2012-03-28 Turun Ylioppilaslehti: Kyökkipuheesta poliittiseksi voimaksi

[Roope]

"Puheet, joiden mukaan suomalaisten asenteet maahanmuuttoa ja maahanmuuttajia kohtaan olisivat viime vuosina kiristyneet, eivät pidä paikkaansa."

Turun yliopiston sosiaalipolitiikan professori Heikki Ervasti on vetänyt vuodesta 2002 lähtien Suomessa European Social Survey -tutkimusta, joka on 30 Euroopan maassa tehtävä asennetutkimus.

Tutkimuksessa kerätään joka toinen vuosi tietoa väestön arvoista, asenteista ja käyttäytymisestä. Ervasti pitää yhtenä tutkimuksen päällimmäisistä löydöistä sitä, että vaikka useat kotimaiset gallup-tutkimukset ovat rummuttaneet muukalaisvihan lisääntymistä, väestötasolla käännettä ei ole havaittavissa.

"Maahanmuuttoon myönteisesti suhtautuvia oli vuonna 2010 hieman enemmän kuin vuonna 2008. Suomi on muiden Pohjoismaiden ja Luxemburgin ohella Euroopan vähiten ksenofobisia maita."

[...]

Ervasti pitää julkisuudessa synnytettyä kuvaa suomalaisten rasistisuudesta virheellisenä. Muutokset, joiden pohjalta tulkintoja on mediassa vedetty, eivät ole tilastollisesti merkitseviä ja kysymyksenasettelut ovat ohjanneet vastauksia.

Virheellisillä tulkinnoilla on voinut olla kielteisiä vaikutuksia. Se, että valtakunnan päälehdessä toitotetaan rasismin lisääntyneen, saattaa Ervastista rohkaista tai oikeuttaa vihamielisiä kantoja.

Se, etteivät asenteet maahanmuuttajia kohtaan ole tiukentuneet, ei kuitenkaan tarkoita sitä, ettei Suomessa olisi rasismia.

Sosiologian yliopistonlehtori Suvi Keskinen huomauttaa, että monet Suomessa asuvat, ulkomaalaistaustaiset ihmiset kokevat arjessaan paljon rasismia.

Esimerkiksi EU:n perusoikeusviraston 2009 julkaiseman raportin mukaan Suomen somalit kokivat enemmän uhkailua, väkivaltaa ja vakavaa häirintää kuin mikään muu vähemmistö Euroopassa.

[...]

Maahanmuuttovastaisten perussuomalaisehdokkaiden nousu päättäviin elimiin on koventanut julkisen keskustelun äänenpainoja.

Maahanmuuttokeskustelua tutkineen Keskisen mukaan sekä muut puolueet että media omaksuivat maahanmuuttovastaisten ehdokkaiden rasistisia argumentteja esimerkiksi turvapaikkapolitiikasta puhuttaessa.

Keskisen tutkimuksen mukaan muutos keskustelussa tapahtui vuoden 2008 kuntavaalien alla. Vaaleissa oli ehdokkaita, jotka kampanjoivat nimenomaan maahanmuuttovastaisuudella ja esimerkiksi ministeri Astrid Thorsia vastaan masinoitiin todellinen uhkailukampanja.

Sekä Ervastin että Keskisen mukaan se, mitä sopii sanoa ääneen, onkin muuttunut.

"Rasistinen puhe, jota ei olisi missään nimessä siedetty kaksikymmentä vuotta sitten, on lisääntynyt. Vielä 90-luvulla ei olisi ollut mahdollista puhua maahanmuutosta ja maahanmuuttajista samoilla sanavalinnoilla ja äänenpainoilla eduskunnassa", Ervasti sanoo.

"Myös havainnot arkipäivän rasismista ovat lisääntyneet. Voi olla, että keskusteluilmapiirin muutos on antanut oikeutuksen jo pitkään olemassa olleiden ennakkoluulojen purkamiselle", Keskinen pohtii.

