2011-12-01 HS: Etiopian matka oli Halla-aholle positiivinen yllätys

[Siili]

b) niin onpas reilua luokitella ihminen "kelvottomaksi" vaikka sen perusteella, ettei ole saanut juuri luokitteluhetkellä työpaikkaa.

Kun aikuisista perheenjäsenistä 80-90% on lukutaidottomia (myös somaliaksi) niin selvää on, että keskimäärin heistä tule pysyvä taakka vastaanottavalle yhteiskunnalle, jo ennen kuin ottaa edes huomioon integroitumista haittaavat muut kulttuurilliset seikat.

Entäs 0-4-vuotiaista lapsista? Mikä prosentuaalinen määrä heistä on lukutaidottomia (myös somaliaksi), että sama "kelvoton"-leima saadaan heihinkin?

Kyllä syrjäytymisen on todettu periytyvän.  Miksi syrjäytyneellä ulkomaalaisella pitäisi olla oikeus tuoda perheensä tänne syrjäytymään? 

Etiopiassa valitaan somaleja suomalaisten eläteiksi perhesiteisiin perustuen.  Eikö moinen ole nepotismia?

Miksi kansainvälistä suojelua saaneella pitäisi olla oikeus elää perheensä kanssa on parempi kysymys. Tämä on erilaisissa sopimuksissa ja direktiiveissä nähty yhtenä ihmisoikeutena ja esim 2003/86-direktiivissä jäsenvaltiot velvoitetaan sallimaan perheenyhdistämiset erilaisin kriteerein.

Esimerkiksi somalien kohdalla nämä kriteerit eivät yleensä täyty (eivät ole pakolaisia).  Heidän kohdallaan Suomi hyväksyy perheenyhdistämiset hyvää hyvyyttään; mitään velvoitteita ei ole.

[gloaming]

Esimerkiksi somalien kohdalla nämä kriteerit eivät yleensä täyty (eivät ole pakolaisia).  Heidän kohdallaan Suomi hyväksyy perheenyhdistämiset hyvää hyvyyttään; mitään velvoitteita ei ole.

Vaikka hyvin, hyvin harva heistä saa varsinaisen turvapaikan ja siten pakolaisstatuksen, oleskelulupa myönnetään kuitenkin kansainvälisen suojelun piirissä toissijaisena suojeluna. Jos näin menetellään, laukeaa niitä velvoitteita, joita laissa/kv sopimuksissa on määrätty/sovittu. Oikeus perheenyhdistämiseen on yksi tällainen velvoite. Tosin mitä edellytyksiä (esim. toimeentulo) tälle menettelylle asetetaan, ei ole kv sopimuksissa erityisen tarkkaan sovittu, mitä heijastaa vaihtelevat käytännöt eri maissa.

[Siili]

Vaikka hyvin, hyvin harva heistä saa varsinaisen turvapaikan ja siten pakolaisstatuksen, oleskelulupa myönnetään kuitenkin kansainvälisen suojelun piirissä toissijaisena suojeluna. Jos näin menetellään, laukeaa niitä velvoitteita, joita laissa/kv sopimuksissa on määrätty/sovittu. Oikeus perheenyhdistämiseen on yksi tällainen velvoite. Tosin mitä edellytyksiä (esim. toimeentulo) tälle menettelylle asetetaan, ei ole kv sopimuksissa erityisen tarkkaan sovittu, mitä heijastaa vaihtelevat käytännöt eri maissa.

Niinpä.  Se, että Suomi ei aseta mitään toimeentuloedellytyksiä, ei ole mikään kansainvälinen velvoite.  Jos toimeentuloedellytykset asetettaisiin, somalien perheenyhdistämiset eivät olisi mikään suuri ongelma.  Perheenyhdistämisanomukset putoaisivat varmasti alle kymmenesosaan nykyisestä.

[gml]

b) niin onpas reilua luokitella ihminen "kelvottomaksi" vaikka sen perusteella, ettei ole saanut juuri luokitteluhetkellä työpaikkaa.

