Lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelma 2012-2015

[Saippuakupla]

Lapsi- ja nuorisopolitiikassa panostetaan lähivuosina lasten ja nuorten osallisuuden, yhdenvertaisuuden ja arjenhallinnan vahvistamiseen. Valtioneuvosto hyväksyi 8.12. lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelman vuosille 2012-2015.

http://www.minedu.fi/OPM/Tiedotteet/2011/12/lapsi_ja_nuorisopolitiikan_kehittamisohjelma_valtioneuvosto.html?lang=fi

Lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelma 2012-2015

Valtioneuvosto hyväksyy joka neljäs vuosi nuorisopolitiikan kehittämisohjelman. Ohjelmaa kutsutaan lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelmaksi sen sisältäessä nuorisolain mukaisesti tavoitteet alle 29-vuotiaiden kasvu- ja elinolojen parantamiseksi.

Ensimmäinen kehittämisohjelma kattoi vuodet 2007-2011. Valtioneuvosto on tehnyt istunnossaan 8.12.2011 periaatepäätöksen lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelmasta vuosille 2012-2015.

http://www.minedu.fi/OPM/Nuoriso/nuorisopolitiikka/Kehittxmisohjelma_2012-2015/

Muutamia tärppejä kyseisestä kehittämisohjelmasta, joka löytyy tämän linkin kautta:

LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKAN KEHITTÄMISOHJELMA 2012–2015

VALTIONEUVOSTO
8.12.2011

Nuorisolain (72/2006) 4 § mukaan valtioneuvosto hyväksyy joka neljäs vuosi nuorisopolitiikan kehittämisohjelman. Kehittämisohjelma sisältää valtakunnalliset nuorisopolitiikan tavoitteet sekä suuntaviivat läänien ja kuntien nuorisopoliittiselle ohjelmatyölle. Ohjelmassa lapsiin liittyvät näkökohdat otetaan huomioon erityisesti lasten kasvun kannalta. Kehittämisohjelma valmistellaan opetus- ja kulttuuriministeriössä.

Esipuhe

[...]

Tähän ohjelmaan on valittu kolme kärkitavoitetta: osallisuus, yhdenvertaisuus ja arjenhallinta.

[...]

Rasismi, ahdaskatseinen suhtautuminen seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin sekä sukupuolten väliseen tasa-arvoon ovat olleet Suomessa huolestuttavalla tavalla nousussa viime vuosina. Nuorisopolitiikan tulee vastaansanomattomasti perustua nuorisolaissa linjattuihin arvoihin. Hallitusohjelmaan on myös kirjattu, että nuorisotyön keskeisiä lähtökohtia ovat yhteisöllisyys, yhdenvertaisuus, keskinäinen kunnioitus ja tasa-arvo sekä paikallinen, alueellinen ja maailmanlaajuinen yhteisvastuu. Näitä lähtökohtia tulee noudattaa myös nuorisojärjestöjen rahoituspäätöksiä tehtäessä. Tasa-arvoasioista vastaavana ministerinä pidän tärkeänä myös sitä, että hallituksen tasa-arvo-ohjelman suunnittelussa kiinnitetään huomiota nuorisopoliittisiin kysymyksiin kuten yhteiskuntatakuun toteuttamiseen ja nuorten sukupuolittuneisiin syrjäytymispolkuihin.

[...]

Helsingissä 8. päivänä joulukuuta 2011
Kulttuuri- ja urheiluministeri Paavo Arhinmäki

1.2 Kolme kärkeä: osallisuus, yhdenvertaisuus ja arjenhallinta

[...]

Yhdenvertaisuudella tarkoitetaan sitä, että kaikki ihmiset ovat samanarvoisia riippumatta heidän sukupuolestaan, iästään, etnisestä tai kansallisesta alkuperästään, kansalaisuudestaan, kielestään, uskonnostaan ja vakaumuksestaan, mielipiteestään, vammastaan, terveydentilastaan, seksuaalisesta suuntautumisestaan, sukupuoli-identiteetistään tai muusta henkilöön liittyvästä syystä. Kehittämisohjelmassa yhdenvertaisuudella ei kuitenkaan tarkoiteta ainoastaan muodollista yhdenvertaisuutta lain edessä, vaan tiedostetaan, että eri ryhmien tosiasiallisen yhdenvertaisuuden toteutuminen edellyttää joskus erilaista kohtelua. Tästä esimerkkinä on vähemmistöryhmiin kohdistuva myönteinen erityiskohtelu.

