2011-12-02: Suomi ei tilastoi maahanmuuttajien lapsia

[K.K.]

Suomi ei tilastoi maahanmuuttajien lapsia

Ulkomaalaistaustaisten osuus Suomen väestöstä kohoaa hieman yli viiteen prosenttiin, jos mukaan lasketaan toisen polven maahanmuuttajat. Laajamittainen maahanmuutto Suomeen on niin uusi ilmiö, että aihetta koskevia tilastopalveluja puuttuu. Esimerkiksi Ruotsissa, Tanskassa ja Norjassa toisen polven siirtolaisiksi tilastoidaan henkilöt, joiden molemmat vanhemmat ovat syntyneet ulkomailla.

Tilastokeskus selvitti Turun Sanomien pyynnöstä toisen polven maahanmuuttajien määrän. Selvityksen mukaan Suomessa on runsaat 28 000 ihmistä, joiden molemmat vanhemmat ovat syntyneet ulkomailla sekä noin 97 000 henkilöä, joiden toinen vanhempi on ulkomaalaissyntyinen. Kansainväliset avioliitot ovat Suomessa yleisempiä kuin Ruotsissa.

–Ruotsiin on suuntautunut enemmän työperäistä maahanmuuttoa ja pakolaisia. Suomeen taas on muutettu paljon avioliittojen takia, kertoo maahanmuuttoon perehtynyt uskontotieteen dosentti Tuomas Martikainen Helsingin yliopistosta.

Jos toiseen sukupolveen lasketaan myös kansainvälisistä avioliitoista syntyneet lapset, joiden toinen vanhempi on syntyperäinen suomalainen, kohoaa ulkomaalaistaustaisten osuus lähes seitsemään prosenttiin.

Maahanmuuttajien toinen sukupolvi on Suomessa vielä hyvin nuori. Valtaosa heistä on alle 20-vuotiaita.

–Ei ole ihme, että monikulttuurisista kouluista puhutaan nyt paljon. Seuraavaksi esiin tulee nousemaan saman joukon pärjääminen opiskelu- ja työelämässä, Martikainen ennakoi.

Viime vuoden lopussa Suomessa asui noin 248 000 ulkomailla syntynyttä henkilöä, mikä on 4,6 prosenttia väestöstä.

http://www.ts.fi/online/kotimaa/284312.html

[Tabula Rasa]

Onneksi nämä rakkauden perässä olevat eivät tuota ongelmia, eikun mitenkä... nukkumaan-> muuten vois vaikka vituttaa.

[Nestori K Kunnari]

Jos toiseen sukupolveen lasketaan myös kansainvälisistä avioliitoista syntyneet lapset, joiden toinen vanhempi on syntyperäinen suomalainen, kohoaa ulkomaalaistaustaisten osuus lähes seitsemään prosenttiin.

Toisin sanoen: Karkeasti yleistäen joka viidennentoista vastaantulijan kanssa saattaa tulla kulttuurieroista johtuvia väärinkäsityksiä kanssakäymistilanteissa. On aina vain vaikeampi ymmärtää suvaitsevaiston "lisää tälläistä"-agendaa.

[nuiv-or]

Puheet seitsemästä prosentista ovat hysteeristä vauhkoamista, Baudet sano kolme.

Ja onhan tuolla paperittomiakin.

[chacha2]

Suomi ei tilastoi maahanmuuttajien lapsia

Ulkomaalaistaustaisten osuus Suomen väestöstä kohoaa hieman yli viiteen prosenttiin, jos mukaan lasketaan toisen polven maahanmuuttajat. Laajamittainen maahanmuutto Suomeen on niin uusi ilmiö, että aihetta koskevia tilastopalveluja puuttuu. Esimerkiksi Ruotsissa, Tanskassa ja Norjassa toisen polven siirtolaisiksi tilastoidaan henkilöt, joiden molemmat vanhemmat ovat syntyneet ulkomailla.