Turun Ylioppilaslehti: Kyökkipuheesta poliittiseksi voimaksi

Ervastin tutkimussarjaansa perustuva johtopäätös Suomen ei-rasistisuudesta tuskin saa kovin paljon huomiota. Sen sijaan tuohon FRA:n somalivainon osoittavaan kyselytutkimukseen törmää kerta toisen jälkeen. Kyselyn tulokset esimerkiksi poliisille tehdyistä rikosilmoituksista eivät täsmänneet alkuunkaan poliisin tilastojen kanssa, joten muidenkin vastausten luotettavuus on aika heikkoa. Se ei kuitenkaan ole estänyt julistamasta Suomen somaleiden kokevan oikein FRA:n raportin nojalla enemmän uhkailua ja väkivaltaa kuin mikään muu Euroopan vähemmistö. Jos yhtään tuntee oloja muualla Euroopassa, ymmärtää välittömästi väitteen täydellisen naurettavuuden.

Kumma väite sekin, että eduskunnassa ei olisi 90-luvulla voinut puhua nykyisellä tavalla maahanmuuttajista, kun muun muassa Jussi Förbomin ja Marianne Lydénin kirjoissa on eduskunnan 80- ja 90-luvun täysistuntopöytäkirjoista kaivettuja esimerkkejä sellaisista puhetavoista, jollaisia ei enää nykyään eduskuntasalissa kuule.

Ihmisoikeusrikkomusten nostaminen huomion kohteeksi on tietenkin aina myönteinen asia, mutta keskustelunavaukset asettuvat kyseenalaisempaan valoon, kun niitä verrataan maahanmuuttovastaisten puolueiden muihin näkemyksiin sukupuolten välisestä tasa-arvosta.

Samat henkilöt, jotka korostavat ihmisoikeusloukkauksia ulkomaalaistaustaisissa perheissä, eivät välttämättä ole ollenkaan samassa määrin kiinnostuneita siitä, kuinka etnisesti suomalaisissa kodeissa tapahtuvaa väkivaltaa voitaisiin vähentää.

[...]

Keskisen mukaan maahanmuuton vastustamisen ja konservatiivisten perhearvojen taustalla on pelko siitä, että maahanmuuttajien korkeampi hedelmällisyys johtaa etnisten suomalaisten häviämiseen.
"Onhan perussuomalaisten vaaliohjelmassakin maininta 'kantasuomalaisten' hedelmällisyyden lisäämisestä maahanmuuton vaihtoehtona."

[...]

Radikaalin maahanmuuttovastaisen liikkeen suhde vasemmistolaisuuteen onkin kaiken kaikkiaan kompleksinen: esimerkiksi Suomen Sisun jäsenten retoriikka on rasistisuuden ohessa vasemmistovihamielistä. Siitä huolimatta kannattajilla saattaa esimerkiksi sosiaalipoliittisissa kysymyksissä olla perinteisen vasemmistolaisia mielipiteitä.

Suomalaista ja tanskalaista keskustelua tutkinut Keskinen kuitenkin kyseenalaistaa, onko kyse vasemmistolaisuudesta.

"Oikeistopopulistiset puolueet Pohjoismaissa ovat ottaneet käyttöönsä hyvinvointivaltioretoriikkaa, jolla on laaja tuki näissä yhteiskunnissa läpi puoluekentän."

Pohjimmiltaan kyse onkin vasemmistolaisuuden määrittelystä. Tekeekö hyvinvointivaltion puolustaminen puolueesta vasemmistolaisen, vai vaatiiko määrittelyn täyttäminen myös esimerkiksi tasa-arvon korostamista?