Yhdenvertaisuuden edistämisen yksi tärkeä osatekijä on lapsiin ja nuoriin kohdistuvaan syrjintään puuttuminen. Huomattava osa syrjinnästä kohdistuu erilaisiin vähemmistöryhmiin kuuluviin lapsiin ja nuoriin. Tällaisia vähemmistöryhmiä ovat mm. maahanmuuttajat, Suomen perinteiset vähemmistöt kuten romanit ja alkuperäiskansa saamelaiset, vammaiset sekä seksuaalisessa suuntautumisessaan tai sukupuoli-identiteetissään pääväestöstä erottuvat ryhmät.

Kun jokin tämän kehittämisohjelman tavoite tai toimenpide koskee kaikkia lapsia tai nuoria, koskee se samalla myös erityisryhmiä. Näin ollen sellaisten tavoitteiden tai toimenpiteiden osalta myös erilaisten erityisryhmien tarpeet tulee ottaa huomioon, vaikka siitä ei olisi ohjelmassa erillistä mainintaa.

[...]

Kehittämisohjelmien jatkumolla tavoitellaan sitä, että jokaisella lapsella ja nuorella on lähtökohdistaan riippumatta mahdollisuus kasvaa täyteen potentiaaliinsa niin yksilönä, ryhmän jäsenenä kuin kansalaisena. Kansalaisuus merkitsee paitsi muodollisia oikeuksia ja velvollisuuksia, myös yhteisöihin kuulumisen kokemuksia ja kansalaistoimintaa. Siten kansalaisuus ei tässä ohjelmassa merkitsekään muodollista kansalaisuuslain tarkoittamaa kansalaisuutta, vaan käsitteeseen "kansalainen" sisältyvät itsestään selvästi myös Suomen väestöön kuuluvat maahanmuuttajalapset ja -nuoret.

[...]

Strateginen tavoite 2
Lapset ja nuoret voivat osallistua tasavertaisesti kulttuuri- ja liikunta- ja vapaa-ajantoimintaan.

[...]

2.2. Harrastusten saavutettavuus

Valtakunnallinen toteutus

[...]

- Tukemalla nuoriso- ja liikuntajärjestöjen toimintaa sekä lasten- ja nuortenkulttuuria mahdollistetaan harrastuksia sellaisille väestöryhmille, jotka kohtaavat erityisiä sosiaalisia, taloudellisia tai kulttuurisia esteitä (OKM).
- OKM vahvistaa valtionavustuspolitiikalla maahanmuuttaja- ja kotouttamistyötä tekevien järjestöjen toimintaedellytyksiä.
- Maahanmuuttajien kotoutumisessa hyödynnetään suomalaisen liikuntakulttuurin moniarvoisuutta ja keskinäisen kunnioituksen periaatetta.

[...]

Strateginen tavoite 3
Nuoret työllistyvät ja nuorten työllisyysaste paranee.

Lähes 60 000 nuorta oli vuonna 2008 työmarkkinoiden ja koulutuksen ulkopuolella. Ulkopuolisuus ja työttömyys siirtyvät ainakin osittain sukupolvelta seuraavalle. Maahanmuuttajien ja maahanmuuttajataustaisten ulkopuolisuusriski on moninkertainen muihin nuoriin verrattuna. Perusasteen koulutuksen varassa olevilla nuorilla työmarkkinoiden ja koulutuksen ulkopuolella oleminen on yleisempää kuin työttömyys. Niistä ulkopuolisista ja työttömistä, joilla ei 25-vuotiaana ole perusasteen jälkeistä tutkintoa tai kesken olevia opintoja, näyttää 90 prosenttia jäävän kokonaan vaille jatkokoulutusta.

[...]

Strateginen tavoite 4
Yhdenvertaisuus toteutuu.

Lapset ja nuoret ovat usein vähemmistön asemassa, joskus pelkästään sen takia, ettei heillä ole samanlaisia vaikutusmahdollisuuksia tai -osaamista kuin vanhemmalla sukupolvella. Tämän strategisen tavoitteen sisällä käsitellään kuitenkin enemmän niitä erityisryhmiä, jotka ovat lasten ja nuorten joukossa vähemmistönä.

