Ismet Lozic: Ajatuksia integraatiosta - Haastateltavana Tampereen mamut

[Roope]

Onko yhteiselämä erilaisten kansojen ja uskontojen välillä todella niin vaikeaa kuin "maahanmuuttokriitikot" väittävät? Tutkija Ismet Lozicin mukaan ei. Hän toteaa raportissaan, että maahanmuuttajat ovat valmiita ja halukkaita toimimaan osana suomalaista yhteiskunta. Mutta jotain se vaatii myös Suomelta.
[...]
Loz?in haastattelemat maahanmuuttajat arvioivat virallisten palvelujen olevan nyt hyvällä mallilla, mutta pahoittelevat, että tavallisiin suomalaisiin on niin vaikea tutustua.

"Kielen oppiminen on valtavan tärkeä asia, mutta lopultakin hyödytön, jos kieltä ei voi puhua kenenkään kanssa", Lozic muistuttaa.

Suomalainen kulttuuri on monen ulkomaalaisen silmiin pidättyvä, ilmeetön ja yksityisyyttä suojeleva. Jutulle on vaikea alkaa kadulla tai kahvilassa, joskus työpaikallakin. Se vaikeuttaa tutustumista, mutta myös suomalaisen tapakoodiston opettelua.
[...]
Maahanmuuttajapalvelujen kehittämisen ohella pitäisi kiinnittää enemmän huomiota siihen, miten suomalaisen yhteiskunnan olisi muututtava integraation onnistumiseksi. Lozic haluaisi kiinnittää erityistä huomiota työelämään. Suomessa verkostot luodaan työpaikoilla, ja siksi työnantajien ennakkoluulot sulkevat maahanmuuttajat myös muusta yhteiskunnasta.

Kyse ei ole vain yksityisestä sektorista, Lozic muistuttaa. Julkinen sektori käyttää koko ajan enemmän maahanmuuttajatyövoimaa, mutta lähinnä lyhyisiin ja palkattomiin työharjoitteluihin. Vakituisiin työyhteisöihin eivät maahanmuuttajat kelpaa.

Sosiaaliasema X: Ismet Lozic: Avoin Suomi on tavallisten ihmisten käsissä

Raportti kokonaisuudessaan (copy-paste ei toimi kunnolla):
Ismet Lozic: Ajatuksia integraatiosta - Haastateltavana Tampereen maahanmuuttajat (pdf)

Kiteytettynä integroitumisongelmat eivät johdu niinkään maahanmuuttajista itsestään ja heidän ominaisuuksistaan, vaan suomalaisesta kulttuurista, joka ei tue maahanmuuttajien kielenoppimista ja työllistymistä. Virallinen kotouttamiskoneisto on kuulemma kunnossa, joten siihen ei kannata panna enempää paukkuja. Suomalaisen kulttuurin korjaaminen onkin kinkkisempi juttu. Ehdotan, että maahanmuuttoa rajoitetaan siksi aikaa, kunnes kulttuuriamme ja kansalaisia on tarpeellisilta osin rukattu.

Haastatteluissa kävi ilmi, että maahanmuuttajilla on heikot kulttuuritiedot Suomesta. Lähes puolella (11/25) ei ollut mitään tietoja suomalaisesta kulttuurista tai historiasta. Lisäksi kuusi vastaajaa kertoi, että he tietävät jotain, mutta vain vähän Suomesta. Integraation kannalta tietämättömyys voi olla ongelmallista, sillä vain tietäessämme riittävästi maan historiasta ja kulttuurista, voimme ymmärtää maassa vallitsevaa elämäntapaa.
[...]
Suuria vaikeuksia oppia ja puhua suomea kerrottiin olevan erityisesti vanhemmilla ihmisillä. Myös nuorempi ikäpolvi pitää kielen oppimista haastavana. Vain noin puolet (13/25) puhui kanssani heikosti, hyvin tai erinomaisesti suomea, kun taas viisi haastateltavaa sekoitti puheessaan englantia ja suomea.

Kommentti Ismet Lozicin selvitykseen

Raportti vahvistaa käsitystä siitä, mikä suomalaisen yhteiskunnan ongelma suhteessa maahanmuuttajiin on: sulkeutunut ja pidättyväinen kulttuurimme ei ota tänne muuttavia ystävällisesti vastaan, vaan antaa sangen torjuvan ja kylmän vaikutelman itsestään.
[...]
Suomessa on vakaa perinne ja tahto siihen, että maassa vallitsee demokratia, tasa-arvo ja yhdenvertaisuus. Nyt on aika oivaltaa että asenteidemme vuoksi tämä perinne on vaarantumassa. Yhteiskunnallisen eliitin ja poliittisten päättäjien on aika kantaa vastuunsa ja näyttää suuntaa tulevaisuuteen. Herää Suomi!