Kun aikuisista perheenjäsenistä 80-90% on lukutaidottomia (myös somaliaksi) niin selvää on, että keskimäärin heistä tule pysyvä taakka vastaanottavalle yhteiskunnalle, jo ennen kuin ottaa edes huomioon integroitumista haittaavat muut kulttuurilliset seikat.

Entäs 0-4-vuotiaista lapsista? Mikä prosentuaalinen määrä heistä on lukutaidottomia (myös somaliaksi), että sama "kelvoton"-leima saadaan heihinkin?

Kyllä syrjäytymisen on todettu periytyvän.  Miksi syrjäytyneellä ulkomaalaisella pitäisi olla oikeus tuoda perheensä tänne syrjäytymään? 

Etiopiassa valitaan somaleja suomalaisten eläteiksi perhesiteisiin perustuen.  Eikö moinen ole nepotismia?

Miksi kansainvälistä suojelua saaneella pitäisi olla oikeus elää perheensä kanssa on parempi kysymys. Tämä on erilaisissa sopimuksissa ja direktiiveissä nähty yhtenä ihmisoikeutena ja esim 2003/86-direktiivissä jäsenvaltiot velvoitetaan sallimaan perheenyhdistämiset erilaisin kriteerein.

Esimerkiksi somalien kohdalla nämä kriteerit eivät yleensä täyty (eivät ole pakolaisia).  Heidän kohdallaan Suomi hyväksyy perheenyhdistämiset hyvää hyvyyttään; mitään velvoitteita ei ole.

Tämä menee ehkä vähän saivartelupuolelle mutta kyllä direktiivi velvoittaa hyväksymään perheenyhdistämiset, muille kuin "pakolaisille" voi vain asettaa sille tiukat ehdot. (Tanskaa ei velvoita koska he eivät hyväksyneet direktiiviä)

[gml]

Vaikka hyvin, hyvin harva heistä saa varsinaisen turvapaikan ja siten pakolaisstatuksen, oleskelulupa myönnetään kuitenkin kansainvälisen suojelun piirissä toissijaisena suojeluna. Jos näin menetellään, laukeaa niitä velvoitteita, joita laissa/kv sopimuksissa on määrätty/sovittu. Oikeus perheenyhdistämiseen on yksi tällainen velvoite. Tosin mitä edellytyksiä (esim. toimeentulo) tälle menettelylle asetetaan, ei ole kv sopimuksissa erityisen tarkkaan sovittu, mitä heijastaa vaihtelevat käytännöt eri maissa.

Niinpä.  Se, että Suomi ei aseta mitään toimeentuloedellytyksiä, ei ole mikään kansainvälinen velvoite.  Jos toimeentuloedellytykset asetettaisiin, somalien perheenyhdistämiset eivät olisi mikään suuri ongelma.  Perheenyhdistämisanomukset putoaisivat varmasti alle kymmenesosaan nykyisestä.

"Alle kymmenesosaan" tarkoittaisi muuten n. 40-50 henkilöä vuodessa, eli hirveän isosta ihmismäärästä ei tälläkään hetkellä ole kyse.

EDIT: Sori, puhuit anomuksista ja nuo statin luvut ovat myönteisiä päätöksiä.

[Siili]

"Alle kymmenesosaan" tarkoittaisi muuten n. 40-50 henkilöä vuodessa, eli hirveän isosta ihmismäärästä ei tälläkään hetkellä ole kyse.

EDIT: Sori, puhuit anomuksista ja nuo statin luvut ovat myönteisiä päätöksiä.

Niin, puhuin anomuksista.  Niitä lienee somaleilla noin 6000, ja jos niistä aikanaan hyväksytään esimerkiksi puolet, puhutaan edellen tuhansista.  Lienemme samaa mieltä siitä, että jos vain itsensä laillisesti elättävä somali voisi tuoda tänne perheensä, yhdistettäviä olisi vain murto-osa.  Eiköhän tuo pudottaisi myös anomuksia merkittävästi.
   