Yhdenvertaisuus ja syrjimättömyys ovat vaarassa olla toteutumatta lasten ja nuorten keskuudessa erityisesti maahanmuuttajien, romanien, alkuperäiskansa saamelaisten, vammaisten lasten ja nuorten, sateenkaariperheiden lasten sekä seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvien nuorten osalta. Positiivista erityiskohtelua tai muutoin eri syistä esimerkiksi ajoittain erityistä tukea tarvitsevien lasten ja nuorten osalta palveluiden (esim. koulutus, työllistyminen, asuntoasiat ja näihin liittyvä apu ja tuki) saavutettavuus on ensiarvoisen tärkeää. Lasten ja nuorten osalta näkyy helposti myös moniperusteinen syrjintä, jolloin kyse on ns. vähemmistön vähemmistöjen ongelmista. Tästä esimerkkinä voisi mainita vammaisten nuorten vaikeudet harjoittelupaikkojen saamisessa.

Maahanmuuttajataustaisille lapsille osallistuminen päivähoitoon ja esiopetukseen on tärkeää heidän kehityksensä, kouluvalmiutensa ja suomalaiseen yhteiskuntaan kotoutumisensa kannalta. Maahanmuuttajanuorille tehtävillä kotouttamissuunnitelmilla voidaan edistää niin nuoren itsensä kuin myös koko perheen kotoutumista. Maahanmuuttajataustaisten nuorten oma kansalaistoiminta sekä maahanmuuttajanuoriin kohdistuva syrjintää ja syrjäytymistä ehkäisevä sekä sosiaalisesti vahvistava nuorisotoiminta tukee kotoutumista. Nuoriso- ja varhaisnuorisojärjestöissä tulee madaltaa vähemmistöihin kuuluvien lasten ja nuorten kynnystä osallistua toimintaan.

[...]

4.1 Rasismi, syrjintä ja suvaitsemattomuus

[...]

Valtakunnallinen toteutus:
- Säädetään uusi yhdenvertaisuuslaki, jonka valmisteluun tuodaan mukaan lapsi- ja nuorisonäkökulma (OM).
- Tuetaan maahanmuuttajataustaisten ja maahanmuuttajalasten ja -nuorten kotoutumista.
- OKM ohjaa avustuspolitiikalla nuorisojärjestöjä, nuorisotyötä tekeviä järjestöjä sekä nuorison palvelujärjestöjä toimimaan nuorisolain arvojen mukaisesti.
- Tehostetaan eri syrjintäperusteiden, kuten toimintakyvyn, uskonnon tai vakaumuksen, etnisen tai kulttuurisen taustan sekä seksuaalisen suuntautumisen, sukupuoli-identiteetin tai sukupuolen ilmaisun perusteella tapahtuvan välittömän ja välillisen syrjinnän, häirinnän sekä kiusaamisen sekä viharikosten torjuntaa, mm. sisäisen turvallisuuden ohjelman avulla.
- Uhrien avunsaantia tehostetaan ja viranomaisten toimintaa kehitetään helpommin lähestyttäväksi lapsille ja nuorille. Tuotetaan matalan kynnyksen palveluja syrjintää ja rasismia kokeneille sekä syrjintävaarassa oleville lapsille ja nuorille.
- Selvitetään eri etnisiin ryhmiin kuuluvien nuorten toisiinsa kohdistamia asenteita (SM).

Suuntaviivat alueelliselle ja paikalliselle toiminnalle / työlle
- Lisätään päivähoidon ja koulujen toiminnassa toisen kunnioittamisen kasvatusta.
- Lisätään kouluissa ja oppilaitoksissa lasten ja nuorten tietoisuutta eri uskonnoista, elämänkatsomuksista, kulttuureista ja tavoista.
- Tuotetaan matalan kynnyksen palveluja syrjintää ja rasismia kokeneille sekä syrjintävaarassa oleville lapsille ja nuorille.

Puhekupla tekstin alla:

Ihmisoikeudet eivät valitettavasti ole kaikille menneet perille. Erityisesti rasismi ja maahanmuuttovastaisuus pelottaa. Suomessa on aivan liian jyrkät asenteet. Tämä on asia, johon tulen varmasti tulevaisuudessa puuttumaan joko ammatin tai vapaaehtoistoiminnan kautta. Haluan myös ehdottomasti parantaa seksuaalivähemmistöjen ja vammaisten asemaa.

Strateginen tavoite 7
Kaikilla lapsilla ja nuorilla on lähtökohdistaan riippumatta mahdollisuus saada itselleen korkeatasoinen koulutus.

[...]