Turun Ylioppilaslehti: Nais- ja punikkivihaa

Siinä onkin kysymys. Milloin vasemmistolainen puolue on oikeasti vasemmistolainen ja milloin se vain ajaa vasemmistolaisia arvoja ja käyttää vasemmistolaista retoriikkaa? Jos ymmärrän rivien välit oikein, Keskiselle jakolinja menee siinä, että on myös selvästi sitouduttava ihmisoikeuskieltä käyttävien määritelmään tasa-arvosta. Eli esimerkiksi ihmisten ryhmätaustaa yksilöiden tasa-arvon kustannuksella korostavan positiivisen syrjinnän arvostelu ei käy.

[rähmis]

somalivaino

Itseäni häiritsee, eikä niin vähänkään, kuinka esimerkiksi turvattomuuden tunnetta kaupungilla kokeville nauretaan tiedehenkilöiden toimesta, koska heidän papereistaan käy selvästi ilmi, että katuturvallisuusindeksi on nyt niin ja niin paljon parempi (mikä johtuu siitä, että punaisia päin ajaminen on vähentynyt) kuin vuonna x, mutta somalien fantasiat saavat saman porukan kiljumaan RASS:ia, vaikka mitään mitään tukevaa näyttöä tälle somalien toiveajattelulle ei löydy.

[nuiv-or]

esimerkiksi ministeri Astrid Thorsia vastaan masinoitiin todellinen uhkailukampanja.

Yhden miehen facebook-ryhmä, todellinen uhkailukampanja. Masinoitu.

Itseäni häiritsee, eikä niin vähänkään, kuinka esimerkiksi turvattomuuden tunnetta kaupungilla kokeville nauretaan tiedehenkilöiden toimesta, koska heidän papereistaan käy selvästi ilmi, että katuturvallisuusindeksi on nyt niin ja niin paljon parempi (mikä johtuu siitä, että punaisia päin ajaminen on vähentynyt) kuin vuonna x, mutta somalien fantasiat saavat saman porukan kiljumaan RASS:ia, vaikka mitään mitään tukevaa näyttöä tälle somalien toiveajattelulle ei löydy.

Poistuvatkohan nämä nk. tiedehenkilöt koskaan kotoaan? Pieni empiirinen koe voisi tehdä hyvää. Eka piestäisiin göteborgilaisittain ja sitten raiskattaisiin örnsköldsvikiläisittäin. Tai toisinpäin. Tai malmölaisittain, miten vaan.

Näyttöä rasismin laskusta on, ja siitäkin, että ulkolaiset rasistelevat eniten, mutta poliisin tutkimuksiin ei voi luottaa (c) Vesa Puuronen, 16.3.2012. Ja se perunarasismi nyt on mitä on, riittää että sanoo n-sanan. Ei-perunoiden rasismi sattuu vähän enemmän.

[herranen]

Suvi Keskinen jatkaa samasta aiheesta Turun yliopiston verkkolehdessä :

Keskinen on käyttänyt julkaisuissaan termiä rodullistaminen.

–  Kun esimerkiksi ajatellaan, että pohjoismaiset tavat ovat tasa-arvoisia ja maahanmuuttajilla on patriarkaalinen kulttuuri, rodullistava käytäntö sivuuttaa suomalaisen epätasa-arvon ja olettaa yhteneviä ominaisuuksia heterogeeniselle muuttajien ryhmälle.

Monikulttuurisuus ei Keskisen mukaan voi olla pelkkää onnea ja autuutta, mutta yksittäisiin seikkoihin voi oppia suhtautumaan ilman moraalista paniikkia.

Ja ottaapa hän kantaa myös tasa-arvoon, joka onkin yllättävän paradoksaalinen käsite:

Omassa artikkelissaan [Monikulttuurisuuden sukupuoli. Kansalaisuus ja erot hyvinvointiyhteiskunnassa] Keskinen käsittelee niin sanottua universaalin kohtelun paradoksia.

– Viranomaisilla on käytäntönä, että kaikkia kohdellaan taustasta riippumatta samalla tavalla. Universaali kohtelu välttää rodullistavaa puhetta ja hierarkioiden rakentamista.

