Pilvenpiirtäjiä suunnitteilla Helsinkiin

[Alfresco]

Hesari uutisoi uusista pivenpiirtäjähankkeista, joita kaavailaan Helsinkiin:

http://www.hs.fi/kotimaa/T%C3%A4lt%C3%A4+n%C3%A4ytt%C3%A4isi+pilvenpiirt%C3%A4jien+Helsinki++katso+kuvakooste/a1305550050321

Hesarin kuvakoosteessa on hahmoteltu miltä Helsingin siluetti voisi näyttää pilvenpiirtäjien varjossa. Kuvat on stilisoitu eli näytillä on vain valkoisia valoisia laatikoita. Todelliset muodot ja väritys on määrämättä ja se jäänee rakennuttajan päätettäväksi. Maailmalla toteutetuista pilvenpiirtäjärykelmistä voidaan arvailla, että todellinen ilme tulee olemaan synkkä, harmaa ja varjoinen. Pilvenpiirtäjät tulevat massivisina rakennelmina dominoimaan kaupunkikuvan täysin. Merellinen matala maisema häviää pilvenpiirtäjien myötä ja Helsingin siluetista tulee sahamainen ja epäharmooninen.

Helsingistä ollan haluttu pilvenpiirtäjäkaupunki koska se on "kansainvälistä". Hanke perustellaan myös joissain piireissä halvalla asumisella. Todellisuudessa pilvenpiirtäjäasunto on huippukallis eikä niitä olla tuoteutettu edullisesti missäänpäin maailmaa. Tornien pääkäyttö tuleekin olemaan konttorikäyttö. Ikäänkun Helsingissä olisi puute konttoritilasta.

Hankkeita ajaa erilaiset grynderit, jotka näkevät mahdollisuuden tienata miljoonia pilaamalla Helsingin kaupunkikuvan ja hävittämällä kaupungin viihtyvyyden. Tukiporukkana on Helsingin poliittiset voidellut päättäjät, jotka ovat tämän myötä toistamassa 60- ja 70-luvun virheen hävittää vanha kaupunkikuva kolkon laatikkorakentamisen hyväksi.

Mielestäni Helsingin tulisi hylkää nämä muotioikut ja säilyttää nykyinen kaupunkikuva mahdollisimman pitkään. Pilvenpiirtäjille ei löydy mitään järkiperusteita. Ne ovat täysin tarpeettomia eikä kukaan, sen koommin helsinkiläinen kun ulkomaalainen turistikaan, kaipaa jälleen yhtä kylmää ja varjoisaa tornitalokaupunkia lisää Eurooppaan.

[normi]

Hesari uutisoi uusista pivenpiirtäjähankkeista, joita kaavailaan Helsinkiin:

http://www.hs.fi/kotimaa/T%C3%A4lt%C3%A4+n%C3%A4ytt%C3%A4isi+pilvenpiirt%C3%A4jien+Helsinki++katso+kuvakooste/a1305550050321

Hesarin kuvakoosteessa on hahmoteltu miltä Helsingin siluetti voisi näyttää pilvenpiirtäjien varjossa. Kuvat on stilisoitu eli näytillä on vain valkoisia valoisia laatikoita. Todelliset muodot ja väritys on määrämättä ja se jäänee rakennuttajan päätettäväksi. Maailmalla toteutetuista pilvenpiirtäjärykelmistä voidaan arvailla, että todellinen ilme tulee olemaan synkkä, harmaa ja varjoinen. Pilvenpiirtäjät tulevat massivisina rakennelmina dominoimaan kaupunkikuvan täysin. Merellinen matala maisema häviää pilvenpiirtäjien myötä ja Helsingin siluetista tulee sahamainen ja epäharmooninen.

Helsingistä ollan haluttu pilvenpiirtäjäkaupunki koska se on "kansainvälistä". Hanke perustellaan myös joissain piireissä halvalla asumisella. Todellisuudessa pilvenpiirtäjäasunto on huippukallis eikä niitä olla tuoteutettu edullisesti missäänpäin maailmaa. Tornien pääkäyttö tuleekin olemaan konttorikäyttö. Ikäänkun Helsingissä olisi puute konttoritilasta.

Hankkeita ajaa erilaiset grynderit, jotka näkevät mahdollisuuden tienata miljoonia pilaamalla Helsingin kaupunkikuvan ja hävittämällä kaupungin viihtyvyyden. Tukiporukkana on Helsingin poliittiset voidellut päättäjät, jotka ovat tämän myötä toistamassa 60- ja 70-luvun virheen hävittää vanha kaupunkikuva kolkon laatikkorakentamisen hyväksi.

Mielestäni Helsingin tulisi hylkää nämä muotioikut ja säilyttää nykyinen kaupunkikuva mahdollisimman pitkään. Pilvenpiirtäjille ei löydy mitään järkiperusteita. Ne ovat täysin tarpeettomia eikä kukaan, sen koommin helsinkiläinen kun ulkomaalainen turistikaan, kaipaa jälleen yhtä kylmää ja varjoisaa tornitalokaupunkia lisää Eurooppaan.

Pilvenpiirtäjät on jees, jos niille on kysyntää muutenkin kuin korkeuden takia...

toisaalta voivat houkutella äärihihhuleita tormäilemään.

[IDA]

Eiköhän tämä ole taas vain yksi merkki siitä mihin rahaa haaskaamalla on päästy ennen, kuin rahat sitten lopullisesti loppuvat niin, että jaloja ideoita ei voikaan toteuttaa.

[normi]

Aika ruman näköisiä tuommoisina tosiaan... missä menee muuten kerrostalon, tornitalon ja pilvenpiirtäjän rajat? Kuinka korkea tönön pitää olla, että on pilvenpiirtäjä? Montako kerrosta?

[l'uomo normale]

Eiköhän tämä ole taas vain yksi merkki siitä mihin rahaa haaskaamalla on päästy ennen, kuin rahat sitten lopullisesti loppuvat niin, että jaloja ideoita ei voikaan toteuttaa.

Halvallahan tuosta on saatu palstantäytettä lehtiin. Kelpaahan pilvenpiirtäjiä ihailla Helsinki-Tallinna-tunnelin valmistumista odotellessa. Mutta Euroopan suurin ostoskeskus pitäisi ehdottomasti saada Helsinkiin ennen kuin muita hankkeita aletaan toteuttaa.

[Alfresco]

Eiköhän tämä ole taas vain yksi merkki siitä mihin rahaa haaskaamalla on päästy ennen, kuin rahat sitten lopullisesti loppuvat niin, että jaloja ideoita ei voikaan toteuttaa.

Kaikkien suunniteltujen tornien rakentaminen maksanee monta miljardia euroa. Tällaisia rahoja ei löydy gryndereien kassoista eikä pankit ole valmiita ottamaan suuria rahoitusriskejä. Nämä tornit toisi järkytävän määrän konttorineliöitä Helsinkiin ja on ihan mahdotonta saada ne kaikki vuokrattua.

Todennäköisin skenaario on - kuten niin monessa muussakin paikassa - että rakennetaan yksi, kaksi rumaa puolityhjää tornia, jotka sitten jäävät häijysti pistämään silmään pilaten maiseman ja viihtyisyyden.

