirmuiseen katkeruuteen, joka ei ole oikein hyvä yhteiskunnan kannalta.  Minusta on tärkeä, että peruskoulun opettajat pitävät oppilaat maan pinnalla, vaikka olisikin poliittisesti korrektia harrastaa arvioinneissakin positiivista syrjintää.

[Bellerofon]

Tässä jäin ihmettelemään tuota raportointia. Tästä sai jotenkin sellaisen kuvan, että tietty osa vieraskielisistä ja pottunenistä ovat syrjäytyneitä, mutta näiden prosentuaalista eroa ei kuvattu kovinkaan selkeästi.

Syrjäytyneitä yhteensä 5%, eli noin 50 000 miljoonasta.

vieraskielisiä 11000 ja loput kantaväestöä (tässä varmaan osa n:ttä sukupolvea)

Eli pottunokista noin 4% ovat syrjäytyneitä.

Vieraskielisistä taas syrjäytyneitä on 11850 ja heidän kokonaislukumääränsä on noin 63000

eli syrjäytymisprosentti on noin 19%

Eli kantaväestöstä on syrjäytynyt joka 25.  ja vieraskielisistä lähes joka viides.

Huom! syrjäytyneihin ei lasketa työvoiman ulkopuolella olevia vain peruskoulun suorittaneita nuoria naisia, jotka hoitavat lapsia kotona. Uskon, että näiden prosentuaalinen osuus vieraskielisten sarakkeessa on suurempi.

ja sitten on vielä se surullisen kuuluisa kulttuuri:

"Maahanmuuttajaperheisiin kuuluvien naisten pääsy työmarkkinoille on joko erityisen vaikeaa tai sitten he eivät edes halua työmarkkinoille. Maahanmuuttajanaisista osalla voi kotiin jääminen kuulua kulttuuriin, vaikka heillä ei olisikaan lapsia. Kulttuurierot saattavat eri tavoin vaikeuttaa vieraskielisten naisten hakeutumista työmarkkinoille tai työttömiksi työnhakijoiksi."

[Kuvio]

Suomen amiksissa alkaa olla jo aika runsas joukko mamuja, jotka ovat koulussa kirjoilla, mutta joita ei koulun tiloissa pahemmin näy, korkeintaan ruokatunnilla livahtavat syömään ja sitten nopeasti kotiin pleikan ääreen. Opiskelu ei kiinnosta, kieltä ei osata, töihin ei haluta. He ovat ilmoittautuneet oppilaaksi, koska pakko.

Huomaa, että nämä nuoret ovat pois tilastoista. Jos heidätkin lasketaan syrjäytyneiksi, jota he todellisuudessa ovat, niin luvut olisivat huomattavasti komeammat = suuremmat.

Eikö amiksissa ole enää pakkoa käydä tai ulos? Ei sillä että sitä kannattaisin, kunhan kokeissa menestyvät niin käykööt tai sitten ei.
Tuttava joka on jo eläkkeellä, ihmetteli viimeisinä työvuosinaan amisten kasvanutta motivaatiota. Kaikki olivat kiinnostuneita koulunkäynnistä ja vitsailukin oli hyväntahtoista. Tappeluita ei ollut tms. Tupakkajengiäkään ei ollut hänen lisäkseen montaa.
Tuolla koulunkäyntipakolla on ehkä sitten Helsinkiin saatu aikaan entisenlainen motivaation puute?
Ennenhän se motivaationpuute aiheutui siitäkin että töitä kyllä löytyi vaikka ilman sitä amiksen loppuun suorittamista.

Nyt se taas hyökkää päälle ja hirnuu niin että ihan itseäkin naurattaa:
http://www.iltalehti.fi/uutiset/2012020115153019_uu.shtml

Työ- ja elinkeinoministeriö (TEM) varoittaa Suomea nopeasti uhkaavasta työvoimapulasta.

[smika]

Suvaitsevaistosta on hienoa, että maahamme saapuu ihmisiä erilaisista kulttuureista. "Maassa maan tavalla" on rasismia ja pitää kunnioittaa erilaisia perhekäsityksiä jne. Kuitenkin nämä samat suvaitsevaiset pitävät itsestään selvänä, että maahanmuuttajat kouluttautuvat ja tekevät töitä siinä missä suomalaisetkin. Eikö heille tule mieleen, että se kultttuuritausta saattaa vaikuttaa siihenkin? Mutta aina se on vain syrjintää ja rasismia, jos maahanmuuttaja ei pärjää töissä tai opiskelussa.

[Saippuakupla]

Alkuperäinen analyysi:

Myrskylä, Pekka. 2012. Hukassa - Keitä ovat syrjäytyneet nuoret? EVA analyysi no 19.

Syrjäytyneistä lähes neljännes on maahanmuuttajataustaisia

Syrjäytyneistä nuorista lähes neljännes on maahanmuuttajataustaisia. Maahanmuuttajamiesten työttömyys- ja ulkopuolisuusriskit ovat lähes kolminkertaisia, kun heitä verrataan kantaväestöön kuuluviin kouluttamattomiin miehiin. Kun vieraskielisistä kouluttautumattomista nuorista syrjässä oli joka kolmas, kantaväestöön kuuluvista syrjässä oli joka kahdeksas.

Syrjäytyminen on siis läheisesti myös maahanmuuttoon ja kotouttamiseen liittyvä ongelma. Maahanmuuttajataustaisen nuorten on huomattavasti vaikeampi päästä Suomen työ- ja koulutusmarkkinoille kuin kantaväestön. Ulkopuolelle jäävät maahanmuuttajat ovat pääosin nuoria aikuisia, jotka etsivät Suomesta työ- ja/tai opiskelupaikkaa. Heillä ei yleensä ole perhettä turvanaan vaan enemmistö heistä elää yksin. Suurimmat syrjäytymisriskit ovat asunnottomilla maahanmuuttajilla (67 %) ja perheisiin kuuluvilla naisilla.