Tilastokeskus selvitti Turun Sanomien pyynnöstä toisen polven maahanmuuttajien määrän. Selvityksen mukaan Suomessa on runsaat 28 000 ihmistä, joiden molemmat vanhemmat ovat syntyneet ulkomailla sekä noin 97 000 henkilöä, joiden toinen vanhempi on ulkomaalaissyntyinen. Kansainväliset avioliitot ovat Suomessa yleisempiä kuin Ruotsissa.

–Ruotsiin on suuntautunut enemmän työperäistä maahanmuuttoa ja pakolaisia. Suomeen taas on muutettu paljon avioliittojen takia, kertoo maahanmuuttoon perehtynyt uskontotieteen dosentti Tuomas Martikainen Helsingin yliopistosta.

Jos toiseen sukupolveen lasketaan myös kansainvälisistä avioliitoista syntyneet lapset, joiden toinen vanhempi on syntyperäinen suomalainen, kohoaa ulkomaalaistaustaisten osuus lähes seitsemään prosenttiin.

Maahanmuuttajien toinen sukupolvi on Suomessa vielä hyvin nuori. Valtaosa heistä on alle 20-vuotiaita.

–Ei ole ihme, että monikulttuurisista kouluista puhutaan nyt paljon. Seuraavaksi esiin tulee nousemaan saman joukon pärjääminen opiskelu- ja työelämässä, Martikainen ennakoi.

Viime vuoden lopussa Suomessa asui noin 248 000 ulkomailla syntynyttä henkilöä, mikä on 4,6 prosenttia väestöstä.

http://www.ts.fi/online/kotimaa/284312.html

Ruotsin peruskoulun tilannekatsaus on tässä vaiheessa kohdallaan:
http://www.skolverket.se/2.3894/publicerat/arkiv_pressmeddelanden/2011/var-femte-klarade-inte-provet-i-matematik-1.162124

Nyt 2011 19,3 % peruskoulun ysiluokkalaisista saivat ei hyväksytyn arvosanan kevätlukukauden  kansallisessa matematiikan kokeeessa. Vuonna 2003 luku oli 9,2%. Skolverket on huolissaan tulevaisuudesta koska matematiikan osaaminen on tärkeätä, ei ainoastaan yksittäiselle oppilalle vaan koko Ruotsillle osaamisyhteiskuntana.
Oppilaiden menestyminen kansallisessa kokeessa ja tiettyjen taustatekijöiden välillä on havaittu vahva korrelaatio, kuten vanhempien koulutus, samoin kuin jos oppilaat ovat ruotsalais- tai ulkomaalaistaustaisia.

Skolverketin dokumentissa (s 5-6)  :
Oppilailla joilla ruotsalainentausta:                            17,4 % ei hyväksittyjä
Ulkomaalaistaustainen, mutta syntynyt Ruotsissa    25,7%
Ulkomaalaistaustainen, syntynyt ulkomailla             31,5%
Vanhempien koulutustaso korkeintaan peruskoulu   38,7%   

Sivulla 13 mainitaan että kuntien välilläkin on huimia eroja, 'parhaassa'  kunnassa  1,6 %  ei hyväksytty,  'huonoimmassa' kunnassa 50%. http://www.skolverket.se/polopoly_fs/1.162136!Menu/article/attachment/PM%20Grundskolan%20äp9%20111129.pdf


Suomessa taas niin muutaman vuoden päästä pääkaupunkiseudulla jo noin 25% oppilaista tulee olemaan maahanmuuttajataustaisia ennusteiden mukaan. Niinpä minäkin, kuten Martikainenkin teki, ennakoin että seuraavaksi esiin tulee nousemaan saman joukon pärjääminen opiskeluelämässä.

[nitkunatku]

Suomi ei tilastoi maahanmuuttajien lapsia
Viime vuoden lopussa Suomessa asui noin 248 000 ulkomailla syntynyttä henkilöä, mikä on 4,6 prosenttia väestöstä.
http://www.ts.fi/online/kotimaa/284312.html

...Joka on Espoon verran porukkaa. Jospas heidät sijoitettaisiin suomalaisittain suurkaupunkiin vaikka keskelle Lappia, niin ei tarvitsisi valittaa, kuinka jossain perähikiällä elää pelkkiä suomalaisia?