Grynderit voivat varmaan itsellen perustella näitä hankkeita, paperillahan kaikki tietysti aina on kannattavaa. Se ei kuitenkaan riitä perusteluksi pilata kaupungin maisemat täydellisesti. Tällaiset hankkeet tehdään vähintään yli sadaksi vuodeksi joten maisemien pilaaminen ja epäviihtyisyys on käytännössä pysyvää.

Lähin ja uusin esimerkki täysin epäonnistuneesta tornirakentamisesta löytyy Tallinnasta. Sielläkin innostuttiin "kansainväliseen" trendiin ja annettiin lupa rakentaa hotelli- ja pankkitorneja kaupungin keskustaan. Korttelit missä tornit seisovat ovat erittäin epäviihtyisiä. Maan pinnalla kaikki on betonista suoraa steriiliä pintaa ja siellä käy jatkuva viima. Edes lumet eivät keväällä sula kunnolla kun tornit varjostavat auringon vuorokauden ympäri. Lähikorttelien maisemat on hävitetty kun sata metriä korkea seinä varjostaa näkymät ja pimentää auringon.
Toinen läheinen esimerkki on Tukholman tornitalorakennukset, jotka nekin pilasivat maisemat ja lisäksi hävitti vanhan hienon rakennuskannan.

Miksi Helsingissä pitää tehdä samat rakennusvirheet kun jo kymmenet kaupungit Euroopassa ovat tehneet?

[Toni Mono]

Kokemukseni esmerkiksi Vankuuverista osoittavat, että jättikerrostalot toimivat mainiosti, jos niihin muuttaa umpi-urbaania omillaan toimeentulevaa väkeä, joiden luontosuhteeksi riittää pulujen syöttäminen puistossa.

Sensijaan maalaismulkut, joiden täytyy viikoittain käydä kotoseudullaan "Lataamassa Akkuja" (yms kepupaskaa), tarvitsevat tolkuttomasti parkkipaikkoja ja aiheuttavat melu- ja hajuhaittoja, koska synnynnäistä kaupunkiasumisen taitoa ei ole.

Vielä vähemmän kerrostalot sopivat köyhemmälle väelle, neekereille tai maahanmuuttajille. Jaa paitsi kiinalaiset osaa asua missä vain.

[Soromnoo]

Kokemukseni esmerkiksi Vankuuverista osoittavat, että jättikerrostalot toimivat mainiosti, jos niihin muuttaa umpi-urbaania omillaan toimeentulevaa väkeä, joiden luontosuhteeksi riittää pulujen syöttäminen puistossa.

Tällä porukalla ei ole autoja?

[RP]

Mallikuvia on nähtävillä enemmänkin Helsingin kaupungin toimesta:
http://www.hel.fi/static/public/hela/Kaupunkisuunnittelulautakunta/Suomi/Esitys/2011/Ksv_2011-11-29_Kslk_31_El/04FFFC08-9D6B-4E14-91D9-80DF964E248C/Liite.pdf

[Teaparty]

Onpa kusinen idea

Ei tule mieleen yhtään pilvenpiirtäjäkorttelia, jossa olisi miellyttävää kulkea katutasossa talvella. Tuulee niin perkeleesti, ja merelle avautuvan Helsingin tapauksessa katupöly hiekkapuhaltaisi silmät päästä.

Tosin Itä-Pasilan tilalle voi minun puolestani rakentaa ihan minkä tahansa pilvenpiirtäjäviidakon, sillä edellytyksellä ettei se varjosta pohjoispuolella asuvien ihmisten ikkunoita. Tai tarkemmin ajatellen... siihen voisi tehdä vaikka puiston.

[Toni Mono]

Kokemukseni esmerkiksi Vankuuverista osoittavat, että jättikerrostalot toimivat mainiosti, jos niihin muuttaa umpi-urbaania omillaan toimeentulevaa väkeä, joiden luontosuhteeksi riittää pulujen syöttäminen puistossa.

Tällä porukalla ei ole autoja?

Ei niitä taida olla edes maan alla, kun on niitä maanjäristyksiäkin:
(http://www.filmfestivaltourism.com/wp-content/uploads/2008/12/vancouver_.jpg)

Veneitä onkin sitte vastaavasti enemmän, niinkuin kuvasta hieman näkyy.

[nnnrsk]

missä menee muuten kerrostalon, tornitalon ja pilvenpiirtäjän rajat? Kuinka korkea tönön pitää olla, että on pilvenpiirtäjä? Montako kerrosta?

Eipä noille taida mitään tarkkaa määritelmää olla. Yleensä kai pilvenpiirtäjäksi kutsutaan huippuunsa saakka asuttavaa rakennusta, joka korkeutensa puolesta erottuu selkeästi ympäristöstä.

[Jaakko Sivonen]

Näillä suurilla rakennussuunnitelmilla on ollut tapana vesittyä tavalla tai toisella. Tässä arkkitehtuurikilpailun voittanut esitys Kampin keskuksesta:

(http://t3.gstatic.com/images?q=tbn:ANd9GcREf0Wa8I0XWMoVXviRi-QMm2krbezWx26NB_n3_lxsZwazXbEr7g)

Ja tässä toteutunut:

(http://t2.gstatic.com/images?q=tbn:ANd9GcQCvstmFt1PK6fTCn3lHJNIGdE5Y6zErBb0f3Eu8GR4ZUwzQ326aA)

[kuhlmey]

Voivatko Pasilan viihtyvyyttä enää edes pilvenpiirtäjät heikentää? Sinne vaan Hjallis Mandibula Tower 1+2 ja liuta muita , jos rahoittajia löytyy.

[IDA]

Anteeksi impivaaralaisuuteni, mutta en voinut vastustaa:

http://www.youtube.com/watch?v=b721E8WiOYE

Kouvolahan oli tässäkin avantgardea ja suunnitteli pilvenpiirtäjiä jo vuosia sitten.

[Everyman]

Eiköhän nuo suomalaiset pilvenpiirtäjät vielä typisty sellaisiksi tutuiksi ja turvallisiksi noin 8 kerrosta korkeiksi kerrostaloiksi.

Silti niitä kutsutaan sitten tornitaloiksi ja ollaan hirmu ylpeitä, kun on luotu uutta ja urbaania.

[junakohtaus]

Ilmoittaudun kannattamaan. Tornitalot ovat hienoja, koska ne ovat isoja ja kiiltäviä.

Nykyisen kantakaupungin suhteen minäkin olen sitä mieltä että pidetään linja, mutta Kalasatamaan ja Keski-Pasilaan oikein toivon pilvenpiirtäjiä. Mitä isompia sen parempi.

Olen lisäksi tilannut vikinglottokeijulta 18 miljoonaa euroa, jolla aion varata itselleni Kalasataman korkeimman piirtäjän blingeimmän penthousen. Sieltä katselen köyhiä alentuvasti samalla kun saan kahdelta kaunottarelta jalkapohjahierontaa mohairkaninnahkaisilla rukkasilla.

Rouva tosin ei ehkä pitäisi viimeisestä. Sen kohdan voi joutua muuttamaan.