Maahanmuuttajaperheisiin kuuluvien naisten pääsy työmarkkinoille on joko erityisen vaikeaa tai sitten he eivät edes halua työmarkkinoille. Maahanmuuttajanaisista osalla voi kotiin jääminen kuulua kulttuuriin, vaikka heillä ei olisikaan lapsia. Kulttuurierot saattavat eri tavoin vaikeuttaa vieraskielisten naisten hakeutumista työmarkkinoille tai työttömiksi työnhakijoiksi. Suomessa syntyneillä ulkomaalaistaustaisilla vaikeudet ovat pienempiä, sillä heillä on enemmän kielitaitoa ja koulutusta.

Vuonna 1987 Suomessa oli 15–29 -vuotiaita nuoria 1 064 000 henkeä. Vuonna 2010 heitä oli ikäluokkien pienennyttyä enää 1 006 000. Kotimaisia kieliä puhuvien määrä on vähentynyt 115 000:lla. Samaan aikaan vieraita kieliä puhuvien nuorten määrä on kasvanut 57 000:lla eli 18-kertaistunut. Vieraskielisten tulomuutto on puolittanut nuorten kotimaisten nuorten vähenemän. Maahanmuuttajista yli 70 prosenttia on nuoria aikuisia. Suomi saa vuosittain noin 20 000 ulkomaalaista maahanmuuttajaa, eli nykyinen ulkomaalaisväestö lähes kaksinkertaistuu tällä vuosikymmenellä.

Kun otetaan huomioon maahanmuuttajien määrän kasvu ja vieraskielisten nuorten moninkertainen riski syrjäytyä, ensisijaiset keinot syrjäytymisen torjuntaan ovat maahanmuuttajanuorten tehokkaampi kotouttaminen sekä ohjaaminen koulutukseen ja työmarkkinoille.

[Embo]

Alkuperäinen analyysi:

Myrskylä, Pekka. 2012. Hukassa - Keitä ovat syrjäytyneet nuoret? EVA analyysi no 19.

Syrjäytyneistä lähes neljännes on maahanmuuttajataustaisia

Kun otetaan huomioon maahanmuuttajien määrän kasvu ja vieraskielisten nuorten moninkertainen riski syrjäytyä, ensisijaiset keinot syrjäytymisen torjuntaan ovat maahanmuuttajanuorten tehokkaampi kotouttaminen sekä ohjaaminen koulutukseen ja työmarkkinoille.

Mutta missään tapauksessa ensisijainen keino ei siis ole humanitaarisen maahanmuuton rajoittaminen? Selvä, jatkakaa.

[Eino P. Keravalta]

Hesarin uutisointi loistaa jälleen kerran ja toteuttaa "tutkivaa" journalismia.

Hesarin "tutkiva journalismi" on sitä, että Hesarin toimittajat kokoontuvat nauttimaan kahvia ja viinereitä tutkiakseen, miten kukin uutinen voitaisiin vääristää suomalaisille kielteiseksi ja maahanmuuttajille myönteiseksi.

[Saippuakupla]

Alkuperäinen analyysi:

Myrskylä, Pekka. 2012. Hukassa - Keitä ovat syrjäytyneet nuoret? EVA analyysi no 19.

Syrjäytyneistä lähes neljännes on maahanmuuttajataustaisia

Kun otetaan huomioon maahanmuuttajien määrän kasvu ja vieraskielisten nuorten moninkertainen riski syrjäytyä, ensisijaiset keinot syrjäytymisen torjuntaan ovat maahanmuuttajanuorten tehokkaampi kotouttaminen sekä ohjaaminen koulutukseen ja työmarkkinoille.

Mutta missään tapauksessa ensisijainen keino ei siis ole humanitaarisen maahanmuuton rajoittaminen? Selvä, jatkakaa.

Kyllä Myrskylä on ihan oikeassa, koska oletan hänen viittavan siihen, että ulkopuolisiksi tai työttömiksi päätyneistä nuorista 80 % ei myöhemminkään suorita perusastetta korkeampaa tutkintoa. Pelkällä peruskoulun suorittamisella kun ei työllistytä kovinkaan helposti Suomessa. Tuolloin on ihan perusteltua pyrkiä kotouttamaan erilaisin toimenpitein täällä jo oleskelevia maahanmuuttajanuoria sekä koettaa ohjata heitä koulutukseen ja työmarkkinoille. Valtiontalouden tarkastusvirasto laski viisi vuotta sitten, että pysyvästi työmarkkinoilta syrjäytyvä nuori aiheuttaa yhteiskunnalle noin miljoonan euron kustannukset. Tosin tuota summaa on taidettu hinata ylöspäin 1 200 000 euroon. Monimuotoiset ja aktivoivat tukitoimet (ei siis taloudelliset tukitoimet) ovat kuitenkin edullisempi vaihtoehto täällä jo jumittaville ja aseman seinää kannatteleville maahanmuuttajanuorille kuin mahdollinen maahanmuuttajanuorten joukkosyrjäytyminen.

[Sunt Lacrimae]

itä ei kuitenkaan haluta nähdä, koska Malmön kaltainen tilanne on julkiselle sektorille valtava mahdollisuus, ei suinkaan ongelma. Sitä paitsi vaikka siitä tulisi ongelma, ei julkinen sektori sitä joudu omasta taskustaan maksamaan. Sillä on jo nyt käsi muiden taskussa.

Kannustinriippuvainen alaluokka jolle voi tarvittaessa syöttää hevonkukkua työläisiä kusettavista rikkaista, tukienviemistä suunnittelevista kokoomuspoliitikoista ja kaiken maailman vaihtoehtoliikkeistä on myös otollista materiaalia poliittisen vasemmiston kannalta.

Yksi iso ongelma on kuulemma liian suuret odotukset. Joillakin mamuilla on sellainen käsitys, että vaikka kielitaito ja todistukset ovat heikkoja niin peruskoulun jälkeen lähdetään lääkäriksi tms.

Monessa mamuperheessä peruskoululaiset ovat perheen koulutetuimpia jäseniä.  Kyllähän silloin helposti syntyy illuusio fiksuudesta ja oppilas olettaa kaikkien maailman porttien olevan apposen auki. 

