Kommentti pankkitoiminnasta ja reaalikorosta

[tyhmyri]

Alla oleva minun ja Rauskin välinen keskustelu PIIGS-ketjussa sai minut tarttumaan taulukkolaskentaohjelmaan. Kyseessä on niin perusjuttu, että asian koko esille tulo oli minusta yllätys.

En muista millainen maturiteetti keskimäärin länsimaiden velkakirjoissa on, mutta siitä olen varma että uusiin lainoihin tulee inflaatiolisät päälle. Kukaan ei halua (paitsi hirveän markkinapaniikin hetkellä) lainata reaalisesti tappiolla.

Lisäksi on hauska laskuharjoitus kokeilla miten pankki voi tehdä hyvää bisnestä eli voittoa vaikka lainaakin negatiivisella reaalikorolla. Helppoa kuin heinänteko.

Mitenhän tämä tapahtuu?

Perusideana koko hommassa on muistaa mitä "fractional reserve" ja fiat-raha oikeasti tarkoittavat. Pankki kykenee saamaan mukavan reaalikoron omalle pääomalle, jakamaan voittoa ja kasvattamaan omaa reaalista pääomaansa vaikka lainaisikin ulos negatiivisella reaalikorolla. Liitteenä ruutukaappaus laskentaharjoituksesta. En laita itse taulukkoa, jokainen voi tehdä sen itse.

Taulukossa on tehty muutamia hyvin yksinkertaistavia oletuksia. Esimerkiksi se, että lainat olisivat bullet-tyyppisiä, nosto vuoden alussa ja maksu juuri ennen vuoden loppua. Lisäksi oletin, että pankin pyörittäminen ei aiheuta kuluja eikä luottotappioita ole. Taulukon tarkoitus onkin vain havainnollistaa asiaa ja mekanismia. Taulukossa myös talletuskanta, rahan kierto ja monta muuta asiaa on jätetty huomiotta, jälleen havainnollistamisen helpottamiseksi. Periaate pitäisi olla oikein vaikka monia mutkia ja termejä onkin tullut oiottua tuossa.

Reservivaatimukseksi on oletettu 1/5 lainakannasta.

Lisäksi olen jättänyt kokonaan ulos rahapolitiikkaan liittyvät vaateet/pohdinnat. Yksinkertaistus, joka ei tietenkään suoraan päde reaalimaailmassa. Mutta tavoite olikin selvittää periaatetta.

[Alfresco]

Alla oleva minun ja Rauskin välinen keskustelu PIIGS-ketjussa sai minut tarttumaan taulukkolaskentaohjelmaan. Kyseessä on niin perusjuttu, että asian koko esille tulo oli minusta yllätys.

En muista millainen maturiteetti keskimäärin länsimaiden velkakirjoissa on, mutta siitä olen varma että uusiin lainoihin tulee inflaatiolisät päälle. Kukaan ei halua (paitsi hirveän markkinapaniikin hetkellä) lainata reaalisesti tappiolla.

Lisäksi on hauska laskuharjoitus kokeilla miten pankki voi tehdä hyvää bisnestä eli voittoa vaikka lainaakin negatiivisella reaalikorolla. Helppoa kuin heinänteko.

Mitenhän tämä tapahtuu?

Perusideana koko hommassa on muistaa mitä "fractional reserve" ja fiat-raha oikeasti tarkoittavat. Pankki kykenee saamaan mukavan reaalikoron omalle pääomalle, jakamaan voittoa ja kasvattamaan omaa reaalista pääomaansa vaikka lainaisikin ulos negatiivisella reaalikorolla. Liitteenä ruutukaappaus laskentaharjoituksesta. En laita itse taulukkoa, jokainen voi tehdä sen itse.

Taulukossa on tehty muutamia hyvin yksinkertaistavia oletuksia.

Väitteesi, että negatiivisella reaalikorolla voisi tehdä fyrkkaa ei kuullosta näin äkkiseltään kovin uskottavalta. Negatiivinen reaalikorkohan tarkoitta negatiivista reaalituottoa lainapääomalle. Tämä liittyy siis reaalikoron määritelmään eikä matematiikkaan.

Taulukkosi kaavojen soluviitteet taisi olla virheelliset. Jos korjaat ne, niin tuota on helpompi tulkita ja ottaa kantaa.