7.2 Perusopetuksen päättävien nuorten ohjaus

Erityisryhmät: maahanmuuttajat, pojat

Valtakunnallinen toteutus
- OKM kannustaa järjestöjä ja kuntia tekemään yhteistyötä kieli- ja muihin vähemmistöihin kuuluvien oppilaiden koulunkäynnin tukemisessa. Tuetaan toimintaa toteuttavia.

[...]

7.3 Opintotukijärjestelmä

[...]

Valtakunnallinen toteutus
- Maahanmuuttajille tarkoitettu lukiokoulutukseen valmistava koulutus otetaan opintotuen piiriin syyslukukauden 2014 alusta lähtien.

[...]

Strateginen tavoite 8
Ennaltaehkäisevillä toimilla ylläpidetään lasten ja nuorten hyvinvointia ja terveyttä.

[...]

8.3 Kiusaaminen

Erityisryhmät: seksuaali- ja sukupuolivähemmistöt, vammaiset, maahanmuuttajat yms vähemmistöt

[...]

Valtakunnallinen toteutus
- Erityistä huomiota kiinnitetään rasist iseen syrjintään ja kiusaamiseen.
- OKM varmistaa, että lasten ja nuorten kanssa toimivien koulutukseen sisältyy tasaarvoa, yhdenvertaisuutta ja ihmisoikeuksia käsitteleviä oppisisältöjä.

[...]

Suuntaviivat alueelliselle ja paikalliselle toiminnalle / työlle
- Vahvistetaan varhaiskasvatuksen yksiköitä, koulua ja oppilaitoksia lasten ja nuorten emotionaalisten ja sosiaalisten taitojen kehittäjänä sekä tuetaan lasten ja nuorten osallisuutta ja yhteisöllisyyttä. Erityistä huomiota kiinnitetään rasistiseen syrjintään ja kiusaamiseen. Lisätään koulun / päivähoidon ja kodin yhteistyötä kiusaamiseen ehkäisemisessä ja siihen puuttumisessa.

[...]

8.4 Vanhemmuuden tuki

Erityisryhmät: sateenkaari- ja yhden vanhemman perheet usean kulttuurin perheet, maahanmuuttajat, vammaiset

[...]

Strateginen tavoite 9
Lasten, nuorten ja perheiden asioita hoidetaan osaavasti ja hyvässä yhteistyössä.

[...]

9.2 Lasten ja nuorten parissa toimivien osaaminen

[...]

Valtakunnallinen toteutus
- Niin sanotun kunniaväkivallan samoin kuin pakkoavioliittojen kohteeksi joutumisen riskien tunnistamista tehostetaan, viranomaisille suunnataan koulutusta ja kehitetään varhaisen puuttumisen malleja. (HUOM! Tästä on tainnut tippua pois kohdennus: maahanmuuttajat  )

[...]

Puhekupla tekstin alla:

Haluaisin vaikuttaa ihmisten pääkopan sisältöön, vaihtaa negatiivisuuden / rasismin / pahan olon, positiivisiin asioihin, sillä vaikuttaminen on tiimityötä ja jos muita ei kiinnosta niin se on yksin hankalaa.

5 Kehittämisohjelman yleiset perusteet

[...]

5.3 Yhteys OKM 2020 - strategiaan

[...]

Osallisuus ja yhteisöllisyys - OKM:n on kansalaisyhteiskunnan asiantuntijaministeriö. Ministeriö tunnistaa muuttuvat yhteisöllisyyden muodot, vahvistaa lähiyhteisöjen toimintaedellytyksiä ja uudistaa toimintatapojaan niiden mukaisesti. Ministeriö vahvistaa toimialansa uudistumiskykyä ja tukee kansalaisyhteiskuntaa. Maahanmuuttajataustaisten nuorten koulutustaso ja harrastusaktiviteetti on kantaväestön tasolla. OKM edesauttaa monikulttuuristen, suvaitsevien ja kannustavien yhteisöjen toimintaa. Kansalaisilla on tasa-arvoiset mahdollisuudet yksilölliseen kehittymiseen ja aktiiviseen kansalaisuuteen. Opetus- ja kulttuuriministeriö ehkäisee syrjäytymistä ja syrjäytymisen periytymistä, painopisteenä lapset ja nuoret.

[...]

6 Tietoja lapsista, nuorista ja heidän toiveistaan

6.1 Lasten ja nuorten oma ääni kehittämisohjelman suuntaajana

[...]