Paradoksi piilee kuitenkin siinä, että jos ei huomioida erilaisia lähtökohtia, viranomaisten toimenpiteet eivät ole samanarvoisia.  Lisäksi universaali kohtelu lakiin kirjattuna vaatimuksena sulkee pois kriittisen keskustelun mahdollisesta rasismista.

http://www.utuonline.fi/sisalto/artikkeli/maahanmuuttajanaisten_kokema_vakivalta.html

[Suvaitsija]

–  Kun esimerkiksi ajatellaan, että pohjoismaiset tavat ovat tasa-arvoisia ja maahanmuuttajilla on patriarkaalinen kulttuuri, rodullistava käytäntö sivuuttaa suomalaisen epätasa-arvon ja olettaa yhteneviä ominaisuuksia heterogeeniselle muuttajien ryhmälle.

Vain todellinen übermokuttaja kuvittelee etnopositiivisissa harhoissaan maahanmuuttajien koostuvan ominaisuuksiltaan yhtenäisestä ryhmästä. Oikeasti kukaan selväjärkinen henkilö ei kuvittele brittiläisen liikemiehen, karvakätisen pizzeriayrittäjän ja asematunnelissa notkuvan somalin edustavan mitään yhteistä. Paitsi silloin, kun se sopii jonkin turhaketutkijan johtopäätösten tueksi, joiden tarkoitus on paljastaa rasistien epälooginen ajattelutapa. Jos taas lähdetään sille tasolle, että jokaikinen maahanmuuttaja edustaa jotain yksilömikrokulttuuria, jota ei saa yleistää mihinkään laajempaan kotekstiin, eikä mistään saa tehdä mitään johtopäätöksiä liittyen esim. rauhan uskontoon tai somalikulttuuriin, niin eikö silloin ole aika epäloogista puhua jostain "suomalaisesta epätasa-arvosta" ikäänkuin suomalaisilla on joku yleinen epätasa-arvo-ongelma? Vai koskeeko yksilöys pelkästään maahanmuuttajia kantaväestön edustaessa aina jotain massaa? No se on kyllä nähty moneen kertaan, että koskee.

Ja miten suomalainen epätasa-arvo liittyy maahanmuuttokeskusteluun? Onko logiikka taas sitä luokkaa, että koska meillä on todentamaton patriarkaainen lasikatto ja kuvitteellinen naisen 80 sentin euro, niin meidän tulee ymmärtää myös toisenlaista epätasa-arvoa, kuten kunniamurhia ja muuta sen sellaista pienehköä kulttuurisensitiivistä ominaisvärähtelyä? Muuten rodullistamme eli olemme rasisteja?

[jolina]

Voisiko joku ystävällisesti konkreettisesti kertoa, mitä tällä tarkoitetaan:
Siis tämän pitäisi olla lainaus:

//– Viranomaisilla on käytäntönä, että kaikkia kohdellaan taustasta riippumatta samalla tavalla. Universaali kohtelu välttää rodullistavaa puhetta ja hierarkioiden rakentamista.

Paradoksi piilee kuitenkin siinä, että jos ei huomioida erilaisia lähtökohtia, viranomaisten toimenpiteet eivät ole samanarvoisia.  Lisäksi universaali kohtelu lakiin kirjattuna vaatimuksena sulkee pois kriittisen keskustelun mahdollisesta rasismista.]– Viranomaisilla on käytäntönä, että kaikkia kohdellaan taustasta riippumatta samalla tavalla. Universaali kohtelu välttää rodullistavaa puhetta ja hierarkioiden rakentamista.

