2011-10-10 Eduskunta (Immonen/ps.): Ulkomaalaisten osuus korkeakouluissa

[sunimh]

Itselläni on ihan riittävästi kokemusta yliopiston "englanniksi" järjestetyistä kursseista, joita joku suomalainen luennoitsija vetää hitaalla rallikuskienglannilla, ei todellakaan kiitos. Ja ulkomaalaiset ovat lähes aina vielä toivottomampia. Niinpä luennoista, ryhmätöistä jne tulee täyttä pelleilyä, ja oikeasti jotain oppiakseen pitää kaikki tehdä itse. Lisäksi jokaiselle lienee selvää, että jos keskeisenä vetovoimatekijänä ulkomaalaisia opiskelijoita houkuteltaessa pidetään opintojen ilmaisuutta, silloin saadaan juuri niitä opiskelijoita, joita motivoi ilmaisuus. Eikä esimerkiksi opetuksen laatu. Pätee muuten maahanmuuttopolitiikassa yleisestikin, yllätys yllätys.

[nitkunatku]

Itselläni on ihan riittävästi kokemusta yliopiston "englanniksi" järjestetyistä kursseista, joita joku suomalainen luennoitsija vetää hitaalla rallikuskienglannilla, ei todellakaan kiitos. Ja ulkomaalaiset ovat lähes aina vielä toivottomampia. Niinpä luennoista, ryhmätöistä jne tulee täyttä pelleilyä, ja oikeasti jotain oppiakseen pitää kaikki tehdä itse. Lisäksi jokaiselle lienee selvää, että jos keskeisenä vetovoimatekijänä ulkomaalaisia opiskelijoita houkuteltaessa pidetään opintojen ilmaisuutta, silloin saadaan juuri niitä opiskelijoita, joita motivoi ilmaisuus. Eikä esimerkiksi opetuksen laatu. Pätee muuten maahanmuuttopolitiikassa yleisestikin, yllätys yllätys.

Joo, ja kun ulkkikset saavat ilmaiset opintonsa loppuun, he lähtevät samantien kotimaitaan rakentamaan. Erona humanitaarisiin on se, että valitettavasti he EIVÄT lähde.

[Roope]

Maksujen perimisen edellytyksenä on, että korkeakouluilla on apurahaohjelma, jolla voidaan tarvittaessa tukea maksullisiin koulutusohjelmiin osallistuvien opiskelijoiden opiskelua. Kokeilun aikana selvitetään, mitä vaikutuksia maksullisiin koulutusohjelmiin siirtymisestä on korkeakoulujen kansainvälistymiselle, suomalaisen korkeakoulutuksen vetovoimalle, opiskelijavirroille ja vieraskielisen korkeakoulutuksen laadulle.

Muistaakseni noilla "apurahoilla" maksetaan takaisin reilusti yli puolet ulkomaisten opiskelijoiden lukukausimaksuista, joten kokeilu on taas yksi suuri byrokratian kukkanen.

Suomen korkeakoulu-, tutkimus- ja innovaatiojärjestelmän keskeisiä heikkouksia on kuitenkin vähäinen kansainvälisyys.

Valitettavasti gustafssoneille kansainvälisyys tarkoittaa sitä, että näkee eksoottisia ulkomaalaisia ja pääsee puhumaan heidän kanssaan ulkomaan kieltä. Kutsuvat tällaista Suomeen tuotettua kansainvälisyyttä kotikansainvälistymiseksi. Korkeakoulujen kansainvälistämisen pitäisi tähdätä laatuun eikä massaan, ja sitä kautta myös välilliseen taloudelliseen hyötyyn, mutta tämä on gustafssoneille aivan liian vaativa konsepti.

[ihminen]

(...)

Kannatan lukukausimaksuja ulkomaisille opiskelijoille. Jos koulutusjärjestelmämme on niin hyvä, että sitä kehutaan maailmallakin, niin kai siitä saisi rahaakin. Muut myyvät huonompaakin koulutusta kalliilla, miksi me annamme parempaa ilmaiseksi? (...)

Opettajien osalta taas maailman huippuyliopistoissa kansallisuus ei ratkaise. Niihin haetaan parhaita opettajia mitä saadaan; ei parhaita kantaväestöön kuuluvia opettajia.

Ulkomaisten opiskelijoiden maassa pysymistä koulutuksen päätyttyä voidaan tukea monin tavoin. Yksi tapa olisi antaa verovähennysoikeus maksetuista lukukausimaksuista. Sen voisi toteuttaa asteittain esimerkiksi 3-5 vuoden sisään. Jos opiskelija päättääkin heti todistuksen saatuaan lähteä takaisin sinne mistä tuli, niin kiitos käynnistä ja rahoista. Reilu peli - opiskelija sai koulutuksen, suomalainen oppilaitos sai rahat.

Olen samankaltaisen ratkaisun kannalla, lukukausimaksu maksetaan ja jos jää Suomeen töihin maksaen veronsa tänne niin lukukausimaksu hyvitetään.

Opiskelupaikoissa tulee kuitenkin olla raja suhteessa kotimainen / ulkomainen.

Aiemmasta foorumilla käydystä keskustelusta lainaus:

Paljos meillä on ikäluokassa opiskelijoita? Joutuisimmeko tuplaamaan koulujen määrän? Ja millähän hitolla nuo kiinalaiset pidettäisiin Suomessa töissä ja maksamassa veroja sen koulutuksen jälkeen...

Millä hitolla suomalaiset koululaiset pidetään nyt Suomessa töissä ja maksamassa veroja koulutuksensa jälkeen?

Ei millään. Ei Suomi ole mikään vankila. 

Ei ilmaista koulutusta ulkomaalaisille. Lukukausimaksu jonka voi kuitatata tekemällä sopimuksen että tekee töitä opiskelujen jälkeen suomessa/suomalaiselle työnantajalle maksaen verot töistään suomeen.

Erillisiä sopimuksia vosi olla esim koulujen välillä ilmaisesta koulutuksesta, yksi ulkomainen opiskelija suomeen ja yksi suomalainen vastavuoroisesti tulijan opinahjoon.

Tästä voisi ryhtyä rakentamaan ajatusta miten se hoidetaan?

Jos ei halua jäädä töihin ja maksaaa veroja suomeen niin sitten maksaa lukukausimaksun, sillä eihän Suomi ole mikään vankila eikä myöskään koko maailman sivistyslaitos. Ainakaan ei pitäisi olla, ellei ole tilastoa jossa todistetaan että emme tee tappiota tällä toiminnalla.