[tyhmyri]

Kirjoitat sarakkeella B olevat kaavat sarakkeelle C (tietenkin muuttaen B:n kirjaimeksi C) ja kopioit kaavat myös muille sarakkeille muuttaen sarakkeiden nimet vastaavalla tavalla oikeiksi. Tietenkään malli ei pidä kaikissa mahdollisissa tilanteissa, mutta ainakin joissain tilanteissa on mahdollista tehdä omalle pääomalle voittoa vaikka lainaisi rahaa negatiivisella reaalikorolla. Jos mallissa on ajattelullinen virhe, mikä tietenkin on mahdollista, niin korjaukset ovat tervetulleita.

Lisäksi rivillä 10 oleva luku, jolla paikataan omaa pääomaa, pitää tietenkin lisätä seuraavan vuoden omaan pääomaan. Eli vuoden 1 (sarake C) summa 110 lisätään vuoden 2 (sarake D) Oma pääoma -summaan jne seuraaville vuosille.

Ja rivin 5 "Ulkona" tarkoittaa asiakkaille myönnettyjen lainojen kokonaismäärää.

Tietenkin tuossa yksinkertaistuksessa jää moni asia huomioimatta, mutta kuitenkin.

[Alfresco]

Kirjoitat sarakkeella B olevat kaavat sarakkeelle C (tietenkin muuttaen B:n kirjaimeksi C) ja kopioit kaavat myös muille sarakkeille muuttaen sarakkeiden nimet vastaavalla tavalla oikeiksi.

Minusta riviviitteet ovat myös väärin. Tokihan tuon voi pähkäillä miten kaavat pitäisi mennä mutta laiskuttani taidan jättää väliin.

Toivottavasti olet löytänyt uuden tavan rikastua myymällä tavaraa tappiolla. Jos näin on, niin kannatta visusti pitää salaisuuden ihan omana tietonaan. 

[tyhmyri]

Eiköhän nuo kuviot ole vuosikymmeniä vanhaa asiaa. Idea taitaa olla vieläkin vanhempi. Kunhan toistan vanhoja juttuja. Aina kannattaa muistaa, että nominaalinen voitto/korko ja inflaatiokorjattu voitto/korko ovat eri asioita.

[Alfresco]

Eiköhän nuo kuviot ole vuosikymmeniä vanhaa asiaa. Idea taitaa olla vieläkin vanhempi. Kunhan toistan vanhoja juttuja. Aina kannattaa muistaa, että nominaalinen voitto/korko ja inflaatiokorjattu voitto/korko ovat eri asioita.

Niin, jos kyse oli nimenomaan reaalikoroista niin sehän sisältää inflaatiokorjaukset ja muut. Se on se korkomäärä/-prosentti, joka jää viimeiselle viivalle eli voitto/tappio.
Jos luku on negatiivinen niin se on tappiota ihan riippumatta siitä miten luku on laskettu. Vai jätätkö nyt jotain kertomatta?

Onko sinulla jotain linkkiä tähän rahasampoon? Olen erittäin kiinnostunut rikastumaan  myymällä lainoja tappiolla. Asiakkasvirtahan on taattu eli tämä on potentiaalisesti rajaton markkina-alue.

[tyhmyri]

Fractional banking reserve -käsite auttaa asiassa. Ei tässä ole mitään maagista. Pankki yksinkertaisesti kykenee "luomaan rahaa tyhjästä" kuten moni on tälläkin palstalla kirjoittanut. Pankille riittää reaalikoron saamiseksi omalle pääomalle ja oman pääoman kasvattamiseksi inflaatiovauhtia tai nopeammin saada riittävä nominaalinen korko myöntämilleen lainoille. Eivät nekään lainat ole nominaaliselta koroltaan negatiivisia vaikka reaalikorko olisikin nolla tai jopa aavistuksen pakkasella. Kirjapidossa ei muuten näy kuin se nominaalinen voitto/tappio. Inflaatiokorjattu reaalinen voitto/tappio on sitten eri asia.

Kokeile käyttää sitä taulukkolaskentaa, niin asia selviää.

[Rauski]

En tiedä miten näin yksinkertaisesta asiasta saadaan näin vaikea. Inflaatio 5%, lainan korko 3% ---> tappiota 2%. Asiakas tallettaa rahat lainaamansa rahat pankkiin ja pankki lainaa ne edelleen (Oletetaan, että reservivaatimus on 0). Sama homma, vaikka sitä toistaisi tuota loputtomiin. Nimellinen tuotto pääomalle on 3% ja reaalinen -2%, as simple as that. FRB ei vaikuta asiaan mitenkään. Samoin kuten jos ei ole väliä sijoitatko 100 euroa vai 100 miljardia tappiolla. Suhteellinen tappio on aina sama.

