2012-01-05 Marianne Lydenin haastattelu: Salonkikelpoinen rasismi ja iso jytky

[Roope]

Goda och onda ord i rasismdebatten

Hyvät ja pahat sanat rasismikeskustelussa.

Toimittaja Marianne Lydén käsittelee luennossaan poliittisen retoriikan viimeaikaisia muutoksia Suomessa. Samat teemat ovat aiheena hänen tuoreessa kirjassaan Jag är inte rasist. Jag vill bara ha främlingsfientliga röster.

Ruotsinkielinen luento liittyy aiheeltaan pääkirjaston näyttelyihin På spaning efter godhet - Hyvyyden jäljillä ja Vaarallisia kuvia – Ali Ferzat.

to 16.2.2012, 18.30 - 19.30

Pääkirjasto, Studio
Linnankatu 2
20100 TURKU

[ike60]

Vaikea sanoa, johtuvatko ilmiselvät virheet hallitsemattomasta liioittelunhalusta vai pelkästä laiskasta journalismista. Lydén esimerkiksi väittää ihan pokkana, että Breivik ylistää manifestissaan Halla-ahoa ("den norska massmördaren Anders Behring Breivik i berömmande ordalag nämnde Halla-aho i sitt manifest"), vaikka voisi arvella toimittajan todennäköisesti perehtyneen asiaan ainakin sen verran, että tietää väitteensä epätodeksi. Breivikhän ei sanonut Halla-ahosta yhtään mitään.

Ainakin minun koneellani olevassa Breivikin manifestin kopiossa Halla-aho kyllä mainitaan. Tosin vain yhdessä kohdassa.

Breivik mainitsee Halla-ahon puhuessaan vasemmiston ja muslimien yhteistyöstä. Breivik sanoo Halla-ahon tulleen samoihin johtopäätöksiin kuin hän. Breivik myös mainitsee yhden Halla-ahon esittämän kysymyksen tärkeäksi. Breivik viittaa Gates of Viennalla olevaan erään Scripta-kirjoituksen käännökseen.

Jussi Halla-Aho [..] has come to some of the same conclusions as I
have regarding the Leftist-Islamic cooperation in many Western nations: The Left milks
the working natives to maintain a predominantly idle immigrant population, who
thankfully vote for the Left. The welfare state society thus has to support two parasites,
each living in a symbiotic relationship with the other. This will eventually cause the
system to collapse. Why would anyone support a policy that leads to certain destruction?
Well, because a career politician never sets his sights 20, 50 or 100 years to the future
but instead focuses on the next election. The short-term focus of our democratic system
can thus, combined with Muslim immigration, turn into a fatal flaw.

But Halla-Aho asks an even more important question: "Why do the voters let all this
happen? It is because Westerners like to be 'good' people and believe that their fellow
men are equally good people. It is because they have humane values." "It is because the
moral and ethical values of Western man have made him helpless in the face of
wickedness and immorality."

Itse en näe tuossa varsinaista ylistämistä. Jos sanoo, että toinen on tullut jossain asiassa samaan johtopäätökseen kuin itse on tullut, ei ylistä toista; kyseessähän on neutraali toteamus. Edes sekään, että sanoo toisen esittävän tärkeän kysymyksen, ei ole ylistämistä; tärkeäksi toteaminen ilmaisee tietenkin jonkinlaista arvostusta, mutta se kohdistuu Halla-ahon esittämään kysymykseen, ei häneen itseensä. Vähintäänkin Lyden venyttää ylistäminen-käsitettä.

[Eugen235]

jos homma-yhteisöllä olisi miehuutta, se ryhtyisi ..

.. jakamaan varoituksia typeryyksiin yllyttämisestä. Eugenille yksi sellainen.

[Roope]

Ainakin minun koneellani olevassa Breivikin manifestin kopiossa Halla-aho kyllä mainitaan. Tosin vain yhdessä kohdassa.

Breivik mainitsee Halla-ahon puhuessaan vasemmiston ja muslimien yhteistyöstä. Breivik sanoo Halla-ahon tulleen samoihin johtopäätöksiin kuin hän. Breivik myös mainitsee yhden Halla-ahon esittämän kysymyksen tärkeäksi.

Breivik ei sano mitään Halla-ahosta. Manifestiin on kopioitu netistä muiden kirjoittajien tekstejä, joista yhdessä Fjordman viittaa Halla-ahoon.

[Aldaron]

jos homma-yhteisöllä olisi miehuutta, se ryhtyisi selvittämään konkreettisia toimia miten Lydenin elämää ja agendaa saataisiin hankaloitettua.