En tätä asiaa tarkemmin tunne, mutta maalaisjärjellä ajatellen tuntuisi järkeenkäyvältä, että mamuisä pitää pojan peruskoulun käyntiä suurena saavutuksena kun itse on käynyt ehkä pari vuotta koulua ja oppinut lukemaan ja yhteenlaskemaan minkä jälkeen on sitten revitty omaa isää jeesimään maatöihin. Sitten elämä iskee rättiä vasten naamaa.

Suomen amiksissa alkaa olla jo aika runsas joukko mamuja, jotka ovat koulussa kirjoilla, mutta joita ei koulun tiloissa pahemmin näy, korkeintaan ruokatunnilla livahtavat syömään ja sitten nopeasti kotiin pleikan ääreen. Opiskelu ei kiinnosta, kieltä ei osata, töihin ei haluta. He ovat ilmoittautuneet oppilaaksi, koska pakko.

Huomaa, että nämä nuoret ovat pois tilastoista. Jos heidätkin lasketaan syrjäytyneiksi, jota he todellisuudessa ovat, niin luvut olisivat huomattavasti komeammat = suuremmat.

Myös "näin kirjoitat CV:n"-henkisillä vitsikursseilla työmarkkinatuen voimalla maleksivat ja työkkäriharjoittelusta toiseen vaeltavat ovat käsittääkseni poissa tilastoista.

[PaulR]

Hesarin uutisointi loistaa jälleen kerran ja toteuttaa "tutkivaa" journalismia.

Hesarin "tutkiva journalismi" on sitä, että Hesarin toimittajat kokoontuvat nauttimaan kahvia ja viinereitä tutkiakseen, miten kukin uutinen voitaisiin vääristää suomalaisille kielteiseksi ja maahanmuuttajille myönteiseksi.

"Nämä on juuri ne samat tyypit, jota vihasit yliopistossa. Ne jotka nuolevat rehtoria päästäkseen lehden toimittajiksi. No samat tyypit tekevät sitä isommassa mittakaavassa".

[Kuvio]

Myös "näin kirjoitat CV:n"-henkisillä vitsikursseilla työmarkkinatuen voimalla maleksivat ja työkkäriharjoittelusta toiseen vaeltavat ovat käsittääkseni poissa tilastoista.

Aattelitko sitten niin että joku niihin vapaaehtoisesti menisi? Mieluummin kuin töihin joista saisi palkkaa peräti?

[Sunt Lacrimae]

Myös "näin kirjoitat CV:n"-henkisillä vitsikursseilla työmarkkinatuen voimalla maleksivat ja työkkäriharjoittelusta toiseen vaeltavat ovat käsittääkseni poissa tilastoista.

Aattelitko sitten niin että joku niihin vapaaehtoisesti menisi? Mieluummin kuin töihin joista saisi palkkaa peräti?

No tuskin noilla kursseilla lojuu paatuneita sossupummeja, kyllä nämä puhuvat itselleen sen toimeentulotuen tai muuten venkoilevat pois moisista tekemisistä. Pointti ei sinällään ollut vittuilla kyseisillä kursseilla käyville, vaan enemmänkin itse systeemille.

[Tommi Korhonen]

Syrjäytyneitä yhteensä 5%, eli noin 50 000 miljoonasta.

vieraskielisiä 11000 ja loput kantaväestöä (tässä varmaan osa n:ttä sukupolvea)

Eli pottunokista noin 4% ovat syrjäytyneitä.

Vieraskielisistä taas syrjäytyneitä on 11850 ja heidän kokonaislukumääränsä on noin 63000

eli syrjäytymisprosentti on noin 19%

Eli kantaväestöstä on syrjäytynyt joka 25.  ja vieraskielisistä lähes joka viides.

Tämä.

Niin merkittävä tilasto että vakavasti ehdotan että näkyvät nuivat poliitikot ottavat tämän tiedon haltuunsa ja käyttävät sitä debateissa. Ehdotan myös vakain mielin että tämä linkitetään myös Homman tilastoihin.

[Bellerofon]

Vielä yksi huomio tuon ikäluokan ominaisuuksien eroista kantaväestön ja vieraskielisten välillä:

Työvoiman ja opiskelun ulkopuolella miljoonasta oli pottunokista 367 000, eli noin kolmannes. Vieraskielisten määrä kokonaisuudessaan tuossa ikäluokassa on reilu 60k ja näistä työvoiman ulkopuolella on yli 40k henkilöä eli 2/3. Eli ainoastaan noin 30% ovat opiskelemassa tai töissä vieraskielisten joukossa. Kantaväestön osalta tämä luku on kuitenkin yli 60%.

Oudon pieni luku mielestäni kantaväestöllä, mutta hälyttävän pieni vieraskielisillä.

[Sunt Lacrimae]

Eikö amiksissa ole enää pakkoa käydä tai ulos?

Itse tunnen henkilökohtaisesti tapauksia, joissa viikkojen, jopa kuukausien poissaolo amiksesta ei ole vaikuttanut opinto-oikeuteen. Kyseessä on vain "haasteellinen oppilas", niin kuin nykykielessä on trendikästä se ilmaista. Vaikka tärkeitä töitä on jäänyt tekemättä, opettajat päästävät säälistä läpi. Tämä on todellisuutta.

Meillä oli yläasteella monta vuotta sitten eräs väliin monta kuukautta koulusta poissa ollut tapaus, jonka kanssa opettajalta loppui ideat niin pahasti että se alkoi loppupeleissä kyselemään meiltä 14-vuotiailta vinkkejä kaverin saamiseksi koulunpenkille. Jälkikäteen mietittynä tyypin yleinen käyttäytyminen (mitä ihmeellisempiä tempauksia jotka toki olivat yläasteella ihan "hauskoja" vaikka opet kiristelivät hampaita urakalla) vaikutti ADHD:n tunnusmerkit täyttävältä, joten saattoi tunnistamattomista erityistarpeistakin olla kyse. Tyyppi jäi pari kertaa luokalle ja päästivät sen pari kertaa säälistä läpi, mutta muistaakseni ysillä maikat jo kyllästyivät ja hepulta taitaa vieläkin olla peruskoulu suorittamatta. En tiedä, mitä hänelle nykyään kuuluu mutta tuskin kovin hyvin menee.