Eivätkä pankit luo rahaa tyhjästä vaan tarvitsevat talletuksia, jotta voivat luoda luottoa.

[Alfresco]

Fractional banking reserve -käsite auttaa asiassa. Ei tässä ole mitään maagista. Pankki yksinkertaisesti kykenee "luomaan rahaa tyhjästä" kuten moni on tälläkin palstalla kirjoittanut. Pankille riittää reaalikoron saamiseksi omalle pääomalle ja oman pääoman kasvattamiseksi inflaatiovauhtia tai nopeammin saada riittävä nominaalinen korko myöntämilleen lainoille. Eivät nekään lainat ole nominaaliselta koroltaan negatiivisia vaikka reaalikorko olisikin nolla tai jopa aavistuksen pakkasella. Kirjapidossa ei muuten näy kuin se nominaalinen voitto/tappio. Inflaatiokorjattu reaalinen voitto/tappio on sitten eri asia.

Tämä asia on tuttu mutta tämä selitys vaikuttaa epätäydelliseltä.

Sanot, että pankki haluaa omalle pääomalleen (tarkoitit ilmeisesti reserviä, eli osuutta jota ei lainata?) reaalikorkoa* ja uloslainaamalleen rahalleen inflaatiota ylittävää korkoa. Reaalikorko ja inflaatiokorjattu korko on olennaisesti sama asia.
Minulle jäi epäselväksi että missä vaiheessa se reaalikorko on negatiivinen tässä kuviossa.

Väitteesihän oli, että lainoja voi myöntää voitollisesti negatiivisilla reaalikoroilla. Tarkoitatko nimellisiä (nominaalisia) vai reaalisia voittoja?

Kirjanpidossa reaaliarvot jätetään yleensä huomoimatta, joten sinne voi toki kirjoittaa nimellisiä voittoja vaikka reaalituotto olisi negatiivinen. **
Itse en pidä negatiivisia reaalituottoa kovinkaan hyvänä liiketoimintana vaikka kirjanpidon viimeinen luku on mustalla, mutta voi sen toki ajatella toisinkin.

Kokeile käyttää sitä taulukkolaskentaa, niin asia selviää.

En jaksa alkaa korjailemaan tuota taulukkoa.

* Reaalikorolla tarkoittanet tässä korkoa, joka on vähintään inflaation verran.

** EDIT: Lisään esimerkin tarkennukseksi: zimbabwelainen torikauppias ostaa maanviljelijältä leivän 1 miljoonalla Z$, hän myy leivän seuraavana päivänä 1,5 miljoonala Z$. Kirjanpidollinen voitto on 0,5 miljoonaa.
Yön yli hyperinflaatio kuitenkin laski rahan arvon niin, että 1,5 miljoonaa myyntipäivänä vastaakin vain 0,9 miljoonaa ostopäivän rahaa -> reaalivoitto on negatiivinen vaikka kirjanpidon voitto on positiivinen, torikauppias teki todellisuudessa 0,1 miljoonaa tappiota.

[Alfresco]

Eivätkä pankit luo rahaa tyhjästä vaan tarvitsevat talletuksia, jotta voivat luoda luottoa.

Tämä on muuten hyvä täsmennys. FRB:stä puhuttaessa sanotaan usein, että luodaan rahaa tyhjästä. Todellisuudessa luodaan luottoa eli creating money vs. creating money supply.

[jka]

Eihän tätä tarvitse edes ihmetellä. Senkun lukee pankkien osavuosikatsaukset. Viimeisen kahden vuoden aikana kuka tahansa on saanut pankista lainaa negatiivisella reaalikorolla. Silti jokaisen suomalaisen pankin korkokate on positiviinen puhumattakaan oman pääoman tuotosta joka on kaikilla reilusti yli inflaation.

[Alfresco]

Eihän tätä tarvitse edes ihmetellä. Senkun lukee pankkien osavuosikatsaukset. Viimeisen kahden vuoden aikana kuka tahansa on saanut pankista lainaa negatiivisella reaalikorolla. Silti jokaisen suomalaisen pankin korkokate on positiviinen puhumattakaan oman pääoman tuotosta joka on kaikilla reilusti yli inflaation.

