Suomenkielinen maahanmuuttokriittinen kirjallisuus?

[Enkeksi]

Maahanmuuttokriittisiä tekstejä voi kohdata nykyisellään pääasiassa
* maahanmuuttokriitikkojen blogeissa (esim. Scripta)
* Homma-foorumilla
* muutamissa kirjoissa (Jussi Halla-ahon, Jukka Hankamäen, Milla Hannulan ja Timo Vihavaisen kirjat).

Todennäköisyys, että satunnaisesti valittu suomalainen eksyisi lukemaan näitä tekstejä lienee kuitenkin kovin pieni. Maahanmuuttokriittisiin blogeihin ei netissä noin vain törmää, vaan niitä pitää osata hakea tai saada vinkki joltakulta toiselta. Vaikka Hommallakin on jo yli 800 000 viestiä, niin useimmat suomalaiset eivät ole tästä palstasta koskaan edes kuulleet.

Halla-ahon kirja myytiin nopeasti loppuun, se löytynee vain harvoista kirjastoista, eikä esimerkiksi vanhuksilla ole nettiä käytettävissään sen lukemiseksi. Muutoinkin maahanmuuttokriittinen suomenkielinen kirjallisuus on ollut melko vähäistä. Edellä mainittujen neljän kirjoittajan lisäksi ei edes tule mieleen muiden henkilöiden kirjoittamia teoksia tästä aiheesta.

Perussuomalaisten suosio puolestaan on jämähtänyt yli 20 prosenttiin, eikä ole noussut enää. Kansanedustaja Olli Immonen on tehnyt muutamia kirjallisia kysymyksiä maahanmuuttoasioihin liittyen ja lisäksi Perussuomalaiset tekivät alkukesällä rasisminvastaisen julistuksen. Muutoin tulee se mielikuva, että eduskunnassa ei ole maahanmuuttoasioista pahemmin puhuttu, vaan tiedotusvälineissäkin on keskitytty vallan toissijaisiin asioihin.

Homma-aiheista sanoma- tai aikakauslehteä ja TV- tai radiokanavaa tuskin on tulossa. Internetissä on niin paljon luettavaa, että yksittäisten blogien löytämisen todennäköisyys on pieni. Tällä keskustelupalstalla taas on niin paljon tekstimassaa, että olennaisen erottaminen epäolennaisesta maahanmuuttokeskusteluun liittyen muodostuu vaikeaksi ilman syvällistä perehtymistä. Uskoisinkin, että kirjat ovat se media, jota kautta useimmat suomalaiset voisivat todennäköisemmin lukea maahanmuuttokriittisyydestä.

Maahanmuutto- ja monikulttuurisuuskriittisyyttä käsittelevä kirja voisi kartoittaa esimerkiksi seuraavia teemoja:

1 Johdanto. Monikulttuurisuuden nousu yhteiskunnalliseen keskusteluun syksyn 2008 jälkeen.

2 Monikulttuurisuuden teoria. Kohtaamishypoteesi, kulttuurin rikastuminen jne. argumentit.

3 Maahanmuuton lajit. Maahanmuutto jaoteltuna siirtolaisiin, kiintiöpakolaisiin, turvapaikanhakijoihin ym. Historiallinen tarkastelu eri ajanjaksoista ja nykyisen muuttoliikkeen pääpiirteet länsimaissa.

4 Koulut. Monikulttuurisuuden haasteet esimerkiksi musiikin- ja liikunnanopetuksessa, työrauha koulussa, ruokarajoitukset.

5 Työpaikat. Harmaa talous, maahanmuuttajien työllistymisvaikeudet ja puheet työvoimapulasta.

6 Rikollisuus. Esimerkiksi kerjäämiseen liittyen.

7 Kaupunkitila. Segregaatiokehitys, jossa monet maahanmuuttajat päätyvät asumaan lähinnä betonilähiöihin.

8 Kulut. Lukuja maahanmuuton kustannuksista; Tanska ja Hollanti ovat tätä tutkineet, mutta Suomessa ja Ruotsissa ei ole haluttu selvittää.