[Saippuakupla]

Vielä yksi huomio tuon ikäluokan ominaisuuksien eroista kantaväestön ja vieraskielisten välillä:

Työvoiman ja opiskelun ulkopuolella miljoonasta oli pottunokista 367 000, eli noin kolmannes. Vieraskielisten määrä kokonaisuudessaan tuossa ikäluokassa on reilu 60k ja näistä työvoiman ulkopuolella on yli 40k henkilöä eli 2/3. Eli ainoastaan noin 30% ovat opiskelemassa tai töissä vieraskielisten joukossa. Kantaväestön osalta tämä luku on kuitenkin yli 60%.

Oudon pieni luku mielestäni kantaväestöllä, mutta hälyttävän pieni vieraskielisillä.

Korjataan sen verran, että taulukon 1, johon viittaat, otsikko on hieman harhaanjohtava (samaa esitystapaa käytetään Myrskylän vanhemmassa julkaisussa). Taulukon otsikko viittaa taulukon lihavoituihin lukuihin, jotka kuvaavat syrjäytyneitä nuoria eli työvoiman ja opintojen ulkopuolella olevia nuoria, jotka ovat suorittaneet vain perusasteen koulutuksen:

Vuonna 2010 syrjäytyneitä 15–29 -vuotiaita nuoria oli yhteensä noin 51 300. Tämä on noin 5 % kaikista tämänikäisistä nuorista. Syrjäytyneistä nuorista työttömiä työnhakijoita oli 18 800 ja muita työvoiman ulkopuolisia 32 500. Syrjäytyneiksi luokitellaan sellaiset työvoiman ja opiskelun ulkopuoliset nuoret, joilla ei ole peruskoulun lisäksi muuta koulutusta.

Syrjäytyneistä nuorista työttömiä työnhakijoita oli 18 830 ja muita työvoiman ulkopuolisia 32 511. Nämä 32 511 ulkopuolista nuorta eivät käy töissä tai opiskele. He ovat nuoria, jotka eivät näy missään tilastoissa – kukaan ei tarkkaan tiedä, millaisia he ovat tai mitä he tekevät. He ovat syrjäytymisongelman kova ydin.

Taulukon kokonaissummat taas osoittavat nuoret (15-29), jotka ovat pelkän peruskoulun varassa, mutta joista suurin osa ei ole syrjäytynyt. Tuo selviää tekstistä:

Syrjäytyminen on erityisesti nuorten miesten ongelma. Vuonna 2010 kaksi kolmasosaa syrjäytyneistä nuorista oli miehiä. Pelkän perusasteen koulutuksen varassa oli kaikkiaan 218 932 miestä (15–29). Heistä syrjäytyneitä oli 15 %. Samassa ikähaarukassa kaikista naisista (189 010 henkeä), jotka olivat perusasteen koulutuksen varassa, syrjäytyneitä oli 9,8 %. Sukupuolesta riippumatta, kaikista pelkän perusasteen suorittaneista nuorista syrjäytyneitä oli 12,6 %.

Akuutein syrjäytymisongelma on niillä miehillä, jotka ovat vieraskielisiä ja perusasteen koulutuksen varassa. Heistä syrjäytyneinä oli 33 % eli kolmannes.

Kaikista syrjäytyneistä nuorista miehistä kantaväestöön kuuluvia oli 78 % ja vieraskielisiä 22 % Syrjäytyneistä naisista kantaväestöön kuuluvia oli 75 % ja vieraskielisiä 25 %.

Kaikista kantaväestöön kuuluvista pelkän perusasteen suorittaneista 15–29 -vuotiaista miehistä syrjäytyneitä oli 13 %. Samaan ikäryhmään kuuluvista vieraskielisistä miehistä (perusasteen varassa) syrjäytyneinä oli 33 %. Pelkän perusasteen suorittaneiden naisten kohdalla luvut ovat 8 % (kantaväestö) ja 26 % (vieraskieliset)

Jos ero nuorten miesten ja naisten syrjäytymisessä on iso, kantaväestön ja vieraskielisten nuorten ero on huima.

Työvoiman ja opiskelun ulkopuolella oli n. miljoonasta 15-29 -vuotiaasta henkilöstä 51 341 henkilöä, jotka ovat suorittaneet vain perusasteen. Nuo syrjäytyneet jakautuivat seuraavasti:

Kaikista syrjäytyneistä nuorista miehistä kantaväestöön kuuluvia oli 78 % ja vieraskielisiä 22 % Syrjäytyneistä naisista kantaväestöön kuuluvia oli 75 % ja vieraskielisiä 25 %.

Kaikista kantaväestöön kuuluvista pelkän perusasteen suorittaneista 15–29 -vuotiaista miehistä syrjäytyneitä oli 13 %. Samaan ikäryhmään kuuluvista vieraskielisistä miehistä (perusasteen varassa) syrjäytyneinä oli 33 %. Pelkän perusasteen suorittaneiden naisten kohdalla luvut ovat 8 % (kantaväestö) ja 26 % (vieraskieliset)

Jos ero nuorten miesten ja naisten syrjäytymisessä on iso, kantaväestön ja vieraskielisten nuorten ero on huima.

Taulukossa 1 esitetyt kokonaisluvut eivät siis kuvaa nuoria (15-29), jotka kaikki ovat työvoiman ja koulutuksen ulkopuolella. Suuri osa noista nuorista häsää ja väsää jotain, jonka perusteella heitä ei luokitella syrjäytyneiksi (sellaiset työvoiman ja opiskelun ulkopuoliset nuoret, joilla ei ole peruskoulun lisäksi muuta koulutusta.)