Voi se olla noin mutta sehän edellyttää kuitenkin, että pankit itse lainaisi rahansa sisään alle reaalikorkojen. Eihän reaalikorkoja ole pakko veloittaa kunhan saa rahansa halvemmalla kun sen lainaa eteenpäin. Inflaatio on yhdentekevä kunhan se näkyy lainausyhtälön molemmila puolilla.
Mutta mikä silloin on koko tämän keskustelun pointti? Sehän on ihan normaalia liiketoimintaa ostaa halvalla ja myydä kalliilla.

[jka]

Mutta mikä silloin on koko tämän keskustelun pointti?

Hyvä kysymys.

Pankin voittoonhan ei vaikuta yksinään uloslainatulle rahalle saatu korko, vaan oleellisesti myös talletuksille ja muulle lainatulle pääomalle maksettu korko ja näiden erotus korkokate. Tarkemmin kuin luin tämän alusta, niin en itse asiassa tiedä itsekään mistä oikein on kysymys. Onko kyse siitä, että voiko pankki tehdä voittoa jos maksaa talletuksille suurempaa korkoa kuin mitä perii ulos lainaamistaan rahoista? Enpä muista että historiassa olisi kovinkaan moni pankki tällaisella bisnesmallilla pysynyt pystyssä.

[tyhmyri]

^Totta kai noin. Tässä ketjussa oli kyse siitä, että kun kirjoitin PIIGS-ketjussa, että pankki voi lainata rahaa ulos negatiivisella reaalikorolla mutta silti tehdä hyvää voittoa omistajiensa sijoittamalle pääomalle sitä jopa kasvattaen, niin väitettäni pidettiin hyvin outona. Ilmeisesti sitä ei nyt sitten pidetäkään outona väitteenä, hyvä.

Tuo jka:n kommentti reaalisten pankkien osavuosikatsauksista on hyvä vinkki, kiitos, en älynnytkään käyttää niitä esimerkkinä siitä, miten temppu toimii käytännössä.

[Teaparty]

Alla oleva minun ja Rauskin välinen keskustelu PIIGS-ketjussa sai minut tarttumaan taulukkolaskentaohjelmaan. Kyseessä on niin perusjuttu, että asian koko esille tulo oli minusta yllätys.

En muista millainen maturiteetti keskimäärin länsimaiden velkakirjoissa on, mutta siitä olen varma että uusiin lainoihin tulee inflaatiolisät päälle. Kukaan ei halua (paitsi hirveän markkinapaniikin hetkellä) lainata reaalisesti tappiolla.

Lisäksi on hauska laskuharjoitus kokeilla miten pankki voi tehdä hyvää bisnestä eli voittoa vaikka lainaakin negatiivisella reaalikorolla. Helppoa kuin heinänteko.

Mitenhän tämä tapahtuu?

Perusideana koko hommassa on muistaa mitä "fractional reserve" ja fiat-raha oikeasti tarkoittavat. Pankki kykenee saamaan mukavan reaalikoron omalle pääomalle, jakamaan voittoa ja kasvattamaan omaa reaalista pääomaansa vaikka lainaisikin ulos negatiivisella reaalikorolla. Liitteenä ruutukaappaus laskentaharjoituksesta. En laita itse taulukkoa, jokainen voi tehdä sen itse.

Taulukossa on tehty muutamia hyvin yksinkertaistavia oletuksia. Esimerkiksi se, että lainat olisivat bullet-tyyppisiä, nosto vuoden alussa ja maksu juuri ennen vuoden loppua. Lisäksi oletin, että pankin pyörittäminen ei aiheuta kuluja eikä luottotappioita ole. Taulukon tarkoitus onkin vain havainnollistaa asiaa ja mekanismia. Taulukossa myös talletuskanta, rahan kierto ja monta muuta asiaa on jätetty huomiotta, jälleen havainnollistamisen helpottamiseksi. Periaate pitäisi olla oikein vaikka monia mutkia ja termejä onkin tullut oiottua tuossa.

Reservivaatimukseksi on oletettu 1/5 lainakannasta.

Näinhän se on. Matikkapuoli seljennee epäleville tuomaille, kun pudottaa oman pääoman vaatimuksen nollaan. Kysehän on siitä, että pankki luo rahaa enemmän tyhjästä kuin pitää omissa holveissaan happanemassa. Systeemi sietää inflaatiota aika paljon, koska reservi on antolainaukseen verrattuna pieni (20%). Riittää kun antolainauksen yhteenlaskettu korkotuotto ylittää oman pääoman arvon rapautumisen. Joku muu saa laskea nollakohdan.