Täsmällisemmin sanottuna: "Jos homma-yhteisö olisi fasistinen ääriryhmä, se jne."
Eugenilta näkyy "unohtuneen", että demokratiassa eräs toimittajien tärkeimmistä tehtävistä on juuri se, että he kirjoittavat kriittisiä juttuja poliitikoista, poliittisista puolueista ja poliittisista ilmiöistä. Se, että aletaan puhua siitä että pitäisi ryhtyä uhkailemaan tai painostamaan toimittajia jotka kirjoittavat kriittiseen sävyyn jonkin tietyn aatesuunnan poliitikosta, on jo sinänsä merkki ääriajattelusta, tässä nimenomaisessa tapauksessa varsin klassisesta äärioikeistolaisuudesta.  Esimerkiksi Venäjällä kriittisesti kirjoittavat toimittajat saattavat helposti päästä hengestään. Tämä esimerkkinä siitä, millaisia "konkreettisia toimia" järjestäytynyt rikollisuus tai poliittiset ääriryhmät saattavat käyttää itsensä kannalta epämukavien journalistien vaientamiseen.

[Oami]

jos homma-yhteisöllä olisi miehuutta, se ryhtyisi selvittämään konkreettisia toimia miten Lydenin elämää ja agendaa saataisiin hankaloitettua.

Konkreettinen toimi: ei tilata HBL:ää jollei ulosanti miellytä. En minä ainakaan tilaa.

Sen kummoisemmista toimista ei huvita tietääkään. Demokratia ja sananvapaus ja niin edelleen.

[Jouko]

jos homma-yhteisöllä olisi miehuutta, se ryhtyisi selvittämään konkreettisia toimia miten Lydenin elämää ja agendaa saataisiin hankaloitettua.

Konkreettinen toimi: ei tilata HBL:ää jollei ulosanti miellytä. En minä ainakaan tilaa.

Sen kummoisemmista toimista ei huvita tietääkään. Demokratia ja sananvapaus ja niin edelleen.

Kaverini tilaa jostain kumman syystä Ålands Tidningeniä vaikka ei ole edes ruotsinkielinen. Jaksaa sillä aina kehuskella. Onhan se periaatteessa hyvä asia kielitaito.

[Siili]

jos homma-yhteisöllä olisi miehuutta, se ryhtyisi selvittämään konkreettisia toimia miten Lydenin elämää ja agendaa saataisiin hankaloitettua.

Konkreettinen toimi: ei tilata HBL:ää jollei ulosanti miellytä. En minä ainakaan tilaa.

Sen kummoisemmista toimista ei huvita tietääkään. Demokratia ja sananvapaus ja niin edelleen.

Kyllä agendan esille tuonti ja sen saattaminen (ansaitusti) naurunalaiseksi erilaisilla julkisilla foorumeilla on ihan suositeltavaa toimintaa, kun kyse on politikoivasta journalistista.  Jussi Niinistön tapa toimia on minusta ihan hyvä.

Minusta esimerksi Sanna Ukkola sai mitä tilasi, kun hänen tekemisiään ruodittiin kriittisesti erilaisilla foorumeilla.  Asia selvästi potutti häntä ja kritiikki kenties jopa vaikutti hänen tapaansa kirjoittaa.  Tosin hän on siirtynyt pois iltalehdistön palveluksesta, joten asiallisuuden kasvaminen voi johtua siitäkin.

[ike60]

Ainakin minun koneellani olevassa Breivikin manifestin kopiossa Halla-aho kyllä mainitaan. Tosin vain yhdessä kohdassa.

Breivik mainitsee Halla-ahon puhuessaan vasemmiston ja muslimien yhteistyöstä. Breivik sanoo Halla-ahon tulleen samoihin johtopäätöksiin kuin hän. Breivik myös mainitsee yhden Halla-ahon esittämän kysymyksen tärkeäksi.

Breivik ei sano mitään Halla-ahosta. Manifestiin on kopioitu netistä muiden kirjoittajien tekstejä, joista yhdessä Fjordman viittaa Halla-ahoon.

Olet oikeassa: manifestin sivulta 666 ilmenee, että kyseessä on Fjordmanin kirjoitus, jonka Breivik on ilmeisesti kopioinut manifestiinsa kokonaisuudessaan. Luultavasti Lydenkin on minun tavoin pinnallisesti Halla-ahon nimen dokumentista hakemalla huomannut tuon saman kohdan (tai kaverit ovat hänelle sen ystävällisesti osoittaneet), ja häneltä on jäänyt tuo laajempi konteksti huomaamatta.

Minun ja Lydenin välillä on erojakin. Minä olen satunnainen nettikirjoittelija, joka ohimennen tarkisti yhden faktan huolimattomasti. Lyden on kirjoittanut aihepiiristä kirjan, ja olisi voinut vaivautua edes sen verran että olisi tarkistanut kuka siinä lähteessä mitäkin sanoo.

