Mogat kulttuurin muokkaajina

[LJT49/62]

En tahallani kirjoittanut otsikkoa muotoon Virheet kulttuurin muokkaajina, koska täällä mielellään sotketaan keskenään sanat virheet ja vihreät. Mogilla tuossa otsikossa tarkoitan virheitä.

Oppikirjat ja kouluopetus muokkaavat kulttuuria. Siitä kai olemme samaa mieltä. Oppikirjoista kuitenkin löytyy virheitä ja niitä toistetaan vuodesta toiseen, jolloin ne tulevat hyväksyttäviksi. Ensimmäisenä sellaisista tulee mieleen Eestin kutsuminen Viroksi ja Eestin kielen kutsumisen Viron kieleksi.

Toinen minua kummastuttava asia on uskonnon opeissa 1500-luvulla alkaneiden uudistusten kutsuminen uskonpuhdistukseksi ja tälle uskonpuhdistukselle annettu nimi Reformaatio. Reformaatio tarkoittaa uudistamista ja sitä tapahtuu kaiken aikaa uskonnossa ja muilla elämän alueilla.

Platonin ideaoppi on nimenä saanut pysyvän sijan oppikirjoissa opetuksen kaikilla tasoilla, vaikka kysessä selvä käännösvirhe. Alkuperäistä ajatusta paremmin kuvaavia sanoja olisi mielikuva ja käsitys. Tomintamme perustana meillä pitäisi olla mielikuva tai käsitys asiasta. Maailma jakaantuu mielikuviin ja reaalitodellisuuteen. Jos esim. laskemme jonkin esineen pinta-alaa, niin sen tarkemman tuloksen saamme mitä tarkemmin mielikuvamme vastaa kyseistä esinettä. Idea-sanasta minulle tulee ensimmäsenä mieleen nopeasti tullut ajatus, älynväläys. Idealisti taas on haihatteli eli hyvin kaukana siitä haetusta ominaisuudesta.

Slangi ja murteet vaihtelevat alueittain ja jopa kaupunginosittain
Metallimiehet tietävät, että siltahitsi on lyhyt yleensä väliaikaiseen kiinittämiseen tarkoitettu hitsi. Sellaisilla kiinnittäminen olisi oikeaoppisesti silloittamista. Verstasslangissa siitä on tullut ensin heftaamista ja lyhyistä hitseistä heftejä. Kun tuo f-kirjain ei oikein istu kaikkien suuhun, niin heftistä on tullut heppi ja heftaamisesta heppaamista. Metallimies voi kehoitta toista panemaan hepillä kiinni, eikä se lainkaan naurata, vaikka hepillä on myös muita merkityksiä.

Slangisanoista
Kaukana sanan alkuperäisiltä sijoilta ääntäminen ja sitä vastaava kirjoitus ovat jo niin kaukana alkuperäisestä, että jopa sanan merkitys vaihtuu. Muistan Imatralla erään kouluruokalan nimeksi kirjoitetun Säkäkokki. Ajattelin heidän tarkoittaneen nimeksi Tzäkäkokki eli tuurilla kokkaava jolta tulee mitä sattuu.

[Herbert]

Toiseksi sellaisista tulee mieleen Sverigen kutsuminen Ruotsiksi ja Sverigen kielen kutsumisen Ruotsin kieleksi.

PS. Kun Paavo Väyrynen puhui 1990-luvun alkupuolella Lennart Merelle Eestistä, tämä korjasi Paavoa ja sanoi suurinpiirtein näin: "Se on muuten Viro eikä Eesti".

[Haima]

Mitä kengänkärjenkään merkitystä sillä on, onko joku mesta viro vai eesti? Varmaan syttyy sota, jos sanomme eestiläisiä virolaisiksi.

Olen muuten kuullut useammankin virolaisen toteavan aivan saman kuin herbert yllä.

Mikä tämän ketjun substanssi on?

[Kasvokeskeinen]

Lennart Meri kovan kommunistikoulutuksen saaneena uskoi sokeasti auktoriteettejä.

Tämä riittääkin todistamaan tietoutesi aiheesta. 

[Haima]

Mikä tämän ketjun substanssi on?

Se on ilmaistu tuossa otsikossa eli virheiden vaikutus kulttuuriin. Niillä on kultuuria muokkaavaa vaikutusta. Luulitko, että en ymmärrä substanssin merkitystä?

Eikä ole ilmaistu; otsikossa on ilmaistu korkeintaan konteksti, mutta ainakin minulle jää epäselväksi, mikä tämän ketjun substanssi on, ts. mitä yrität sanoa esimerkkeinesi.

[Reconquista]

Mailla on usein eri kielillä eri nimi eikä siinä ole mitään väärää. En ole kuullut että eestiläisillä olisi mitään Viro-sanaa vastaa vai onko heillä?
Entisillä siirtomailla on taipumus muutella nimiään, johtunee huonosta kansallisesta itsetunnosta. Kansallismieliset intialaispoliitikot muuttivat Bombayn nimen Mumbaiksi, Kalkutan nimen Kolkataksi jne. koska edelliset olivat kuulemma siirtomaanimiä. He halusivat myös muuttaa Intian nimen Bharatiksi mutta se hanke ei ole edennyt.