[citizen]

En tiedä miten näin yksinkertaisesta asiasta saadaan näin vaikea. Inflaatio 5%, lainan korko 3% ---> tappiota 2%.

Ei ihan...
Oletetaan siis, että koko velka maksetaan kerralla takaisin. 1-(1.03/1.05)=0.019, eli tappiota 1.9%.

[Alfresco]

^Totta kai noin. Tässä ketjussa oli kyse siitä, että kun kirjoitin PIIGS-ketjussa, että pankki voi lainata rahaa ulos negatiivisella reaalikorolla mutta silti tehdä hyvää voittoa omistajiensa sijoittamalle pääomalle sitä jopa kasvattaen, niin väitettäni pidettiin hyvin outona. Ilmeisesti sitä ei nyt sitten pidetäkään outona väitteenä, hyvä.

No eihän siinä olekkaan mitään outoa. Kyllähän jokainen ymmärtää, että riittää, että tavara ostetaan halvemmalla kun se myydään. Viis inflaatiosta.

Alkuperäinen juttusi tässä ketjussa oli jollain lailla hämäävä ja uskon, että siitäkin oli kyse PIIGS ketjussasi. Kirjoitushistoriaasi ja aloitukseesi persutuen lähtökohtasi vaikutti minulle kovin monimutkaiselta, joka sai minut epäilemään väitettäsi. Vahvistit tämä mielikuvan sotkeutumalla erilaisiin analogisiin käsitteisiin viestissä #6, jossa et ilmeisesti ollut itsekään perillä siitä miten korot pitäisi mieltää.

Lopuksi todettakoon ettei järkeilysi ole mitenkään riippuvainen FRB:stä. Se on vaan se mekanismi, jolla pankki pystyy toimimaan rahan välittäjänä. Sama periaate pätee mihin tahansa kaupantekoon: osta halvalla, myy kalliilla, erotus ratkaisee.

Noh, ihan miten vaan. Jäin kaipaamaan sitä kultasampoa, jota "lupasit" ensimmäisessä viestissäsi. Se olisi tullut tarpeen.

[citizen]

No eihän siinä olekkaan mitään outoa. Kyllähän jokainen ymmärtää, että riittää, että tavara ostetaan halvemmalla kun se myydään. Viis inflaatiosta.

Mihin se mielestäsi riittää? Siis muuhun kuin tappion tekemiseen, jos inflaatio on voittoprosenttia korkeampi?

Lopuksi todettakoon ettei järkeilysi ole mitenkään riippuvainen FRB:stä. Se on vaan se mekanismi, jolla pankki pystyy toimimaan rahan välittäjänä. Sama periaate pätee mihin tahansa kaupantekoon: osta halvalla, myy kalliilla, erotus ratkaisee.

Koko järkeily perustuu luotonlaajennukseen. Malli perustuu myös siihen, että talous kasvaa. Silloin rahan määrää voidaan lisätä inflaatiota enemmän ainakin teoriassa.

Noh, ihan miten vaan. Jäin kaipaamaan sitä kultasampoa, jota "lupasit" ensimmäisessä viestissäsi. Se olisi tullut tarpeen.

FRB on se kultasampo, ponzi joka toimii vain talouden kasvaessa.

[Alfresco]

Koko järkeily perustuu luotonlaajennukseen.

Ei vaan se persutuu tavaran (lainarahan) jälleenmyymiseen. Tätähän tehdään koko ajan kaikilla muillakin aloilla. Maahantuoja ostaa ulkomailta ja myy tukkurille, joka myy vähittäiskaupalle, joka myy kuluttajalle. Samalla lailla pankin lainaamat rahat siirtyvät kädestä toiseen.

Malli perustuu myös siihen, että talous kasvaa.

BKT kasvaa muttei se tarkoita automaattisesti, että talous reaalisesti kasvaisi yhtään mihinkään. Rahat vaan vaihtavat käsiä. Sitä se BKT tarkoittaa.

Silloin rahan määrää voidaan lisätä inflaatiota enemmän ainakin teoriassa.

Tässä lauseessa ei ollut mitään järkeä.

FRB on se kultasampo, ponzi joka toimii vain talouden kasvaessa.