[Antti Tulonen]

Marianne Lydén pitää parin päivän päästä Turun kaupunginkirjastossa ruotsinkielisen luennon. Vapaa pääsy.

http://www.turku.fi/public/default.aspx?contentid=333810&nodeid=4873

Goda och onda ord i rasismdebatten

Hyvät ja pahat sanat rasismikeskustelussa

Pääkirjasto, Studio to 16.2. kl9 18.30, Linnankatu 2

Toimittaja Marianne Lydén käsittelee luennossaan poliittisen retoriikan viimeaikaisia muutoksia Suomessa. Muukalaisvihamieliset puheenaiheet ovat yleistyneet ja muuttuneet 'salonkikelpoisiksi' muidenkin kuin perussuomalaisten poliitikoiden keskuudessa.

Samat teemat ovat esillä Lydénin tuoreessa kirjassa Jag är inte rasist. Jag vill bara ha främlingsfientliga röster (Söderström 2012).

Ruotsinkielinen luento liittyy aiheeltaan pääkirjaston näyttelyihin På spaning efter godhet - Hyvyyden jäljillä ja Vaarallisia kuvia – Ali Ferzat.

Vapaa pääsy. Tilaan mahtuu 80 henkilöä.

Tervetuloa!

Aiheeseen liittyen:
* Bokrecension: Ska vi blåögda blunda? (Hufvudstadsbladet 19.1.2012)
* Intervju: Rumsren rasism och den stora skrällen (Hufvudstadsbladet 5.1.2012)

[Nuivake]

Puhutaan rasismista ruotsiksi. Voi helvetti, tuolla sitä moraakilpien kiillotukseen kulunee vahaa tonnitolkulla.

[LW]

Toistan taas vaihteeksi itseäni, mutta jos asuisin Turussa ja osaisin puhua ruotsia sujuvasti, esittäisin takuuvarmasti seuraavan kysymyksen:

"Teillä on yksi Euroopan väkivaltaisimmista ja parhaiten järjestäytyneistä äärioikeistolaisista liikkeistä. Teillä on viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana ollut kaksi maahanmuuttajia tappanutta sarjamurhaajaa. Teidän kaupungeitanne jopa puhdistetaan juutalaisista - monien ääriryhmien, mutta myös äärioikeiston toimesta. Ettekä te ole edes onnistuneet estämään oikeistopopulistisen puolueen nousua eduskuntaan. Miksi meidän pitäisi kuunnella ruotsalaisten neuvoja rasismin torjumisesta, kun he ovat kerran itse epäonnistuneet siinä niin katastrofaalisesti?"

Noin yleisesti ottaen rasististen ääriliikkeiden torjumiseen näyttää purevan parhaiten linja, joka antaa maltillisille oikeistopopulismille tilaa, mutta talloo säälittä niiden oikeiden ääriliikkeiden päälle. Ruotsi ja Saksa ovat epäonnistuneet edellisessä, Unkari ja Venäjä taas jälkimmäisessä.

[Boon Choo]

Oho.. pitääpä käydä kattoos kun käyn uusimassa Mein Kampfini (eiku mikä lie fantasiakirja). Jos se on siinä surkeassa akvaariossa, niin sinne ei tosiaan mahdu yli 80. Ei pysty kyllä kyselemään kun min svenska er så norsk med saatanan finlandsvenska painotukset. Sitä kyllä ihmettelen, että miksi toi vaivautuu...? Markkinat kotona loppu?

[Aldaron]

Toistan taas vaihteeksi itseäni, mutta jos asuisin Turussa ja osaisin puhua ruotsia sujuvasti, esittäisin takuuvarmasti seuraavan kysymyksen:

"Teillä on yksi Euroopan väkivaltaisimmista ja parhaiten järjestäytyneistä äärioikeistolaisista liikkeistä. Teillä on viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana ollut kaksi maahanmuuttajia tappanutta sarjamurhaajaa. Teidän kaupungeitanne jopa puhdistetaan juutalaisista - monien ääriryhmien, mutta myös äärioikeiston toimesta. Ettekä te ole edes onnistuneet estämään oikeistopopulistisen puolueen nousua eduskuntaan. Miksi meidän pitäisi kuunnella ruotsalaisten neuvoja rasismin torjumisesta, kun he ovat kerran itse epäonnistuneet siinä niin katastrofaalisesti?"

Tuossa repliikissä on vain se vika että Marianne L. ei ole kotoisin Ruotsista eikä asu siellä. Ohi meni.

[LW]

Tuossa repliikissä on vain se vika että Marianne L. ei ole kotoisin Ruotsista eikä asu siellä. Ohi meni.

Katsos, niinpä tosiaan. No, ruotsalaisen mallin kannattaja joka tapauksessa, joten saman repliikin voisi luultavasti heittää toisella tapaa muotoiltuna.

[Antti Tulonen]

Menossa ollaan. Tuleeko teistä joku muu?