[Roope]

Entäs 0-4-vuotiaista lapsista? Mikä prosentuaalinen määrä heistä on lukutaidottomia (myös somaliaksi), että sama "kelvoton"-leima saadaan heihinkin?

En tiedä, mutta osa Suomessa syntyneistä on niin monitaidottomia, että heidät joudutaan sijoittamaan kouluun mennessä S2-ryhmiin, koska he eivät pärjää suomen kielellä.

[Ruckafella]

Pakolaisneuvonnan mukaan somalien perheenyhdistämishakemuksista hylättiin viime vuonna jo 58 prosenttia. Tätä on yritetty käyttää todisteena siitä, että perheenyhdistämiskäytäntömme ovat Suomessa erittäin tiukat tai viime aikojen lakimuutosten takia tiukentuneet, ja siksi lisätiukennuksia ei enää tarvita.

Se olisi jotenkin loogisesti mahdoton ajatus, että jos niin moni selkeästi yrittää huijata, että 58 % saadaan kiinni, pitäisi sääntöjä höllentää, jotta useampi pääsisi läpi. Analogisesti jokseenkin vastaava tilanne olisi, jos metrossa tarkastajat saisivat 58 % matkustajista kiinni liputta matkustamisesta, ja sitten kiljuttaisiin, että tarkastajien pitäisi hyväksyä useampia selityksiä, koska liian moni jää kiinni..

Oikeastihan tuosta voidaan päätellä muutamia asioita: virkailijat tosiaan tekevät työtänsä ja saavat suurimman osan huijareista kiinni. Läpipäässeiden tapausten oikeellisuudesta ei ole tietoa. Suurimmassa osassa tapauksista on joka tapauksessa kyseessä petoksen yritys, joten kaikkiin hakemuksiin on suhtauduttava erittäin epäluuloisesti. Tämä siis, jos halutaan noudattaa nykyistä lakia ja säädöksiä siitä, ketkä ovat oikeutettuja perheenyhdistämisiin. Itse kaipaisin niihin pikkuriikkisiä tiukennoksia haittamuuton poistamiseksi.

[gml]

"Alle kymmenesosaan" tarkoittaisi muuten n. 40-50 henkilöä vuodessa, eli hirveän isosta ihmismäärästä ei tälläkään hetkellä ole kyse.

EDIT: Sori, puhuit anomuksista ja nuo statin luvut ovat myönteisiä päätöksiä.

Niin, puhuin anomuksista.  Niitä lienee somaleilla noin 6000, ja jos niistä aikanaan hyväksytään esimerkiksi puolet, puhutaan edellen tuhansista.  Lienemme samaa mieltä siitä, että jos vain itsensä laillisesti elättävä somali voisi tuoda tänne perheensä, yhdistettäviä olisi vain murto-osa.  Eiköhän tuo pudottaisi myös anomuksia merkittävästi.

Kyllä varmasti, lisäämällä vaatimuksia (rahaa, asunto, jne) myönnöt ja haut vähentyvät.

Näyttää muuten siltä, että 2011 vähentyy vrt 2010 selkeästi joka tapauksessa. Ja ne 6000 hakemusta käsitellään (luulisin) kuitenkin nykyisen lain mukaan, joten heidän osaltansa tällä ei ehkä ole niin merkitystä

[JDwg]

Osaisiko joku hieman valveutuneempi vastata kysymyksiini:
1. Mediassa ja hommassa on ollut puhetta 6000 perheenyhdistämishakemuksesta - onko tälle luvulle esittää yksiselitteistä lähdettä? Esim jokin raportti ministeriöstä?
2. Kuinka monta ihmistä kuuluu yhteen hakemukseen? Siis yksi henkilö per hakemus, vai voiko yhdellä hakemuksella hakea kokonainen suurperhe?