Ei se ole mikään Ponzi. Se on ihan samanlaista välitystoimintaa kun kaikki muutkin alat harrastavat, sillä erolla, että velat jää jokaisen välikäden taseisiin vastaattavana eränä.

[citizen]

Koko järkeily perustuu luotonlaajennukseen.

Ei vaan se persutuu tavaran (lainarahan) jälleenmyymiseen. Tätähän tehdään koko ajan kaikilla muillakin aloilla. Maahantuoja ostaa ulkomailta ja myy tukkurille, joka myy vähittäiskaupalle, joka myy kuluttajalle. Samalla lailla pankin lainaamat rahat siirtyvät kädestä toiseen.

Pankki lainaa ulos enemmän kuin se itse lainaa. Se maksaa korkoa pienemmästä summasta kuin sen asiakkaat.

Malli perustuu myös siihen, että talous kasvaa.

BKT kasvaa muttei se tarkoita automaattisesti, että talous reaalisesti kasvaisi yhtään mihinkään. Rahat vaan vaihtavat käsiä. Sitä se BKT tarkoittaa.

Malli ei ota huomioon rahan kiertonopeutta.

Silloin rahan määrää voidaan lisätä inflaatiota enemmän ainakin teoriassa.

Tässä lauseessa ei ollut mitään järkeä.

Inflaatiolla yleensä tarkoitetaan kuluttajahintoja. "Monetary inflation" on eri asia(=rahan määrän lisäys).

FRB on se kultasampo, ponzi joka toimii vain talouden kasvaessa.

Ei se ole mikään Ponzi. Se on ihan samanlaista välitystoimintaa kun kaikki muutkin alat harrastavat, sillä erolla, että velat jää jokaisen välikäden taseisiin vastaattavana eränä.

Et selvästikään ole ymmärtänyt, mitä FRB on. Se pysyy elossa vain kasvamalla.

[Alfresco]

Koko järkeily perustuu luotonlaajennukseen.

Ei vaan se persutuu tavaran (lainarahan) jälleenmyymiseen. Tätähän tehdään koko ajan kaikilla muillakin aloilla. Maahantuoja ostaa ulkomailta ja myy tukkurille, joka myy vähittäiskaupalle, joka myy kuluttajalle. Samalla lailla pankin lainaamat rahat siirtyvät kädestä toiseen.

Pankki lainaa ulos enemmän kuin se itse lainaa.

Voihan pankki lainaa ulos enemmän kun se itse lainaa jos on omia pääomia. Mikä on ongelma?

BKT kasvaa muttei se tarkoita automaattisesti, että talous reaalisesti kasvaisi yhtään mihinkään. Rahat vaan vaihtavat käsiä. Sitä se BKT tarkoittaa.

Malli ei ota huomioon rahan kiertonopeutta.

Mihin tämä toteamus liittyy? Mikä merkitys ajalla on tässä?

Silloin rahan määrää voidaan lisätä inflaatiota enemmän ainakin teoriassa.

Tässä lauseessa ei ollut mitään järkeä.

Inflaatiolla yleensä tarkoitetaan kuluttajahintoja. "Monetary inflation" on eri asia(=rahan määrän lisäys).

Kannattaa kirjoitta täsmällisesti mitä tarkoitetaan. En ymmärrä miten rahan määrän lisääminen tähän vaikuttaa. Se on keskuspankkien asia.

FRB on se kultasampo, ponzi joka toimii vain talouden kasvaessa.

Ei se ole mikään Ponzi. Se on ihan samanlaista välitystoimintaa kun kaikki muutkin alat harrastavat, sillä erolla, että velat jää jokaisen välikäden taseisiin vastaattavana eränä.

Et selvästikään ole ymmärtänyt, mitä FRB on. Se pysyy elossa vain kasvamalla.
[/quote]

FRB on olennaisesti rahan jälleenlainaamista. Ei sillä ole mitään tekemistä voitontavoittelun ("elossa pysymisen") kanssa. Toki voittoa voi tavoitella pyrkimällä lainaa yhä suurempia rahamäriä, muuta kaikki yrityksethän pyrkivät kasvattaamaan asiakaskuntaansa. Mikä on pointtisi?

[citizen]

Voihan pankki lainaa ulos enemmän kun se itse lainaa jos on omia pääomia. Mikä on ongelma?

Pääomat ovat lainaa sijoittajilta. Niitä on esimerkissä 20% (mikä on vähemmän kuin 100%)  ulos lainatusta rahasta.