[Bellerofon]

Kas niinpäs olikin. Ihmettelinkin tuota lukua .

Toisaalta tuo on aika hurjan korkea luku nykyaikana, jos ajattelee pelkällä "peruskoulupohjalla" ponnistaa. Osa toki näistä on varmasti tulevia forsseleita, kurreja, motor-mikoja jne. Aivan yhtä paljon kuin vieraskielisistä finlaysoneita, fazereita ja sinebrychoffeja.  Pienet kirjaimet sen vuoksi, että nämä ovat jo lähes ihmisryhmiä, joista ei sovi pahaa puhuttavan.

[Saippuakupla]

Kas niinpäs olikin. Ihmettelinkin tuota lukua .

Toisaalta tuo on aika hurjan korkea luku nykyaikana, jos ajattelee pelkällä "peruskoulupohjalla" ponnistaa. Osa toki näistä on varmasti tulevia forsseleita, kurreja, motor-mikoja jne. Aivan yhtä paljon kuin vieraskielisistä finlaysoneita, fazereita ja sinebrychoffeja.  Pienet kirjaimet sen vuoksi, että nämä ovat jo lähes ihmisryhmiä, joista ei sovi pahaa puhuttavan.

Itsekin ihmettelin tuota lukua, mutta toisaalta pk-pohjaisten osuus laskee ikäryhmäkohtaisesti kun nuoret hankkivat tutkintoja iän karttuessa. Se näkyy selvästi vuoden 2008 luvuissa (liitetiedosto).

Liitteen lähde: Nuoret työmarkkinoiden ja opiskelun ulkopuolella

[AstaTTT]

Nämä kotouttamishörhöilyt soisi jo unohtaa. On täysin mahdotonta "kouluttaa" ihmisiä suomalaisiksi. Sitähän kotouttaminen käytännössä tarkoittaa: maahanmuuttaja omaksuu suomalaiset tavat ja kielen.

Kuvitellaanpa tilanne, että muutat Bhutaniin ja sinun tulisi kotoutua.
http://en.wikipedia.org/wiki/Bhutan
http://fi.wikipedia.org/wiki/Bhutan
En usko, että kotoutusit kovin helpolla tai ollenkaan, vaikka saisit saman taikaseinän, kuin somalit Suomessa. Kulttuuri vain on niin erilainen, ja kun Bhutanissa olisi myös tuhansia muita suomalaisia (kuten 16000 somalia Suomessa), verkostoituisit heidän kanssaan.

Mielipiteesi on mielestäni perusteltu. Miksi ihmeessä edes yrittäisit kotoutua, koska taikaseinä ja muut suomalaiset? Eri juttu, jos taikaseinää ei olisi...

[Fincum]

Yhteiskuntatakuu ei pelasta syrjäytynyttä maahanmuuttajaa
Nuorille työttömille suunnattu yhteiskuntatakuu tulee voimaan ensi vuonna. Tavoitteena on, että työttömälle nuorelle tarjotaan kolmessa kuukaudessa opiskelu-, työ- tai kuntoutuspaikka. Ongelmana on, etteivät keinot helpota maahanmuuttajanuorten työnsaantia, vaikka heidän määrä syrjäytyneissä on kasvanut.
Helsingin Jakomäessä nuorisotilat ovat pois käytöstä vesivahingon vuoksi, mutta nuoret ovat järjestäneet ohjelmaa nuorisotalon pihalle. Syrjäytyminen ei ole tempauksen järjestäjille vieras asia.
- Onhan nykyään aika paljon syrjäytymistä ja mäkin tunnen aika paljon syrjäytyneitä, kertoo kauppakoulussa opiskeleva Aarni Somerharju. Hyvinkääläinen nuori mies on tullut tilaisuuteen soittamaan musiikkia.
Syrjäytyneitä eli ilman peruskoulun jälkeistä tutkintoa ja vailla työtä olevia nuoria lasketaan olevan Suomessa 50 000 ja määrä on kasvussa. Jokainen työelämästä syrjäytynyt nuori maksaa yhteiskunnalle noin 1,8 miljoonaa euroa.
Tilastokeskuksen kehittämispäällikkö Pekka Myrskylä on tutkinut syrjäytyneitä. Hänen mukaansa tärkeää on, että nuori saataisiiin ohjattua kouluun tai töihin mahdollisimman nopeasti.
- Jos on yksikin vuosi peruskoulun jläkeen hukassa, niin tästä joukosta enää 40 prosenttia joskus suorittaa jonkun tutkinnon. Sitten kun vuosia tulee kolme niin enää 20 prosenttia suorittaa tutkinnon.

Budjetista lisärahaa nuorille

Ensi vuoden alusta voimaan tulee yhteiskuntatakuu mikä tarkoittaa, että kaikille alle 25-vuotiaille ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjottaisiin työ-, opiskelu- tai harjoittelupaikka viimeistään kolmen kuukauden työttömyyden jälkeen. Viime viikon budjettineuvotteluissa yhteiskuntatakuu oli harvoja asioita joille liikeni lisää rahaa. Työ- ja elinkeinoministeriön ylijohtaja Tuija Oivo on vetänyt työryhmää, joka valmsiteli yhteiskuntatakuuta. 80 miljoonalla lisäeurolle on jo käyttökohteet suunniteltu.
-  Koulutuspaikkoja lisää nuorille, oppisopimusta lisää, etsivään nuorisotyöhön ja työpajatoimintaan lisää resursseja ja tekeviä käsiä te-toimistoihin, Oivo listaa.

Työn ja opiskelun ulkopuolelle jääneet ovat enimmäkseen poikia, monet huostaanotettuja ja yhä useampi on maahanmuuttaja. Jokaisesta ikäluokasta syrjäytyy noin viisi prosenttia, entistä useampi syrjäytyy jo toisessa polvessa. Syrjäytyneiden määrän kasvun selittää lähes kokonaan maahanmuuttajat, joiden on vaikea työllistyä. Heidän syrjäytmisriskinsä on viisinkertainen muihin nuoriin verrattuna.