Paradoksi piilee kuitenkin siinä, että jos ei huomioida erilaisia lähtökohtia, viranomaisten toimenpiteet eivät ole samanarvoisia.  Lisäksi universaali kohtelu lakiin kirjattuna vaatimuksena sulkee pois kriittisen keskustelun mahdollisesta rasismista.//

Tarkoitetaanko sillä sitä, että 65-vuotias on lähtökohtaisesti eläkeläinen, mutta jos huomioidaan erilaiset lähtökohdat, (esim. egyptiläisyys) hän voi olla yhtä eläkeläinen kuin 65-vuotias suomalainen jo täytettyään 55 vuotta?  Ja jollei asiaa käsitellä näin, se voi olla rasismia?

[Suvaitsija]

Voisiko joku ystävällisesti konkreettisesti kertoa, mitä tällä tarkoitetaan:
Siis tämän pitäisi olla lainaus:

//– Viranomaisilla on käytäntönä, että kaikkia kohdellaan taustasta riippumatta samalla tavalla. Universaali kohtelu välttää rodullistavaa puhetta ja hierarkioiden rakentamista.

Paradoksi piilee kuitenkin siinä, että jos ei huomioida erilaisia lähtökohtia, viranomaisten toimenpiteet eivät ole samanarvoisia.  Lisäksi universaali kohtelu lakiin kirjattuna vaatimuksena sulkee pois kriittisen keskustelun mahdollisesta rasismista.]– Viranomaisilla on käytäntönä, että kaikkia kohdellaan taustasta riippumatta samalla tavalla. Universaali kohtelu välttää rodullistavaa puhetta ja hierarkioiden rakentamista.

Paradoksi piilee kuitenkin siinä, että jos ei huomioida erilaisia lähtökohtia, viranomaisten toimenpiteet eivät ole samanarvoisia.  Lisäksi universaali kohtelu lakiin kirjattuna vaatimuksena sulkee pois kriittisen keskustelun mahdollisesta rasismista.//

Tarkoitetaanko sillä sitä, että 65-vuotias on lähtökohtaisesti eläkeläinen, mutta jos huomioidaan erilaiset lähtökohdat, (esim. egyptiläisyys) hän voi olla yhtä eläkeläinen kuin 65-vuotias suomalainen jo täytettyään 55 vuotta?  Ja jollei asiaa käsitellä näin, se voi olla rasismia?

Yleisesti tähän vedetään joku kehitysvammaiskortti, eli jos kehitysvammaista kohdeltaisiin täysin samoin ehdoin kuin ei-kehitysvammaista, niin tämä johtaisi kehitysvammaisen kannalta hieman epäsuotuiseen kohteluun, jolloin tasa-arvo ei johda oikeasti tasa-arvoiseen kohteluun.Tämän jälkeen kehitysvammaisen tilalle sitten voidaan lennosta vaihtaa se moniongelmaisen maahanmuuttajaryhmän edustaja ja epätasa-arvoinen kohtelu muuttuu rasismiksi, koska maahanmuuttajille on ihan samanlaisia erityistarpeita kuin vammaisillakin, koska molemmat kuuluvat jonkinlaiseen näkyvään vähemmistöön. Johtopäätös: kaikilla vähemmistöryhmillä on erityistarpeita, jotka tulee täyttää erityiskohtelulla, sillä muuten tosiasiallinen tasa-arvo ei toteutudu. Mokuttaja ei tietenkään näe tällaisissa vertailuissa (maahanmuuttaja-vammainen) mitään ongelmia, koska heille tietynlaiset maahanmuuttajat edustavat vain palveltavaa ja suojeltavaa vähemmistöä eikä normaaleita ihmisiä.

Eli siis käytännössä tutkija tarkoittaa esimerkiksi juuri tuota, mitä esittelit.

[akez]

Muukalaisviha, ksenofobia, rasismi, vasemmistovihamielinen, rodullistava käytäntö, homofobia, islamofobia ... sanoja, joiden perusteella voi tunnistaa pseudotutkijan. Vastaavista sanoista voi laatia bullshitbingo-lapun ja katsoa kuka "tutkijoista" upottaa ensimmäisenä viimeisetkin arvovaltansa rippeet.

