Suomi käytti 550 miljoonaa ilmastotalkoisiin 2011

[Finka]

Valtiontalouden tarkastusvirasto kertoo seuraavaa:

• Tarkastusviraston laskelmien mukaan Suomen ilmastomenot ovat kaksinkertaistuneet vuosina 2008–2011.
• Vuonna 2011 menot olivat noin 550 miljoonaa euroa eli noin prosentin budjettitaloudesta. Lähes puolet menoista suuntautui tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaan ja 40 prosenttia uusiutuvan energian ja rakennusten energiatehokkuuden edistämiseen.
• YK:n ilmastosopimusta täsmentävä Kioton pöytäkirja asettaa Suomen tavoitteeksi päästöjen vakiinnuttamisen vuoden 1990 tasolle 71 miljoonaan hiilidioksiditonniin velvoitekaudella 2008–2012.
• EU:n velvoitteiden mukaisesti Suomen tulee vuoteen 2020 mennessä vähentää päästökaupan ulkopuolisten alojen päästöjä 16 prosenttia, nostaa uusiutuvan energian osuus 38 prosenttiin energian loppukulutuksesta sekä nostaa liikenteen biopolttoaineiden osuus kymmeneen prosenttiin.
• Arvioiden mukaan vuonna 2020 energia- ja ilmastopolitiikka vaikuttaa Suomen kansantalouteen ja kokonaistuotantoon erityisesti energiakustannusten nousun kautta, jolloin kansantuote jää noin prosentin alemmalle tasolle kuin vertailulaskelmissa. Toisaalta päästökaupan huutokaupasta arvioidaan tuolloin saatavan 50 miljardin vuotuiset tulot EU-maille.

Ennen kuin vannoutuneemmat ilmastoskeptikot innostuvat, niin huomauttaisin osan rahasta menevän talteen ilman ilmastonmuutostakin, esimerkiksi osa energiatehokkuustoimista. Ongelmaksi nousee valtion tapa käyttää rahaa sekä ilmastotalkoisiin että päästöjä kasvattaviin toimiin. Ainakin paperia siirtävät byrokraatit tulee näin ruokittua.

Koska ilmastomenot ovat jakautuneet eri sektoreille, tulisi toimenpiteiden kustannustehokkuuteen ja vaikutusten arviointiin kiinnittää erityistä huomiota. Rahoituksen läpinäkyvyyden lisääminen esimerkiksi erillisen yleisperusteluihin sisällytettävän ilmastobudjetin avulla auttaisi tiedon tuottamisessa sekä raportoimisessa EU:lle ja YK:n ilmastosopimukselle. Nykyisellään valtion talousarvioesityksistä ei käy selvästi ilmi, mitkä määrärahat tai tulot liittyvät ilmastopolitiikkaan.

Ilmastomenojen lisäksi on tärkeää tarkastella ja pyrkiä muuttamaan ohjauskeinoja, kuten esimerkiksi verotukia, jotka saattavat suunnata kehitystä päinvastaiseen suuntaan. Esimerkiksi yksityisautoilua suosivat työmatkavähennykset ylittivät vuonna 2008 kaikki ilmastomenot. Selvityksiä eri verotukien vaikutuksista ei ole tehty.

Vihreä lanka uutisoi raportista otsikolla "Suomen ilmastolasku tuplaantunut lyhyessä ajassa – nyt jo 550 miljoonaa euroa vuodessa". Kommenteissa Eetu Ahtiainen kritisoikin harhaanjohtavaa nimitystä ilmastomeno.

...
Eli kasvavat menot johtuvat politiikasta, joka tukee uusiutuvaa energiaa ja energiatehokkuutta, sekä tutkimuksesta, kehitystyöstä ja keksintöjen tekemisestä varauduttaessa mahdollisiin muutoksiin.

...

Toisaalta tutkimusta, ja kehitys- ja innovaatiotoimintaa tehdään jatkuvasti meidän muuttuvassa maailmassa eli on aivan normaalia toimintaa. Täytyykin tutkia raporttia tarkemmin, että miten ihmeessä on pystytty erottelemaan pelkästään ilmaston muuttumisesta aiheutunut toiminta muusta.

Näin pähkäillen ihmetyttää suuresti alun väite ilmastonmuutoksen aiheuttamasta lisämenosta. Eikö pikemminkin Kioton sopimus ja muut poliittiset päätökset ole näiden "ilmastomenojen" takana?

[Juha J.]

Ilmastotalkoot ovat niin saatananmoista rahantuhlausta että vituttaa.

e.korjasin kirosanan

[Juha J.]

Kaikessa seköpäisessä tuhlauksessa on ainoastaan se hyvä puoli, että propaganda innoittaa tekijöitä ja tutkijoita kehittämään parempia, suorastaan maagisempia energiantuotantovälineitä. Olisi se voitu toteuttaa helpomminkin.

[PaulR]

Ilmastotalkoot ovat niin saatanmoista rahantuhlausta että vituttaa.

[Edmund] Rothschild states : "This needs money!"

[KTM]

No, hukkaan ne rahat varmaan olisi menneet muutenkin.

Yhtä kaikki, itse en usko pätkääkään ihmisen aiheuttamaan ilmastonmuutokseen, mutta voihan se silti olla hyvä idea vähentää saastuttamista ihan vain oman viihtyvyyden takia.

[siviilitarkkailija]

Käytännössä Kiinan kansantasavalta sekä Intia ovat hölmöilyn voittajia kiihdyttämällä kasvihuonekaasujen tuotantoa moninkertaisesti verrattuna siihen että tuotteet tehtäisiin euroopassa ja Suomessa. Eli kiitos ilmastohölmöilyn, suomalaisista kauppakeskuksista ostetaan hillittömästi kiinalaista muovi- ja kulutustavaraa koska sen valmistuksessa ei makseta mitään ilmastopelleilymaksuja kuten suomalaistuotannossa. Näin väistämättä elintasomme ja hyvinvointimme laskee eikä näennäisistä ympäristövaikutuksista tule mitään koska tehtaat joissa tuotteemme tuotetaan sijaitsevat maissa jotka eivät ole hyväksyneet eivätkä tule hyväksymään moisia tuotantonsa haittoja....

[matkamasentaja]

Talkoisiin osallistuminen on ollut (ainakin ennen vanhaan) vapaaehtoista.  Nyt on pakko vaikka ei halua.

[AstaTTT]

Eli kiitos ilmastohölmöilyn, suomalaisista kauppakeskuksista ostetaan hillittömästi kiinalaista muovi- ja kulutustavaraa koska sen valmistuksessa ei makseta mitään ilmastopelleilymaksuja kuten suomalaistuotannossa.

Meidän omat suomalaisfirmatkin ovat siirtäneet paljon tuotantoaan Aasian maihin ja samaan aikaan hallitus hokee, että meidän tulee kehittää kilpailukykyämme ja panostaa innovointiin. Huoh.

[Jouko]

Ilmastopelleily tulee sata kertaa kalliimaksi muuta kautta kun teollisuus kaikkoaa sellaisiin maihin jotka viittaavat kintaalla koko asialle.