[vilach]

Nämä eivät ole pilvenpiirtäjiä, vaan tornitaloja, koska korkeus on alle 150 m.
Erinomainen uutinen.
Viihdoin Helsingin siluetti muuttuu kaupunkimaiseksi. Jokaisessa isossa kaupungissa pitää olla tornitaloja/pilvenpiirtäjiä. Viihdoin voin olla ylpeä virossa asuvien chattuttavien edessä, että kotikaupungissa on tyylikkäitä ja kauniita tornitaloja.

Maailmalla toteutetuista pilvenpiirtäjärykelmistä voidaan arvailla, että todellinen ilme tulee olemaan synkkä, harmaa ja varjoinen.

Suurin osa länsimaiden tornitaloista ovat tyylikkäitä ja kauniita.

Todellisuudessa pilvenpiirtäjäasunto on huippukallis eikä niitä olla tuoteutettu edullisesti missäänpäin maailmaa.

Nämä eivät ole pilvenpiirtäjiä. Ne myydään hyvin kalliilla hinnalla, koska voi myydä kalliilla hinnalla. Kaupunki saa runsaasti verotuloja niistä.
Näiden tornitalojen rakennuskustannukset ovat edullisia. Helsingissä kallioperä on lähellä maan pintaa, siksi tornitalojen perustukset ovat hyvin edullisia, ei tarvita kallista paalutusta. Kallista on vain siinä, missä maaperä on pehmeä ja siihen rakennetaan pilvenpiirtäjä, eikä tornitalo. Moskovassa on runsaasti yli 20 kerroksia asuintaloja, joita rakennettiin jo 80 luvulla. Moskovassa ei ole kovaa kallioperää lähellä, eli tarvittiin kunnon paalutusta. Silti ne rakennettiin köyhässä neuvostoliitossa = rakentaminen ei ollut kallis. 30 vuoden aikana betoni- ja terästiede kehittyi merkittävästi, eli rakentamiskustannukset ovat paljon edullisimpia, kuin 80 luvun neuvostoliitossa.

Ikäänkun Helsingissä olisi puute konttoritilasta.

Kukaan ei pakota sinut ostamaan ne.

hävittämällä kaupungin viihtyvyyden.

Miten muutama talo hävittää koko kaupungin viihtyvyyden? Helsingissä keskusta on hyvin epäviihtyisä liian korkean väestön tiheyden takia. Muissa kaupunginosissa suurin epäviihtyvyyden lähde on kehitysmaalaiset (jos ei laskea Suomen karua ilmastoa, joka on ehdottamasti suurin epäviihtyvyyden lähde).

Tukiporukkana on Helsingin poliittiset voidellut päättäjät, jotka ovat tämän myötä toistamassa 60- ja 70-luvun virheen hävittää vanha kaupunkikuva kolkon laatikkorakentamisen hyväksi.

Helsingin "laatikot" ovat kauniita maailman mittakaavassa. Vain murto-osassa maailmaa ne ovat kauniimpia, lähes kaikkialla ne ovat rumempia.

Kaikkien suunniteltujen tornien rakentaminen maksanee monta miljardia euroa.

Eivät maksa, alle 120 metrisen talon rakentaminen kovalla kallioperällä nykyään on halpaa. On olemassa edullisia ja lujia betoni- ja teräslajeja. Suhteellisen kallista tulee, kuin korkeus on yli 400 metriä. Kaupunki saa niistä paljon tuloja.

Lähin ja uusin esimerkki täysin epäonnistuneesta tornirakentamisesta löytyy Tallinnasta.

Tallinnan tornitalot ovat tyylikkäitä ja kauniita, ne kaunistavat maisemaa.

Toinen läheinen esimerkki on Tukholman tornitalorakennukset, jotka nekin pilasivat maisemat ja lisäksi hävitti vanhan hienon rakennuskannan.

Epäilen, että purettiin hienorakennuskanta. Näköään purettiin vanhoja ja rumia ennen 50 lukua rakennettuja taloja. Helsingin keskustassa on suuri määrä rumia taloja. Suuri osa ennen sotaa rakennetuista taloista ovat rumia.

[John Carter]

Hieno homma! Saadaan virolaisille duunia.

[Teaparty]

Chicago lienee maailman hienoin pilvenpiirtäjäkaupunki. Ilmasto on hieman Helsinkiä lämpimämpi ja järveltä puhaltelee kipakka tuuli.

Jokaiselle pilvenpiirtäjiä Helsinkiin kaihoavalle suosittelenkin opintomatkaa Chicagoon tammikuussa. Ottaa keskustassa ihan jalat alle ja miettii, miltä tuntuu kun lisätään 10-20 pakkasastetta ja katupöly.

Muulloin kuin talvella Chicago on toki visiitin arvoinen. Pilvenpiirtäjät vetävät maalaispojan nöyräksi. Onpa siellä yksi suomalaisenkin suunnittelijan taidonnäyte.

[Alfresco]

Vastaan sillä riskillä, että juttusi oli trolli.

Viihdoin Helsingin siluetti muuttuu kaupunkimaiseksi. Jokaisessa isossa kaupungissa pitää olla tornitaloja/pilvenpiirtäjiä. Viihdoin voin olla ylpeä virossa asuvien chattuttavien edessä, että kotikaupungissa on tyylikkäitä ja kauniita tornitaloja.

No Viron tsättikaveriesi takia varmaan kannatta noita rakennella.

Suurin osa länsimaiden tornitaloista ovat tyylikkäitä ja kauniita.

Noh, kauneus on katsojan silmissä, sanotaan. Tiedän vain yhden kaupungin, johon pilvenpiirtäjät sopivat ja se on New York. Se johtuu, siitä, että koko kaupunki on suunnitelty tiukkan ruutukaavan mukaan ja siluetti on yhteneväisen korkea lähes kauttaaltaan, madaltuen etelään ja pohjoiseen (Manhattan). Tähän projektiin on mennyt parisensataa vuotta. Ruutukaava aiheuttaa sen, että talot eivät varjosta katuja koko päivän ajan vaan aurinko pääsee valaisemaan pitkät kadut osuessaan niiden kohdalle.

Muut pilevenpiirtäjäkaupungit ovatkin sitten epäonnistuneita tekeleitä koska tornit on kasattu rykelmiin, missä ne törröttää keskellä muuten matalaa kaupunkia. Se olisi myös Helsingin ratkaisu. Nämä tornikeskukset ovat käytännössä lähes aina ns. business-centereitä eli konttorikortteleita, jotka kuolevat täysin klo 17 kun kaikki lähtevät kotiin - kuollut keskus koska kukaan ei halua asua siinä. Vähän samaan tyyliin kun Helsingin Pasila.

Pasilahan on groteskiudessaan ainutlaatuinen Suomessa. Messukeskuksen lähellä olevat talot rakennettiin muistaakseeni pääasiassa 80-luvulla. Ne antavat hyvän esimaun siitä mitä pilvenpiirtäjä kotteli käytännössä on. Tornikortteleissa ei edes kasvit kasva kunnolla koska talojen välille ei tule juuri mitään valoa. Ilma on jatkuvasti kostea, kolea ja tuulinen.
Talvella on jäätävän kylmää pitkälle kevääseen saakka. Ambienssi on todella masentava. Tuossa ympäristössä ei kukaan halua asua muuta kun pakosta jos ei muuta löydy.