[gml]

Osaisiko joku hieman valveutuneempi vastata kysymyksiini:
1. Mediassa ja hommassa on ollut puhetta 6000 perheenyhdistämishakemuksesta - onko tälle luvulle esittää yksiselitteistä lähdettä? Esim jokin raportti ministeriöstä?

Tässä on Migrin oma tiedote: http://www.migri.fi/netcomm/content.asp?article=3923

2. Kuinka monta ihmistä kuuluu yhteen hakemukseen? Siis yksi henkilö per hakemus, vai voiko yhdellä hakemuksella hakea kokonainen suurperhe?

Yksi henkilö per hakemus näyttää olevan.

[Siili]

Osaisiko joku hieman valveutuneempi vastata kysymyksiini:
1. Mediassa ja hommassa on ollut puhetta 6000 perheenyhdistämishakemuksesta - onko tälle luvulle esittää yksiselitteistä lähdettä? Esim jokin raportti ministeriöstä?

Tässä on Migrin oma tiedote: http://www.migri.fi/netcomm/content.asp?article=3923

2. Kuinka monta ihmistä kuuluu yhteen hakemukseen? Siis yksi henkilö per hakemus, vai voiko yhdellä hakemuksella hakea kokonainen suurperhe?

Yksi henkilö per hakemus näyttää olevan.

Miten muuten on, voiko perheenyhdistämisen nojalla tuoda maahan myös täysi-ikäisiä lapsia?  Jos ei, niin miten käy, jos lapsi tulee täysi-ikäiseksi odottaessaan päätöstä?

Kyllä, tiedän että Somaliassa ikä on vain sosiaalinen konstruktio.

[gml]

Osaisiko joku hieman valveutuneempi vastata kysymyksiini:
1. Mediassa ja hommassa on ollut puhetta 6000 perheenyhdistämishakemuksesta - onko tälle luvulle esittää yksiselitteistä lähdettä? Esim jokin raportti ministeriöstä?

Tässä on Migrin oma tiedote: http://www.migri.fi/netcomm/content.asp?article=3923

2. Kuinka monta ihmistä kuuluu yhteen hakemukseen? Siis yksi henkilö per hakemus, vai voiko yhdellä hakemuksella hakea kokonainen suurperhe?

Yksi henkilö per hakemus näyttää olevan.

Miten muuten on, voiko perheenyhdistämisen nojalla tuoda maahan myös täysi-ikäisiä lapsia?  Jos ei, niin miten käy, jos lapsi tulee täysi-ikäiseksi odottaessaan päätöstä?

Kyllä, tiedän että Somaliassa ikä on vain sosiaalinen konstruktio.

Niin kuin minä asian olen käsittänyt niin lapsi lakkaa olemasta ulkomaalaislainmukainen (ydin-)perheenjäsen kun hänestä tulee täysi-ikäinen tai hän menee naimisiin (tämänkin jälkeen voi toki hakea yhdistämislupaa "muuna omaisena" mutta ilman muita painavia syitä ei mene läpi ja direktiivikään ei enää velvoita). Ikä tarkistetaan ratkaisuhetkellä mutta mikäli hakijasta ja perheenkokoajasta riippumattomasta syystä hakemuksen käsittely on reilusti viivästynyt niin Migri voi tästä hieman luistaa.

[nuiv-or]

esim 2003/86-direktiivissä jäsenvaltiot velvoitetaan sallimaan perheenyhdistämiset erilaisin kriteerein.

http://europa.eu/legislation_summaries/justice_freedom_security/free_movement_of_persons_asylum_immigration/l33118_fi.htm

Perheenjäsenen maahantulo ja oleskelu voidaan evätä yleiseen järjestykseen, kansalliseen turvallisuuteen tai kansanterveyteen liittyvistä syistä. Samojen syiden perusteella voidaan peruuttaa tai jättää uusimatta jo myönnetty lupa.