- En ole ihan varma, kuinka tämä systeemi toimii näihin maahanmuuttajanuoriin. Kuinka hyvin se pystyy ottamaan heidät huomioon, Myrskylä pohtii.
Jakomäen nuoret kehuvat takuuta
- Nuorilla on se, että ne venyy ja venyy koko aika, että se kolme kuukautta kuulostaa tosi hyvältä, arvioi lähihoitajaksi opiskeleva Tanja Dersa
Kauppaopistossa opiskeleva Taneli Tuominen pitää uudistusta myös hyvänä. Hänen mielestään moni kotiin jäänyt nuori ottaisi kyllä opiskelu -tai työpaikan vastaan jos vain saisi.
Henna Liukkosen mielestä järjestelmä kuulostaa reilulta.
- Mun mielestä kaikkien jotka kykenee pitäisi tehdä töitä eikä niin, että muiden verorahoilla maksetaan toisten löhöileminen.

Miksi yhteiskuntatakuu ei pelasta syrjäytynyttä maahanmuuttajanuorta, ja mikä pelastaisi?


Linkki: http://yle.fi/uutiset/yhteiskuntatakuu_ei_pelasta_syrjaytynytta_maahanmuuttajaa/6279111

[seuraa_tilannetta]

Yhteiskuntatakuu ei pelasta syrjäytynyttä maahanmuuttajaa
Henna Liukkosen mielestä järjestelmä kuulostaa reilulta.
- Mun mielestä kaikkien jotka kykenee pitäisi tehdä töitä eikä niin, että muiden verorahoilla maksetaan toisten löhöileminen.

Miksi yhteiskuntatakuu ei pelasta syrjäytynyttä maahanmuuttajanuorta, ja mikä pelastaisi?

Pelastaisiko toi, mitä Henna kertoo. Mutta kun se työpula vaivaa...

[Marjapussi]

Miksi yhteiskuntatakuu ei pelasta syrjäytynyttä maahanmuuttajanuorta, ja mikä pelastaisi?

Jos notkunut koko nuoruutensa vaikkapa Stadin steissin tukirakenteena ja koulu on ollut pakkopullaa, niin tuskin kovin monelle kolmen kuukauden harjoittelujakso tekee muutosta. Tälläisten kalliden tukiohjelmien sijasta nämä kultamunat voisivat tehdä vaikkapa 24kk yhteiskuntapalvelusta jois jatkokoulutus ei maistu. Kummasti tälläisellä pidemmällä jaksolla voisi saada otetta työelämään.

[nitkunatku]

Muutenki vituttaa, ku yhteiskuntatakuun idea olisi saada ihan oikein PALKKAtyötä. Tuntuu, että menee tempputyöllistämiseksi, kaikenmaailman harjoitteluihin ym. haistapaska-hommiin. Johtunee siitä, ettei työtä saa, kun sitä ei FYYSISESTI OLE OLEMASSA tai siitä, etteivät yritykset HALUA palkata, kun Suomessa työntekijälle pitää maksaa ihan oikein palkkaa työstä! Jos lähtee harjoitteluun, on käytännössä ihan yhtä syrjäytynyt kuin ennen "toimenpidettä". Sanokaa, mitä sanotte, perkele.

[skrabb]

02.09.2012
Uusia polkuja koulutukseen maahanmuuttajanuorille
Kirjoittanut Nasima Razmyar

Nuorten yhteiskuntatakuu astuu voimaan ensi vuoden alussa ja täytyy sanoa, ettei hetkeäkään liian aikaisin. Jokainen nuori tarvitsee paikan yhteiskunnassa, olipa se sitten mielekästä opiskelua tai kunnollista työtä. Kaikkein heikoimmassa asemassa ovat maahanmuuttajanuoret. Tutkimusten mukaan arviolta joka neljäs syrjäytynyt nuori on maahanmuuttajataustainen. Nyt tarvitaan päämäärätietoista työtä kotouttamispalveluiden parantamiseksi sekä työnantajilta avarakatseisuutta maahanmuuttajanuoren palkkaamiseen.

Monesti nuoren maahanmuuttajan kompastuskiveksi koituu suomalainen koulutusjärjestelmä ja kielitaito. Suomalaisen peruskoulun ja lähtömaan koulun erot opetuksessa ja muussa toiminnassa voivat olla valtavat. Maahanmuuttajanuori tarvitsee erityistä tukea vielä siirryttyään valmistavasta opetuksesta perusopetuksen piiriin. Yhtenä tehokkaana keinona voisi olla maahanmuuttajataustaisten koulunkäyntiavustajien määrän lisääminen. Yksilöllinen tuki ja ohjaus saattaisivat parantaa maahanmuuttajanuoren sopeutumista peruskouluun.

Monille nuorille vanhempien tuki ja neuvot koulunkäynnissä sekä jatko-opintoihin hakeutumisessa ovat tärkeitä. Valitettavan usein kuitenkin maahanmuuttajanuorten vanhempien kontaktit koulun kanssa jäävät vähäisiksi, minkä vuoksi vanhemmat eivät pysty tukemaan lapsiaan jatko-opintoja pohdittaessa. Lukio tai ammatilliset opinnot saattavat jäädä siis tiedon ja tuen puutteen vuoksi. Toisen asteen koulutukseen liittyviä mahdollisuuksia ei tunneta.

Helsingissä on peruskouluja, joiden oppilaista jo lähes puolet on maahanmuuttajataustaisia. Nämä koulut tarvitsevat erityistä tukea, jotta kaikki oppilaat saavat sen tiedollisen annin, jota tulevaisuudessa tarvitsevat. Siksi onkin hyvä että opetusministeriössä uudistetaan perusopetuksen valtionosuuksia siten, että määrärahoissa huomioitaisiin entistä paremmin koulun toimintaympäristö. Monikulttuurisessa luokassa opettaminen on haastavaa ja siksi lisäresursointi on monesti tarpeen.