9 Tilastot. Maahanmuuton kehitys lukuina Suomessa ja muualla, lähiöiden väestönkehitys ajan mittaan, maahanmuuttajien ikärakenne, sosiaaliturvan tarve jne.

10 Rasismi ja syrjintä. Apartheid ja Yhdysvaltojen kansalaisoikeusliike, jonka jälkeen luotiin hyvitykseksi positiivinen syrjintä. Positiivisen syrjinnän tulo Suomeen, orjalaivojen terva -argumentti, nykyinen poliittinen korrektius kielenkäytössä yms. Myös kulttuuripiirteiden (esim. tyttöjen ympärileikkaus) arvostelu on rasismia?

11 Maahanmuuttokeskustelu. Halla-aho ja muut nettiblogit, Homma-foorumi. Poliitikot ja asiantuntijat keskustelevat asiasta keskenään, mutta kansalta ei ole kysytty mielipidettä. Faktojen jättäminen pois uutisista.

12 Poliitikkojen kannat. Puolueiden suhtautuminen maahanmuuttoon maailmalla. Esimerkiksi sosiaalidemokraatit ovat Euroopassa olleet monikulttuurisuuden innokkaita kannattajia. Oikeisto haluaa halpaa työvoimaa ja vasemmisto on saanut maahanmuuttajista uusia äänestäjiä.

13 Kansalaisjärjestöt. Punaisen Ristin rooli, Vapaa liikkuvuus jne.

14 Kulttuurin dekonstruoiminen. Suomen kansan sanotaan olevan sosiaalinen konstruktio, lastenkirjoissa noitien pitäisi olla pinkkejä jne.

15 Muuta luettavaa. Luettelo maahanmuuttokriittisistä suomen- ja vieraskielisistä kirjoista sekä nettiblogeista.

16 Lähdeluettelo. Kaikki teoksen tekstit tarvitsevat luotettavat ja tarkat lähdeviitteet. Lähteinä voisi käyttää esimerkiksi Internetistä löytyviä uutisia, eri maiden tilastopalveluja ja tieteellisiä tutkimuksia.

Ideana olisi siis, että tällainen kirja esittäisi selkeästi ja lähteisiin perustuen eri aihepiireihin jaoteltuna niitä seikkoja, joista maahanmuuttokriittiset tahot ovat olleet huolestuneita. Kirjan hankkimalla olisi helppo tutustua maahanmuutto- ja monikulttuurisuuspolitiikkaa koskeviin vasta-argumentteihin yhdeltä istumalta tarvitsematta surffailla netissä pitkiä aikoja tietoa kaivellen. Painettuna kirja tavoittaisi myös ne, joilla ei ole Internetiä käytettävissään.

Ostajia tämäntapaiselle kirjalle luultavasti löytyisi päätellen esimerkiksi siitä, että Kirjoituksia uppoavasta lännestä -teoksen ensimmäinen painos myytiin loppuun parissa päivässä.

[Uuno Nuivanen]

http://www.kepa.fi/kumppani/arkisto/1995_4/3054

Luin aikoinaan. Hyvänlainen.. 1995 ei tosin tiedetty, että tottahan tuo voi olla joku päivä. 

[-PPT-]

Timo Vihavainen tulee mieleen ensimmäisenä.

[Miniluv]

Maahanmuuttokriittisiin blogeihin ei netissä noin vain törmää, vaan niitä pitää osata hakea tai saada vinkki joltakulta toiselta. Vaikka Hommallakin on jo yli 800 000 viestiä, niin useimmat suomalaiset eivät ole tästä palstasta koskaan edes kuulleet.

Voihan myös googlata viimeisimmän valtion sananvapauspalkinnon saajan (=sakkoihin tuomittu) netistä Hommankin nimeen voi törmätä nykyään Uutisvuodossa, Alivaltiosihteerissä tms., joten ei tämä ihan tuntematon käsite ole.