Nykyään niitä pääomia tarvitsee ehkä 10% taseesta ja sekin vaatimus taitaa olla laskussa. Kaikki muut saatavat ovat enemmän tai vähemmän epälikvidejä arvopapereita. Vaikka euromaiden bondeja...

Mihin tämä toteamus liittyy? Mikä merkitys ajalla on tässä

Tyhmyrin malli oletti, että kaikki velat ovat riskittömiä ja maksetaan takaisin. Ja silti inflaatio (kuluttajahintojen nousu) olisi alempi kuin rahan määrän lisäys...

En ymmärrä miten rahan määrän lisääminen tähän vaikuttaa. Se on keskuspankkien asia.

Liikepankit pystyvät lisäämään kierrossa olevan rahan määrää, mikäli heillä on riittävästi reservejä siihen. Pakko ei ole.

Toki voittoa voi tavoitella pyrkimällä lainaa yhä suurempia rahamäriä, muuta kaikki yrityksethän pyrkivät kasvattaamaan asiakaskuntaansa. Mikä on pointtisi?

Liikepankilla ei ole sitä rahaa, minkä se lainaa ulos. Sen takia "bank run" voi kaataa pankin. Pankilla on rahan vastineeksi vain arvopapereita, joiden arvon se on itse arvioinut ostaessaan. Jos ne ovat vaikka Kreikan bondeja, niin niitä on vaikea muuttaa rahaksi. Vain EKP (=veronmaksajat) on riittävän tyhmä niitä ostaakseen.

[Rauski]

FRB:ssähän jos oletetaan, että pankit eivät lainaa enää senttiäkään ulos niin lopulta lainojen erääntyessä ja luottotappioiden tullessa rahaperusta (M0)= M1=M2=M3.

Hyväksyn kyllä sen, että pankit voivat tehdä voittoa tyhmyrin esittämällä tavalla, mutta se on nimellistä voittoa, reaalista tappiota.

Pankki lainaa Esalta 1% korolla lyhyen lainan, eli Esa tekee talletuksen pankkiin. Pankki lainaa Makelle 4% korolla. Eli kun lainat maksetaan puolin ja toisin, teki pankki voittoa 3% pääomasta. Nimellistä voittoa. Oletetaan, että inflaatio oli tuolloin 5%, joilloin reaalisesti tuli 2% takkiin. Oletetaan, että reservivaatimus oli nolla yksinkertaistamisen vuoksi.

[jka]

Tässä ketjussa on aika lailla virheellisiä käsityksiä pankkitoiminnasta ja luotonlaajentamisesta. Pankki ei todellakaan saa rahaa tyhjästä ilmaiseksi. Jos Pankki saa 100 euron talletuksen se joutuu tälle talletukselle maksamaan korkoa ja voi lainata siitä ulos 90 euroa. Ei todellakaan 1000 euroa niin että se taikoisi jostain 900 euroa "ilmaista" rahaa. Luotonlaajennus syntyy siten, että Jos tuo 90 euron lainaaja tallettaa summan takaisin samaan pankkiin (tai toiseen pankkin) niin pankki joutuu jälleen maksamaan tälle summalle korkoa mutta voi tuosta 90 eurosta lainata taas ulos 81 euroa jne. Mutta missään vaiheessa pankki ei saa ilmaista rahaa josta se ei joutuisi itse maksaaman myös korkoa.

Pankin voitto syntyy siitä, että se maksaa sisääntulevasta rahasta vähemmän korkoa mitä perii ulos lainatusta rahasta. Pankin voitto ei todellakaan synny siitä, että se taikoisi jostain ilmaista rahaa.

[citizen]

Tässä ketjussa on aika lailla virheellisiä käsityksiä pankkitoiminnasta ja luotonlaajentamisesta. Pankki ei todellakaan saa rahaa tyhjästä ilmaiseksi. Jos Pankki saa 100 euron talletuksen se joutuu tälle talletukselle maksamaan korkoa ja voi lainata siitä ulos 90 euroa. Ei todellakaan 1000 euroa niin että se taikoisi jostain 900 euroa "ilmaista" rahaa. Luotonlaajennus syntyy siten, että Jos tuo 90 euron lainaaja tallettaa summan takaisin samaan pankkiin (tai toiseen pankkin) niin pankki joutuu jälleen maksamaan tälle summalle korkoa mutta voi tuosta 90 eurosta lainata taas ulos 81 euroa jne. Mutta missään vaiheessa pankki ei saa ilmaista rahaa josta se ei joutuisi itse maksaaman myös korkoa.