Jäsenvaltio voi vaatia, että perheenkokoajalla on asunto, joka täyttää yleiset turvallisuus- ja terveysvaatimukset, sairausvakuutus ja vakaat tulot, jotka riittävät sekä perheenkokoajan omien että hänen perheenjäsentensä ylläpitoon ilman, että heidän on turvauduttava kyseisen jäsenvaltion sosiaaliturvajärjestelmään. Lisäksi perheenkokoajaa voidaan vaatia noudattamaan kotouttamistoimenpiteitä kansallisen lainsäädännön mukaisesti. Häneltä voidaan myös edellyttää, että hän on asunut maassa tietyn ajanjakson, jonka pituus voi olla enintään kaksi vuotta, ennen kuin hänen perheensä voidaan yhdistää.

http://eur-lex.europa.eu/LexUriServ/LexUriServ.do?uri=CELEX:32003L0086:FI:HTML

Direktiivihän on suositus, ei niitä ole pakko noudattaa.

[gml]

esim 2003/86-direktiivissä jäsenvaltiot velvoitetaan sallimaan perheenyhdistämiset erilaisin kriteerein.

http://europa.eu/legislation_summaries/justice_freedom_security/free_movement_of_persons_asylum_immigration/l33118_fi.htm

Perheenjäsenen maahantulo ja oleskelu voidaan evätä yleiseen järjestykseen, kansalliseen turvallisuuteen tai kansanterveyteen liittyvistä syistä. Samojen syiden perusteella voidaan peruuttaa tai jättää uusimatta jo myönnetty lupa.

Jäsenvaltio voi vaatia, että perheenkokoajalla on asunto, joka täyttää yleiset turvallisuus- ja terveysvaatimukset, sairausvakuutus ja vakaat tulot, jotka riittävät sekä perheenkokoajan omien että hänen perheenjäsentensä ylläpitoon ilman, että heidän on turvauduttava kyseisen jäsenvaltion sosiaaliturvajärjestelmään. Lisäksi perheenkokoajaa voidaan vaatia noudattamaan kotouttamistoimenpiteitä kansallisen lainsäädännön mukaisesti. Häneltä voidaan myös edellyttää, että hän on asunut maassa tietyn ajanjakson, jonka pituus voi olla enintään kaksi vuotta, ennen kuin hänen perheensä voidaan yhdistää.

http://eur-lex.europa.eu/LexUriServ/LexUriServ.do?uri=CELEX:32003L0086:FI:HTML

Direktiivihän on suositus, ei niitä ole pakko noudattaa.

Tässä päätöksessä vuodelta 2010 on otettu se kanta, että perheenyhdistämisten järjestäminen on velvollisuus eikä vain suositus:

The Court's answer

41      Article 4(1) of the Directive imposes precise positive obligations, with corresponding clearly defined individual rights, on the Member States, since it requires them, in the cases determined by the Directive, to authorise family reunification of certain members of the sponsor's family, without being left a margin of appreciation (Case C?540/03 Parliament v Council [2006] ECR I?5769, paragraph 60).

[Siili]

esim 2003/86-direktiivissä jäsenvaltiot velvoitetaan sallimaan perheenyhdistämiset erilaisin kriteerein.

http://europa.eu/legislation_summaries/justice_freedom_security/free_movement_of_persons_asylum_immigration/l33118_fi.htm

Perheenjäsenen maahantulo ja oleskelu voidaan evätä yleiseen järjestykseen, kansalliseen turvallisuuteen tai kansanterveyteen liittyvistä syistä. Samojen syiden perusteella voidaan peruuttaa tai jättää uusimatta jo myönnetty lupa.