[mikkoellila]

Kävin tuolla. Yleisöä oli n. 15 henkeä. Keskustelu käytiin ruotsiksi. Yleisöä olisi ollut varmasti enemmän, jos tilaisuutta olisi mainostettu suomenkielisessä mediassa. Harva suomenkielinen viitsii osallistua ruotsinkieliseen poliittiseen keskusteluun.

Useimmat läsnäolijat olivat suomenruotsalaisia, jotka näkivät "maahanmuuttajavastaisuuden" ja vihamielisen suhtautumisen ruotsinkielisyyteen ikään kuin yhden ja saman ksenofobian ilmentymänä. Esitelmöitsijän itsensä ja muutamien kuulijoiden mielestä kyseessä on jonkinlainen "pelko" vierautta kohtaan.

Esitelmöitsijä kertoi haastatelleensa Matias Turkkilaa, joka oli kuulemma sanonut pakkoruotsin vastustamisen ja maahanmuuttokriittisyyden yhdistävän Suomen Sisun jäsenistöä ja hommaforumilaisia.

Minusta on naurettavaa ajatella, että kukaan suomalainen kokisi suomenruotsalaiset samalla tavalla "vieraiksi" kuin somalit tms. maahanmuuttajat. On myös hyvin omituista ajatella, että kukaan "pelkäisi" suomenruotsalaisia.

Esitelmöitsijä hoki moneen kertaan, että hommaforum ym. nettikeskustelut ovat täynnä "paskaa". Hän siis nimenomaan käytti kirjaimellisesti sanaa skit. Tuntui siltä, että hänen mielestään kukaan maahanmuuttokriittinen ei ole koskaan esittänyt mitään asiallisia argumentteja. Esitelmöitsijä tosin sanoi pitävänsä Halla-ahoa taitavana kirjoittajana ja Soinia taitavana retoriikan käyttäjänä, mutta tuomitsi heidän "maahanmuuttovastaiset" mielipiteensä suoralta kädeltä, ottamatta mitään kantaa Halla-ahon tai muiden maahanmuuttokriitikkojen esittämien faktaväittämien paikkansapitävyyteen.

Argumenttien heikkoudesta huolimatta luennoitsijan ja yleisön esiintyminen oli sinänsä muodollisesti melko asiallista. Keskustelua käytiin normaalilla puheäänellä eivätkä ihmiset huutaneet toistensa päälle. Tässä suhteessa sekä luennoitsija että yleisö käyttäytyivät paljon asiallisemmin kuin Eva Biaudet ym. hysteerikot, jotka eivät pysty olemaan huutamatta toisten ihmisten puheenvuorojen päälle. Lydén vaikutti ihmisenä normaalilta ja kohtalaisen asialliselta satunnaisista kirosanoistaan huolimatta.

[Aldaron]

Kävin tuolla.

Minäkin olisin voinut käydä tuolla ihan uteliaisuudesta, jos asuisin Turussa. Osallistuitko itse keskusteluun?

[foobar]

Lydén ei taida olla erityisen suuri sananvapauden ystävä. Ehkä hän kaipaa keskusteluun "laatua", mutta laadussa on valitettavasti sellainen ongelma että yleisluontoisena attribuuttina jokaisella on siitä oma mielipiteensä. (Yleisesti ottaen on myös niin, ettei kaikkea ole pakko kuunnella, eikä ketään ole mahdollista pakottaa kuuntelemaan omia juttuja.) On helppoa todeta, että keskustelu jossa kaveriporukka kehuu jäsentään siitä että on keksinyt väittää 1+1:n olevan 3 on faktuaalisesti laadutonta, mutta miten muuten? Jos Lydéniltä löytyisivät ajatuspoliisin natsat, marssisiko hän kulmakapakkaan ja hiljentäisi ihmiset, jotka kertoisivat toisilleen että naapurin somaliperhe pitää mekkalaa joka estää nukkumasta yöllä, tai että ruotsinkielisessä lastentarhassa näyttää olevan paljon hienommat pihakalusteet? Jostain kumman syystä en kanssaan eri mieltä olevien turinoita systemaattisesti paskaksi kutsuvalta ja sosiaalipummiantipatioiden ja pakkoruotsin ymmärtämättömyyden välille yhtäsuuruusmerkin piirtävältä odottaisi kovinkaan suurta jaloutta sananvapauden kunnioituksen suhteen.

[Roope]

Useimmat läsnäolijat olivat suomenruotsalaisia, jotka näkivät "maahanmuuttajavastaisuuden" ja vihamielisen suhtautumisen ruotsinkielisyyteen ikään kuin yhden ja saman ksenofobian ilmentymänä.

Maahanmuuttajiin kohdistuvan rasismin, ruotsia puhuviin kohdistuvan vainon ja perussuomalaisten vainoajien koplaaminen yhteen on ollut suomalaisen ruotsinkielisen median ja ruotsalaisen median johtoajatus.