Tältä sivulta voi katsoa miten paljon pilvenpiirtäjiä eri kaupungeissa on: http://skyscraperpage.com/cities/
Nykki on ylivoimainen ykkönen.

Kaupunki saa runsaasti verotuloja niistä.

Miten? Talot itsessän ei tuota yhtään mitään vaan verotulojen edellytys on, että niihin syntyy paljon uutta liiketoimintaa. Korkea talo itsessään ei synnytä mitään merkittävää liiketoimintaa vaan se pitää tulla jostain muusta.

Näiden tornitalojen rakennuskustannukset ovat edullisia. Helsingissä kallioperä on lähellä maan pintaa, siksi tornitalojen perustukset ovat hyvin edullisia, ei tarvita kallista paalutusta. Kallista on vain siinä, missä maaperä on pehmeä ja siihen rakennetaan pilvenpiirtäjä, eikä tornitalo. Moskovassa on runsaasti yli 20 kerroksia asuintaloja, joita rakennettiin jo 80 luvulla. Moskovassa ei ole kovaa kallioperää lähellä, eli tarvittiin kunnon paalutusta. Silti ne rakennettiin köyhässä neuvostoliitossa = rakentaminen ei ollut kallis. 30 vuoden aikana betoni- ja terästiede kehittyi merkittävästi, eli rakentamiskustannukset ovat paljon edullisimpia, kuin 80 luvun neuvostoliitossa.

Nämä väitteet oli kyllä sellainen kasa lantaa ettei ole totta. Neuvostoliitossa oli ihan erilaiset rakennusmääräykset kun Suomessa nyt. Ei tule kuuloonkaan, että Suomessa rakennettaisiin Neuvostoliiton halpojen standardien mukaan.
Eli Suomessa rakentaminen ei ole halpaa riippumata siitä onko talo paalutettu vai ei. Pilvenpiirtäjä vaatii aina massiivisen ja syvän sokkelin, muuten se vajoaa. Todennäköisesti talon kellareihin tulisi parkkihalleja koska muuten lähimaaston pysäköintitila loppuu kesken. Jo tämä nostaa rakennuskustannuksia merkittävästi. Korkea talo vaatii kattavan vertikaalisen liikkumisjärjestelmän eli useita hissejä ja pelastusportaikkoja talon sisällä. Tämä nostaa kuluja vielä lisää.
Kun talon korkeus nousee, hinta neliötä kohden nousee koska alemmat kerrokset pitää olla yhä tukevammat mitä korkeampi talo on. Rakenteellisesti pilvenpiirtäjä on pyramidi. Korkeus nostaa myös rakennusajan kustannuksia kun tavaraa joudutaan hilaamaan yhä korkeammalle.

Pilvenpiirtäjä nostaa asumistiheyttä merkittävästi. Se taas edellyttää, että tiestön kapasiteetiia nostetaan eli pilvenpiirtäjäkortteli edellyttää laajat sisään-/ulosmenoväylät jottei liikenne tukkeutuisi. Nämä kulut kaiketi lykättäisiin Helsingin kaupungin maksettavaksi. Hintalappu on kymeniä miljoonia euroja kun aletaan vetämään tiet uudestaan, laajentaamaan ja silloittamaan.

Pilvenpiirtäjä on kaikin puolin erittäin kallis projekti ja veronmaksajat joutuvat väkisinkin osallistumaan sellaisen kompleksin rakentamiseen.

Ikäänkun Helsingissä olisi puute konttoritilasta.

Kukaan ei pakota sinut ostamaan ne.

Konttoreita yleensä vuokrataan. En näe, että tuollaisiin taloihin löytyisi vuokraajia kun jo nyt Helsingissä on pelkästään toimitiloja vapaana yhdellä välittäjällä 60.000 neliön edestä. Vuokraajat huutavat asiakkaita ja nyt aiotaan rakentaa kymmeniä tuhansia neliöitä lisää. Missä on businesslogiikka näissä projekteissa?

hävittämällä kaupungin viihtyvyyden.

Miten muutama talo hävittää koko kaupungin viihtyvyyden?

Rumia, kylmiä kortteleita, varjostaa nappuritalot jne. Katso Helsingin Pasilaa.

Helsingissä keskusta on hyvin epäviihtyisä liian korkean väestön tiheyden takia.

Pilvenpiirtäjien myötä väestötiheyshän nousee vielä lisää. Sen myötä ruuhkat.

Yksi korkea talo voi olla maltillisesti laskettuna vaikkapa 50.000 neliömetriä. Olettaen, että tämä olisi konttoritilaa talo vetäisi 3000-4000 henkilöä taloa kohden. Kaikkien näiden ihmisten pitä liikkua talosta sisään ja ulos monta kertaa päivässä. Kaikille pitää myös löytää parkkipaikat, siis tuhansille autoille! Ruuhkat muutamankin talon korttelissa ovat massiiviset. Helsinki tulee menemään ihan tukkoon jos näitä taloja aletaan rakentamaan.

Toinen läheinen esimerkki on Tukholman tornitalorakennukset, jotka nekin pilasivat maisemat ja lisäksi hävitti vanhan hienon rakennuskannan.

Epäilen, että purettiin hienorakennuskanta. Näköään purettiin vanhoja ja rumia ennen 50 lukua rakennettuja taloja. Helsingin keskustassa on suuri määrä rumia taloja. Suuri osa ennen sotaa rakennetuista taloista ovat rumia.

Ennen 50-lukua rakennettiin Tukholmassakin nättejä taloja. Voit verrata vaikka miltä Sergelstorg näyttä ennen ja nyt: http://sv.wikipedia.org/wiki/Sergels_torg
Tuosta voit katsoa vanhoja ja uusia valokuvia Tukholmasta: http://sv.wikipedia.org/wiki/Stockholmsfotografier_d%C3%A5_och_nu_i_f%C3%A4rg

Tukholman ydinkeskusta oli erittäin nätti. Nyt se on yksi iso slummi pilvenpiirtäjieen lasipalatsineen mamuineen päivineen. Tätä samaa halutaan nyt Helsinkiin.

[Eino P. Keravalta]

Minä olen diggaillut pilvenpiirtäjiä aina siitä saakka kun kersana katsoin töllöstä Dallas-sarjaa. Toivotan siis korkeat talot tervetulleiksi Helsinkiin, vaikkein stadilainen olekaan vaan ainoastaan töissä siellä. Tosin niiden pitää olla arkkitehtuurinsa puolesta korkeatasoisia.

Täällä Keravallakin on jopa kolme "tornitaloa". Ovat säälittävän matalia, ehkä hädin tuskin 15-kerroksisia, mutta niitäkin jaksetaan kirota vuodesta toiseen eikä enempää haluta - tosin ne ovatkin hiton rumia pökkelöitä, kuin kontulalainen halpa lähiökerrostalo vuodelta 1973 mutta pari kolme kertaa korkeampi. Suomalainen on kai sellainen impiwaaralainen metsäapina, että sitä ahdistaa kaikki savupirttiä tai telttaa korkeampi. Toivottavasti tännekin saadaan lisää korkeita taloja. Ne ovat parhaimmillaan esteettisesti kiehtovia ja ekologisia.