[Lemmy]

"Onhan perussuomalaisten vaaliohjelmassakin maininta 'kantasuomalaisten' hedelmällisyyden lisäämisestä maahanmuuton vaihtoehtona."

Luulis nyt desanttien kuuntelevan Moskovan radiota, tainnu mennä olhi...
Putin kehottaa venäläisiä lapsentekoon

[elven archer]

100 metrin olympialaisten tulokset:

1) Matti Meikäläinen (harjoitteluun huonosta asennoitumisesta ja pikajuoksijalle sopimattomista geeneistä aikatasoitusta 2,1 s)
2) Usain Bolt

Tämä on sitä erilaisten lähtökohtien huomiointia ja lopputuloksen tasa-arvoa. Eikö mahdollisuuksien tasa-arvo olisi kuitenkin parempi, jolloin ihminen voi oikeasti omalla yritteliäisyydellään ja kyvykkyydellään vaikuttaa asioihinsa?

Nettikirjoittelussa kuva vastustajan mustamaalaamiseen käytetään naisellisia stereotypioita: heistä rakennetaan kuva kukkahattutäteinä ja hyysäävinä sosiaalitanttoina.

Luulisi edes lehtorin tietävän, että stereotypiat perustuvat useimmiten totuuteen: eihän niitä muuten syntyisi, jos niissä ei olisi mitään perää. Sanaa käytetään kuitenkin nykyisin implikoimaan, että kyseessä olisi valhe.

"Näkemys tasa-arvosta ja naisten asemasta on usein maahanmuuttoa vastustavissa puolueissa konservatiivinen."

Mikä on näkemys tasa-arvosta ja naisten asemasta esim. islamilaisessa kulttuurissa? Mikä on vasemmistolaisten suhtautuminen tähän näkemykseen? Onko se tuomitseva vai puolusteleva? Mikä on vasemmistolaisten suhtautuminen tämän näkemyksen laajaan tuomitsemiseen maahanmuuttokriittisten piirissä ja mitä se kertoo edellisen kysymyksen vastauksesta?

[foobar]

Jos suhtautuisin kanssani eri mieltä oleviin yhtä yltiömäisellä halveksunnalla, vihalla ja suvaitsemaitsemattomuudella kuin yliopistojen ammattivasemmisto, minulla olisi varmasti vihamiehiä oven takana puukko kädessä jonoksi asti. Mielestäni asioista saa kuitenkin olla eri mieltä - kunhan kykenee edes hieman keskustelemaan aiheesta. Se ei kuitenkaan tarkoita, että minun pitäisi tuntea kovinkaan suurta kunnioitusta kaikkia näitä erimielisiä kohtaan siksi, että he öykkäröiden vaativat sitoutumista juuri heidän oppeihinsa. Jopa radikaalivasemmiston on ansaittava kunnioituksensa itse - ei sitä voida instutionalisoidusti antaa edes heille.

Oletteko muuten kuulleet näiden riippumattomien asiantuntijatutkijoiden olleen koskaan huolissaan "vihasta" suomalaisia, oikeistolaisia, miehiä, eurooppalaisia, turkistarhaajia, lihansyöjiä, autoilijoita, rikkainta prosenttia tai muita kohtuullisen hohdottomia ryhmiä kohtaan? Heidän suvaitsevaituudensa ja tasapuolisuutensa kenttä taitaa olla kovin kapoinen.

"Oikeutettu" viha ja absoluuttiset viholliset ovat marksismi-leninismin taustalta identiteettiään rakentavalle poliittiselle piirille keskeisiä sitovia tekijöitä. Olisi kiinnostavaa tietää ymmärtävätkö nämä tutkijat lainkaan, että suurin osa kansasta ei tunne minkäänlaista intohimoa vihaa kohtaan. Eivät hekumoi sillä, eivätkä tosiaankaan näe sitä oikeutetuksi.