SVT:n presidenttivaaliuutisen referaatti (itse video ei valitettavasti enää saatavilla):
http://hommaforum.org/index.php/topic,65455.msg911329.html#msg911329

Vastaavia ja rankempiakin analyyseja esitettiin sekä Suomen (HBL, Svenska YLE, rannikon ruotsinkieliset lehdet) että Ruotsin puolella ennen eduskuntavaaleja kymmenittäin.

Esitelmöitsijä tosin sanoi pitävänsä Halla-ahoa taitavana kirjoittajana ja Soinia taitavana retoriikan käyttäjänä, mutta tuomitsi heidän "maahanmuuttovastaiset" mielipiteensä suoralta kädeltä, ottamatta mitään kantaa Halla-ahon tai muiden maahanmuuttokriitikkojen esittämien faktaväittämien paikkansapitävyyteen.

En ole vielä lukenut Lydénin kirjaa, mutta haastattelujen ja tekstinäytteen perusteella se vaikuttaa netistä kaivetuista anekdooteista kyhätyltä Bjurwald-kopiolta. Bjurwald sentään kävi Keski-Euroopassa haistelemassa tunnelmia, mutta Lydén on tyytynyt asiansa valottamisessa mm. Astrid Thorsin ja Elisabeth Rehnin haastatteluihin. Substanssipuolella kummallakaan tuskin on mitään annettavaa (paitsi fobiansa kuvaus), eikä varmaankaan edes yritystä mihinkään, sillä kuten Bjurwald kirjassaan selittää, rasisteja vastaan ei pidä taistella puolueettoman journalismin keinoin, vaan kaikin keinoin.

[mikkoellila]

En ole vielä lukenut Lydénin kirjaa, mutta haastattelujen ja tekstinäytteen perusteella se vaikuttaa netistä kaivetuista anekdooteista kyhätyltä Bjurwald-kopiolta. Bjurwald sentään kävi Keski-Euroopassa haistelemassa tunnelmia, mutta Lydén on tyytynyt asiansa valottamisessa mm. Astrid Thorsin ja Elisabeth Rehnin haastatteluihin.

Lydén ei kuitenkaan vaikuttanut samanlaiselta kommunistilta kuin Bjurwald, vaan antoi itsestään tässä livekeskustelussa melko normaalin vaikutelman. En ole lukenut Lydénin kirjaa, mutta Bjurwaldin kirjaa olen selaillut jonkin verran. Bjurwald vaikuttaa kirjansa perusteella suunnilleen Neuvostoliiton järjestelmän kannattajalta sananvapauden suhteen.

[mikkoellila]

Kävin tuolla.

Minäkin olisin voinut käydä tuolla ihan uteliaisuudesta, jos asuisin Turussa. Osallistuitko itse keskusteluun?

Esitin 6-7 kommenttia tunnin aikana. Lydén piti noin puolen tunnin mittaisen alustuksen, jonka jälkeen käytiin keskustelua noin tunnin ajan. 15 hengen yleisöstä ehkä puolet eli 7-8 henkeä esitti kommentteja. Lydén vastasi kaikkiin kommentteihin ihan asiallisesti. Tämä ei ole kannanotto Lydénin poliittisten mielipiteiden puolesta. Totean vain, että Lydén kykeni keskustelemaan paljon järkevämmin kuin joku Biaudet.

[Roope]

En ole lukenut Lydénin kirjaa, mutta Bjurwaldin kirjaa olen selaillut jonkin verran. Bjurwald vaikuttaa kirjansa perusteella suunnilleen Neuvostoliiton järjestelmän kannattajalta sananvapauden suhteen.

Mitä sananvapauteen tulee, mikä tahansa totalitaristinen järjestelmä sopisi Bjurwaldin esikuvaksi. Kun Bjurwald kirjan loppupuolella antaa omia ehdotuksiaan rasismin kitkemiseksi, niin hän on peittelemättömän vihainen etenkin niille ruotsalaisille toimittajille, jotka - ilmeisestä SD-vastaisuudestaan huolimatta - kehtaavat yhä vaatia journalismilta objektiivisuutta, eivätkä suostu käyttämään ruotsidemokraateista automaattisesti sellaisia termejä kuin natsipuolue ja muukalaisvastainen.

Jos koko kirja (yli 300 sivua) tuntuu liian paksulta, niin kannattaa lukea alun esipuheet sekä lopusta kappaleet Pohjoismaista ja "Kuinka voimme pysäyttää vihan?". Bjurwaldilla on demokratian vastaisuudessaan (luovasta sitaattien käytöstä puhumattakaan, kuten heti suomenkielisen laitoksen esipuheesta voi päätellä) journalistiksi melkoisen pysäyttävää tekstiä. Tätä samaa kulttuuria ovat suomenkielisen Expo-lehden kautta tuomassa Suomeenkin.