PS: Tornitaloksi voidaan mielestäni kutsua vasta 25-kerroksista taloa ja pilvenpiirtäjäksi pääsee 50 kerroksella.

[vilach]

Kaupunki saa runsaasti verotuloja niistä.

Miten? Talot itsessän ei tuota yhtään mitään vaan verotulojen edellytys on, että niihin syntyy paljon uutta liiketoimintaa. Kokrea talo itsessään ei synnytä merkittävää mitään liiketoimintaa vaan se pitää tulla jostain muusta.

Rakentamalla ne halvalla ja myymällä kalliilla hinnalla.
Katso paljonko asunnot maksavat vuosaaren tornitalossa.

Eli Suomessa rakentaminen ei ole halpaa riippumata siitä onko talo paalutettu vai ei. Pilvenpiirtäjä vaatii aina massiivisen ja syvän sokkelin, muuten se vajoaa.

Nämä eivät ole pilvenpiirtäjiä!!!
Pilvenpiirtäjä on vain silloin, jos korkeutta yli 150 m.
Kalasatamassa korkein talo tulee 126 metriseksi.
Sitä varten ei tarvita erikoista huippulujaa betonia/terästä.
Betoni, joka kestää 126 metrin korkeutta on halpa.
Teräkset ovat nykyään yllättävän lujia.
Esim. 420 metrin WTC seisoi ontoilla teräsputkilla, joiden seinien poikkileikkauksen pinta-ala maantasolla oli vain 1% lattiapinta-alasta. Korkeudessa se oli vielä pienempi. Nykyiset teräkset ovat yllättävän lujia, eikä ne maksa paljon.
Sinä elät jossain 50 luvulla. Nykyään rakentaminen on halpaa, koska rakentamiseen käytetään vähän työaikaa. Esim. vuosaaren tornitalo nousi todella nopeasti, eikä siellä näkynyt valtavaa rakentajien määrää. Yhteen neliöön kului vähän työaikaa. Yleensä rakennustyömaalla työsketelee vähän ihmisiä ja talo nousee nopeasti korkean tehokkuuden takia. Eli kuuluu vähän työaikaa per neliö.

Pilvenpiirtäjä nostaa asumistiheyttä merkittävästi. Se taas edellyttää, että tiestön kapasiteetiia nostetaan eli pilvenpiirtäjä kortteli edellyttää laajat sisään-/ulosmenoväylät jottei liikenne tukkeutuisi. Nämä kulut kaiketi lykättäisiin Helsingin kaupungin maksettavaksi.

Se riippuu siitä miten tiheään niitä rakennetaan. Minusta ei kannata rakentaa niin tiheästi, kuin New Yorkissa.
Valtio kerää autoilusta paljon enemmän, kuin käyttää teiden/siltojen rakentamiseen.

Pilvenpiirtäjien myötä väestötiheyshän nousee vielä lisää. Sen myötä ruuhkat.

Minusta ei kannata rakentaa keskustassa.

Tuosta voit katsoa vanhoja ja uusia valokuvia Tukholmasta:

Merkittävä ero, nykyiset talot ovat paljon tyylikkäämpiä ja kauniimpia.

[vilach]

Konttoreita yleensä vuokrataan. En näe, että tuollaisiin taloihin löytyisi vuokraajia kun jo nyt Helsingissä on pelkästään toimitiloja vapaana yhdellä välittäjällä 60.000 neliön edestä.

Jos ei ole tarvetta toimistoille, niin voi rakentaa asuinkäyttöön.

No Viron tsättikaveriesi takia varmaan kannatta noita rakennella.

Kannattaa. Hän asuu tartossa, eikä tallinnassa. Tartossa ei ole tyylikkäitä tornitaloja.

PS: Tornitaloksi voidaan mielestän53 i kutsua vasta 25-kerroksista taloa ja pilvenpiirtäjäksi pääsee 50 kerroksella.

Luin jossain, että pilvenpiirtäjä on yli 150 metriä korkea talo.
Minustakin on tyhmää kutsua 90-120 metristä taloa pilvenpiirtäjäksi.
Ennen kuin näin pilvenpiirtäjiä livenä, eikä telkkarissa, luulin, että 150 metrinen talo tuntuu todella korkealta. Mutta sitten kun tulin Frankfurtiin vuonna 2009 ja näin 150-200 metrisiä taloja ne eivät tuntuneet korkeilta.
Oli tunne, että ne ovat vain tornitaloja, eikä pilvenpiirtäjiä.
Kerrokset ovat erilaisia. Esim. minun talossa 1 kerros on noin 2.8 metriä, toimistotaloissa joskus jopa 4 metriä.
Eli 150 metrinen talo olisi 53 kerroksinen, jos kerrokset olisivat, kuin minun talossa ja vain 37, jos 4 metriä, kuin jossain toimistotaloissa.

[Teme]

Tuota noin. Muutama näkökohta. Uutisissa on puhuttu 33 kerroksisesta 120m korkeasta "pilvenpiirtäjästä" (korkeimpana). Kuitenkin CTBUH (Criteria for Defining and Measuring Tall Buildings) määrittelee tornitalon vähintää 12 kerroksiseksi ja 35 metriä korkeaksi rakennukseksi. Pilvepiirtäjän puolestaan 150 metriä korkeaksi, jossa vähintään on puolet käyttökelpoista rakennusalaa. Näin ollen yhtään pilvenpiirtäjää ei tuossa ole.

Pilvenpiirtäjän hinta puolestaan sanotaan olevan korkea. Toki se riippuu rakennuksen suunnittelusta, mutta mm. Montrealissa on todettu, että rakennuskustannukset per neliö on samaa luokkaa kuin tornitaloissa, eikä sekään poikkea oleellisesti kolmikerroksisen kerrostalon rakennuskustannuksista. Suurmpana muuttujana on infran hinta sekä rakennuksen, sen toimintojen ja infran vaatima tontti hinta. Keskimäärin korkeammalla rakennuksella nämä ovat pienemmät. Olisi ainakin periaatteessa mahdollista laskea millä tonttihinnalla pilvenpiirtäjä kannttaa rakentaa ja millä ei. Tässä tietysti oletuksena se, että haetaan samaa tehollista neliömäärää.

Kolmas asia mitä sanotaan on se, että se rikkoo kaupunkikuvan. Helsingin tapauksessahan nämä tornit on tulossa kantakaupungin laita-alueille. Vaikea nähdä sen rikkovan kaupunkikuvaa. Helsinki on leimallisesti aikakautensa tuote, joten minusta uudet, modernit ja miksi ei korkeat rakennukset sopivat hyvin uusille alueille, kuten Kalasatamaan tai Pasilaan. Espalle sen sijaan ei. Myös on sanottu, että pilvenpiirtäjä varjostaa. Noh kantakaupungin liikekorttelit ja suuri osa asuinkortteleista on 6-8 kerroksisten rakenusten ympäröimiä. Tämä rakennuskorkeus riittää enemmän kuin hyvin "katukuilujen" varjostamiseen. Tällöin tullaan siihen, että korkeammat rakennukset tuovat lisävarjoa vain matalampien rakennusten katoille. Onko se ongelma? Minusta ei. Kolmas esitetty argumentti on ollut Helsingin silhuetin pilaantuminen. Tämä on sikäli outonäkemys, että nykyinen silhuetti muotoutuu parista lämpövoiman (tm) piipusta. Toisaalta jos silhuettina pidetään tuomiokirkon yms. muotoa, niin miten Pasilaan tai Kalasatamaan sijoitetut korkeatkaan rakennukset pilaavat tämän?