[Jouko]

Näin Baudin on helppo puhua 3% ulkomaalaispitoisuudesta kun vielä aletaan kansalaisuuksiakin jakaa avokätisemmin. Varsinainen tarkoituksellinen tilastoharha.

[Jaakko P.]

Ihan Pisa-pisteiden ihmettelynkin kannalta on hyvä tietää paljonko kouluissa on mamuja ja miten se vaikuttaa.
Ja "kun meillä on niin vähän" argumentti on ehkä paskin tekosyy ikinä väkisin lisätä maahanmuuttoa, varsinkin humanitaarista ja yhteiskuntaa rapauttavaa sellaista. Ihan sama onko se mamuprosentti 3 vai 10, vähänhän se on kun vertaillaan koko Eurooppaa. Ja vähempi on parempi. Kyllä, Eesti tekee järkevää politiikkaa.

[Aallokko]

Seuraavaksi esiin tulee nousemaan saman joukon pärjääminen opiskelu- ja työelämässä, Martikainen ennakoi.

Tässä tarkoitetaan varmaan, että miten suomalaiset oppilaat tulevat selviytymään muualta tulleiden  tähtikykyjen tahdissa. Eikös se niin ollut, että stockmannien ja finlaysonien veroista porukkaa pukkaa rikastuttamaan takahikiäämme ja pitämään sen pinnalla...

[Ruckafella]

http://www.hel2.fi/tietokeskus/julkaisut/pdf/10_03_30_Tilastoja_muut_julkaisut_Vuori.pdf

Ainakin Helsingin seudulla pelkästään lähi-itäläisiä ja Afrikkalaisia miehiä on ikäluokissa 20-40 yli 5 %. Osa näistä on jo ehtinyt lapsukaisensa tekemään, sillä myös ikäluokassa 0-15 heidän osuutensa oli 5 %. Ottaen huomioon maahanmuuttajien korkeamman syntyvyyden, jota kai eivät epäkriitikotkaan kiellä (se toinen sukupolvi sitten normalisoituu.. ),  Tulevina vuosina  nähdään lähi-itäläisiä ja Afrikkalaisia olevan noin 10 % syntyneistä. Tämä ei tietenkään jää heidän lopulliseksi osuudeksensa, sillä maahan virtaa uusia saman ikäluokan edustajia ensin vähemmän vanhempien mukana, ja ~parikymppisestä lähtien itsenäisesti maailman tappiin saakka. Seuraavalla lisääntymiskierreoksella siis 30 vuoden päästä lähi-itäläisiä ja afrikkalaisia vanhempia tulee olemaan nykykehityksellä ainakin 15 %, mikä näkyynee tosi värikkäänä katukuvana omina isoisyyspäivinäni.

Ulkomaalaisten osuus on tietysti paljon suurempi, mutta suurimmat ongelmat on havaittu näillä ryhmittymillä, joten heikäläiset ansaitsevat erityishuomioinnin.

[Maailmanmies]

Jos toiseen sukupolveen lasketaan myös kansainvälisistä avioliitoista syntyneet lapset, joiden toinen vanhempi on syntyperäinen suomalainen, kohoaa ulkomaalaistaustaisten osuus lähes seitsemään prosenttiin.

Nämäkin luetaan tai ei lueta ulkomaalaisiksi aivan sen mukaan mikä on suviksille milloinkin edullisinta. Helsingissä jos katsoo lapsiaan ulkoiluttavia äitejä, niin karkeasti arvioiden ainakin kolmanneksella suomalaisista äideistä on kärryissään ulkomaalaiselle tehty mukula. Plus vielä ne jotka eivät näytä siltä ulospäin.

[Tobias]

Nimimerkki Aivan sama TS:n keskustelussa.

Miksi pitäisi tilastoida syntyperän perusteella? Ihmisiä ne ovat ulkomailla syntyneiden lapsetkin.

Tää lausahdus kuuluu ilmeisesti siihen yhteen sarjaan.