Helsingin kaupunki on monella tavalla maahanmuuttajanuorten syrjäytymisen ehkäisemisessä avainasemassa. Asuuhan pääkaupunkiseudulla Suomen monikulttuurisin väestö ja monissa kouluissa on jo vuosien kokemus maahanmuuttajataustaisista oppilaista ja monikulttuurisessa ympäristössä opettamisesta. Vielä on kuitenkin tehtävää, kuten tutkimukset nuorten syrjäytymisestä osoittavat. Tavoitteenamme tulisi olla toimivan kotoutumisen polkujen rakentaminen suomalaiseen koulutusjärjestelmään. Suomalainen yhteiskunta ja työelämä saavat maahanmuuttajanuorista todellisen voimavaran, jos osaamme panostaa heihin oikein.

http://blogit.iltalehti.fi/nasima-razmyar/2012/09/02/uusia-polkuja-koulutukseen-maahanmuuttajanuorille/

Demarimimmi on koonnut kaikki mahdolliset kliseet samaan pakettiin.
Lisää rahaa, aina vaan enemmän rahaa tarvitaan mamunuorien kotouttamiseksi!

[Siili]

Kulttuuriset enklaavit lisäävät syrjäytymistä.  Jos monikulttuuripolitiikan sijasta harrastettaisiin assimilaatiopolitiikkaa, maahanmuuttajien syrjäytyminen voisi olla pienempi ongelma. 

[Marko Parkkola]

Monesti nuoren maahanmuuttajan kompastuskiveksi koituu suomalainen koulutusjärjestelmä ja kielitaito.

Valitettavan usein kuitenkin maahanmuuttajanuorten vanhempien kontaktit koulun kanssa jäävät vähäisiksi, minkä vuoksi vanhemmat eivät pysty tukemaan lapsiaan jatko-opintoja pohdittaessa.

Jos perussuomalainen kirjottaisi näin, olisi koko valtiokoneisto lehdistöineen valjastettu kirjoittajan savustamiseen. Kaikki yhdessä: Maahanmuuttaja on moniosaaja, rikkaus ja voimavara!

[Ajattelija2008]

Onko jollakulla tuoretta tietoa nuorten somalien työllistymisestä? Helsingissä kulkiessa heitä ei näy töissä. Tuhansia somalinuoria on tulossa työikään. Tuleeko heistä työttömien armeija?

Somaleita ylipäänsä näkyy töissä bussinkuljettajina sekä joitakin yksittäisiä hampurilaisbaareissa työssä. Rakennustyössä en ole koskaan nähnyt somalia.

[Embo]

02.09.2012
Uusia polkuja koulutukseen maahanmuuttajanuorille
Kirjoittanut Nasima Razmyar

Humanitaarinen maahanmuutto on ennen kaikkea yhteiskuntaluokkakysymys. Sen myötä maahamme syntyy etninen alaluokka, joka ei koskaan tuota enempää kuin kuluttaa.

[Roope]

Ongelmana on, etteivät keinot helpota maahanmuuttajanuorten työnsaantia, vaikka heidän määrä syrjäytyneissä on kasvanut.
[...]
Syrjäytyneitä eli ilman peruskoulun jälkeistä tutkintoa ja vailla työtä olevia nuoria lasketaan olevan Suomessa 50 000 ja määrä on kasvussa. Jokainen työelämästä syrjäytynyt nuori maksaa yhteiskunnalle noin 1,8 miljoonaa euroa.
[...]
Työn ja opiskelun ulkopuolelle jääneet ovat enimmäkseen poikia, monet huostaanotettuja ja yhä useampi on maahanmuuttaja. Jokaisesta ikäluokasta syrjäytyy noin viisi prosenttia, entistä useampi syrjäytyy jo toisessa polvessa. Syrjäytyneiden määrän kasvun selittää lähes kokonaan maahanmuuttajat, joiden on vaikea työllistyä. Heidän syrjäytmisriskinsä on viisinkertainen muihin nuoriin verrattuna.

- En ole ihan varma, kuinka tämä systeemi toimii näihin maahanmuuttajanuoriin. Kuinka hyvin se pystyy ottamaan heidät huomioon, Myrskylä pohtii.

Nuorten syrjäytyminen on muuttunut pikavauhtia nimenomaan maahanmuuttajien ongelmaksi. Nykyisellä maahanmuuttopolitiikalla ja väestöennusteilla voi tilanteen ennakoida vääjäämättä pahenevan ongelmien kumuloituessa 20-luvulle mennessä todella pahaksi. Viimeistään silloin ilmiö näkyy jo kunnolla kaduilla kuten muuallakin Euroopassa. Päättäjien sokeus tilastotiedon edessä hämmästyttää aina uudelleen. Seinää päin täysillä, mutta kotouttamissuunnitelmia ja opintopolkuja raapustellen.

Aiempi ketju:
2012-04-25 YLE: Maahanmuuttajanuorilla yli viisinkertainen syrjäytymisriski

[mietinen]

Kompastuskivien poistamisen seuraukset ja vaihtoehdot

Uusia polkuja koulutukseen maahanmuuttajanuorille, Nasima Razmyar (sdp), 2.9.2012

Monesti nuoren maahanmuuttajan kompastuskiveksi koituu suomalainen koulutusjärjestelmä ja kielitaito. Suomalaisen peruskoulun ja lähtömaan koulun erot opetuksessa ja muussa toiminnassa voivat olla valtavat. Maahanmuuttajanuori tarvitsee erityistä tukea vielä siirryttyään valmistavasta opetuksesta perusopetuksen piiriin. Yhtenä tehokkaana keinona voisi olla maahanmuuttajataustaisten koulunkäyntiavustajien määrän lisääminen. Yksilöllinen tuki ja ohjaus saattaisivat parantaa maahanmuuttajanuoren sopeutumista peruskouluun.

Suomessa on varsin toimiva koululaitos ja väestöllä on korkea koulutustaso. Suomeen esim. 12 vuotiaana saapuva saa tehdä töitä, jotta hän oppii kielen ja perustaidot. Päälle vielä mahdolliset psyykkiset ongelmat ja kulttuuri jossa oppimiseen suhtaudutaan hyljeksien, niin kokonaiskuva alkaa olla täydellinen. Perustaidoissa kaikki muut etenävät junanlailla eteenpäin, eikä heidän vauhtiaan tule hidastaa.

