2012-01-03: Yle: Moni korruptoitunut maa saa Suomelta kehitysapua

[Kuvitteellinen hahmo]

Kansainvälisen korruptiovertailun mukaan kuudessa Suomen kahdeksasta tärkeimmästä kehitysyhteistyömaasta esiintyy räikeää korruptiota. Viranomaisten mukaan kehitysyhteistyötä ei kuitenkaan tulisi lopettaa, sillä se on tehokkain tapa edistää maissa hyvää hallintoa.

Vielä kylmän sodan aikaan kehitysyhteistyötä tehtiin geopoliittisista syistä.

- Rikkaat maat pitivät yllä mieleisiään hallituksia, ja silloin korruptio ja voitelu oli normaalia. Tavallaan siinä luotiin kehitysmaihin korruption kulttuuri, kertoo Kehitysyhteistyön palvelukeskuksen kampanja- ja viestintäjohtaja Mika Railo.

Vaikka nykyään kehitysyhteistyöhön annettuja varoja seurataan tarkasti, esiintyy Suomen kehitysyhteistyön kumppanimaissa edelleen korruptiota. Transparency International -järjestön tutkimuksesta käy ilmi, että esimerkiksi Afganistanissa, Egyptissä, Keniassa ja Nepalissa esiintyy räikeää korruptiota.

- Kyllä korruptioon ehdottomasti puututaan, siihen meillä on nollatoleranssi. Mutta sitä ei käy kiistäminen, että korruptio on suuri ongelma niissä maissa, joissa me toimimme, sanoo ulkoministeriön kehityspoliittisen osaston apulaisosastopäällikkö Pasi Hellman.

Kehitysyhteistyö nähdään kuitenkin ennen kaikkea myös työkaluna, jolla korruptiota voidaan kitkeä.

- Kehitysyhteistyöllä pyritään siihen, että hyvän hallinnon ja korruption vastaisen toiminnan tila paranee kehitysmaissa, Hellman kuvailee.

Vaikka korruption valvominen on hankalaa, eivät viranomaiset sen takia lakkauttaisi kehitysyhteistyötä. Korruptiota mittaavan Transparencyn Suomen-osaston puheenjohtaja Pentti Mäkinen muistuttaa, että kehitysyhteistyöllä tuetaan kaikkein köyhimpiä ihmisiä.

- En haluaisi nähdä, että kehitystuen lopettaminen olisi ratkaisu, koska tuen lopettaminen voi pahimmillaan kohdistua juuri niihin jotka sitä tarvitsevat, eli siinä menee helposti lapsi pesuveden mukana.

Samoilla linjoilla on myös Kepan Mika Railo.

- Jos kehitysyhteistyö lopetetaan, niin silloin juuri ne kaikkein köyhimmät ihmiset kärsivät siitä kaikkein eniten. Korruptiota vastaan pitää ehdottomasti taistella, mutta kehitysyhteistyön lopettaminen ei ole siihen oikea keino.

YLE Uutiset / Anna Saraste

http://yle.fi/uutiset/kotimaa/2012/01/moni_korruptoitunut_maa_saa_suomelta_kehitysapua_3119650.html

On meillä varaa laittaa yli miljardi euroa vuodessa (josta kuudesosa lainarahaa) räikeään korruptioon, joka haittaa vain luontaista jaloilleen pääsemistä. Sitten uutisen loppuun vielä kysellään mielipiteitä kehitysapuhemmoilta, jotka saavat leipänsä samasta lähteestä, kuinka rahahanoja ei saa sulkea.

Kukahan sitä korruptiota vastaan taistelee noissa maissa? Kuulemma lisäämalla rahaa kehitetään hyvää hallintoa, eli rahan laittaminen korruptoituneille byrokraateille ilmeisesti on Suomen ratkaisu. Raha korjaa korruption.

[JoKaGO]

Sain tänään vuoden 2012 verokortin. Pidätysprosentti 35. Silvuplee, gepardihattu, sanon norjaksi.