[mikkoellila]

Minkälaisia asioita kommentoit tai minkälaisia kysymyksiä kysyit ja minkälaisia vastauksia sait kommentteihisi ja kysymyksiisi?

En kirjoittanut mitään muistiinpanoja, joten en muista jokaista repliikkiäni ulkoa. Keskustelua käytiin melko vapaamuotoisesti eivätkä keskustelunaiheet olleet toisistaan erillisiä. Keskustelu soljui spontaanina sosiaalisena jutusteluna eikä kyseessä ollut pelkkä kaavamainen kysymys-vastaus-sessio.

Huomautin Lydénille mm., että Soini puhuu maahanmuutosta hyvin vähän. Lydén itse puhui paljon Soinista, joten halusin korostaa eroa Soinin ja Halla-ahon välillä. Halla-ahohan puhuu enimmäkseen nimenomaan maahanmuutosta, kun taas Soini puhuu kaikenlaisista muista asioista kuin maahanmuutosta. Lydén myönsi tämän, mutta sanoi Soinin kuitenkin tukevan Halla-ahoa ja muita maahanmuuttokriittisiä. Lydén huomautti, että PS:n eduskuntaryhmä yksimielisesti nimitti Halla-ahon eduskunnan hallintovaliokunnan puheenjohtajaksi.

Lydén myös sanoi olevansa sitä mieltä, että PS ei pärjää ilman maahanmuuttokriittistä siipeään. Tämähän oli myös Lydénin kirjan otsikon "Jag är inte rasist, jag vill bara ha främlingsfientliga röster" pointti. Lydén nimenomaan sanoi, että ei katso Soinin sanoneen koskaan mitään varsinaisesti rasistista. Lydén sanoi kuitenkin pitävänsä naurettavana Soinin perustelua, että katolisena kristittynä hän ei voi olla rasisti. Lydén totesi, että monet kristittynä itseään pitävät ihmiset ovat rasisteja.

Lisäksi Lydén jankutti Halla-ahon rasistisuutta moneen kertaan. Erityisen ärsyttävänä Lydén piti Halla-ahon "en kadu mitään, monikulttuurisuus on perseestä"-facebook-kirjoitusta kommenttina Breivikin tekemään joukkomurhaan. Lydénin mielestä ei ollut mikään ihme, että Breivik kehui Halla-ahoa manifestissaan. Lydénin mielestä Halla-aho edustaa samaa muukalaisvastaista ja islamvastaista ideologiaa kuin Breivik, vaikka Halla-aho itse ei olekaan tehnyt mitään rikoksia.

Lydén tuntui vastustavan Halla-ahon saamaa tuomiota uskonrauhan loukkaamisesta. Hän ei kuitenkaan sanonut tätä kovin eksplisiittisesti, joten tämä voi olla vain minun tulkintani. Lydén kuitenkin sanoi olevansa sitä mieltä, että islamia tai mitä tahansa uskontoa on voitava kritisoida. Lydénin mielestä Halla-ahoa ym. "muukalaisvastaisia" perussuomalaisia pitäisi vastustaa poliittisessa keskustelussa ja mediassa eikä oikeusprosesseissa.

Lydénin mielestä erityisesti tämän vuoden kunnallisvaalikampanjoissa muiden puolueiden pitäisi ryhtyä aktiivisesti vastustamaan perussuomalaisten edustaa "muukalaisvastaisutta" ja ryhtyä puolustamaan "monikulttuurista yhteiskuntaa" (ei siis vain suvaitsevuutta).

[Roope]

Lydénin mielestä ei ollut mikään ihme, että Breivik kehui Halla-ahoa manifestissaan.

Et sitten oikaissut Lydénin kirjassaankin esittämää väitettä?

Lydénin mielestä erityisesti tämän vuoden kunnallisvaalikampanjoissa muiden puolueiden pitäisi ryhtyä aktiivisesti vastustamaan perussuomalaisten edustaa "muukalaisvastaisutta" ja ryhtyä puolustamaan "monikulttuurista yhteiskuntaa" (ei siis vain suvaitsevuutta).

Toivotaan, mutta vaikea uskoa niiden tekevän eduskuntavaalien jälkeen sellaista virheliikettä.

[mikkoellila]

Lydénin mielestä ei ollut mikään ihme, että Breivik kehui Halla-ahoa manifestissaan.

Et sitten oikaissut Lydénin kirjassaankin esittämää väitettä?

Millä tavalla tämä oli väite oli mielestäsi virheellinen? Breivik kiistattomasti mainitsi Halla-ahon positiivisessa sävyssä. Vaikka Breivikin siteeraama juttu Halla-ahosta olisi peräisin Gates of Viennasta, se ei mielestäni muuta asiaa.