Jäsenvaltio voi vaatia, että perheenkokoajalla on asunto, joka täyttää yleiset turvallisuus- ja terveysvaatimukset, sairausvakuutus ja vakaat tulot, jotka riittävät sekä perheenkokoajan omien että hänen perheenjäsentensä ylläpitoon ilman, että heidän on turvauduttava kyseisen jäsenvaltion sosiaaliturvajärjestelmään. Lisäksi perheenkokoajaa voidaan vaatia noudattamaan kotouttamistoimenpiteitä kansallisen lainsäädännön mukaisesti. Häneltä voidaan myös edellyttää, että hän on asunut maassa tietyn ajanjakson, jonka pituus voi olla enintään kaksi vuotta, ennen kuin hänen perheensä voidaan yhdistää.

http://eur-lex.europa.eu/LexUriServ/LexUriServ.do?uri=CELEX:32003L0086:FI:HTML

Direktiivihän on suositus, ei niitä ole pakko noudattaa.

Tässä päätöksessä vuodelta 2010 on otettu se kanta, että perheenyhdistämisten järjestäminen on velvollisuus eikä vain suositus:

The Court's answer

41      Article 4(1) of the Directive imposes precise positive obligations, with corresponding clearly defined individual rights, on the Member States, since it requires them, in the cases determined by the Directive, to authorise family reunification of certain members of the sponsor's family, without being left a margin of appreciation (Case C?540/03 Parliament v Council [2006] ECR I?5769, paragraph 60).

Sinänsä yhdentekevää somali-invaasion kannalta.  Jos ehtona olisi, että yhdistäjän on kyettävä elättämään perheensä ilman sosiaaliapua,  tuskinpa yhtään yli kahden lapsen somaliperhettä yhdistettäisiin.  Eihän tuo tietenkään estä lapsitehtaan käynnistämistä yhdistämisen jälkeen, mutta kyllä varmasti kotoutuneen (~työtä tekevän) somalin Suomessa syntyneillä jälkeläisillä on paremmat chanssit kotoutua kuin suoraan savimajasta repäistyillä varhaisteineillä.

[nuiv-or]

Sinänsä yhdentekevää somali-invaasion kannalta.  Jos ehtona olisi, että yhdistäjän on kyettävä elättämään perheensä ilman sosiaaliapua,  tuskinpa yhtään yli kahden lapsen somaliperhettä yhdistettäisiin.  Eihän tuo tietenkään estä lapsitehtaan käynnistämistä yhdistämisen jälkeen, mutta kyllä varmasti kotoutuneen (~työtä tekevän) somalin Suomessa syntyneillä jälkeläisillä on paremmat chanssit kotoutua kuin suoraan savimajasta repäistyillä varhaisteineillä.

Ehtonahan on juurikin tuo pysyvä toimeentulo.

Article 7(1) of the Directive provides:

'When the application for family reunification is submitted, the Member State concerned may require the person who has submitted the application to provide evidence that the sponsor has:

(a)      accommodation regarded as normal for a comparable family in the same region and which meets the general health and safety standards in force in the Member State concerned;

(b)      sickness insurance in respect of all risks normally covered for its own nationals in the Member State concerned for himself/herself and the members of his/her family;

(c)      stable and regular resources which are sufficient to maintain himself/herself and the members of his/her family, without recourse to the social assistance system of the Member State concerned. Member States shall evaluate these resources by reference to their nature and regularity and may take into account the level of minimum national wages and pensions as well as the number of family members.'

[Roope2]

Ehkä suurin syy "ongelmaan" on asumisperusteinen sosiaaliturva. Reilusti vaan jako A- ja B-luokan porukkaan.

[n.n.]

OT varoitus.

Mielenkiintoinen historiallinen sivujuonne: isoisäni, joka oli syntyään vasenkätinen, joutui koulussa puukstaaveja apc-kiriasta riipustamaan opetellessaan pitämään vasenta kättään räsyihin käärittynä, ja oikealla kirjoittamaan, niin kuin muutkin. Oliko kyseessä paikallinen käytänne, vai oliko ilmiö laajempikin, en tiedä.

Ennen sotia syntyneitä kertoneet, että normi menoa. Tästä oli muistaakseni tehty tutkimustakin, että heikensi moinen lapsen kehitystä, luki-häiriötä jne.; noin muistin varasta.