Päivi Sinkkonen
Projektipäällikkö
Alueellisen maahanmuuton kehittämishanke, Tampereen kaupunki

Päivi Sinkkosen (vihr) yhdenvertaisuus- ja tasa-arvokommentille antaa perspektiiviä se, että hän on vaatinut Tampereen kaupungille väestöosuuteen perustuvia maahanmuuttajakiintiöitä.

[Ruckafella]

Jännä juttu, kun haastatelluista yli puolet oli muslimaista, niin naisiin oli vaikea saada kontaktia, ja he eivät uskaltaneet puhua...

Kuvitellessani tämän tapahtuman, koen todella synkkää vitutusta:

Yksi vastaaja (22) Somaliasta yritti tutustua suomalaisiin jututtamalla heitä kaupassa tai kadulla. Suomalaiset reagoivat kylmästi tai pelokkaasti.

Tällaista Somalialaisten nuorukaisten harrastamaa jututtamista huomaa silloin tällöin esimerkiksi Helsingissä rautatieaseman kulmilla.

"Vain" muutama haastateltava myönsi, että suomalaisten torjuva suhtautuminen on johtanut siihen, että he ovat lakanneet yrittämästä luoda kontaktia kantaväestöön.

Vain muutama koko otoksesta on ehkäpä 15-20 % 25:n hengen otoksesta. Viidennes mamuista, jotka avoimesti myöntävät, että eivät edes yritä luoda kontakteja kantaväestöön kuulostaa todella synkältä.

Jotain lohdullista sentään.

Mainitsemani pettymystä kokevat henkilöt eivät usko tulevaisuuteen Suomessa ja harkitsevat siksi maastamuuttoa. Pidän tätä todella huolestuttavana ilmiönä, sillä mikäli yhteiskunta käyttää merkittäviä resursseja maahanmuuttajien kotouttamiseen ja koulutukseen, ovat kaikki hukkaanheitettyjä euroja mikäli nämä koulutetut ihmiset muuttavat pois maasta ja vievät ammatillisen pääomansa ulkomaille...

Pidättyväisyydellä voidaan joidenkin henkilöiden osalta päästä tilanteeseen, jossa ikuinen elätysvelvollisuus päättyy.

[Fiftari]

Itse en ainakaan halua että kukaan tulee juttelemaan vaikkapa säästä tai ylipäätään mistään kun olen kaupassa tai missään missä hoidan omia asioitani. Apua saa aina pyytää ja neuvon parhaani mukaan. Tämä koskee niin kantaväestöä kuin maahanmuuttajia.

Suomalainen luonteenlaatu nyt vain sattuu olemaan sellainen että hoidetaan ne omat asiat ja kauppa ei ole mikään tapaamis/jutustelupaikka.

[Elemosina]

Tässäkin asiassa on se kumma juttu että suomalaisten kyllä pitää toimia maassa maan tavalla kun ovat ulkomailla, mutta samaa ei saa odottaa ulkomaalaistaustaisilta Suomeen syystä tai toisesta muuttaneilta.

On kyllä aika nolla-integroituneita jos ei sen vertaa ole tajunnut että ei kannata kaupassa tai kadulla tuntemattomiin (siis niihin suomalaisiin) yrittää tutustua. En oikein usko että moinen tutustumiskonsti toimisi monessa muussakaan maassa, ainakaan Euroopassa.

Mutta kuten todettu syy on aina kanta-suomalaisten.
Yleensä, ainakin suomalaisille, sanotaan että katso välillä peiliin jos on ongelmia kaikkien ympärillä olevien ihmisten kanssa. Tätä samaa ei ilmeisesti voi lausahtaa näille "maahanmuuttajille", joilla on jatkuvia ongelmia suomalaisiin tutustumisessa.

Suomessa on vakaa perinne ja tahto siihen, että maassa vallitsee demokratia, tasa-arvo ja yhdenvertaisuus. Nyt on aika oivaltaa että asenteidemme vuoksi tämä perinne on vaarantumassa.

Jostain syystä näen tässä lainatussa lauseparissa epäloogisuutta.

[CaptainNuiva]

"Onko yhteiselämä erilaisten kansojen ja uskontojen välillä todella niin vaikeaa kuin "maahanmuuttokriitikot" väittävät? Tutkija Ismet Lozicin mukaan ei. Hän toteaa raportissaan, että maahanmuuttajat ovat valmiita ja halukkaita toimimaan osana suomalaista yhteiskunta. Mutta jotain se vaatii myös Suomelta."

No onneksi tuo "jotain" ei olekkaan paljoa, vain ja ainoastaan  koko suomalaisen tapa ja toimintakulttuurin muuttaminen.
Hienoa mutta keiden tulijoiden mieliksi ja iloksi muututaan, eri kansallisuuksien myötä kun näitä kulttuureja riittää ja kaikille pitää olla mieliksi, muutoin ei kotoudu ja vika on suomalaisten!