BTW, Lydén kyllä mainitsi Gates of Viennan eksplisiittisesti puhuessaan eurooppalaisesta counterjihad-liikkeestä. En tosin muista, sanoiko Lydén Breivikin lukeneen Halla-ahosta vain Gates of Viennan kautta.

Lydénin mielestä erityisesti tämän vuoden kunnallisvaalikampanjoissa muiden puolueiden pitäisi ryhtyä aktiivisesti vastustamaan perussuomalaisten edustaa "muukalaisvastaisutta" ja ryhtyä puolustamaan "monikulttuurista yhteiskuntaa" (ei siis vain suvaitsevuutta).

Toivotaan, mutta vaikea uskoa niiden tekevän eduskuntavaalien jälkeen sellaista virheliikettä.

Luulen kyllä monien puolueiden ja niiden puheenjohtajien sekä paikallisten kuntavaaliehdokkaiden tekevän näissä vaaleissa juuri tämän saman virheen, jonka Lipponen ja Biaudet tekivät presidentinvaaleissa.

[IDA]

Lydén sanoi kuitenkin pitävänsä naurettavana Soinin perustelua, että katolisena kristittynä hän ei voi olla rasisti. Lydén totesi, että monet kristittynä itseään pitävät ihmiset ovat rasisteja.

Miten Lydén perustelee sen, että ei itse ole rasisti? Useinhan juuri asiasta eniten melskaavat ovat käytännössä suurimpia rasisteja itse. Mikä Lydénin ulkoisesti ja puolueettomasti tarkasteltavissa olevassa maailmankatsomuksessa sulkee muka rasismin pois? Monet kristityt voivat hyvinkin olla rasisteja, mutta jos he ottavat kristinopin vakavasti rasistinen toiminta osoitetaan sen puitteissa puhtaasti vääräksi. Joten Soinin perustelulla on ainakin jotain pohjaa. Lydénin edustamassa maailmankatsomuksessa taas todennäköisesti ei ole mitään rasismin ulos sulkevaa opillista ja yleistä sisältöä. Itse en näe mitään syytä uskoa, että hän ei olisi rasisti pahimmasta päästä. Tympeän kiihkoilevasti hän ainakin julkisesti tekee politiikkaa toisia ihmisiä vastaan.

[Roope]

Millä tavalla tämä oli väite oli mielestäsi virheellinen? Breivik kiistattomasti mainitsi Halla-ahon positiivisessa sävyssä. Vaikka Breivikin siteeraama juttu Halla-ahosta olisi peräisin Gates of Viennasta, se ei mielestäni muuta asiaa.

Onhan siinä huima ero väittää Breivikin kehuneen tai ylistäneen (berömma) Halla-ahoa, kun oikeasti Breivik vain kopioi netistä manifestinsa täytteeksi kymmeniä kokonaisia bloggauksia muilta ihmisiltä, joista yhdessä Fjordman viittaa lyhyesti yhteen Halla-ahon englanniksi käännettyyn kirjoitukseen. Manifestissa on pitkästi myös Breivikin omia pohdiskeluja, joissa hän viittaa myönteisessä sävyssä Karl Popperin, Thomas Jeffersonin, Mark Twainin ja vaikka kenen ajatuksiin (ei kuitenkaan Halla-ahoon), mutta olisi pelkkää mustamaalaamista liittää heitäkään Breivikiin.

Kyllä tämä on Breivik-kortin käyttöä selvimmässä muodossaan. Tai vaihtoehtoisesti erittäin, erittäin kehnoa journalismia.

[Roope]

Ulkoministeri Erkki Tuomioja kehuu vuolaasti Marianne Lydénin kirjaa arvostelussaan MTV3:n sivuilla.

Hufvudstadsbladetin ja Yleisradion kokeen toimittajan Marianne Lydénin 150-sivuinen teos edustaa kiitettävällä tavalla oikeata pamflettiperinnettä. Kirja käsittelee tärkeää ja ajankohtaista asiaa suorapuheisesti ja poleemisesti. Niin paljon kuin Suomessa on eduskuntavaalien jälkeen kirjoitettu perussuomalaisten jytkystä (ruotsiksi Lydén käyttää sanaa skrällseger) ja persujen kytkennöistä "maahanmuuttokriittisiin" rasisteihin, harva on kuitenkaan vaivautunut paneutumaan ilmiöön pintaa syvemmältä.

[...]

Edellisen vaalikauden aikana kyse oli kuitenkin myös alun perin puolueen ulkopuolella kiteytyneen ja organisoituneen maahanmuuttovastaisuuden järjestelmällisestä soluttautumisesta sille parhaan pohjan tarjonneeseen ja ovet avoimena pitäneeseen, muutoinkin EU-vastaisuuden ja hyvinvointivaltion rapistumisen merkeissä myötätuulessa olleeseen perussuomalaisten puolueeseen.