Kompastuskivien poistamisen vaarana on, että suomalainen koulu ajautuu tasolle, jossa kieli-, luku- kirjoitus-, laskutaito ovat merkityksettömiä. Käytännössä tämä tehdään vaatimalla ongelmaryhmille tukea. Annettu tuki on pois enemmistön opetuksesta ja oppimistuloksesta. Kuitenkin tukeminen on taloudellisesti kannattavaa, koska ilman tukea ongelmaryhmä syrjäytyy tukien varaan.

Suomen koulutustason säilyttämisen kannalta ilmeisesti ainut tehokas tapa on peruskoulun resurssien ja oppimistulostavoitteen huomioiminen ulkomaalaislakia muutettaessa.


Suomi on yksi maailman kalleimmista maista. Jos lapsia halutaan oikeasti auttaa, niin esim. UNICEF kertoo hyvin kustannustehokkaista vaihtoehdosta 12€ = lapsen kouluvuosi. Suomessa kouluavustaja tekee töitä vain tunnin tuohon hintaan.  Kehitysmaissa päiväpalkka pyörinee euron ja kahden välillä.


Kouluavustajien palkaamisen sijaan oppilaiden mahdollisuuksia itsenäiseen opiskeluun tulisi kehittää. Tässä voisi auttaa Khan Academyn tai Feeniks-koulun kaltainen ratkaisu.

Ratkaisu eriytettyyn opetukseen

Opetusministeriön tulee rahoittaa laadukkaita opetusvideoita oppilaiden tarpeista lähtien. Videot mahdollistaisivat mm. omaehtoisen "tukiopetuksen". Ja toisaalta lahjakkaille mahdollisuuden edetä aiheissa huomattavasti luokkaopetusta pidemmälle.

Salman Khan: Let's use video to reinvent education, TED, 03/2012

Khan Academy, Wikipedia
"providing a high quality education to anyone, anywhere", the website supplies a free online collection of more than 3,100 micro lectures via video tutorials stored on YouTube teaching mathematics, history, healthcare and medicine, finance, physics, chemistry, biology, astronomy, economics, cosmology, organic chemistry, American civics, art history, microeconomics and computer science.

Khan Academy

Lisää aiheesta: http://hommaforum.org/index.php/topic,72473.msg1051326.html#msg1051326

[Lasse]

Maahanmuuttajataustainen koulunkäyntiavustaja takaa sen, että mamuoppilas ei takuuvarmasti oopi suomen kieltä tai oppii sen hitaammin ja huonommin. Ei, ei näin.

Englanninkielisen sivun mukaan Varissuon koulun oppilaista 67%:lla on maahanmuuttajatausta.

http://info.edu.turku.fi/varissuo/school.htm

Varissuo School is a multicultural school. About 67% of the pupils have an immigrant origin.  This makes the school life international and special. The most frequent mother tongues after Finnish are Albanian, Arabic, Somali, Kurdish, Russian, Vietnamese and Estonian. Altogether the pupils have 18 different mother tongues.

Tuo lienee Suomen rikkain peruskoulu. Oletan, että kaikki turkulaiset kokoomuspoliitikot pistävät kersansa sinne.

Silmään tosin pistää pahasti se, että ruotsia ei ole mainittu kielten listalla. Eivätkö ruotsinkieliset arvosta kielellistä rikkautta, vaan pistävät lapsensa pönöttämään keskenään yksikielisessä ja monokulttuurisessa koulussa? Jos näin, miksi?

Rikkaus tuo uusia tyopaikkoja.
Onhan meilla varaa.

http://info.edu.turku.fi/varissuo/henkilokunta09.htm

MUU OPETUS        
englanti   Leeni Norrvik    
S2-opetus   Anna Vesterinen
maahanmuuttajien tukiopetus    Narja Ratu    
valmistava opetus    Auli Pettersson    
islamin uskonto     Muhsen Pishtiuan     
resurssiopettaja   Arja Miettinen   
       
OMAKIELINEN OPETUS        
venäjänkielinen tukiopetus     Ira Efremova-Hietanen    
kurdinkielinen tukiopetus     Samran Khezri    
arabiankielinen tukiopetus    Radhwan al-Amarah   
albaniankielinen tukiopetus     Daut Gerxhalija    
bosniankielinen tukiopetus    Aida Bakalbasic    
somaliankielinen tukiopetus     Adan-Nassir Muhammed Gadid    
       
OMAN KIELEN OPETUS        
arabian kieli     Mohammad Badawieh    
bosnian kieli     Aida Bakalbasic    
kurdin kieli     Tahir Rashidzadah    
vietnamin kieli     Le Thi My Dung    
       
KOULUNKÄYNTIAVUSTAJAT       
Marina Aladashvili        
Nina Aro        
Youssef Bennani        
Helena Lipponen        
Sagal Muse        
Mia Uusitupa        
Maarit Ikänen       

[Arvoton]

32 000 nuorta, 15-29 -vuotaita on työkkärin ja kaiken ulkopuolella. Jos heitä on sossun asiakkaina, etenkin maahanmuuttajia, he ovat sitä kautta tiedossa. Jos sossun rahat olisivat ehdollisia, että asiakas joutuisi olemaan myös työkkärin asiakkaana, se olisi varmahko keino saada jengiä yhteiskuntaan. Todennäköistä kuitenkin on, että he alkaisivat varastella ja ryöstellä, minkä on Suomen hallinto varmasti aikoja sitten päätellyt ja on pakottanut itsensä maksamaan ihmisille koko ajan suurempia summia rahaa. Monikulttuuri vie näin Suomen suohon.

Alussa mainitsemassa luvussa lienee suurin osa kantaväestöä. Suomessa on vielä terveitä (lue: työssä käyviä ja rahaa antavia) vanhempia.