Pankin voitto syntyy siitä, että se maksaa sisääntulevasta rahasta vähemmän korkoa mitä perii ulos lainatusta rahasta. Pankin voitto ei todellakaan synny siitä, että se taikoisi jostain ilmaista rahaa.

Meillä on käytännössä pankkikartelli, eli tallettaminen "toiseen pankkiin" on kokonaisuuden kannalta sama kuin samaan pankkiin tallettaminen. Välillä tosin luodaan "roskapankki", jonka kulut maksaa veronmaksaja. Kataisen "hyvä bisnes" EVVR on tällainen roskapankki.

Pankki taikoo rahaa tyhjästä vain silloin, kun sen saama velkapaperi ei oikeasti ole lainatun rahan arvoinen. Esimerkiksi euromaiden bondeja ostaessa.

[Alfresco]

Pankin voitto syntyy siitä, että se maksaa sisääntulevasta rahasta vähemmän korkoa mitä perii ulos lainatusta rahasta. Pankin voitto ei todellakaan synny siitä, että se taikoisi jostain ilmaista rahaa.

Juu ei. Näitä pankkien salaliittoja on viljelty useastikin Hommassa. Jotkut ovat vakaasti sitä mieltä, että pankit vain lyövät lisää nollia tietokoneidensa taulukkoihin ja sen perusteella lainaavat ihmisille rahaa. Eli rahaa luodaan ihan tyhjästä pankinjohtajan oikkuihin perustuen. Näinhän asia ei tietenkään ole.

Pankin kaikki sisään-/uloslainatut rahat ovat aina taseessa velkoina ja saatavina. Taseen on pakko olla balanssissa jos kirjanpito on oikein ja laillinen. Se tarkoittaa, ettei siihen väliin voida heittää mielivaltaisia summia lainattavaksi asiakkaille kuten foliohattuväki kuvittelee.

Ainoa pankki joka voi kirjaimellisesti luoda rahaa on keskuspankki. Se voi painaa seteleitä mielin määrin ihan samalla lailla kun kultakaivos kaivaa maasta kultaa mielin määrin. What's the difference?

Näitä vääntöjä ollaan käyty satojen viestien edestä muissa ketjuissa enkä ainakaan itse jaksaa enää selitellä foliohatuille näitä juttja taas kerran.

[citizen]

Ainoa pankki joka voi kirjaimellisesti luoda rahaa on keskuspankki.

Käsittääkseni EKP luo rahaa kahdella tavalla:

1. Laskemalla liikepankkien reservivaatimusta
2. Ostamalla jotain tyhjästä luomallaan rahalla (kultaa, muita valuuttoja, valtioiden velkakirjoja...)


Kysymys: Pitäisikö keskuspankin kaiken toiminnan olla julkista? Minusta pitäisi, koska heille on annettu oikeus luoda rahaa. Miksi niin ei kuitenkaan ole?

[Kosa]

Minähän en pankkitoiminnasta, taseista, FRB:stä sun muista mitään tiedä.. Tutkailin kuitenkin tuota tyhmyrin esimerkkiä ja mietin josko itse perustaisin pankin tuhatlappunen kourassa näin.

500€ reserviin. Lainaan 500€ herra A:lle. Tämä antaa vakuutena polkupyörän, jonka arvo on 500€. Voiko pankki käyttää vakuuksia taseessaan kirjanpitoa varten, että kaikki on kunnossa? Herra A ostaa jotain herra AA:lta, jolla on tili minun pankissani. Pankkini ei maksa korkoa talletuksille :-) Niinpä lainaan 500€ edelleen herra B:lle, joka tekee samoin jne... Kunnes olen lainaillut tuon 2500€ ulos. Tällöin saan korkotuloja vuodessa tuon 237,5€. Enkös tällöin ole juossut inflaation edelle varoissani? Hmm minulla on AA:lle vastattavaa 2500€, mutta sillehän saan rahat herroilta A-E. Eli minulla on loppuvuonna pankissani rahnaa 3500€ + korot 237,5€. Maksan AA:lle sen 2500€ ja jää 1237,5€. Eli alkuvuonna olisin saanut rahoillani 1000kpl 1€ maksavaa tikkukaramellia, mutta seuraavan vuoden alussa 1125kpl 1,1€ maksavaa tikkukaramellia.