Ulkomaisen kirjallisuuden kääntäminen olisi myös yksi vaihtoehto, ja Suomen oloja käsittelevän luvun lisäämisenkään ei pitäisi olla mahdotonta.

Halla-ahon hankkimisen jättämistä väliin jotkut kirjastot perustelivat sillä, että kirjoitukset ovat saatavilla netistä. Tiedä sitten, oliko oikea syy... Uuden kirjan lahjoittamista ainakin suurimpiin kirjastoihin kannattaisi minusta harkita.

[Isoisien tytär]

Maahanmuuttokriittisiä tekstejä voi kohdata nykyisellään pääasiassa
* maahanmuuttokriitikkojen blogeissa (esim. Scripta)
* Homma-foorumilla
* muutamissa kirjoissa (Jussi Halla-ahon, Jukka Hankamäen, Milla Hannulan ja Timo Vihavaisen kirjat).

Todennäköisyys, että satunnaisesti valittu suomalainen eksyisi lukemaan näitä tekstejä lienee kuitenkin kovin pieni.

Omissa käsissäni on parhaillaan Anja Snellmanin Parvekejumalat (2010). Kirja kertoo kahden nuoren Suomessa asuvan naisen tarinaa. Teini-ikäinen somalityttö haaveilee länsimaalaisesta elämänmenosta ja alkoholisoituneiden alkoholistivanhempien aikuinen tytär hakee islamista turvaa sekä kadonneita arvoja. Yhden arvostelun kirjasta löytää mm. tästä: http://www.monitori-lehti.fi/intermin/monitori/cms.nsf/pdbd/71E86F4E357A5C65C22577D70030080C

Satunnaiset suomalaiset on kautta aikojen tavoitettu kulttuurin ja toki uskonnonkin kautta. Nationalismin ja kansallisromantiikan kukoistusaikoina muutkin kansakunnat ovat mm. kirjallisuuden, kuvataiteen ja musiikin kautta korostaneet oman kansansa erityispiirteitä ja yhteenkuuluvaisuutta. Samaan kategoriaan kuuluvat myös muut kansan perinteet kuten kansallispuvut, ruoka- ja juhlakulttuuri, kilpaurheilu jne. Minusta vaikuttaa siltä, että ainakin osa taiteilijoista haluaa nyt ottaa kantaa suomalaiseen keskusteluun ja murtaa maahanmuuttopoliittiseen keskusteluun liittyvän suomalaisen itsesensuurin.

Saiko joku joulupukilta Jari Tervon kirjaa Layla?
http://www.savonsanomat.fi/viihde/kirjat/jari-tervo-layla/699430

Entä Tuomas Kyrön kirjaa Kerjäläinen ja jänis?

Jos käännöskirjallisuutta ajattelee, niin minusta Yhdysvalloissa asuvan kirjailijalääkäri Khaled Hosseinin teos Tuhat loistavaa aurinkoa (2007; suom. 2008) on oikein hyvä teos. Kirja ei käsittele maahanmuuttoa, mutta ääri-islamilaisuuteen se antaa näköalan. Se muutti ainakin omaa käsitystäni talibanien touhuista ja islamistakin. Hosseini on syntynyt ja kasvanut Kabulissa, mutta asunut valtaosan elämästään muualla. Hänen kerrotaan käyneen Afganistanissa pitkän ajan jälkeen vuonna 2003, ja hänen ensimmäinen kirjansa Leijapoika (suom. 2004) ilmestyi samana vuonna. Enää Hosseinin ei varmaan tarvitse Afganistaniin mennäkään..!

Ps. Pääkaupunkiseudulla liikkuville kulttuurivinkki: Tennispalatsin taidemuseossa on vielä 15.1. asti Akseli Gallen-Kallelan näyttely otsikolla "Akseli Gallen-Kallela - Eurooppalainen mestari". http://www.hel.fi/wps/portal/Taidemuseo/Artikkeli?WCM_GLOBAL_CONTEXT=/taimu/fi/Toimipisteet/Helsingin_taidemuseo_tennispalatsi/TP_nayttely_01