Vuodesta 1994 Nuorisobarometri -tutkimuksilla on selvitetty vuosittain 5–29 -vuotiaiden asenteiden ja odotusten kehittymisestä. Vuosien 2005–2010 välillä asenteet ovat monelta osin muuttuneet paljonkin, monin osin kriittisempään suuntaan. Entistä pienempi osuus pitäisi hyvänä jos Suomeen tulisi enemmän ulkomaalaisia ja entistä harvempi kokee kulttuurisen suvaitsevaisuuden lisääntyneen viime vuosina. Entistä useammat kokevat myös rasismin lisääntyneen suomalaisnuorten keskuudessa. Nuoret uskovat vahvasti koulutukseen ja sen antamiin mahdollisuuksiin päästä työmarkkinoille. Viimeisten barometrien mukaan nuorilla on korkea työmoraali, mutta yrittäminen ei kuitenkaan juuri kuulu tulevaisuuden suunnitelmiin.

[...]

Edit: Ylimääräinen rivinvaihto pois * 2.

[Saippuakupla]

Kun jokin tämän kehittämisohjelman tavoite tai toimenpide koskee kaikkia lapsia tai nuoria, koskee se samalla myös erityisryhmiä. Näin ollen sellaisten tavoitteiden tai toimenpiteiden osalta myös erilaisten erityisryhmien tarpeet tulee ottaa huomioon, vaikka siitä ei olisi ohjelmassa erillistä mainintaa.

Silti ohjelmassa on useissa kohdin mainittu erityisesti maahanmuuttajat. Kummasti em. kohdennus on kuitenkin tipahtanut kunniaväkivallan ja pakkoavioliittojen yhteydestä. 

[Saippuakupla]

Juttua OKM:n Etusivu-verkkolehdessä:

Osallisuutta, yhdenvertaisuutta ja arjenhallintaa

Lähivuosina lapsi- ja nuorisopolitiikassa panostetaan arjenhallinnan, osallisuuden ja yhdenvertaisuuden vahvistamiseen. Valtioneuvoston joulukuussa hyväksymä lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelma vuosille 2012–2015 sisältää valtakunnallisten lapsi- ja nuorisopoliittisten tavoitteiden lisäksi suuntaviivat alueelliselle ja paikalliselle ohjelmatyölle.

[...]

Yhdenvertaisuus ja syrjimättömyys ovat vaarassa olla toteutumatta lasten ja nuorten keskuudessa erityisesti maahanmuuttajien, romanien, alkuperäiskansa saamelaisten, vammaisten sekä seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvien lasten ja nuorten osalta. Uuden yhdenvertaisuuslain valmisteluun tuodaan mukaan lapsi- ja nuorisonäkökulma. Syrjintää ja rasismia kohdanneille tulee järjestää matalan kynnyksen palveluja. Jokainen voi omilla toimillaan edistää tavoitteita, sillä asenteiden muuttaminen edistää yhdenvertaisuutta.

http://www.minedu.fi/etusivu/arkisto/2011/1512/lanuke.html?lang=fi

[Saippuakupla]

Allianssi ja Paavo:

Nuorisoasioista vastaavan kulttuuri- ja urheiluministerin Paavo Arhinmäen mukaan kehittämisohjelman toimeenpanolla lisätään yhdenvertaisuutta sekä vähennetään eriarvoisuutta ja syrjäytymistä.

[...]

Ohjelman konkreettisista tavoitteista Arhinmäki nostaa esille tasa-arvon edistämisen harrastusmahdollisuuksissa, rasismin vastaisen työn ja työpajatoiminnan laajentamisen koko maahan.

http://www.alli.fi/sitenews/view/-/nid/1534/ngid/40

[Saippuakupla]

Hhhmmm, tulevaisuuden näkymiä: uusi yhdenvertaisuuslaki, OKM:n avustuspolitiikan kohdennus suvaitsevaisiin mokutusjärjestöihin, sisäisen turvallisuuden ohjelma, matalan kynnyksen palveluja rasismia ja syrjintää kokeneille (tämähän toteutui mm. jo uudessa RAY:n avustusehdotuksessa vuodelle 2012), kouluihin lisää monikulttuurisuutta ja sen ymmärryksen opetusta, kotoutumisen kohdennettua tukemista...

Ei hyvältä vaikuta!!!!

4.1 Rasismi, syrjintä ja suvaitsemattomuus

[...]