Tämä ryhmittymä nojasi suurelta osin Jussi Halla-ahon ideologiseen suunnannäyttöön ja hänen bloginsa saamaan suureen suosioon. Halla-aho ei ole mikään vanha perussuomalainen, vaikka esiintyi puolueen ehdokaslistalla sitoutumattomana ehdokkaana jo 2007 vaaleissa. Hänen asemaansa puolueessa koetteli hänen pyrkynsä puolueen eurovaaliehdokkaaksi ja hänen puolestaan käynnistetty kannattajanimien keruu hänen tultuaan torjutuksi puolueen listoilta. Halla-aho kuitenkin valitsi puolueen koska ei halunnut hajottaa "maahanmuuttajakriittisten ääniä". Näin tehdessään hän varmisti Suomalaisuuden liiton nuorisojärjestönä alun perin toimineen Suomen Sisun ja sen käynnistämän Hommafoorumin kiihkeimpien ja myös uusnatsiyhteyksiä omanneiden hengenheimolaistensa tulevan vahvan aseman puolueen eduskuntaryhmässä.

Lydén analysoi ansiokkaasti Halla-ahon kirjoituksia ja mielipiteitä sekä yhteyksiä Gates of Vienna-blogin kirjoittajana kovan linja eurooppalaisiin rasisteihin, kuten Utøyan joukkomurhaajaan Breivikiin. Tunnetusti perussuomalaisten uudessa eduskuntaryhmässä on neljä Suomen Sisun jäsentä ja pari muuta jo vaalien alla samaan ryhmittymään profiloitunutta edustajaa, mutta Lydén päätyy huolellisen läpikäynnin jälkeen siihen, että ryhmässä on kaikkiaan 19 nimenomaisesti monikulttuurisen yhteiskunnan – halla-aholainen avainkäsite – vastustajaksi ilmoittautunutta.

[...]

Se mitä Lydénin muutoin mainiosta kirjasta kokonaan puuttuu on itse maahanmuuton ja maahanmuuttajien kotoutumisen analyysi ja yrityskin ymmärtää tai edes selittää niitä asioita, jotka "maahanmuuttokriittisyyttä" ja sen käyttöä poliittisessa onnenonginnassa Suomessakin ruokkivat.

Erkki Tuomioja

MTV3: Marianne Lydén: Jag är inte rasist. Jag vill bara ha främlingsfientliga röster. En journalists betraktelser av främlingsfientlighetens frammamarsch

[Roope]

Lydén, Höblä ja Yleisradio kauppaavat "rasismiin joukkoliikennevälineissä joka päivä törmäävää 14-vuotiasta tyttöä" siihen malliin, että Rebeckasta tulee tällä menolla junacaustin veroinen legenda.

Ja legenda tuli. Vaalipäivän Hesarin kolumnissa päätoimittaja Mikael Pentikäinen vetoaa äänestäjiä valitsemaan sellaisen presidentin, ettei Rebecka Holmin kaltaisten tyttöjen tarvitse enää itkeä rasismin takia.

Jatkuu.

Ennakkoluuloton edelläkävijä –tunnustus helsinkiläiselle Rebecka Holmille

Punaisen Ristin Helsingin ja Uudenmaan piiri on myöntänyt Ennakkoluuloton edelläkävijä –tunnustuksen helsinkiläiselle koululaiselle Rebecka Holmille.

14-vuotias Rebecka Holm on nuoresta iästään huolimatta tuonut omalla nimellään rohkeasti julki omia tuntemuksiaan kohtaamastaan rasistisesta asenteesta. Tammikuussa kirjoittamallaan yleisönosastokirjoituksella hän herätti sekä nuoria että aikuisia tiedostamaan ongelman laajuus ja sen vaikutukset erityisesti lapsiin ja nuoriin. Uhrien on vaikea kertoa usein syvästi loukkaavista rasistisista kokemuksista ja siksi Rebeckan teko on poikkeuksellisen rohkea. Hän on myös rohkaiseva esimerkki niille, jotka itse ovat kokeneet rasismia.

Punaisen Ristin rasisminvastaisella viikolla 19.-25.3. jakaman Ennakkoluuloton edelläkävijä –tunnustuksen tavoitteena on nostaa esille toimijoita, jotka edistävät ihmisten yhdenvertaista kohtelua suomalaisessa yhteiskunnassa. Keskeistä on myös avoin tosiasioihin perustuva keskustelu. Tänä vuonna vietetään Punaisen Ristin nuorten teemavuotta ja siksi tunnustus on haluttu antaa nuorelle.

Tunnustus luovutetaan Rebecka Holmille kansainvälisenä rasisminvastaisena päivänä 21.3. klo 10.30 hänen koulullaan (Botby grundskola, Blomängsvägen 2, Helsingfors) alkavassa tilaisuudessa.

Suomen Punainen Risti