On sanottu, että pilvenpiirtäjät nostava myös väestöntiheyttä ja muodostavat ruuhkia. Tämä riippuu tietysti yleisestä rakentamisen tiheydestä. Tiheimmät alueet väestöllisesti eivät kuitnekaan tänäkään päivänä ole liikenteellisesti tiheimpien väylien varrella. Toki liikennettä voi tulla lisää, ruuhkiäkin, mutta kyseessä on silloin enempi epäonnistunut liikennesuunnittelu kuin rakentamisen itseisarvo. Mainittakoon nyt vaikka se, että suunnitellun Kalasataman alueen läpi menee jo nyt metro, ja sinne on tuloss sporaa yms. jolla tuo tarvittava liikenne kapasitetti tarve on ratkaistavissa. Tosin se edellyttää onnistunutta joukkoliikennesuunnittelua myös muualla kaupungissa. Tosin Kalasataman (ja miksi ei Pasilankin) osalta se edellyttää sitä jokatapauksessa olipa rakennukset siellä korkeita tai ei.

Summa summarum, itse näkisin mielummin kymmenen neljäkymmentä kerrosta korkeaa rakennusta kuin 40 kymmenkerroksista. Joka tapauksessa olipa ratkaisu mitä hyvänsä, niin lopputulos pitäisi olla järkevä kaupunkirakenteellinen jatkumo. Tuon epäonnistumisesta meillä on ihan riittävästi esmirkkejä mm. 60- ja 70-luvuilla toteutetuissa lähiöissä.

[Reconquista]

Tallinnalaiset ovat pilanneet kaupunkinsa profiilin korkeilla taloilla jotka ovat liian lähellä keskustaa. Helsinki on mereltä katsoen hurjan kaunis enkä haluaisi sitä pilattavan. Yhdistän tornitalorykelmät enemmän kehitysmaihin kuin Yhdysvaltoihin. Niitä syntyy jos kuka hyvänsä jolla on rahaa saa rakentaa mitä hyvänsä. Helsinki on sopivankokoinen kaupunki josta ei milloinkaan tule suurkaupunkia. Jos bisnesmiehet haluavat torneja niin rakentakoot ne vaikka Espoon Otaniemeen edellisten viereen.

[Alfresco]

Uutisissa on puhuttu 33 kerroksisesta 120m korkeasta "pilvenpiirtäjästä" (korkeimpana). Kuitenkin CTBUH (Criteria for Defining and Measuring Tall Buildings) määrittelee tornitalon vähintää 12 kerroksiseksi ja 35 metriä korkeaksi rakennukseksi. Pilvepiirtäjän puolestaan 150 metriä korkeaksi, jossa vähintään on puolet käyttökelpoista rakennusalaa. Näin ollen yhtään pilvenpiirtäjää ei tuossa ole.

Näillä semanttisilla seikoilla ei ole mitää merkitystä itse asian osalta. Dubailaisten mielestä 150 metrin tornitalo on matala maja.

Nyt kaavaillaan yli 100 m korkeita rakennuksia. Sitä mukaan kun päättävien ukkojen ja rakennuttajien libido laskee, halutaan tietysti tätäkin korkeimpia taloja. Pitkässä juoksussa on oletettavaa, että talojen korkeus tulee lähentelemään 200 metriä ja sen ylikin. Näinhän se aina on mennyt.

Pilvenpiirtäjän hinta puolestaan sanotaan olevan korkea. Toki se riippuu rakennuksen suunnittelusta, mutta mm. Montrealissa on todettu, että rakennuskustannukset per neliö on samaa luokkaa kuin tornitaloissa, eikä sekään poikkea oleellisesti kolmikerroksisen kerrostalon rakennuskustannuksista.

Tosiaan kaikki riippuu olosuhteista. Jos unohdetaan tontin hinta, niin periaate noudattaa linjaa, ett mitä korkeammalle mennään sen kalliimpaa. Tämä johtuu siitä, että tekniset ratkaisut monimutkaistuvat ja joudutaan tekemään yhä laajempia vertikaalisen liikkumisen ratkaisuja. Sama koskee kaikkea muutakin tekniikkaa kuten vesi- ja viemärihuoltoa.

Tämän lisäksi talon korkeus lisää pysäköintitarvetta tonttineliötä kohti. Eli enemmän ihmisiä tontilla, sen enemmän autoja tontilla. Parkkipaikkoja on pakko taikoa jostain, muuten talo on käyttökelvoton. Yleensä nämä rakennetaan maan alle. Tämä lisää kustannuksia. Korkea talo siis kasvaa myös jollain kertoimella alaspäin.

Jos tontin hinta lasketaan mukaan niin korkea talo voi olla suhteellisesti edullisempi kun matala jos tonttimaa on kallis. Ne alueet Helsingissä, jonne näitä suunnitellaan, maa ei ole niin kallista kun jossain Nykissä. Eli matalempikin talo voi olla kustannustehokkaampi kun korkea, jos tontti ei ole huippukallis.

Olennaisinta ei kuitenkaan ole rakennuskustannukset, nehän ovat lähinnä rakennuttajan ongelma. Olennaisempaa on vuokraus-/myyntihinta. Tällä hetkellä asunnot maksaa Helsingissä n. 5600 euroa/neliö. Näitä tornitaloja ei tulla missään nimessä myymään alle tämän markkinahinnan. Päinvastoin. Hinta tulee olemaan korkeampi koska tulee näköalalisää. Käytännössä nämä talot sisältävät siis konttoreita ja miljonäärikämppiä.

Tornitalot eivät siten ole mikään ratkaisu Helsingin asuntopulaan.

Suurimpana muuttujana on infran hinta sekä rakennuksen, sen toimintojen ja infran vaatima tontti hinta. Keskimäärin korkeammalla rakennuksella nämä ovat pienemmät.

Päinvastoin. Infralle asetetaan paljon suuremmat vaatimukset kun asumistiheys kasvaa. Torinkortteleille pitää siis olla enemmän sisääntuloväyliä kun matalammalle korttelille. Karrikoidusti voisi sanoa, että yksi pieni tie voi palvella parin kerrostalon tontin. Kun korkeus kasvaa, parille tornitalolle ei enää riitä yksi tie vaan tarvitaan monta. Onhan asukasmäärä helposti moninkertainen verrattuna kerrostaloon.

Kolmas asia mitä sanotaan on se, että se rikkoo kaupunkikuvan. Helsingin tapauksessahan nämä tornit on tulossa kantakaupungin laita-alueille. Vaikea nähdä sen rikkovan kaupunkikuvaa.

Alkuperäisessä jutussani oli hahmotelmia kaupunkinäkymästä. En ymmärrä millä perusteilla joku väittää ettei tornit rikkoisi kaupunkikuvaa. Tornit näkyisivät kaikkialle ympäri Helsinkiä.

Helsinki on leimallisesti aikakautensa tuote, joten minusta uudet, modernit ja miksi ei korkeat rakennukset sopivat hyvin uusille alueille, kuten Kalasatamaan tai Pasilaan.