[LW]

Kehitysapu on kinkkinen juttu. Yleisesti ottaen kannatan varsin radikaalia reformia, jossa pyritään ensinnäkin tullimuurien purkamiseen ei-elintärkeiden maataloustuotteiden yms. kohdalla, ja toisekseen rahojen keskittämistä tutkimukseen, jonka tulokset antaisivat kehitysmaille parempia työkaluja parantaa omia olojaan. Mainittakoon vaikka trooppisten loissairauksien vastainen taistelu, kuivuutta hyvin kestävät ja satoisat GM-viljalajikkeet, ja yleensäkin kaikkinainen teknologia, joka kestää pitkään ilman huoltoa tai kehittynyttä infrastruktuuria. Nokian kännykät ovat muuten käsittääkseni toimineet aika hyvin tuossa viimeisessä roolissa, mahdollistaen mm. yhteydenpidon kylien ja markkinakeskusten välillä, minkä ansiosta maanviljelijöiden ja kylien käsityöläisten ei enää tarvitse samalla tapaa arvailla, milloin kannattaa lähteä kuljettamaan rahteja (ja isompia rahteja uskaltaa viedä pidempiäkin matkoja).

Toisaalta, kun nyt kuitenkaan perinteinen kehitysapu ei ole häviämässä ihan vähään aikaan, niin rahat kannattanee sitoa kolmiosaiseen indeksiin. Talouden kehitys, kansalaisoikeudet, ja korruptio. Jos räikeästi korruptoitunut maa kuitenkin kasvaa vauhdilla ja vapauksia ei poljeta törkeästi, niin kaipa siellä jokin siltikin toimii, minkä tukeminen ei mene kokonaan hukkaan. Epäilen kuitenkin, että Suomi toimii monien vähemmän lupaavien ehdokkaiden kanssa lähinnä siksi, että niiden kanssa on toimittu aikaisemminkin, ja paikallisiin on jo luotu hyvät suhteet. Uudessa maassa olisi taas uudet kujeet. Sinänsä tällaisellakin kehitysavulla on omat puolensa, mutta kannattaisi pyrkiä siihen, että suurin osa resursseista suunnattaisiin jonkin aikavälin kuluessa yllä kuvattuun toimintaan, ja ne loput (20-30%) keskitettäisiin EU:n alaisuuteen, joka olisi tarpeeksi iso taho pitääkseen kontakteja ja edes jotain infrastruktuuria yllä suurin piirtein jokaisessa vakavasti otettavassa kohdevaltiossa.

Tietysti, jos euroalue sulaa täysin käsiin, niin sitten kehitysapu on ikävä kyllä niitä toissijaisia toimintoja, joista on tingittävä ensimmäisenä. Ihan mikä tahansa EU-projekti kuulostaisi myös sitä paremmalta, miten enemmän toimintaa kyetään reformoimaan. Nykyiselläänkin kannattaisin vuoden 2007 jälkeen tehtyjen roimien korotusten peruuttamista.

[Maastamuuttaja]

Ongelma on monitahoinen. Suomi haluaa auttaa niitä kaikkein köyhimpiä. Mutta: mitä köyhempi yhteiskunta, sitä korruptoidumpi.  Köyhiä on ymmärrettävä, siksi Suomen apu jatkuu ja jatkuu ja jatkuu...eikä katkea. Köyhiä ymmärtävät myös ne suomalaiset yritykset, jotka saavat sijoituksilleen tuoton hankkeissa, joiden riskit kantaa Suomi eli sen veronmaksajat. Köyhiä ymmärtävät yhtälailla ne kansalaisjärjestöt, jotka verovaroin ylläpitävät omia henkilökohtaisia toimeentulolähteitään niinikään verovaroin. Ja silloin tällöin muistuttavat valtiovaltaa sen itsekkyydestä, koska kehitysapuahan on lisättävä, lisättävä, lisättävä...

[Sanglier]

Korruptoitumatonta maata ei olekaan, saati kehitysmaata. Olipa taas uutinen.