Täksi päiväksi ei kerkiä muuttua, huomennakin on hiukka kiirus mutta kävisiköhän tutkijalle lauantai, vaikka iltapäivällä tuossa kahden kantturoissa?

[Marko Parkkola]

Hyvinhän nuo kulttuurinuorukaiset näyttivät tutustuvan paikalliseen puumaväestöön yökerho Londonissa ja taisi se kielikin löytyä. Mitähän ne vielä haluavat!

[akez]

Lozic: Maahanmuuttajapalvelujen kehittämisen ohella pitäisi kiinnittää enemmän huomiota siihen, miten suomalaisen yhteiskunnan olisi muututtava integraation onnistumiseksi.

Maahanmuuttaja, joka tarvitsee yhteiskunnan ja valtiovallan toimia tämän integroimiseksi yhteiskuntaan on selkeästi haittamaahanmuuttaja. Maahanmuuttaja, jonka integroiminen edellyttää, että vastaanottava yhteiskunta muuttuu integraation onnistumiseksi, on taas erittäin haitallinen haittamaahanmuuttaja. Asiahan on niin, että yksikään suomalainen peruskoulun käynyt ei tarvitse minkään valtakunnan integrointitoimenpiteitä missään, vaan osaa hoitaa integroitumisen yhteiskuntaan ihan itse. Jos homma ei tältä kuitenkaan jostakin syystä luonnistu, niin tulkoon takaisin. Tai paremminkin harkitkoon asian valmiiksi jo ennen lähtöään.

"Onko yhteiselämä erilaisten kansojen ja uskontojen välillä todella niin vaikeaa kuin "maahanmuuttokriitikot" väittävät? Tutkija Ismet Lozicin mukaan ei.

Historiankirjojen mukaan kyllä, mutta jos ei niitä koskaan avaa, niin voi luulla vaikka mitä.

[Roope]

"Onko yhteiselämä erilaisten kansojen ja uskontojen välillä todella niin vaikeaa kuin "maahanmuuttokriitikot" väittävät? Tutkija Ismet Lozicin mukaan ei.

Historiankirjojen mukaan kyllä, mutta jos ei niitä koskaan avaa, niin voi luulla vaikka mitä.

Lozic toteaa itsekin, että hänen selvityksensä on epätieteellinen. Haastattelut kuitenkin vahvistavat käsitystä, että yhteiselämä on vaikeaa. Lozic vain haluaa kiertää havainnon painottamalla, että vaikeudet johtuvat siitä, että maahanmuuttajille "ei ole annettu mahdollisuutta". En ole samaa mieltä, mutta oli miten oli, mikään ei viittaa siihen, että asetelma olisi muuttumassa. Yhteiselämä tulee siis jatkossakin olemaan maahanmuuttajien mielestä aivan yhtä vaikeaa.

Jos kulttuurin ja ihmisten muuttaminen jätetään epärealistisena laskuista, niin miten kohtaamisongelmaa pitäisi käsitellä? Lozic ja Sinkkonen eivät esittäneet siitä konkreettisia ehdotuksia, mutta vanhastaan ainakin Sinkkonen on ajanut maahanmuuttajakiintiöitä. Sosiaaliasema X:n taustavaikuttaja kansanedustaja Anna Kontula puolestaan teki valtuutettuna aloitteen, jossa vaati selvitystä kaupungin palveluksessa työskentelevien maahanmuuttajien osuuden ja aliedustuksen syiden selvittämiseksi. Tässäkin oli selkeänä tausta-ajatuksena maahanmuuttajakiintiön toteuttaminen. Jos tällä taholla ainoa konkreettinen vastaus maahanmuuton ongelmiin on positiivinen syrjintä, niin toivottavasti se kehdataan viimeinkin tuoda avoimesti julki. Silloin ihmiset pääsevät ottamaan kantaa ja kannattamaan tai vastustamaan sitä esimerkiksi ensi syksyn kuntavaaleissa.

Vastauksissa on mielenkiintoista, että kotouttamistoimiin ja maahanmuuttajapalveluihin oltiin kerrankin tyytyväisiä. Sekin oli erikoista, että haastatellut kaipasivat kulttuurikeskusta, jossa voisivat tavata suomalaisia, mutta eivät ilmeisesti käyttäneet jo olemassaolevaa kulttuurikeskusta. Kannattaisiko kuitenkin mennä sinne, missä suomalaiset jo ovat (muuallekin kuin erillisiin monikulttuurikeskuksiin), eikä pyöräyttää käyntiin ties kuinka monetta uutta kulttuurikeskushanketta ja monikulttuuriprojektia?