Helsinki on aikakautensa tuote vain siltä osin kun vaanhaa puretaan ja uutta rakennetaan. Se taas on puhtaasti poliittinen päätös. Ei mikään luonnolaki sano, että kaupungin pitää olla ruma.

Tornitalot olisivat samanlainen virhe kun neuvostohuuman aikana rakennetut laatikot. Katajanokalta hävitettiin kymmeniä vanhoja tiilirakennuksia. Esplanadilta ja sataman vierestä hävitettiin vanhoja jugendtaloja. Mannerheimintien länsipuoli revittin kokonaan alas ja pistettiin uusiksi. Makkaratalon alta poistettiin vanhoja kauppakortteleita. Postitalon ja Kiasman luota on hävitetty laaja tiilinen tehdas- ja varastoalue. Oopperan luona oli vanha tupakkatehdas jne. jne. Purkuun kaikki vaan.

Nämä vanhat rakennukset olisivat nyt kirjaimellisesti kullan arvoisia esim. asunnoiksi uudistettuina. Samalla Helsingin 1800-luvun lopun ilme olisi säilynyt vetäen massoittan vierailijoita ulkomailta ihan vaan upean kaupunkikuvan takia. Kaikki on hävitetty! Ihan kaikki.

Myös on sanottu, että pilvenpiirtäjä varjostaa. Noh kantakaupungin liikekorttelit ja suuri osa asuinkortteleista on 6-8 kerroksisten rakenusten ympäröimiä. Tämä rakennuskorkeus riittää enemmän kuin hyvin "katukuilujen" varjostamiseen. Tällöin tullaan siihen, että korkeammat rakennukset tuovat lisävarjoa vain matalampien rakennusten katoille. Onko se ongelma? Minusta ei.

Et ilmeisesti koskaan ole käynyt tornitalokaupungissa. Korkeat rakennukset luovat ihan omat aerodynaamiset olosuhteet maan pinnalle. Tornitalojen vieressä tuulee koko ajan ja siellä on aina pimeetä.

Minun mielipide on, että helsinkiläisten tulisi torpata näiden suruudenhullujen grynderien suunnitelmat. Eräs sijoittajahan on pikkunapoleon Hjallis Harkimo. Tämä wannabe Donald Trump paskat välittää siitä miltä Helsinki näyttä kunhan hän saa omat miljoonansa kasaan ja falloksensa rakennettua.
Minun puolesta Hjallis voi rakentaa Pasilaan mutta korkeus on rajoitettava niin, ettei talot näy mereltä käsin. Ellei tämä kelpaa niin se tarkoittaa, että korkeus on itseisarvo ja halutaan vain egoilla.

[no future]

Ei näistä nyt niin korkeita tule että se liikenteellisiä ongelmia aiheuttaisi, etenkin jos niitä tipoittain rakennetaan sinne tänne. Noista 50 suunnitellusta projektista jos edes 10 toteutuu seuraavan 10-vuoden aikana, niin on jo ihme. Pasilassa on juna ja spåra, metrostakin unelmoitu, Jätkäsaari ja Kalasamakin on molemmat metron/spåran varrella.

Rakennuskustannuksista ainakin Leppävaaran tornin urakoitsija (muistaakseni Skanska) kehui että kaikki on hiottu viimeisen päälle kannattavaksi sekä logistisesti/aikataulullisesti että rakennusteknisesti. Tonttimaahan nyt on kallista jopa Helsingissä, Etenkin kun sitä ei tuolla alueella (Pasilasta etelään) ole liikaa tarjolla.

Olisihan se kivaa rakentaa pelkkää puukäpylää, vielä mieluummin erillistaloja, mutta eiköhän niiden paikka ole nykyään lähimmilläänkin Sipoonkorvessa tai sitten kehäteiden tuolla puolen.

Katutasosta katsottuna noi tornit ei muuten näkyisi yhtään sen kauemmas kuin nykyisetkään talot Helsingissä. Toki Mereltä katsoessa ne kiinnittäisivät huomion.

[Teme]

Uutisissa on puhuttu 33 kerroksisesta 120m korkeasta "pilvenpiirtäjästä" (Pilvenpiirtäjän hinta puolestaan sanotaan olevan korkea. Toki se riippuu rakennuksen suunnittelusta, mutta mm. Montrealissa on todettu, että rakennuskustannukset per neliö on samaa luokkaa kuin tornitaloissa, eikä sekään poikkea oleellisesti kolmikerroksisen kerrostalon rakennuskustannuksista.

Tosiaan kaikki riippuu olosuhteista. Jos unohdetaan tontin hinta, niin periaate noudattaa linjaa, ett mitä korkeammalle mennään sen kalliimpaa. Tämä johtuu siitä, että tekniset ratkaisut monimutkaistuvat ja joudutaan tekemään yhä laajempia vertikaalisen liikkumisen ratkaisuja. Sama koskee kaikkea muutakin tekniikkaa kuten vesi- ja viemärihuoltoa.

Täsmällisesti ottaen ei pidä paikkaansa. Nimittäin jos rakennus on 40 kerroksinen ja sitä verrataan vaikka 10:en 4 kerroksiseen rakennukseen, niin nelikerroksisessa rakennuksessa tarvitaan enemmän porrastiloja ja hissitiloja kuin maintussa nelikymmenkerroksisessa rakennuksessa. Samoin putki yms. ratkaisut ovat yhtälaajat, niin rakennuksen sisällä kuin liittyminä alueelle, jossa rakennukset ovat.

Tämän lisäksi talon korkeus lisää pysäköintitarvetta tonttineliötä kohti. Eli enemmän ihmisiä tontilla, sen enemmän autoja tontilla. Parkkipaikkoja on pakko taikoa jostain, muuten talo on käyttökelvoton. Yleensä nämä rakennetaan maan alle. Tämä lisää kustannuksia. Korkea talo siis kasvaa myös jollain kertoimella alaspäin.

Ei välttämättä. Esimerkkinä voisi toimia Helsingin uudehko alue Herttoniemen rannassa, jossa autopaikat on lähtökohtaisesti sijoitettu parkkihalleihin. Toki näitä halleja on sijoitettu sekä erillisinä rakennuksina maanpinnalle, kuin luolastoina maan alle. Tällöin rakennetulla kerrosmäärällä per jokin alueyksikkö itse asiassa ole parkkitilan rakentamisen ja siten kustannusten kannalta merkitystä. Ainoastaan maankäytöllä per alueyksikkö (esim. hehtaari) muuttuu. Kustannus on sama.

Jos tontin hinta lasketaan mukaan niin korkea talo voi olla suhteellisesti edullisempi kun matala jos tonttimaa on kallis. Ne alueet Helsingissä, jonne näitä suunnitellaan, maa ei ole niin kallista kun jossain Nykissä. Eli matalempikin talo voi olla kustannustehokkaampi kun korkea, jos tontti ei ole huippukallis.