Valtakunnallinen toteutus:
- Säädetään uusi yhdenvertaisuuslaki, jonka valmisteluun tuodaan mukaan lapsi- ja nuorisonäkökulma (OM).
- Tuetaan maahanmuuttajataustaisten ja maahanmuuttajalasten ja -nuorten kotoutumista.
- OKM ohjaa avustuspolitiikalla nuorisojärjestöjä, nuorisotyötä tekeviä järjestöjä sekä nuorison palvelujärjestöjä toimimaan nuorisolain arvojen mukaisesti.
- Tehostetaan eri syrjintäperusteiden, kuten toimintakyvyn, uskonnon tai vakaumuksen, etnisen tai kulttuurisen taustan sekä seksuaalisen suuntautumisen, sukupuoli-identiteetin tai sukupuolen ilmaisun perusteella tapahtuvan välittömän ja välillisen syrjinnän, häirinnän sekä kiusaamisen sekä viharikosten torjuntaa, mm. sisäisen turvallisuuden ohjelman avulla.
- Uhrien avunsaantia tehostetaan ja viranomaisten toimintaa kehitetään helpommin lähestyttäväksi lapsille ja nuorille. Tuotetaan matalan kynnyksen palveluja syrjintää ja rasismia kokeneille sekä syrjintävaarassa oleville lapsille ja nuorille.
- Selvitetään eri etnisiin ryhmiin kuuluvien nuorten toisiinsa kohdistamia asenteita (SM).

Suuntaviivat alueelliselle ja paikalliselle toiminnalle / työlle
- Lisätään päivähoidon ja koulujen toiminnassa toisen kunnioittamisen kasvatusta.
- Lisätään kouluissa ja oppilaitoksissa lasten ja nuorten tietoisuutta eri uskonnoista, elämänkatsomuksista, kulttuureista ja tavoista.
- Tuotetaan matalan kynnyksen palveluja syrjintää ja rasismia kokeneille sekä syrjintävaarassa oleville lapsille ja nuorille.

Edit: typo.

[Saippuakupla]

Eipä yllätä, koska tämä oli mainittu myös uudessa lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelmassa.

2011-12-30 YLE: Arhinmäki: Miljoona euroa on tuntuva raha

Kulttuuri- ja urheiluministeri Paavo Arhinmäki (vas) on myöntänyt Suomen Liikunta ja Urheilu ry:lle miljoonan euron lisätuen paikallisen seuratuen kehittämiseen. Hän kertoo, että lisäpotti osoitetaan suoraan seuratoiminnan ja alueellisten akatemioiden toiminnan tukemiseen.

- Nimen omaan vielä niin, että kriteeriksi lisätään syrjäytymisen ehkäisy. Lapset ja nuoret vähävaraisista perheistä pystyvät harrastamaan taloudellisesta tilanteesta riippumatta. Lähdemme hakemaan sellaisia toimintamalleja, joilla pystyisimme entisestään vahvistamaan tätä osallistumista, Arhinmäki toteaa YLE Urheilun haastattelussa.

[...]

- Se on työtä vähävaraisten perheiden ja lasten puolesta. Se on työtä maahanmuuttajaperheiden lasten puolesta. Se on työtä sen puolesta, että entistä enemmän seuroissa voisi olla myös ammattimaisia koulutettuja valmentajia tekemässä seuratason valmennustyötä ja kasvatustyötä.

http://yle.fi/urheilu/lajit/muut/2011/12/arhinmaki_miljoona_euroa_on_tuntuva_raha_3140279.html

Strateginen tavoite 2
Lapset ja nuoret voivat osallistua tasavertaisesti kulttuuri- ja liikunta- ja vapaa-ajantoimintaan.

[...]

2.2. Harrastusten saavutettavuus

Valtakunnallinen toteutus

[...]

- Tukemalla nuoriso- ja liikuntajärjestöjen toimintaa sekä lasten- ja nuortenkulttuuria mahdollistetaan harrastuksia sellaisille väestöryhmille, jotka kohtaavat erityisiä sosiaalisia, taloudellisia tai kulttuurisia esteitä (OKM).
- OKM vahvistaa valtionavustuspolitiikalla maahanmuuttaja- ja kotouttamistyötä tekevien järjestöjen toimintaedellytyksiä.
- Maahanmuuttajien kotoutumisessa hyödynnetään suomalaisen liikuntakulttuurin moniarvoisuutta ja keskinäisen kunnioituksen periaatetta.

[...]