Olennaisinta ei kuitenkaan ole rakennuskustannukset, nehän ovat lähinnä rakennuttajan ongelma. Olennaisempaa on vuokraus-/myyntihinta. Tällä hetkellä asunnot maksaa Helsingissä n. 5600 euroa/neliö. Näitä tornitaloja ei tulla missään nimessä myymään alle tämän markkinahinnan. Päinvastoin. Hinta tulee olemaan korkeampi koska tulee näköalalisää. Käytännössä nämä talot sisältävät siis konttoreita ja miljonäärikämppiä.

Jos muistikuvani ei ole väärä, niin Kalasatama on menossa hinnalla, joka ei kata (pitkässä juoksussakaan) maa-aineksen siivoamiskustannuksia. Näin ollen tonttihinnan tulisi olla korkeampi ja se ei onnistu kuin tehokkuuslukua nostamalla. Montako keinoa tuohon on?

Kämppien keskihinta on aika suhteellinen, se on aikalailla erillainen nytkin eriosissa kaupunkia. Mä en näe ongelmaa siinä, että kantakaupungissa tai noilla uusilla alueilla neliöhinta olisi korkeampi kuin vaikkapa 70-luvun lähiössä. Ei kukaan ole kaiketi väittänyt, että muutama torni raktkaisisi Helsingin asunto-ongelmaa?

Suurimpana muuttujana on infran hinta sekä rakennuksen, sen toimintojen ja infran vaatima tontti hinta. Keskimäärin korkeammalla rakennuksella nämä ovat pienemmät.

Päinvastoin. Infralle asetetaan paljon suuremmat vaatimukset kun asumistiheys kasvaa. Torinkortteleille pitää siis olla enemmän sisääntuloväyliä kun matalammalle korttelille. Karrikoidusti voisi sanoa, että yksi pieni tie voi palvella parin kerrostalon tontin. Kun korkeus kasvaa, parille tornitalolle ei enää riitä yksi tie vaan tarvitaan monta. Onhan asukasmäärä helposti moninkertainen verrattuna kerrostaloon.

Höpsis. Kalasataman tai Pasilan tapaukissa kyse ei ole parin matalan kerrostalon korvaamisesta parilla korkeammalla ja siten tehokkuuden nostamisesta. Kalasatamaan on tulossa 8000 työpaikkaa ja 20 000 asukasta. Näille rakennetaan liikennejärjestelmää. Väylät ja niiden liikenne on sidonnainen alueelle tulevien/lähtevien ihmisten määrään, ei rakennusten korkeuteen.

Nykyään PK-seudulla oleva ihminen asuu yhtä useammin kaupunkialueen ulkopuolella. Tämä näkyy mm. siinä, että liikennemäärä ja nimen omaalla autolla tapahtuva liikenne kasvaa. Keskiarvoisesti jokaista alueelle muuttavaa 10 000 asukasta kohti pitää rakentaa 8,4km kaksikaistaista tietä. Helsingin ollessa kyseessä, niin tuon kaistapari hinta on about 30 M€. Mitä tiiviimmin aluetta rakennetaan sen tehokkaammin joukkoliikenne voidaan järjestää. Mitä tehokaampi joukkoliikenne on sitä tehokkaampi ja kattavampi se on. Mitä kattavampi joukkoliikenne sitä suurempi on sen käyttäjien osuus liikkuvusta ihmisitä. Mitä vähemmän autoilijoita sen pienempi tarve rakentaa valtaväyliä. Mitä pienempi rakennustarve sen vähemmän kustannuksia. Näin ollen olisi järkevämpää tiivistää olemassa olevia asuinalueita ja jos alueen sisälle tulee uusia alueita, kuten nyt on tulossa, niin ne kannattaisi rakentaa mahdollisimman tiiviisti.

Helsinki on leimallisesti aikakautensa tuote, joten minusta uudet, modernit ja miksi ei korkeat rakennukset sopivat hyvin uusille alueille, kuten Kalasatamaan tai Pasilaan.

Helsinki on aikakautensa tuote vain siltä osin kun vaanhaa puretaan ja uutta rakennetaan. Se taas on puhtaasti poliittinen päätös. Ei mikään luonnolaki sano, että kaupungin pitää olla ruma.

Tornitalot olisivat samanlainen virhe kun neuvostohuuman aikana rakennetut laatikot. Katajanokalta hävitettiin kymmeniä vanhoja tiilirakennuksia. Esplanadilta ja sataman vierestä hävitettiin vanhoja jugendtaloja. Mannerheimintien länsipuoli revittin kokonaan alas ja pistettiin uusiksi. Makkaratalon alta poistettiin vanhoja kauppakortteleita. Postitalon ja Kiasman luota on hävitetty laaja tiilinen tehdas- ja varastoalue. Oopperan luona oli vanha tupakkatehdas jne. jne. Purkuun kaikki vaan.

Tuolla taas ei ole mitään tekemistä itse asian kanssa. Kuten olen itsekkin kirjoittanut, niin Espalle torni ei sovi, eikä sellaisia sinne olla rakentamassa. Nythän noita korkeita taloja ollaan rakentamassa nimen omaan uusille alueille, joilla ei ole vielä mitään rakennuskantaa. Jos tehokkuutta ei voida rakentaa sinne missä rakennetaan kokonaan uutta niin voit olla varma, että jatkossakin tullaa repimään vanhaa alas ja rakentamaan "modernimpaa" tilalle. Kyse on lähinnä siitä kumpaako me halutaan suosia.

Myös on sanottu, että pilvenpiirtäjä varjostaa. Noh kantakaupungin liikekorttelit ja suuri osa asuinkortteleista on 6-8 kerroksisten rakenusten ympäröimiä. Tämä rakennuskorkeus riittää enemmän kuin hyvin "katukuilujen" varjostamiseen. Tällöin tullaan siihen, että korkeammat rakennukset tuovat lisävarjoa vain matalampien rakennusten katoille. Onko se ongelma? Minusta ei.

Et ilmeisesti koskaan ole käynyt tornitalokaupungissa. Korkeat rakennukset luovat ihan omat aerodynaamiset olosuhteet maan pinnalle. Tornitalojen vieressä tuulee koko ajan ja siellä on aina pimeetä.

Olen, olen jopa asunutkin jonkun aikaa. Tornitalon vieressä ole sen pimeämpää kuin talonvarjossa muutenkaan. Varjon luomiseen riittä oikein hyvin 6-kerroksinen talo. Siinäsuhteessa olet oikeassa, että väärin sijoiteut talot suhteessa esim. toreihin saavat aikaan pimeän tunnelman. Tosin talon korkeudella tuossa ole mitään erityistä merkitystä.
Tornitalo ei itsessään lisää tuulta lainkaan. Sen sijaan rakennusmassat saadaan puristamaan ilma "katukuiluun", mutta tuo efekti saadaan aikaiseksi hvinkin matalilla rakennuksilla 4-5 kerrosta riittää enemmän kuin hyvin. Tähän voit kotoisesti tutustua vaikka Valillassa tai Pasilassa. Kyse on puhtaasti kaupunkisuunnittelusta ja erityisesti merenrantaan rakennettaessa tuo tulisi ottaa huomioon olipa rakennuskorkeus mikä hyvänsä.
Mainittakon nyt tässä, ettei Kalasatamasta, Pasilasta tai muusta vastaavasta alueesta olla kuitenkaan mitään Manhattania tekemässä. Kyseessä on yksittäiset enempi tai vähempi pistemäiset rakennukset.